Toimintakertomus/Tasekirja 2011 - Asukkaille - Savonlinnan seutu

45 (66)
opisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta Innovation, ProAgria Etelä-
Savo, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Miset Oy ja Miktech Oy).
Hankkeita vuoden 2011 aikana kuntayhtymällä oli 19 kappaletta
– Yritys-Suomi palvelujen kehittäminen
– Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 2010-2013
– EEMO (Elektroniikan ja mikro-optiikan rakenteet)
– ERFID (Elektroniikkatuotteen elinkaaren kattava jäljitettävyys ja tiedonhallinta RFIDtekniikan
avulla)
– Ledtrix (Ledteknologian osaamispankki)
– Kaakkois-Suomen osaamiskeskus (KOSKE): kuitu-energia-elinkaari
– Eastwood 2 – Itä-Suomen puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelma
– Keskisen Saimaan retkiluisteluverkosto
– Yritystalo Schauman/vanhan kuitulevytehtaan kehittäminen
– Waterways Forward
– Baltic Bird (lentoliikenne)
– Lakeland Events (tapahtumatuotanto)
– Puruvesi Mini Baikal–sukelluskalastajan unelma
– Savonlinnan seudun osaamiskeskus/Matkailun ja elämystuotannon klusteri –ohjelma
– Kulttuurimatkailukäytävä Karelia –hanke
– Teknologiateollisuusalojen pk-yritysten aktivointi kehittämisohjelma POOLIplus
– Matkailuelämykset euroiksi Saimaalla
– Savonlinnan seudun aluerakennemalli
– Alkuperäissuojan hakeminen Puruveden muikulle
Tilikauden alijäämä on -311 265,97 (2010: alijäämä 79 391,94 euroa). Alijäämä muodostui
lentoliikenteen kustannuksista. Vuoden 2011 aikana lentoyhtiö muuttui Finncommista
FlyBe:ksi, joka muutos omalta osaltaan aiheutti lisää ongelmia lentoliikenteen sujuvuuteen.
Edelleenkään matkustajamäärät eivät ole lähteneet toivotunlaisesti vuonna 2011
nousuun, jonka johdosta Savonlinnan seudun kuntayhtymälle aiheutui budjetoimattomat
noin 420 000 euron ylimääräiset kustannukset. Osa budjetoimattomista kustannuksista
voitiin kattaa muusta toiminnasta ja projekteista säästämällä.
Kuntayhtymän korkokulut ovat -39 594,16 euroa (2010: 23 942,55 euroa). Korkokulut aiheutuvat
mm. kuntayhtymän luotollisen tilin limiitin käytöstä ja lainakannasta, joka on
muodostunut edellisvuosien alijäämistä sekä pitkäaikaisten elinkeinopoliittisten sijoitusten
rahoittamisesta lainarahalla. Toimintakertomusvuonna korkokanta on ollut alhainen ja lyhytaikaiset
lainat on kilpailutettu systemaattisesti. Lisäksi hankkeiden toteutukseen saadut
avustukset maksetaan toteutuneiden kulujen mukaan takautuvasti, jolloin hanketoiminta
itsessään aiheuttaa korkokuluja, jotka eivät ole hankkeissa rahoituskelpoisia vaan jäävät
hallinnoijalle.
Ohjaus ja kehittäminen kustannuspaikka on toteutunut ylijäämäisenä 9 468,48 euroa (TA
tulot 248 717 TP tulot 253 418,47/101,90 %, TP menot -243 949,99/98,10%). Ylijäämäisyys
on aiheutunut henkilöstömenojen kohdentumisesta projekteille.
Seudun yleinen kehittäminen/seudullinen hankintatoimi on toteutunut 100,30 %:sti.