Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuva 6-9 Koriseva-Nisula yhdystie Perälän kohdalla (etäisyys<br />
noin 1,8 kilometriä valtatieltä).<br />
Jätteen kuljetuksista aiheutuva liikennemäärän lisäys lisää onnettomuusriskiä<br />
yhdystiellä sekä myös valtatien liittymässä,<br />
jos valtatien parantamista ei ennen jätteenkäsittelykeskuksen<br />
käyttöönottoa ehditä toteuttamaan. Tässä tapauksessa nykyistä<br />
yhdystien liittymää valtatiellä tulee parantaa kanavoinnilla<br />
peräänajoriskin pienentämiseksi sekä harkita nopeusrajoituksen<br />
alentamista ja liittymän siirtoa etelään päin näkemien<br />
parantamiseksi pohjoisen suuntaan.<br />
6.3.4 Mustankorkea<br />
Kuva 6-10 Näkymä jätteenkäsittelykeskuksen liittymästä<br />
kaupungin suuntaan.<br />
Mikäli jätteenkäsittelykeskus siirtyy pois Mustankorkean alueelta,<br />
paranee liikenteen sujuvuus ja turvallisuus yhdystiellä ja<br />
läheisellä katuverkolla liikenteen vähenemisen myötä.<br />
6.4 Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta ja<br />
liikenteestä aiheutuvat päästöt ilmaan<br />
6.4.1 Haju<br />
Orgaanisen aineen hajotessa hapettomissa olosuhteissa<br />
syntyy alhaisen hajukynnyksen omaavia kaasumaisia yhdis-<br />
teitä, jotka ympäristöön levitessään aiheuttavat hajuhaittaa.<br />
Hapellisissa olosuhteissa ilmaan vapautuisi pääasiassa vain<br />
hiilidioksidia ja vettä. Myös aerobinen kompostointi tuottaa<br />
alhaisen molekyylipainon omaavia hajuyhdisteitä kuten ammoniakkia<br />
ja orgaanisia happoja. Näiden aiheuttama haju ei<br />
ole kuitenkaan niin vastenmielinen kuin useilla anaerobisessa<br />
hajoamisessa syntyvillä yhdisteillä.<br />
Uuden jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista hajuhaittaa<br />
voi aiheutua lähinnä biojätteiden ja lietteiden käsittelystä.<br />
Käsittelymenetelmistä kompostointi on hapellinen jätteidenkäsittelymenetelmä.<br />
Jos kompostointi tapahtuisi ”täydellisesti”<br />
eli happea olisi riittävästi saatavilla, jätteen hajoamisesta aiheutuva<br />
hajuhaitta olisi hyvin vähäinen. Käytännössä kompostoinnin<br />
aikana muodostuu aina hapettomia mikroympäristöjä.<br />
Hajuhaitta syntyy, kun jätteiden hajoamisen yhteydessä syntyvät<br />
alhaisen hajukynnyksen omaavat yhdisteet leviävät ympäristöön<br />
ihmisten käyttämille alueille, erityisesti asutus- ja virkistysalueille.<br />
Hajupäästöjen leviämiseen vaikuttavat erityisesti<br />
maastonmuodot ja tuuliolosuhteet. Hajuyhdisteet voivat levitä<br />
laaksopainanteita pitkin suhteellisen kauas, kun taas päästölähteen<br />
läheisyydessä olevat harjanteet estävät hajuhaitan leviämistä.<br />
Jätehuoltotoimintojen ympäristössä eri puolilla Suomea<br />
tehtyjen havaintojen perusteella myös tuulen suunta vaikuttaa<br />
merkittävästi missä päin hajulähteestä hajuhaittaa esiintyy.<br />
Hajuhaittaa voidaan vähentää estämällä pahanhajuisten yhdisteiden<br />
muodostuminen pitämällä olosuhteet kompostoitumiselle<br />
suotuisina ja/tai estämällä jo muodostuneiden hajuyhdisteiden<br />
leviäminen ympäristöön.<br />
Toteuttamalla biojätteiden ja lietteiden käsittely tarkoitusta<br />
varten rakennetussa laitoksessa voidaan tehokkaimmin estää<br />
hajuhaitan leviäminen laitoksen ulkopuolelle. Laitoskäsittelyva<br />
ihtoehdossa esikäsittely ja hajotus (kompostointi tai mädätys)<br />
tapahtuu sisätiloissa. Itse hajotus tapahtuu suljetussa reaktorissa<br />
(kompostointi tai mädätys), jonka poistoilma käsitellään<br />
hajuhaittaa aiheuttavien kaasujen poistamiseksi ennen ulkoilmaan<br />
johtamista.<br />
Ainoastaan jälkikypsytys tapahtuu ulkona aumoissa.<br />
Helpoimmin hajoavat yhdisteet kuten hiilihydraatit ja proteiinit<br />
hajoavat sisätiloissa tapahtuvan käsittelyn aikana.<br />
Jälkikypsytyksen aikana kompostissa hajoavat kaikkein vaikeimmin<br />
hajoavat yhdisteet ja tästä aiheutuva hajuhaitta on<br />
varsinaiseen kompostointiin verrattuna huomattavasti vähäisempi.<br />
Muilla vastaavilla yhdyskuntajätteen käsittelyalueilla siirtymisen<br />
aumakompostoinnista laitoskompostointiin on havaittu<br />
vähentävän toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Biojätteen ja<br />
lietteen käsittelyn siirtäminen laitokseen ei poista kuitenkaan<br />
hajuhaittaa täysin. Vastaavanlaisten laitosten ympäristössä<br />
tehtyjen havaintojen perusteella maastonmuodoista ja vallitsevista<br />
tuuliolosuhteista riippuen hajua voidaan havaita jopa<br />
1 – 2 kilometrin päässä hajulähteestä. Käsittelylaitoksen toimiessa<br />
ongelmitta hajuhaitta rajoittuu kuitenkin pääsääntöisesti<br />
jätteenkäsittelykeskuksen välittömään läheisyyteen muutamien<br />
satojen metrien päähän päästölähteestä. Kokemusten<br />
perusteella kauempana hajuhaittoja esiintyy satunnaisesti ja<br />
tällöinkin haju on aumakompostoinnista vastaavalla etäisyydellä<br />
havaittuun hajuun verrattuna lievää.<br />
44 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Change language