Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
A<br />
EO1<br />
28.710<br />
<strong>Vieremä</strong>, Palosuo<br />
GTK-raportti 183:8<br />
.8.2007<br />
81 / 43 ha<br />
4<br />
5<br />
3<br />
1<br />
8<br />
6<br />
2<br />
7<br />
on 3 %. Suon paksuturpeisin alue<br />
on kauttaaltaan saravaltainen.<br />
Rahkaturpeita on aivan suon reuna-alueilla.<br />
Heikosti maatuneen<br />
pintaturpeen keskipaksuus on 0,3<br />
m. Valtaosa keskialueen turpeesta<br />
on keskinkertaisesti maatunutta<br />
ja monin paikoin heikosti maatunutta<br />
pintakerrosta ei ole juuri<br />
lainkaan. Liekojen määrä on 0–1<br />
m:n syvyydessä keskimääräinen<br />
(2,7 %) ja 1–2 m:n syvyydessä<br />
erittäin pieni (0,5 %). Liekopuita<br />
on tasaisesti suon kaikissa osissa.<br />
Turpeen happamuus (pH) on<br />
keskimäärin 5,1. Kuivan turpeen<br />
tehollinen lämpöarvo on keskimäärin<br />
20,9 MJ/kg.<br />
Palosuossa on turvetta noin<br />
2,02 milj. m3. Palosuon turpeet<br />
sopivat hyvin polttoturpeeksi.<br />
Suon pohjoisosassa n. 43 ha:n alueella<br />
on 0,68 milj. suo-m3 jyrsin- ja<br />
rahkaturvetuotantoon sopivaa<br />
turvetta.<br />
GTK (1984): Palosuo sijaitsee noin<br />
18 km <strong>Vieremä</strong>ltä luoteeseen<br />
Kukkomäen ja Palomäen välisellä<br />
alueella. Tieyhteydet suolle ovat<br />
hyvät. Suo rajoittuu moreenimaastoon.<br />
Pinta-ala on 190 ha,<br />
josta yli metrin syvää aluetta on<br />
74 ha, yli 1,5 m syvää 43 ha ja yli<br />
kaksi metriä syvää 22 ha. Avosuota<br />
on noin 35 ha. Suo on ojitettu<br />
kauttaaltaan. Pinta viettää etelään.<br />
<strong>Pohjois</strong>osan vedet laskevat<br />
suon keskellä virtaavaan Palopuroon,<br />
joka laskee Kukkosuon<br />
läpi ja yhtyy Sarvipuroon. Suo on<br />
kuivattavissa pohjaan saakka.<br />
Suotyypit ovat valtaosaltaan<br />
muuntuneita. Rämeitä on 74 %,<br />
— <strong>Vieremä</strong><br />
1:20000<br />
nevoja 10 % ja korpia 7 % kaikista<br />
suotyypeistä. Yleisimmät tyypit<br />
ovat tupasvillarämeen- ja varsinaisen<br />
sararämeen muuttumat. Taimi-<br />
ja riukuasteella oleva puusto<br />
on pääosin mäntyvaltaista. Tiheys<br />
vaihtelee harvasta tiheään.<br />
Keskisyvyys koko suolla on 1,1<br />
m, yli 1 m syvällä alueella 1,7 m<br />
ja yli 2 m syvällä alueella 2,4 m.<br />
Suo on laakeassa mäkien välisessä<br />
altaassa, jonka suurin havaittu turvepaksuus<br />
on 2,9 m. Suon pohja<br />
on kauttaaltaan moreenia.<br />
Palosuon turpeista 77 % on<br />
saravaltaisia ja 23 % rahkavaltaisia.<br />
Yleisin turvelaji on saraturve.<br />
Puunjäänteitä sisältävää turvetta<br />
Katselmus (181 ha): Palosuo on<br />
pohjoissavolaisittain poikkeuksellisen<br />
ravinteinen suo, jolla on<br />
säilyttämisen arvoista kasvilajistoa<br />
sekä arvokkaita lettoisia suotyyppejä.<br />
Suon arvokkain alue on sen<br />
keskustan avoin osa, jossa ojitus<br />
on jätetty jokseenkin kokonaan<br />
tekemättä. Suon pintarakenne on<br />
siis säilynyt suhteellisen ehjänä,<br />
vaikka alue on kuivunut. Ravinteisuutta<br />
on nähtävissä myös<br />
ojitetuilla alueilla suokeskuksen<br />
ympärillä, joskin ne ovat pahemmin<br />
kuivuneita ja metsittyneitä<br />
kuin keskiosa.<br />
Avoimella alueella kasvaa mm.<br />
runsaasti mähkää, järviruokoa,<br />
siniheinää, katajaa, vaaleasaraa<br />
sekä rimmissä mm. lumpeita.<br />
Jänteillä on muutamia maisemalli-