13.02.2015 Views

Vieremä - Pohjois-Savon liitto

Vieremä - Pohjois-Savon liitto

Vieremä - Pohjois-Savon liitto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

B<br />

Ei<br />

kaavamerkintää<br />

<strong>Vieremä</strong>, Kiimasuo<br />

GTK-raportti 183:<br />

.8.2007<br />

88 / 21 ha<br />

milj. suo-m3, josta on kuivike- ja<br />

maanparannusturpeeksi sopivaa<br />

heikosti maatunutta rahkaturvetta<br />

0,20 milj. suo-m3 ja hyvin<br />

maatunutta rahkasaraturvetta<br />

0,23 milj. suo-m3.<br />

— <strong>Vieremä</strong><br />

6<br />

1<br />

5<br />

9<br />

2 4<br />

7<br />

3 8<br />

1:15000<br />

GTK (1984): Kiimasuo sijaitsee<br />

noin 23 km <strong>Vieremä</strong>ltä koilliseen.<br />

Tieyhteydet suolle on hyvät. Suo<br />

rajoittuu vaihtelevan muotoisiin<br />

moreenipeitteisiin mäkiin. Pintaala<br />

on 60 ha, josta yli metrin syvää<br />

aluetta on 33 ha, yli 1,5 m syvää<br />

21 ha ja yli 2 metriä syvää 11 ha.<br />

Avosuota on noin 15 ha. Suo on<br />

ojitettu kauttaaltaan noin 50 m:n<br />

välein. Pinta viettää keski- ja eteläosassa<br />

etelään ja pohjoisosassa<br />

pohjoiseen. Suo on kuivattavissa<br />

pohjaan saakka.<br />

Kiimasuon suotyypeistä on rämeitä<br />

63 %, nevoja 25 % ja korpia<br />

12 %. Suurin osa (74 %) suotyypeistä<br />

on ojikkotyyppejä. Yleisin<br />

suotyyppi on tupasvillarämeen<br />

ojikko. Mäntyvaltainen puusto on<br />

taimi- ja riuku- sekä harvennusasteista.<br />

Tiheys vaihtelee harvasta<br />

tiheään. Keskisyvyys koko suolla<br />

on 1,4 m, yli 1 m syvällä alueella<br />

2,0 m ja yli 2 m syvällä alueella 3,3<br />

m. Suo on luode-kaakko suuntaisessa<br />

pitkänomaisessa altaassa,<br />

jonka pohja on lähes kauttaaltaan<br />

moreenia. Paikoin syvemmillä<br />

alueilla on hiesupohja.<br />

Kiimasuon turpeista 78 % on<br />

rahkavaltaisia ja 22 % saravaltaisia.<br />

Puunjäänteitä sisältävää turvetta<br />

on 16 %. Liekojen määrä on<br />

0–1 m:n syvyydessä keskimääräinen<br />

(2,7 %) ja 1–2 m:n syvyydessä<br />

erittäin pieni (0,7 %). Liekopuita<br />

on eniten suon eteläpäässä.<br />

Turpeen pH-arvo on 4,1. Kuivan<br />

turpeen tehollinen lämpöarvo<br />

on 20,3 MJ/kg. Yli 1,5 m syvällä<br />

21 ha:n alueella on turvetta 0,43<br />

Katselmus (88 ha): Kiimasuo on<br />

selvästi kuivunut, keskeltä kuitenkin<br />

avoimena säilynyt rahkainen<br />

ja lyhytkortinen neva. Ojitus on<br />

avoimilla osilla kohtalaisen harva,<br />

mutta syvä ja hyvin toimiva.<br />

Suon laiteilla on enimmäkseen<br />

erilaisia rämemuuttumia, joiden<br />

puustoisuus vaihtelee. Keskiosat<br />

ovat joko täysin puuttomia tai<br />

puustoltaan kituliaita ja harvoja<br />

taimikoita. Suon keskellä olevassa<br />

saarekkeessa ja paikoin reunakallioilla<br />

männyt ovat vanhoja ja<br />

kilpikaarnaisia. Aivan suon pohjoisimman<br />

pään avosuo ei ole kuivunut<br />

samalla tavoin kuin eteläpää,<br />

jossa ojitus on yhtenäisempi ja<br />

tiheämpi. Suolla ei tavattu mitään<br />

ravinteisuuteen viittaavaa lajistoa<br />

eikä se ilmeisesti ole varsinainen<br />

lintusuokaan.<br />

1) Ojittamattoman alueen reunaoja<br />

länsilounaaseen katsottuna.<br />

2) Suon pitkä reunaoja on melko<br />

syvä, mutta rahkoittunut.<br />

3) Ojien risteyskohta, josta näkyy<br />

ojituksen syvyys ja kuivattava<br />

vaikutus.<br />

4) Ojitettua rämereunusta.<br />

5) Näkymä ojittamattoman keskustan<br />

suuntaisesti luoteeseen.<br />

6) Oletettavasti vanha teerien<br />

ruokintakatos avosuolla.<br />

7) Kuivunutta avosuota.<br />

8) Avosuota, jonka rahkaiset välipinnat<br />

ovat kuivuneet karrelle.<br />

9) Vanhoja mäntyjä ja keloja kangasmaasaarekkeessa.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!