Ãvereitä, sekoilua ja moniongelmaisuutta - Nuorisotutkimusseura
Ãvereitä, sekoilua ja moniongelmaisuutta - Nuorisotutkimusseura
Ãvereitä, sekoilua ja moniongelmaisuutta - Nuorisotutkimusseura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
4<br />
2 HUUMETILANNE SUOMESSA<br />
Suomessa huumeiden käyttö alkoi lääkkeiden päihdekäyttönä 1800-luvulla. Aluksi<br />
oopiumia <strong>ja</strong> myöhemmin siitä <strong>ja</strong>lostettua morfiinia mainostettiin tehokkaina lääkkeinä<br />
lähes vaivaan kuin vaivaan. Sittemmin opioidien riskit opittiin tuntemaan paremmin <strong>ja</strong><br />
myyntiä rajoitettiin. Jonkin verran yliannostus- <strong>ja</strong> narkomaniatapauksia tuli kuitenkin<br />
tietoon. Merkittävä osuus morfinismista oli lääkärikunnan riesa, kun taas ”tavallisen<br />
kansan” pariin opioidit päätyivät usein ovelta ovelle kulkeneitten puoskareiden kautta.<br />
1874 kemisti Alder Wright kehitti heroiinin, jonka lääkefirma Bayer toi markkinoille<br />
särky- <strong>ja</strong> yskänlääkkeenä 1898. Sitä pidettiin aluksi harmittomana <strong>ja</strong> vähän riippuvuutta<br />
aiheuttavana lääkkeenä, jonka avulla hoidettiin jopa morfiiniriippuvuutta. 1880-luvulla<br />
myös kokaiini saapui Suomeen; sitäkin markkinoitiin aluksi ihmelääkkeenä kunnes<br />
tietous riskeistä levisi. Suomalainen huumausainekontrolli oli kuitenkin lähes<br />
olematonta, joten oopiumia, morfiinia, heroiinia <strong>ja</strong> kokaiinia oli suhteellisen helppo<br />
saada melko vähällä rahalla. 1920-luvun sodanjälkeisinä vuosina kokaiini nousi<br />
Helsingissä jopa muotihuumeen asemaan, tosin sen käyttö oli edelleen pienten piirien<br />
hupia. (Ylikangas 2009, 15–71.)<br />
1930-luvulla Suomessa kulutettiin heroiinipoh<strong>ja</strong>isten yskänlääkkeiden muodossa<br />
heroiinia asukasta kohden toiseksi eniten maailmassa Japanin jälkeen (Ylikangas 2009,<br />
125–132). Samoihin aikoihin myös amfetamiini teki tuloaan Suomeen. Aluksi se<br />
esiteltiin tehokkaana nuhalääkkeenä, <strong>ja</strong> toisen maailmansodan aikaan sitä <strong>ja</strong>ettiin<br />
sotilaille kestokyvyn lisäämistarkoituksessa. (Sairanen & Tacke 2005.) Myös heroiinia<br />
kulutettiin rintamalla suuria määriä <strong>ja</strong> sitä käytettiin lääkkeenä lähes kaikkiin vaivoihin,<br />
ensisi<strong>ja</strong>isesti kuitenkin yskään (Ylikangas 2009, 148–153). Sodan jälkeen heroiinia<br />
käytettiin yhä Suomessa verrattain suuria määriä, mihin YK vaati Suomelta selitystä.<br />
Lopulta Suomessa päätettiin vähentää heroiinin saatavuutta tiukin ottein, <strong>ja</strong> vuoteen<br />
1953 mennessä heroiini katosi myynnistä. (Mt., 177–187.) Suomeen jäi kuitenkin<br />
joukko narkomaane<strong>ja</strong>, jotka siirtyivät morfiiniin <strong>ja</strong> sitten metadoniin. Sodan<br />
seurauksena Suomeen oli syntynyt ensimmäinen ”klassinen” narkomaanijoukko, joka<br />
keskittyi lähinnä Helsinkiin. Vuonna 1953 Helsingin huoltopoliisin kortistossa oli 231<br />
narkomaania, mutta joidenkin arvioiden mukaan Helsingissä oli jopa tuhat huumeiden<br />
käyttäjää. (Mt., 187–189.)