Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
C<br />
Ei<br />
kaavamerkintää<br />
<strong>Vieremä</strong>, Iso Saarisuo<br />
GTK-raportti 195:<br />
.7.2007<br />
07 / 40 ha<br />
2<br />
4<br />
1<br />
3<br />
5<br />
Turvenäytteiden keskimääräinen<br />
tuhkapitoisuus on pH-arvo 4,9.<br />
Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo<br />
on 21,3 MJ/kg. Iso Saarisuossa<br />
on turvetta noin 1,79 milj. m3.<br />
Iso Saarisuo soveltuu turpeen<br />
puolesta polttoturvetuotantoon.<br />
Tuotantoon sopivalla noin 40<br />
ha:n alueella on 0,80 milj. suo-m3<br />
käyttökelpoista turvetta. Saraturvevaltaisilla<br />
alueilla turve sopii<br />
jyrsinturpeeksi ja suon eteläosassa<br />
rahkaturvealueella on palaturpeeksi<br />
sopivia turpeita. Tuotantoa<br />
haittaavana tekijänä on suon<br />
saarekkeisuus.<br />
GTK (1985): Iso Saarisuo sijaitsee<br />
noin 25 km <strong>Vieremä</strong>ltä pohjoiseen<br />
Puolinmäen lounaispuolella. Suon<br />
halki kulkee metsäautotie. Suo<br />
rajoittuu koillisessa, idässä ja kaakossa<br />
korkeisiin moreenimäkiin,<br />
muualla ympäröivät loivapiirteiset<br />
moreenikumpareet suota. Kumpareissa<br />
on paikoin kalliopaljastumia.<br />
Pinta-ala on 95 ha, josta<br />
yli metrin syvyistä aluetta on 75<br />
ha, yli 1,5 m syvää 44 ha ja yli<br />
kaksi metriä syvää 36 ha. Suo on<br />
ojitettu kauttaaltaan. Pinta viettää<br />
luoteeseen. Vedet virtaavat ojia<br />
pitkin Kylmäpuroon ja edelleen<br />
Marttisenjärveen.<br />
Iso Saarisuon suotyypeistä<br />
on rämeitä 39 %, avosoita 31 %,<br />
korpia 7 % ja turvekankaita sekä<br />
karhunsammalmuuttumaa 23<br />
12 — <strong>Vieremä</strong><br />
1:15000<br />
%. Yleisimmät yksittäiset suotyypit<br />
ovat tupasvillarämeojikko ja<br />
karhunsammalmuuttuma. Taimija<br />
riukuasteinen sekapuusto on<br />
pääasiassa keskitiheää.<br />
Keskisyvyys suolla on 1,9 m.<br />
Suo on rikkonainen ja saarekkeinen.<br />
Suurin havaittu turvepaksuus<br />
on 5,8 m suon keskellä. Paikoin<br />
syvimmillä alueilla pohjamaalajina<br />
on hiesu ja hiekka, yleisin pohjamaalaji<br />
on kuitenkin moreeni.<br />
Iso Saarisuon turpeista 70 %<br />
on saravaltaisia ja 30 % rahkavaltaisia.<br />
Yleisin yksittäinen turvelaji<br />
on rahkasaraturve. Rahkavaltaiset<br />
turpeet ovat pääasiassa pintaturpeina<br />
muutoin saraturpeet ovat<br />
vallitsevia. Liekojen määrä on 0–1<br />
m:n syvyydessä pieni (1,3 %), samoin<br />
1–2 m:n syvyydessä (1,3 %).<br />
Katselmus (107 ha): Iso-Saarisuo<br />
on saarekkeinen ja avoimia osiaan<br />
lukuun ottamatta ojitettu suo.<br />
Se on selvästi kuivunut ojituksen<br />
takia myös avoimilta osiltaan.<br />
Saarisuon pääaltaan suot ovat<br />
pääosin avoimia neva- tai nevarämemuuttumia.<br />
Tuppaikkoa on<br />
paljon avointen osien keskustoissa.<br />
Pienialaisilla jänteillä kasvaa<br />
vaivaiskoivua ja rimpien ruoppa<br />
on kuivunutta saraikkoa ja rahkasammalikkoa.<br />
Avosoiden reunamilla on<br />
rämemuuttumien, korpirämemuuttumien<br />
ja turvekankaiden<br />
sekoitusta. Puusto on paikoin<br />
varttunutta mänty-kuusisekoitusta,<br />
paikoin tiheikköistä ja heikkokasvuista<br />
männikköä. Satunnaisesti<br />
on lievään ravinteisuuteen<br />
viittaavia kohtia, joissa kasvaa<br />
mm. maariankämmekkää.<br />
Koukkulammen eteläpuolisella<br />
kumpareella on runsaasti<br />
tuulenkaatoja, jotka lienevät<br />
pienen trombin aikaansaannosta.<br />
Koukkulammen eteläpäässä on<br />
kaunis rahkainen rämelaikku ja<br />
itse lampikin näyttää jokseenkin
Change language