Övereitä, sekoilua ja moniongelmaisuutta - Nuorisotutkimusseura

6
Hakkarainen & Metso 2003). Toinen huumeaalto ei näyttäydykään ohimenevänä, vaan
on puhuttu pikemminkin ”merenpinnan pysyvästä noususta” (Salasuo & Seppälä 2001,
227). Vuosituhannen vaihteen jälkeen päihteiden käyttö on tasaantunut nuorten
keskuudessa. Vuosina 2002–2006 kannabista joskus kokeilleiden osuus 15–24-
vuotiaiden keskuudessa laski 25 prosentista 19 prosenttiin, kun taas 25–34-vuotiaiden
keskuudessa se nousi vastaavasti 19 prosentista 25 prosenttiin (Hakkarainen & Metso
2007). Tässä on nähtävissä selvä kohorttivaikutus: uusien käyttäjien määrä on
vähentynyt. Tämän tutkimuksen kannalta olennaisempaa kuin kannabiksen käyttö on
kuitenkin ns. kovien huumeiden ongelmakäyttö. Ongelmakäyttäjien määrää mitataan
Suomessa opioidien ja amfetamiinien käyttäjien määrää arvioimalla (Partanen ym.
2007).
Taulukko 1. Opioidien ja amfetamiinien ongelmakäyttäjien arvioidut lukumäärät
Suomessa 1999, 2002 ja 2005
1999 2002 2005
Opioidien käyttäjät 2 500–3 300 4 200–5 900 3 700–4 900
Amfetamiinin käyttäjät 8 300–12 400 10 900–18 500 12 000–22 000
Kokonaisarvio 11 100–14 000 16 100–21 100 14 500–19 100
Lähteet: Partanen ym. 2007; Partanen ym. 2004.
Toisen huumeaallon seurauksena ongelmakäyttäjien määrä kasvoi 2000-luvun taitteessa
(ks. taulukko 1). 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin mennessä
ongelmakäyttäjien määrä tasaantui ja on saattanut jopa kääntyä lievään laskuun.
Suomessa kovien huumeiden ongelmakäytölle on tyypillistä amfetamiinin vahva asema,
alkoholin oheiskäyttö, buprenorfiinin pistoskäyttö ja erilaiset mielenterveysongelmat
(Rönkä & Virtanen 2008, 32–38, 56). Vuonna 2008 opioidikorvaushoidossa arvioitiin
olevan 1200 henkilöä, ja hoitotilanne vaihtelee kaupungeittain suurestikin: monissa
kaupungeissa joutuu jonottamaan kuukausia päästäkseen korvaushoitoon.
Huumehoitojärjestelmä on monilla paikkakunnilla vielä vakiintumaton, mikä on luonut
omat vaikeutensa. Yhtenä ongelmana ovat myös korvaushoidon kustannukset. (Mt., 43–
44.) Julkisen talouden säästöpaineet vaikeuttanevat tilannetta entisestään. HIV- ja
hepatiittitartuntojen määrä on pistoskäyttäjien keskuudessa kuitenkin laskenut