Etelä-Viro
Etelä-Viro
Etelä-Viro
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Etelä-<strong>Viro</strong><br />
Luontomatkaopas
OSLO<br />
925 km<br />
HELSINKI<br />
220 km<br />
PIETARI<br />
330 km<br />
KÖÖPENHAMINA<br />
900 km<br />
BERLIN<br />
1055 km<br />
TUKHOLMA<br />
510 km<br />
Lisätietoa:<br />
www.visittartu.com<br />
turism.valgamaa.ee<br />
www.polvamaa.ee<br />
eng.otepaa.ee<br />
www.visitvoru.ee<br />
www.viljandimaa.ee/turismiinfo<br />
www.visitjogeva.com<br />
www.visitsetomaa.ee<br />
www.visitpeipsi.com<br />
www.vortsjarv.ee<br />
www.visitestonia.com<br />
VILJANDIMAA<br />
TALLINNA<br />
180 km<br />
VALGAMAA<br />
VIRO<br />
RIIKA<br />
210 km<br />
VILNA<br />
430 km<br />
JÕGEVAMAA<br />
TARTTO<br />
TARTUMAA<br />
E T E L Ä - V I R O<br />
PÕLVAMAA<br />
VÕRUMAA<br />
Tervetuloa<br />
kaikki luonnosta<br />
kiinnostuneet!<br />
Kutsumme kaikkia luontoharrastajia Etelä-<strong>Viro</strong>on,<br />
jossa teitä odottavat harvinaiset kukkulamaastot,<br />
järvet ja tulvavedet, koskemattomat rämeet ja suot,<br />
ikimetsät, eläimet ja linnut – kaikki se, joka tekee<br />
Etelä-<strong>Viro</strong>n luonnosta verrattoman monipuolisen ja<br />
nautittavan.<br />
Alue tarjoaa hyvät retkeilymahdollisuudet, on<br />
mahdollista viettää aktiivista lomaa ja harrastaa<br />
kilpaurheilua. Etelä-<strong>Viro</strong>ssa on yli 90 suojelualuetta,<br />
joista kaksi on kansallispuistoja. Alueella on lisäksi<br />
yli 125 retki-, luonto- ja kuntopolkua. Täkäläiset<br />
joet ja järvet tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia<br />
vesiretkeilyyn kanooteilla, kajakeilla, lautalla,<br />
veneellä, purjetroolarilla tai lotjalla. Kaikkea<br />
kiintoisaa on mahdotonta luetella – golf,<br />
jousiammunta, pyöräily, kalastus, ratsastus, safarit,<br />
joukkuepelit ja metsästys ovat vain osa kaikesta,<br />
mitä voi harrastaa Etelä-<strong>Viro</strong>ssa!<br />
Ja mikä parasta – Etelä-<strong>Viro</strong>n suhteellisen<br />
pienuuden ansiosta lyhyeenkin, jopa parin päivän<br />
retkeen pystyy mahduttamaan uskomattoman<br />
monia luontoelämyksiä ja monenlaista toimintaa.<br />
Pikaisiin tapaamisiin!<br />
Etelä-<strong>Viro</strong> odottaa Sinua!<br />
Lähimmät lentokentät:<br />
Tartto, Tallinna, Riika, Helsinki
Vaeltelua<br />
ainutlaatuisessa<br />
kukkulamaastossa<br />
<strong>Viro</strong>n eteläisimpien maakuntien Valgamaan ja<br />
Võrumaan ominaispiirteinä ovat vaihtelevat<br />
pinnanmuodot, monipuoliset maastot, nopeasti<br />
vaihtuvat eliöyhteisöt, suhteellisen mantereinen<br />
ilmasto ja muusta <strong>Viro</strong>sta poikkeava, vuosisatojen<br />
kuluessa muotoutunut elämäntapa. Juuri siellä Sinulla<br />
on harvinainen mahdollisuus nauttia Etelä-<strong>Viro</strong>lle<br />
tyypillisistä kukkulamaastoista, joita muualla <strong>Viro</strong>ssa<br />
ei ole. <strong>Viro</strong>n suurimmalla maisemansuojelualueella<br />
Otepään luonnonpuistossa kulkee kukkulaisen<br />
maaston keskelle merkittyjä retki-, aisti- ja kuntopolkuja<br />
luontoharrastajia varten.<br />
Baltian korkeimman kukkulan Suuren Munamäen<br />
(318 metriä merenpinnasta) näkötornista aukeaa 50<br />
kilometrin säteelle kaunis näköala Etelä-<strong>Viro</strong>n luontoon.<br />
Näkötornista erottuvat myös rajantakaisen Petserin<br />
luostarin kupolit ja Pihkovan järvi. <strong>Viro</strong>n korkeimmalla<br />
alueella Haanjan ylängöllä kannattaa ehdottomasti<br />
käydä Haanjan luonnonpuistossa, jonka pinta-alasta<br />
18 % on yli 250 metriä meren pinnan yläpuolella.<br />
Rõugen muinaislaakso<br />
VALGA-<br />
MAA<br />
Viljandin järvi<br />
Otepään<br />
luonnonpuisto<br />
Vällamäki<br />
OTEPÄÄ<br />
Karulan<br />
kansallispuisto<br />
TARTUMAA<br />
Postitie<br />
Loodi Põrgu<br />
(Loodin helvetti)<br />
TARTU<br />
Tarton postiasema<br />
Uhtin kievari<br />
VILJANDI-<br />
<strong>Viro</strong>n tasainen maasto alkaa Viljandista etelään MAA<br />
muuttua vaihtelevammaksi laaksoineen ja mäkineen.<br />
Loodi<br />
Viljandin ritarilinnan raunioilta avautuu upea näkymä<br />
alhaalla syvässä laaksossa sijaitsevalle järvelle. Näkymä<br />
on kuin Sveitsissä. Maastossa on myös punaisia<br />
hiekkakivitörmiä, joista lähimmät sijaitsevat Viljandissa.<br />
PÕLVA-<br />
MAA<br />
Maidlan postiasema<br />
VÕRUMAA<br />
Röövlimäed<br />
(Rosvomäet)<br />
Karilatsin kylä<br />
Rõuge<br />
Ihamarun kylä<br />
Varbusen postiasema<br />
ja <strong>Viro</strong>n maantiemuseo<br />
Tilleorg<br />
VÕRU<br />
Vällamäki<br />
Suuri Munamäki<br />
Haanjan<br />
luonnonpuisto<br />
Levähdyspaikka<br />
retkeilypolulla<br />
Kannattaa käydä!<br />
Etelä-<strong>Viro</strong>n lukuisista retkipoluista eräs jännittävimpiä<br />
on Haanjan luontopuistossa kulkeva<br />
Vällamäen retkeilyreitti. Se kulkee suhteelliselta<br />
korkeudeltaan <strong>Viro</strong>n korkeimman (84 m) mäen -<br />
Vällamäen - juurelta huipulle. Mäen rinteet ovat<br />
paikoitellen hyvin jyrkkiä (kaltevuus 35–40 astetta).<br />
Vällamäella sijaitsee lisäksi <strong>Viro</strong>n suurin räme,<br />
jonka turvekerroksen paksuus on 17 metriä. Mäen<br />
juurella on nuotiopaikka, jossa voi levätä ja ihailla<br />
alkukantaista luontoa.<br />
Haanjan luonnonpuistossa sijaitsee myös <strong>Viro</strong>n<br />
syvin järvi Rõugen Suurjärvi (38 m) ja jo ennen<br />
jääkautta muodostunut 10 kilometrin pituinen<br />
Rõugen muinaislaakso.<br />
Etelä-<strong>Viro</strong>lle tyypillisten metsäisten ja<br />
järvisten kukkulamaisemien sekä luonnon ja<br />
kulttuuriperinnön suojelemista varten perustetussa<br />
Karulan kansallispuistossa on paljon<br />
retkeilypolkuja sekä telttailu- ja nuotiopaikkoja.<br />
Tartosta Põlvaan tai Võruun ajaessanne suosittelemme<br />
maastoltaan vaihtelevaa sekä arvokkaan<br />
ja jännittävän historian omaavaa Postitietä -<br />
jännittävää kauppa- ja sotatietä, joka on aikoinaan<br />
yhdistänyt toisiinsa Pihkovan ja Tarton. Postitiellä<br />
ovat laukanneet sekä Ruotsin, Venäjän että Puolan<br />
hallitsijoiden hevoset. Kauniille maisemille tarjoavat<br />
vaihtelua kievarit ja postiasemat.<br />
Suosittelemme!<br />
Viljandimaalla matkaaville suosittelemme 12<br />
kilometrin pituista retkipolkua Viljandin<br />
järven ympäri. Kaikki juoksun harrastajat ja<br />
luonnonystävät voivat osallistua joka vuoden<br />
1. toukokuuta järjestettävään Viljandin<br />
järven ympärijuoksuun, joka on yksi <strong>Viro</strong>n<br />
perinteikkäimmistä urheilutapahtumista. Kehoa<br />
ja mieltä auttavat virkistämään kuntopoluilla<br />
liikkumisen lisäksi Energian maatila ja sen<br />
tarjoamat elämysretket lääkekasvien maailmaan.<br />
Viljandin lähellä sijaitsevan Paistun muinaislaakson<br />
tärkein nähtävyys – Loodi põrgu<br />
(Loodin helvetti) – on 23 metriä leveä ja 15 metriä<br />
korkea hiekkakivikallio, jonne johtaa Paistun<br />
tekojärveltä retkielämyksiä tarjoava polku.<br />
<strong>Viro</strong> on maailman metsäisimpiä maita – metsä<br />
peittää lähes puolet <strong>Viro</strong>n maapinta-alasta.<br />
Kannattaa käydä myös <strong>Viro</strong>n valtionmetsistä<br />
huolehtivan RMK:n (Riigimetsa Majandamise<br />
Keskus) luontotaloissa ja retkipoluilla Etelä-<strong>Viro</strong>n<br />
eri maakunnissa.
Nauti alkukantaisen<br />
luonnon hiljaisuudesta<br />
<strong>Viro</strong> on harvinaisen soinen maa – lähes 22 % <strong>Viro</strong>n<br />
maapinta-alasta on soiden ja rämeiden peitossa.<br />
Alueella on rämemaastoja, joita ei muualta Euroopasta<br />
enää löydy! Yksi parhaimmista paikoista niiden<br />
ihailuun on Soomaan kansallispuisto, joka kuuluu<br />
kansainväliseen koskematonta luontoa arvostavaan<br />
PAN Parks -verkostoon. Soomaan monipuolinen luonto<br />
sekä alueella esiintyvät eläin- ja lintulajit ovat sekä<br />
sunnuntairetkeilijöiden että erityisiä luontokokemuksia<br />
etsivien vaeltajien kiinnostuksen kohteita.<br />
Runsasjokinen Soomaa on kuuluisa kevättulvistaan,<br />
jolloin tulvaniityille ja metsiin leviävä tulvavesi nousee<br />
teille ja katkaisee ihmisen yhteydet ulkomaailmaan.<br />
Suurimmat tulvat ovat peittäneet alleen jopa 175 km².<br />
Paikalliset kutsuvat tulva-aikaa ”viidenneksi<br />
vuodenajaksi” ja sitä on tullut luonnollinen osa<br />
Suomaan elämäntapaa ja kulttuurihistoriaa. Paikallisen<br />
yrittäjyyden ansiosta Suomaalla on säilynyt yhdestä<br />
puusta valmistetun haapion veistämisen taito, jota<br />
opetetaan kiinnostuneille myös paikan päällä.<br />
Etelä-<strong>Viro</strong>n alkukantaisuus tulee esiin monien rämemaastojen<br />
lisäksi myös Vooremaalla näkyvien jääkauden<br />
jälkien kautta. Saadjärven ympäristössä levittäytyvät<br />
harjut ja niiden väliset notkelmat muodostavat<br />
Tarton ja Jõgevan maakunnan väliselle alueelle yhden<br />
edustavimmista harjualueista Itä-Euroopan tasangolla.<br />
Kyseiset ainutlaatuiset pinnanmuodot antavat nykyajan<br />
ihmiselle aavistuksen jään liikkumisesta aikoinaan.<br />
Ne ovat myös useiden tutkijoiden kiinnostuksen<br />
kohteena. Jään aiheuttamia pinnanmuotoja ihailtaessa<br />
ei ole ihme, että Vooremaan maasto liittyy myös <strong>Viro</strong>n<br />
kansalliseepoksen Kalevipojan tarinoihin.<br />
Soomaan<br />
kansallispuisto<br />
Halliste<br />
Lumikenkäretkeilyä<br />
Navesti<br />
Lemmjõgi<br />
Raudna<br />
Kõpu<br />
Tulvametsä<br />
Ingatsin polku<br />
VILJANDI-<br />
MAA<br />
VILJANDI<br />
Paistun muinaislaakso<br />
Alam-Pedjan<br />
luonnonsuojelualue<br />
JÕGEVAMAA<br />
Alam-Pedjan<br />
luonnonsuojelualue<br />
Võrtsjärvi<br />
Haapion veistäminen<br />
TARTU-<br />
MAA<br />
Karulan kansallispuisto<br />
Kannattaa käydä!<br />
Tarton maakunnan merkittävät suoalueet<br />
sijaitsevat kahdella suurella eurooppalaisittain<br />
tärkeällä Peipsiveeren ja Alam-Pedjan<br />
luonnonsuojelualueella. Ilmatsalun<br />
ja Käreveren välinen lintupolku tarjoaa<br />
lintuharrastajille vuoden ympäri elämyksiä.<br />
Alueen luhdat kuuluvat Natura 2000 -verkostoon.<br />
Viiden kilometrin pituisella retkipolulla voi<br />
tavata lähes 200 lintulajia, joista useat ovat<br />
rauhoitettuja, esim. mustahaikarat.<br />
Kansainvälisesti merkittävä lintualue sijaitsee<br />
myös Peipsijärven eteläosassa - Räpinan<br />
polderin suojelualue on <strong>Viro</strong>n Peipsi suurin maanparannuskohde,<br />
jonka vetonaulana järv ovat sikäläiset<br />
lintutornit.<br />
Luhasoon räme Võrumaalla Haanjan ylängöllä<br />
on suojeltu Etelä-<strong>Viro</strong>lle tyypillisenä ja<br />
luonnonmukaisena säilyneenä suona, Piirissaar jonka<br />
letoissa ja rämeosissa on pitkospuut.<br />
Emajõe Suursoo<br />
Suosittelemme!<br />
Vooremaan vetonaulana on Tarton lähistölle<br />
perustettu Jääkausikeskus, jossa selitetään<br />
jääkautta ja ilmastonmuutoksia elämyksellisesti<br />
ja kokemuspohjaisesti PÕLVAMAA ja pohditaan niiden<br />
vaikutusta nykypäivään. Keskuksesta voi tehdä<br />
lyhyempiä tai pienempiä retkiä kuvankauniille<br />
Saadjärvelle tai lähteä lähistöllä sijaitsevaan<br />
Elistveren eläinpuistoon, jonne on sijoitettu<br />
luonnonläheisiin olosuhteisiin virolaisia villieläimiä.<br />
Koska Soomaalla on paljon jokia, sitä on<br />
alettu kutsua myös Jokimaaksi. Jos haluatte<br />
tutustua tähän villiin seutuun, paras tapa<br />
siihen on tehdä kanoottiretki Haanja ja patikoida.<br />
Soomaan vierailukeskuksen Looduspark lähellä sijaitsevalla<br />
majavapolulla on mahdollista nähdä jälkiä<br />
majavien toiminnasta. Lemmjoen laaksonpohjametsän<br />
polulla voit ihmetellä<br />
Euroopasta kauan sitten hävinnyttä vanhaa<br />
tulvametsää. Ingatsin retkipolulla voit kiivetä<br />
puisia portaita pitkin Euroopan korkeimmalle, 8<br />
metriä korkealle rämerinteelle.<br />
Etelä-<strong>Viro</strong>n rämeissä voit seikkailla talvellakin<br />
osallistumalla lumikenkäretkelle. Lumitai<br />
suokengillä pääsee esteettä liikkumaan<br />
lumikinosten ja suonsilmäkkeiden yli, kaikkialle,<br />
jonne muuten jalkaisin ei pääse.
Seikkailua joilla<br />
ja järvillä<br />
<strong>Viro</strong>n kaunein joki Emajoki on ollut kautta aikain tärkeä<br />
vesireitti, joka on yhdistänyt Võrtsjärven ja Euroopan<br />
viidenneksi suurimman järven, Peipsijärven. Emajoen<br />
suualueella levittäytyy Peipsiveeren luonnonsuojelualue<br />
suosaarekkeineen sekä <strong>Viro</strong>n suurin suoalue<br />
Emajoen Suursuo. Jo 1300-luvulla saapuivat<br />
Tarttoon Emajokea pitkin jokialukset Venäjältä lastinaan<br />
turkiksia, vahaa, hunajaa Vja hamppua. I L J A NMuisto<br />
D I<br />
ainutlaatuisista vesikulkuneuvoista C ei Oole U haihtunut N T Y<br />
vieläkään. Kesäkaudella Emajoella voi liikkua pienten<br />
jokialusten lisäksi Peipsin lotjalla, joka on rakennettu<br />
ikivanhan tekniikan mukaisesti. Purjehtiminen, veneily<br />
ja pikaveneajelut Peipsijärvellä on suosittua ajanvietettä<br />
vielä nykyäänkin.<br />
Matalavetinen Võrtsjärvi on <strong>Viro</strong>n suurin sisävesistö,<br />
jossa elää 36 kalalajia. Järvi on kuuluisa myös siitä, että se<br />
on Euroopan suurin luonnollinen ankeriaan kasvattamo,<br />
jossa jatkavat elämäänsä Atlantin merivirtojen mukana<br />
Sargassomerestä Englannin rannikolle kulkeutuneet<br />
lasiankeriaat. Ne tuodaan lentokuljetuksena <strong>Viro</strong>on.<br />
Võrtsjärven eri satamista pääsee huvimatkalle<br />
vanhoja kalastusperinteitä henkivällä purjetroolarilla<br />
(kalepurjekas). Sekä Võrtsjärvi että Soomaan<br />
kansallispuisto on valittu eurooppalaisiksi matkailun<br />
huippukoteiksi European Destinations of Excellence<br />
(EDEN) -kilpailussa<br />
Vanhan virolaisen sanonnan mukaan jokaisen virolaisen<br />
velvollisuutena on käydä kerran elämässään Ahjajoen<br />
rannalla esivanhempien pyhissä paikoissa. Niistä<br />
kuuluisin on 24 metriä korkea luonnon kaikukammio<br />
– Suuri Taevaskoda. Ahjajoen rannoilla on lähes<br />
40 ainutlaatuista hiekkakivikalliota, joiden iäksi<br />
arvioidaan lähes 400 miljoonaa vuotta. Joella hiljaa<br />
kuljettaessa voi usein tavata kirkkaan vaaleansinisen<br />
kuningaskalastajan, jota on helppo jäädä ihailemaan<br />
keväisten tummanvihreiden havupuiden ja valkoisten<br />
tuomenkukkien taustalla.<br />
Võrtsjärvi<br />
ELVA<br />
VALGAMAA<br />
TARTU<br />
TARTUMAA<br />
OTEPÄÄ<br />
Etelä-<strong>Viro</strong>n kalavesiä<br />
Võrtsjärven purjetroolari<br />
(kalepurjekas)<br />
Suuri Taevaskoda<br />
Emajoki<br />
Ahja<br />
Emajoen<br />
Suursuo<br />
Suuri Taevaskoda<br />
PÕLVA<br />
PÕLVAMAA<br />
Võhandu<br />
VÕRU<br />
VÕRUMAA<br />
Piusan luolasto<br />
Peipsijärvi<br />
Piusa<br />
Kannattaa käydä!<br />
Etelä-<strong>Viro</strong> tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia<br />
melojille. <strong>Viro</strong>n yli 7000 joesta pisin on<br />
Võhandujoki, joka sopii nopeiden ja rauhallisempien<br />
jokiosuuksien vuorottelun ansiosta<br />
myös usean päivän pituisiin retkiin. Ainutkertaisia<br />
elämyksiä tarjoaa suosittu Võhandun maraton,<br />
jossa kuljetaan erilaisilla vesikulkuneuvoilla 100<br />
kilometrin pituinen jokireitti Võrun kaupungista<br />
Peipsijärven rannalla sijaitsevaan Võõpsun kylään.<br />
Piusajoen alkulaakson maisemansuojelualueella<br />
on yksi Etelä-<strong>Viro</strong>n suosituimmista<br />
matkailukohteista – 1920-luvulla lasihiekkaa<br />
kaivettaessa muodostunut Piusan luolasto.<br />
Piusan luolat ovat myös Baltian suurin<br />
lepakoiden talvehtimispaikka – lepakoita on<br />
tavattu seitsemää lajia ja yksilömäärä saattaa<br />
ulottua lähes 3000:een.<br />
Etelä-<strong>Viro</strong>sta pidetään myös lukuisten metsiköiden<br />
takana olevien tai kukkuloiden välissä<br />
sijaitsevien lämminvetisten järviensä ansiosta.<br />
Myös paikalliset arvostavat uintiretkiä pienissä<br />
järvissä tai suojärvissä.<br />
Suosittelemme!<br />
Luontolotjan retkillä voi havainnoida öistä<br />
tähtitaivasta, käydä tarkkailemassa lepakkoja tai<br />
kuuntelemassa linnunlaulua. Tartossa Emajoen<br />
rannalla VENEMAA sijaitsevalla lotjaveistämöllä voi<br />
seurata lotjien rakentamista.<br />
Mukavaa lomapuuhaa tarjoavat Etelä-<strong>Viro</strong>ssa<br />
myös kalavedet – mahdollisuus nauttia yksinolosta<br />
aikaisin aamulla joella tai talvisella järven<br />
jäällä. Perinteisiin rantakyliin ja vedenrajasta<br />
kohoaviin hiekkakivikallioihin kannattaa tutustua<br />
Peipsijärven länsirannikolla.<br />
Võrtsjärvellä on mahdollista seilata perinteisellä<br />
Võrtsjärven purjetroolarilla ja nauttia järvinäköaloista.<br />
Etukäteen tilattaessa matkalla tarjotaan<br />
ankeriaskeittoa tai savustettua lahnaa. Võrtsjärven<br />
rannalla sijaitsevassa järvimuseossa on suurissa<br />
akvaariossa eläviä kaloja, vesikasveja ja<br />
pohjaelämiä. Mikroskoopilla voi tutkia planktoneliöitä.
Kannattaa käydä!<br />
Aktiivista lomailua<br />
Etelä-<strong>Viro</strong> sopii aktiiviseen lomanviettoon vuoden<br />
ympäri. Toimintaa ja vaihtoehtoja riittää kilpaurheilusta<br />
aina vaikeusasteeltaan eritasoiseen vapaa-ajan<br />
toimintaan. Retkeilyreitillä vaeltelun ja aktiivisten<br />
vesiharrastusten lisäksi voi alueella harrastaa myös<br />
metsästystä, jousiammuntaa ja ratsastamista.<br />
Urheilun ystäviä odottavat erinomaiset pyöräily- ja<br />
rullaluistelureitit sekä tennis- ja golfkentät. Myöskään<br />
extreme-urheilulajien harrastajia ei ole unohdettu. Eikä<br />
tämä ole alkuunkaan täydellinen luettelo siitä, mitä<br />
Etelä-<strong>Viro</strong> tarjoaa!<br />
Etelä-<strong>Viro</strong>sta löytyy runsaasti erilaisia toimintaloman<br />
viettomahdollisuuksia myös talvella. Vierailun arvoinen<br />
paikka on erityisesti Baltian tunnetuin talviurheilukeskus<br />
ja Etelä-<strong>Viro</strong>n suosituin lomailupaikka Otepää, joka on<br />
myös <strong>Viro</strong>n talvipääkaupunki. Kumpareisen maastonsa,<br />
ilmastollisen erityisluonteensa, hyväntasoisten urheilukeskusten<br />
ja majoituspaikkojen ansiosta alueella voi<br />
nauttia talven riemuista joulukuusta huhtikuulle. Tarjolla<br />
on latuja, laskettelumäkiä ja moottorikelkkareittejä,<br />
mäenlasku- ja pulkkamäkiä, luistelukenttiä ja<br />
snow-tubing-ratoja. Otepää on kansainvälisesti<br />
tunnettu murtomaahiihdon maailmancupin<br />
osakilpailupaikka. Urheilijoiden harjoittelemista tai<br />
kilpailemista voi seurata Tehvandin hyppyrimäen<br />
näköalatasanteelta, josta avautuu kaunis näköala<br />
Otepään alueelle jokaiseen ilmansuuntaan.<br />
VILJANDI-<br />
MAA<br />
Holstre-Polli<br />
Veneralli Võrumaalla<br />
Võrtsjärvi<br />
VALGAMAA<br />
TARTUMAA<br />
Vellavere<br />
ELVA<br />
Vitipalu<br />
Tarton hiihtomaraton<br />
Tarton<br />
rullaluistelumaraton<br />
OTEPÄÄ<br />
TARTU<br />
Vapramäe<br />
Vitipalu<br />
Emajoki<br />
Tartu polkupyöräralli<br />
Ahja<br />
PÕLVA<br />
Otepään seikkailupuisto<br />
Vapramäe, Vellavere ja Vitipalu ovat kolme<br />
luonnonkaunista paikkaa Tarton maakunnassa<br />
Elvan kaupungin ympäristössä. Niitä yhdistävät<br />
tiheä luonto-, retki- ja kuntopolkujen verkosto<br />
sekä säännöllisesti järjestettävät retkeilysarjat.<br />
Peipsi<br />
Haanjan järvi ja Võrumaan retkipolut ja hiihtoladut<br />
tarjoavat vuoden ympäri erinomaisia mahdollisuuksia<br />
luonnossa liikkumiseen. Talviaikaan<br />
Haanjassa on lunta myös silloin kun muualla<br />
on maa jo musta. Maaliskuussa järjestettävä<br />
Haanjan hiihtomaraton päättää arvokkaasti<br />
Emajoen <strong>Viro</strong>n hiihtokauden.<br />
Suursuo<br />
Otepään seikkailupuisto ja Tarton seikkailupuisto<br />
tarjoavat kaikille uudenlaisia,<br />
seikkailullisia ja elämyksellisiä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia<br />
”maan ja taivaan välillä”.<br />
Võhandu<br />
Suosittelemme!<br />
Osanottajamäärältään suurin kansanurheilutapahtuma<br />
<strong>Viro</strong>ssa on Tarton nelostapahtuma,<br />
johon kuuluvat Tarton hiihtomaraton,<br />
Tarton juoksumaraton, Tarton<br />
polkupyöräralli Piusa sekä Tarton pyöräilymaraton.<br />
Lisäksi voi osallistua Tarton rullaluistelumaratoniin<br />
ja Tarton kaupunkimaratoniin.<br />
Kaikissa tapahtumissa on vähem-<br />
VENÄJÄ<br />
män harjoitelleille ihmisille myös lyhyempiä<br />
reittejä.<br />
Viljandimaan urheilu- ja lomakeskuksessa<br />
Holstre-Pollissa voi talvikaudella hiihtää<br />
ja luistella, kesällä retkeillä ja rullaluistella<br />
rullaluistelureiteillä. Kauniita maisemia voi<br />
ihailla 25 metriä korkeasta näkötornista.<br />
Yksi Etelä-<strong>Viro</strong>n tunnetuimmista hiihtoladuista<br />
on mahtavan Harimäen ylänteen kautta<br />
kulkeva 14 kilometriä pitkä Kekkosen latu.<br />
Latu on saanut nimensä Suomen presidentin<br />
Urho Kaleva Kekkosen vierailusta Käärikulle.<br />
Vierailusta muistuttaa ladun lisäksi kuuluisa<br />
Kekkosen sauna, joka on kilpailujen jälkeen
Tapaamisiin Etelä-<strong>Viro</strong>ssa!<br />
Teksti: LIVE, Säätiö Etelä-<strong>Viro</strong>n matkailu. Käännös: Minna Hamunen. Valokuvat: EAS:n kuvapankki, Tartumaa Turism SA:n kuvapankki,<br />
Valgamaan kuvapankki, Aivar Naaber, Jaak Nilson, Eha Moosel, Aivar Ruukel, Võrtsjärven säätiö, Võrun matkailuneuvonta,<br />
Otepään Seikkailupuisto, FOCUS Database OÜ. Ulkoasu: GBF Design. Paino: PAAR. Julkaisija: Säätiö Etelä-<strong>Viro</strong>n matkailu.
Change language