Eroosio vesistösilloilla/Ohje riskitukien ... - Liikennevirasto
Eroosio vesistösilloilla/Ohje riskitukien ... - Liikennevirasto
Eroosio vesistösilloilla/Ohje riskitukien ... - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Eroosio</strong> vesistösilloilla/<strong>Ohje</strong> <strong>riskitukien</strong> kartoittamiseksi 6<br />
2.1 Yleinen eroosio<br />
Yleinen eroosio ei ole uomassa olevan poikkeaman aiheuttamaa vaan<br />
tarkoittaa uoman pohjan korkeusasemassa tapahtuvia muutoksia, jotka<br />
riippuvat hydrologisista tekijöistä, uoman hydrauliikasta tai sedimentin<br />
kulkeutumisesta. Yleistä eroosiota voi tapahtua ainoastaan, jos virtausnopeus<br />
uomassa on niin suuri, että sedimenttiä on liikkeessä virtauksen<br />
mukana.<br />
2.2 Virtauksen supistumisesta johtuva eroosio<br />
2.3 Paikallinen eroosio<br />
Virtauksen supistumisesta johtuva eroosio tapahtuu koko poikkileikkauksessa<br />
esimerkiksi silta-aukossa, kun virtausnopeus kasvaa poikkileikkausalan<br />
pienentyessä. Yleisesti, mitä pienempi silta-aukon leveys on<br />
suhteessa uoman leveyteen, sitä suuremmaksi virtausnopeus silta-aukossa<br />
muodostuu ja eroosioriski kasvaa. Jos virtaus tapahtuu leveältä tulvatasangolta<br />
pienen aukon läpi, riski vakavalle eroosiolle kasvaa huomattavasti.<br />
Uoma voi myös luonnostaan kaventua siltapaikalle tultaessa. Tällöin<br />
virtausnopeus uomassa todennäköisesti kasvaa lähestyttäessä siltapaikkaa.<br />
Paikallinen eroosio on seurausta virtausnopeuden kasvusta sekä siitä<br />
syntyvistä pyörteistä väli- ja maatukien ympärillä. <strong>Eroosio</strong> on riippuvainen<br />
virtaukseen asetettavasta esteestä. Esteen ominaisuudet vaikuttavat<br />
vahvasti eroosioon.<br />
Paikallisen eroosion syntyminen on riippuvainen ajasta. Tasapainotilanne<br />
virtauksen kyvyn kuljettaa sedimenttiä ja maa-aineksen kyvyn vastustaa<br />
kulkeutumista välillä kehittyy vähitellen virtauksen rajapinnan eroosion<br />
kautta. Hiekka- ja sorapohjissa tasapainosyvyys saavutetaan nopeasti, jos<br />
uomassa kulkeutuu sedimenttiä, mutta hitaammin kirkasvesitilanteessa.<br />
Jokiuomissa, joissa pohjamateriaali on koheesiomaalajia tai varsin<br />
epähomogeenista, tasapainotilanne saavutetaan mahdollisesti vasta<br />
useiden tulvatilanteiden jälkeen. Lisäksi virtaamahuippujen jälkeen<br />
eroosiokuopat saattavat hyvinkin täyttyä sedimentillä uudestaan<br />
Yksinkertainen kuva eroosiota aiheuttavista pyörteistä välituen ympärillä<br />
esitetään kuvassa 1. Koska pinnalla nopeammin virtaavan veden on välitukea<br />
lähestyessä hidastuttava enemmän kuin pohjan lähellä hitaammin<br />
virtaavan veden, syntyy välituen edessä painegradientti, joka ohjaa<br />
virtausta alaspäin kohti pohjaa. Alaspäin suuntautuva virtaus aiheuttaa<br />
hevosenkengän muotoiset pyörteet välituen edessä ja sivulla. Pyörteet<br />
nostavat sedimenttiä ja kuljettavat sitä alavirran suuntaan. Kuopan<br />
syventyessä reunat sortuvat ja kuoppa levenee. Kuopan kehittyessä<br />
pyörteet, jotka kuljettavat maa-ainesta, kasvavat. Koska virtauksen on<br />
jakauduttava tuen kohdalla, sen taakse syntyy pyörteitä, jotka nostavat<br />
sedimenttiä pohjasta ja auttavat kuljettamaan maa-ainesta. Kun tuen<br />
vaikutus virtaamaan sen vanavedessä vähenee alavirran suuntaan<br />
RHK 1046/043/2009 2009–05