Eroosio vesistösilloilla/Ohje riskitukien ... - Liikennevirasto
Eroosio vesistösilloilla/Ohje riskitukien ... - Liikennevirasto
Eroosio vesistösilloilla/Ohje riskitukien ... - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Eroosio</strong> vesistösilloilla. <strong>Ohje</strong> <strong>riskitukien</strong> kartoittamiseksi LIITE 2 /5 (7)<br />
Vaihe 3. Pisteytys<br />
Välituki 3:<br />
− Välituki sijaitsee uomassa.<br />
− Maa tuen kohdalla on savea.<br />
− Tuki on perustettu pitkille puupaaluille.<br />
− Tuen ympärille asennettu puuponttiseinä on rikkoutunut useista<br />
kohdista ja eroosiota on esiintynyt varsinkin tuen ylävirran puolella.<br />
Siirrytään vuokaavion mukaan vaiheeseen kolme.<br />
Käynti siltapaikalla 21.4.2008:<br />
Uoman reunoja peittää luonnollinen kasvillisuus. Virtaus on syövyttänyt<br />
uoman reunat lähes kohtisuoriksi. <strong>Eroosio</strong>suojaukset välituilla 2 ja 3 eivät<br />
ole ehjiä. Mitään selkeitä merkkejä uoman siirtymisestä sivusuunnassa ei<br />
ole. Selvää tulvatasannetta uomalla ei ole todennettavissa. Ei ole merkkejä<br />
siitä, että vesi olisi noussut siltakannelle asti. Silta-aukko ei supista uomaa<br />
tai virtausta, mutta välituet ovat esteenä virtaukselle uomassa. Uomassa on<br />
saarekkeita, jotka jakavat virtauksen. Virtauksessa esiintyy selkeitä<br />
pyörteitä välituen 2 ja 3 takana. Välituen 3 osalta suurin syy pyörteisiin on<br />
se, että tuen takana uoma kapenee jyrkästi (n. 90 asteen kulma). Välituen 2<br />
eroosiosuojauksena toimiva puinen ponttiseinä on rikkoutunut tuen<br />
ylävirran puolella. Välituen 3 eroosiosuojauksena toimiva puinen ponttiseinä<br />
on rikkoutunut tuen ylävirran ja uoman puolella ja maata on<br />
huuhtoutunut pois eroosiosuojauksen takaa. Virtaus suuntautuu kohtisuoraan<br />
silta-aukon läpi.<br />
Ote työmaasuunnitelmasta Oy VR-Rata Ab, Risto Ollila, 2008:<br />
”Turun puoleinen jokipenger on sortunut sillan pohjoispuolella v. 1954 ja<br />
eteläpuolella noin 40 m päässä radasta v. 1974. Syitä ei tiedetä tarkasti.<br />
Sortumia tai vastaavia maakerrosten siirtymiä on todettu tapahtuneen<br />
aikaisemminkin mm. sillan perustusten rakentamisvaiheessa ja noin<br />
vuoden 1915 tienoilla. Turun puoleisen jokipenkereen 1974 tapahtuneen<br />
sortuman johdosta silloinen vesihallitus teki pohjatutkimuksia ja laskelmia<br />
siipikairausten ja laboratoriossa määritettyjen tehokkaiden maaparametrien<br />
perusteella sekä teki korjausehdotuksia jokiluiskan<br />
korjaamiseksi. Niiden toteutuksesta ei ole tietoa. Laskelmien perusteella<br />
jokiluiskan stabiliteetin arvioitiin olevan ennen korjaustöitä noin<br />
F=1,0…1,2. Korjaustöiden jälkeenkin varmuustason arvioitiin jäävän alle<br />
F
Change language