Ãvereitä, sekoilua ja moniongelmaisuutta - Nuorisotutkimusseura
Ãvereitä, sekoilua ja moniongelmaisuutta - Nuorisotutkimusseura
Ãvereitä, sekoilua ja moniongelmaisuutta - Nuorisotutkimusseura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
16<br />
Vuonna 2001 Steentoft ym. julkaisivat vastaavanlaisen vertailevan tutkimuksen. Tällä<br />
kertaa tarkasteltava vuosi oli 1997 <strong>ja</strong> tutkittavina kaikki ikäryhmät. Kuolemantapausten<br />
suhteellinen määrä oli edelleen suurin Tanskassa <strong>ja</strong> pienin Islannissa. Kaikissa maissa<br />
kuolemien lukumäärä lisääntyi <strong>ja</strong> naisten osuus oli 15–17 prosenttia. Ruotsissa <strong>ja</strong><br />
Tanskassa suurin ikäryhmä oli 35–39-vuotiaat, Nor<strong>ja</strong>ssa 30–34-vuotiaat, Suomessa 20–<br />
24-vuotiaat. Heroiinin/morfiinin osuus tärkeimpänä myrkytykseen johtaneena aineena<br />
oli edelleen Suomessa pienempi kuin Tanskassa, Ruotsissa tai Nor<strong>ja</strong>ssa, mutta oli<br />
täälläkin noussut jo 38 prosenttiin. Kaikissa maissa havaittiin myös myrkytyskuolemien<br />
<strong>ja</strong>kautuvan maantieteellisesti aikaisempaa tasaisemmin: pääkaupunkialueiden<br />
suhteellinen osuus pieneni <strong>ja</strong> muiden kaupunkien <strong>ja</strong> maaseudun osuudet kasvoivat.<br />
(Steentoft ym. 2001.)<br />
Viimeisin pohjoismaalainen vastaava tutkimus käsittelee vuotta 2002 (Steentoft ym.<br />
2006). Tanskassa huumeiden aiheuttamien myrkytyskuolemien määrä oli laskenut,<br />
kaikkialla muualla edelleen noussut. Tällä kertaa eniten kuolemia väkilukuun<br />
suhteutettuna tapahtui Nor<strong>ja</strong>ssa, sitten tulivat Tanska, Islanti, Suomi <strong>ja</strong> Ruotsi. Tanskaa<br />
lukuun ottamatta nuorten ikäryhmien osuus kuolemista kasvoi melko selvästi.<br />
Tanskassa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssa suurin ikäryhmä oli 35–39-vuotiaat, Suomessa <strong>ja</strong> Ruotsissa 20–<br />
24-vuotiaat. Heroiini/morfiini oli edelleen suurin yksittäinen tappa<strong>ja</strong> koko aineistossa,<br />
mutta Suomessa sen edelle menivät buprenorfiini, amfetamiini <strong>ja</strong> kodeiini.<br />
Bentsodiatsepiine<strong>ja</strong> löytyi Suomessa 70 prosentista vainajia, mikä on suurempi osuus<br />
kuin muissa maissa. Maantieteellisesti huumekuolemat levisivät edelleen kasvavasti<br />
pienempiin kaupunkeihin <strong>ja</strong> maaseudulle. (Steentoft ym. 2006.)<br />
Ruotsissa vuonna 2002–2003 sattuneita huumeriippuvaisten kuolemantapauksia<br />
selvittäneen tutkimuksen (Jönsson ym. 2007) aineistona olivat kuolinsyyasiakir<strong>ja</strong>t.<br />
Niiden joukosta poimittiin ne, joihin kuolinsyytutki<strong>ja</strong> oli merkinnyt taustatietoihin<br />
huumeriippuvuuden. Yleisimmät ainelöydökset olivat järjestyksessä etanoli, morfiini,<br />
amfetamiini <strong>ja</strong> kodeiini. Samat aineet olivat neljä tärkeintä myös myrkytystapauksissa,<br />
näistä morfiini yleisimpänä. Kirjoitta<strong>ja</strong>t toteavat, että nuoret miehet muodostavat suuren<br />
osan kuolleista huumeriippuvaisista, mutta vainajien kuoliniän mediaani on hil<strong>ja</strong>lleen<br />
noussut (34 vuonna 1991, 35 vuonna 1997, 38 vuosina 2002–2003). (Jönsson ym. 2007,<br />
105.) Tapaukset, joissa kuolleelle ei ollut todettu päihderiippuvuutta vaikka olisikin<br />
kuolemaa edeltäneesti käyttänyt huumeita, jäivät tutkimatta. Päihderiippuvaisten tai
Change language