Pohjola-Norden 4/2010
16.02.2015 • Views
Share Embed Flag

Pohjola-Norden 4/2010

Pohjola-Norden 4/2010

Pohjola-Norden 4/2010

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
pohjola.norden.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

POHJOLA-NORDEN<br />

-LEHTI / TIDNINGEN 4/<strong>2010</strong> +<br />

Kulttuuri<br />

antaa eväitä elämään<br />

Rajaesteet<br />

Pohjoismaiden<br />

neuvoston puntarissa<br />

Trondheim:<br />

en stad med<br />

spännande historia<br />

Finska krigsbarn<br />

i Danmark<br />

Norjaa<br />

ei talouskriisi<br />

heiluttanut<br />

1

Oavsett plats<br />

Oavsett redskap<br />

Oavsett roll<br />

U n i f i e d c O m m U n i c at i O n S är vägen framåt för organisationer som vill samverka<br />

effektivare och ha enklare tillgång till information och kompetens.Enligt analysföretaget IDC<br />

är Telia en ledare i Sverige inom uc. Rapporten* lyfter bland annat fram Telias affärs-fokus i<br />

uc-lösningarna. Steget till bättre affärer tas alltid med Telia. * IDC : Sweden IP and UC (IDC #SE540910R9, May 2009)<br />

3

PÄÄKIRJOITUS LEDARE<br />

Hämmentävä kielikeskustelu<br />

Syksyinen kielikeskustelu on ollut jokseenkin hämmentävä.<br />

Toisaalta on ilmennyt halua aikaistaa ja monipuolistaa<br />

kieliopiskelun tarjontaa peruskoulussa. Toisaalta<br />

on asetettu kieliä vastakkain ja taas kerran epäilty suomalaisten<br />

kykyä oppia monia kieliä.<br />

Tosiasia on, että maailman meno on johtanut siihen,<br />

että englannin kieli on tullut kaikille käytännössä välttämättömäksi,<br />

ja kaikki oppilaat saavat englannin opetusta.<br />

Käytännössä pitäisikin keskittyä keskustelemaan muista<br />

kielistä ja niiden osaamisen lisäämisestä.<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in peruslähtökohta on pohjoismaisuuden<br />

korostaminen ja pohjoismaisen yhteistyön lisääminen.<br />

Tästä seuraa luonnollisesti järjestön kiinnostus<br />

kieliopetukseen koululaitoksessamme.<br />

Mielipidetutkimusten perusteella voimme todeta, että<br />

yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa syventää ja laajentaa<br />

pohjoismaista yhteistyötä. Noin puolet haluaa kuitenkin<br />

käyttää englannin kieltä tässä yhteistyössä.<br />

Tähän on todettava, että pohjoismaista yhteistyötä voi<br />

Förvirrande språkdebatt<br />

Höstens språkdebatt har varit rätt förvirrande. Å ena sidan<br />

har det funnits vilja att tidigarelägga språkundervisningen<br />

och göra utbudet i grundskolan den mera mångsidigt.<br />

Å andra sidan har språk ställts mot varandra och<br />

än en gång har finländarnas förmåga att lära sig många<br />

språk ifrågasatts.<br />

Det är ett faktum att utvecklingen i världen lett till att<br />

engelskan i praktiken blivit ofrånkomlig för alla och alla<br />

elever också får undervisning i engelska. I praktiken borde<br />

vi koncentrera oss på att diskutera övriga språk och<br />

hur vi ökar kunskaperna i dem.<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s utgångspunkt är betoningen av det<br />

nordiska och breddning av det nordiska samarbetet.<br />

Ur detta springer naturligt organisationens intresse för<br />

språkundervisningen i vårt skolväsende. På basen av opinionsundersökningar<br />

kan vi konstatera att över 90 procent<br />

av finländarna vill fördjupa och utvidga det nordiska<br />

samarbetet. Ungefär hälften vill dock bruka engelska<br />

i detta samarbete.<br />

Larserik Häggman<br />

Päätoimittaja / Chefredaktör<br />

tietysti harrastaa millä kielellä hyvänsä, mutta samalla tulee<br />

muistaa, että jää paljosta vaille, kun virallinen keskustelu<br />

päättyy ja epävirallinen seurustelu alkaa.<br />

Tämä tosiasia pätee tietysti kaikkiin ilmansuuntiin ja<br />

kaikkeen kansainväliseen kanssakäymiseen, mutta erityisen<br />

tärkeäksi se muodostuu Suomelle tärkeimmillä ilmansuunnilla.<br />

Tästä taas seuraa, että Suomelle Pohjoismaana<br />

on elintärkeää, että riittävän moni suomalainen<br />

pystyy kommunikoimaan muiden pohjoismaalaisten<br />

kanssa skandinaavisilla kielillä.<br />

Harva suomalainen osaa tanskaa tai norjaa, mutta suuri<br />

joukko omaa ainakin ruotsin kielen alkeet. Niiden pohjalta<br />

voi suhteellisen pienellä vaivalla oppia ymmärtämään,<br />

mitä etäisemmät naapurit puhuvat. Onkin syytä<br />

ohjata keskustelu kieliopetuksen sisällön ja muodon<br />

suuntaan, käytännön osaamiseen, deklinaatioiden ja virheen<br />

etsinnän sijaan. Ellei näin tehdä, lähempi kanssakäyminen<br />

maamme lähimmän viiteryhmän kanssa jää helposti<br />

harvojen varaan. Onko meillä varaa siihen?<br />

Till detta bör konstateras att nordiskt samarbete naturligtvis<br />

kan bedrivas på vilket språk som helst, men det<br />

är samtidigt skäl att komma ihåg att mycket går förlorat<br />

när den officiella diskussionen avslutas och det inofficiella<br />

umgänget börjar.<br />

Detta faktum gäller naturligtvis i alla väderstreck och<br />

i allt internationellt samarbete, men det blir speciellt viktigt<br />

i för Finland viktiga väderstreck. Av detta följer att<br />

det för Finland, som ett nordiskt land, är livsviktigt, att<br />

tillräckligt många finländare kan kommunicera med övriga<br />

nordbor på skandinaviska språk.<br />

Få finländare kan danska eller norska, men en stor<br />

grupp klarar åtminstone grunderna i svenska och på den<br />

grunden kan man med relativt liten möda lära sig förstå<br />

vad grannarna längre bort talar. Det finns grund för<br />

att föra över språkdebatten i riktning mot undervisningens<br />

innehåll och former, det praktiska kunnandet, istället<br />

för deklinationer och jakt på fel. Gör vi inte detta blir det<br />

närmare umgänget med vår närmaste referensgrupp lätt<br />

beroende av ett fåtal. Har vi råd med det?<br />

s i s ä l l y s i n n e h å l l<br />

4 Pääkirjoitus / Ledare<br />

6 Ajankohtaista / Aktuellt<br />

10 Teemakolumni / Temakolumn:<br />

Vihaavatko norjalaiset lapsia? /<br />

Hatar norrmän barn?<br />

13 Täällä / Här är Stockholm<br />

15 Täällä / Här är Köpenhamn<br />

16 Trondheim: puutalokaupungin jännittävä menneisyys/<br />

Trondheim: trähusstad med spännande historia<br />

21 Rajaesteitä puitiin huipputasolla<br />

23 Täällä / Här är Reykjavik<br />

24 Kulttuurireppu selkään norjalaislapsille<br />

27 Täällä /Här är Oslo<br />

28 Krigsbarn fick ny framtid i Danmark<br />

30 Kuningasravun ja hyvän ruoan juhla<br />

Norjan Vesisaaressa<br />

32 Piireissä tapahtuu<br />

40 Tulossa / På kommande<br />

48 Verkkopuoti / Nätboden<br />

AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT<br />

ISSN 1456-7644<br />

Päätoimittaja /<br />

Chefredaktör<br />

Larserik Häggman<br />

Toimitussihteeri /<br />

Redaktionssekreterare<br />

Anna Leino<br />

lehti@pohjola-norden.fi<br />

Osoite / Adress<br />

Fredrikinkatu/<br />

Fredriksgatan 61 A 11<br />

00100 Helsinki / Helsingfors<br />

Eveliina Kortesoja<br />

puh. / tfn 09 - 4542 080<br />

faksi / fax 09 - 753 1634<br />

pohjola-norden@unionimedia.fi<br />

www.pohjola-norden.fi<br />

LG Nilsson<br />

h4POHJOLA-NORDEN<br />

Ilmoitusmyynti /<br />

Annonsförsäljning<br />

Kjell Skoglund<br />

puh. / tfn 09 - 4542 080<br />

faksi / fax 09 - 753 1634<br />

kjell.skoglund@pohjola-norden.fi<br />

Trondheim on nykyisin<br />

Norjan kolmanneksi suurin<br />

kaupunki.<br />

I dag är Trondheim Norges<br />

tredje största stad.<br />

Toisen maailmansodan aikana tuhansia suomalaisa<br />

lapsia evakuoitiin muihin Pohjoismaihin.<br />

Under Andra världskriget evakuerades tusentals<br />

finska barn till andra nordiska länder.<br />

s.16<br />

s.28<br />

Ulkoasu ja taitto /<br />

Layout och ombrytning<br />

Tomi Westerholm<br />

Unionimedia<br />

Paino / Tryckeri<br />

Forssan kirjapaino Oy <strong>2010</strong><br />

Painos / Upplaga<br />

12 000 kpl/st<br />

Ilmestymisajat /<br />

Utgivningsdagar <strong>2010</strong><br />

1/11<br />

DL 19.1.,<br />

ilmestyy / utkommer 17.2<br />

Hinta 20 e / vuosikerta<br />

Pris 20 e / årgång<br />

Kansikuva / Omslagsbild<br />

Futureimagebank<br />

4 5

Ajankohtaista aktuellt<br />

Ajankohtaista aktuellt<br />

norden.org/ Birger Storm<br />

Mahdollisuuksien Pohjoismaat -opas<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in Nuorisoliiton kokoama<br />

ja päivittämä Mahdollisuuksien Pohjoismaat<br />

-opas on nyt myös <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in verkkosivuilla.<br />

Oppaasta löydät tietoa työnteosta,<br />

opiskelusta, opintotuesta, opiskelija- ja<br />

nuorisoalennuksista, sosiaaliturvasta, verotuksesta,<br />

sairausvakuutuksesta ja terveydenhuollosta<br />

sekä oleskelulupaa ja väestökirjanpitoa<br />

koskevia asioita.<br />

Lisäksi oppaassa on muuta muistettavaa<br />

muuton yhteydessä -osio sekä muuttajaa varten<br />

koottu muistilista.<br />

Opas on työstetty osana <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in<br />

Nuorisoliiton vuonna 2007 toteuttamaa<br />

Rajattomia mahdollisuuksia nuorille <strong>Pohjola</strong>ssa<br />

-hanketta.<br />

www.pohjola-norden.fi/mahdollisuuksienpohjoismaat<br />

Möjligheternas <strong>Norden</strong> guide<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s Ungdomsförbund har producerat<br />

och uppdaterat guiden Möjligheternas<br />

<strong>Norden</strong>, och nu finns den även på <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s<br />

nätsidor. Guiden innehåller<br />

uppgifter om arbete, studier, studiestöd, student-<br />

och ungdomsrabatter, socialskydd, beskattning,<br />

sjukförsäkring och hälsovård, uppehållstillstånd<br />

och folkbokföring.<br />

I guiden finns också ett avsnitt och en minneslista<br />

om vad man bör komma ihåg i samband<br />

med flytt till ett annat land.<br />

Guiden har tillkommit som en del av <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s<br />

Ungdomsförbunds projekt<br />

Gränslösa möjligheter för ungdom i <strong>Norden</strong><br />

från 2007.<br />

www.pohjola-norden.fi/<br />

mojligheternasnorden<br />

Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto Tanskaan<br />

Pohjoismaiden tavoitelluimman elokuvapalkinnon saivat tänä<br />

vuonna tanskalainen ohjaaja Thomas Vinterberg, käsikirjoittaja<br />

Tobias Lindholm ja tuottaja Morten Kaufmann<br />

elokuvastaan Submarino.<br />

Suomi Pohjoismaiden neuvoston<br />

puheenjohtajana 2011<br />

Suomi hoitaa Pohjoismaiden neuvoston<br />

puheenjohtajuutta vuonna 2011.<br />

Puheenjohtajuuskauden yhteydessä<br />

järjestetään runsaasti erilaisia pohjoismaisia<br />

tapahtumia, seminaareja<br />

ja muuta ohjelmaa. Ulkoasiainministeriö<br />

avaa vuodenvaihteessa verkkosivut,<br />

joilta löytyy tietoa tulevista tapahtumista.<br />

Pohjoismaiden neuvosto pyrkii yhteispohjoismaisiin<br />

ratkaisuihin, joilla<br />

on myönteisiä, pohjoismaiden kansalaisia<br />

hyödyttäviä vaikutuksia. Pohjoismaiden neuvosto perustettiin<br />

vuonna 1952.<br />

Muut elokuvaehdokkaat olivat Dagur Kárin Hyvä sydän<br />

(Islanti), Sara Johnsenin Upperdog (Norja), Tarik Salehin<br />

Metropia (Ruotsi) sekä Jonas Berghällin ja Mika Hotakaisen<br />

Miesten vuoro (Suomi).<br />

Finland som ordförande<br />

i Nordiska rådet 2011<br />

Finland fungerar som ordförandeland<br />

i Nordiska rådet<br />

2011. I samband med<br />

ordförandeskapet kommer<br />

många nordiska evenemang,<br />

seminarier och övrigt<br />

program att äga rum.<br />

På utrikesministeriets nätsidor<br />

öppnas vid årsskiftet<br />

en egen webbplats för årets<br />

arrangemang.<br />

Nordiska rådet eftersträvar<br />

samnordiska lösningar som skall vara nordborna till<br />

nytta och gagn. Nordiska rådet grundades 1952.<br />

Nansen-Amundsenjuhlavuosi<br />

2011<br />

Vuonna 2011 tulee kuluneeksi 150 vuotta naparetkeilijä<br />

Fridtjof Nansenin syntymästä.<br />

Roald Amundsen miehineen saavutti Etelänavan<br />

100 vuotta sitten. Nansen-Amundsenjuhlavuoden<br />

tarkoituksena on levittää tietoa<br />

Nansenin ja Amundsenin saavutuksista.<br />

Lisää tietoa juhlavuodesta ja tapahtumista<br />

voi lukea juhlavuoden nettisivuilta www.<br />

nansenamundsen.no. Myös <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />

järjestää tapahtumia juhlavuoden kunniaksi.<br />

Pohjoismaiden<br />

liittovaltiosta kirja<br />

Historioitsija ja yhteiskunnallinen keskustelija<br />

Gunnar Wetterberg on julkaissut kirjan<br />

Förbundsstaten <strong>Norden</strong> (The United Nordic<br />

Federation) julkaistiin.<br />

Kirjassaan Wetterberg pohtii Pohjoismaiden<br />

välisen liittovaltion perustamista. Liittovaltio<br />

takaisi Pohjoismaille luontevan aseman<br />

maailmanpolitiikassa. Kirja käsittelee<br />

liittovaltion tuomia mahdollisuuksia sekä<br />

esteitä.<br />

http://www.norden.org/fi/julkaisut<br />

Kirjan voi ladata ilmaiseksi<br />

tai tilata <strong>Norden</strong>.orgin verkkosivuilta.<br />

Ansiomerkkejä<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> on myöntänyt seuraaville henkilöille ansiomerkit aktiivisesta<br />

toiminnastaan <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>issa. <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> har beviljat följande<br />

personer förtjänsttecken som erkänsla för aktiv verksamhet inom <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />

Kultaiset ansiomerkit / Förtjänsttecken i guld<br />

Jari Andersson, Sastamala<br />

Tuure Holopainen, Oulu<br />

Kaarina Asikainen, Hankasalmi<br />

Irma Piironen, Varpaisjärvi<br />

Soile Rahkola, Oulainen<br />

Hopeiset ansiomerkit / Förtjänsttecken i silver<br />

Hans Jörgen Boe, Jyväskylä<br />

Carola Bryggman, Pargas<br />

Arto Heiskanen, Turku<br />

Leena Kortesalo, Raisio<br />

Ann London, Oulu<br />

Mervi Matinlauri, Oulainen<br />

Jussi Nurmi, Turku<br />

Mika Pietilä, Oulu<br />

Paula Rossi, Oulu<br />

Eija Salmi, Oulu<br />

Anne Sjöberg, Kuusamo<br />

Antti Suominen, Raisio<br />

Pirkko Toljamo, Oulu<br />

6<br />

7

Ajankohtaista aktuellt<br />

Loppuvuoden kulttuuritapahtumia ja ruotsalaista rockia<br />

Ruotsalainen rock-legenda The Soundtrack<br />

Of Our Lives saapuu jälleen ilahduttamaan<br />

klubikävijöitä joulukuussa Suomeen ulottuvalla<br />

levynjulkaisukiertueellaan. 1990-luvun<br />

puolessavälissä perustettu, psykedeelisestä<br />

rockista ja melodisesta popista musiikkinsa<br />

ammentava TSOOL nousi maailmanmaineeseen<br />

vuonna 2001 julkaistulla Grammy-palkitulla<br />

albumillaan Behind the Music, joka oli<br />

kriitikoiden ylistämä Yhdysvalloissa asti.<br />

Sittemmin bändi on saavuttanut Euroopassa<br />

kulttisuosion ja kiertänyt Yhdysvaltoja<br />

lukuisia kertoja. Yhtyettä sanotaan Ruotsin<br />

parhaaksi livebändiksi, ja se on villinnyt<br />

hurjilla live-esiintymisillään suomalaisiakin<br />

useita kertoja.<br />

TSOOL:n viimeisin, viides studioalbumi<br />

Communion julkaistiin vuonna 2008. Tämän<br />

vuoden lokakuussa julkaistiin kokoelmalevy<br />

Golden Greats no. 1, jota juhlistamaan bändi<br />

lähti talvikiertueelle, joka nyt poikkeaa Suomessakin.<br />

11.12. Tampereen Klubi, 23 e, K18<br />

12.12. Turun Klubi, 22 e, K18<br />

13.12. Helsinki, Tavastia, enn. alk. 26 e, K18<br />

Paavo Lipponen vastaa:<br />

Lipposen linja voitti jo lähtöviivalla<br />

Olof Kleberg levittää ruotsalaista myyttiä<br />

väittäessään (<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> -lehti 3/<strong>2010</strong>),<br />

että Göran Persson ajoi EU:n laajentamista<br />

10 valtiolla ja minä vastustin. Väite vastaa<br />

kyllä ruotsalaista toiveajattelua, mutta se on<br />

täyttä puuta heinää.<br />

Kysymys oli 1990-luvun lopun keskusteluissa<br />

siitä, miten edetään vuoden 1995 jälkeen<br />

seuraavaan laajentumiseen. Suomen<br />

pyrkimyksenä oli ennen kaikkea turvata<br />

Baltian maiden pääsy EU:n jäseneksi samassa<br />

ryppäässä Keski- ja Itä-Euroopan maiden<br />

kanssa. Tämä linja, joka oli Suomelle ja Ruotsille<br />

yhteinen, herätti kuitenkin vastustusta<br />

eräissä muissa jäsenmaissa, kuten Saksassa.<br />

Näin päädyttiin siihen, että ensin aloitetaan<br />

jäsenyysneuvottelut viiden edistyneimmän<br />

maan kanssa, minkä jälkeen muut viisi saavat<br />

mahdollisuuden.<br />

Onnistuin silloin vakuuttamaan liittokansleri<br />

Helmut Kohlin siitä, että hän hyväksyisi<br />

– vastoin neuvonantajiensa ohjetta<br />

– yhden Baltian maan, Viron, viiden ensimmäisen<br />

ryhmään aloittamaan neuvottelut.<br />

Näin osoitettaisiin, että myöskään Latviaa ja<br />

Liettuaa ei tultaisi syrjimään käyttäen perusteena<br />

Venäjän suhteiden vaarantumista, mikä<br />

oli silloin Kohlin neuvonantajien peruste<br />

Baltian maita vastaan.<br />

Viro tuli ensimmäiseen ryhmään, ja Helsingin<br />

huippukokouksessa joulukuussa 1999<br />

päätettiin johdollani ns. regatta-mallista, mikä<br />

teki muille viidelle hakijamaalle mahdolliseksi<br />

aloittaa neuvottelut ja edetä jäsenyyteen<br />

omaa vauhtiaan. Näin uudet maat saatiin<br />

EU-satamaan ottaen huomioon unionin<br />

sisäiset realiteetit.<br />

Olof Kleberg voi itse päätellä, kenen linja<br />

voitti ja johti toivottuun lopputulokseen saada<br />

kaikki 10 hakijamaata jäseniksi. Tarkemman<br />

selostuksen tapahtuneesta annan muistelmieni<br />

kolmannessa osassa, jonka on määrä<br />

ilmestyä syksyllä. Siihen ei taatusti tule mitään<br />

vessajuttuja. Päinvastoin, tulen selvittämään,<br />

kuinka paljon me saimme aikaan yhdessä<br />

Ruotsin kanssa sekä Tanskan mukana<br />

ollessa myös kolmen Pohjoismaan voimin.<br />

Paavo Lipponen<br />

Peppi saapuu Suomeen keväällä.<br />

Koko perheen näytelmiä<br />

Ruotsalaisista koko perheen satuklassikoista<br />

päästään nyt nauttimaan näytelmän muodossa<br />

eri puolilla Suomea.<br />

Helsingin Ruotsalainen teatteri jatkaa<br />

jo keväällä ensi-iltansa saaneen Pippi<br />

Långstrump -näytelmän pyörittämistä. Astrid<br />

Lindgrenin rakastetut hahmot palaavat<br />

20 vuoden tauon jälkeen nyt Svenska teaternin<br />

isolle näyttämölle, tosin remonttievakon<br />

vuoksi Aleksanterin teatterissa. Ohjaus<br />

on Marcus Grothin, ja Peppiä tulkitsee Alma<br />

Pöysti.<br />

Suomenkielistä Lindgreniä nähdään Turussa,<br />

jossa Nuori Teatteri on ottanut ohjelmistoonsa<br />

Vaahteramäen Eemelin. Nuoret<br />

näyttelijät tuovat raikkaan ilmeen alkuperäisteosta<br />

kunnioittavaan Venla Kuitusen<br />

ja Hanna Suurhaskon ohjaukseen. Eemelinä<br />

Iidan pään soppakulhoon työntää mainio<br />

Elias Tanhuapää.<br />

Tampereen teatteri tarjoaa tulkinnan Nobel-palkitun<br />

Selma Lagerlöfin mestariteoksesta<br />

Peukaloisen retket.<br />

Ihastuttavassa koko perheen näytelmässä<br />

pihapiirin eläimiä kiusannut Nils Holgersson<br />

kutistuu haltian loitsimana peukalon<br />

mittaiseksi ja oppii puhumaan eläinten<br />

kieliä. Villihanhien seurassa ympäri Ruotsinmaata<br />

matkustaen poika ystävystyy eläinten<br />

kanssa ja oppii kunnioittamaan niitä. Sadun<br />

on sovittanut amerikkalainen Naomi Izuka<br />

ja ohjannut John Blondell. Pääroolissa seikkailee<br />

Arttu Ratinen.<br />

Turkuun kaiken ikäistä teatterikansaa<br />

houkuttelee myös tulkinta Sven Nordqvistin<br />

Viirusta ja Pesosesta. Jukka Aaltosen ohjaama<br />

Pettson och Findus firar jul nähtiin Turussa<br />

myös viime jouluna. Tavalliset kissat<br />

voivat hyvin viettää joulua ilman Joulupukkia,<br />

mutta entäpä Viiru? Lämminhenkinen<br />

esitys sopii hyvin jouluilon tuottajaksi niin<br />

nuoremmalle kuin vanhemmallekin yleisölle.<br />

Viiruna häärää Maria Lindeman ja Pesosena<br />

Bror Österlund.<br />

Selma Lagerlöf: Peukaloisen retket. Tampereen<br />

teatteri 11.11.<strong>2010</strong>–16.2.2011.<br />

Astrid Lindgren: Vaahteramäen Eemeli.<br />

Turun Nuori Teatteri 19.9.–11.12.<strong>2010</strong>.<br />

Astrid Lindgren: Pippi Långstrump. Svenska<br />

Teatern i Helsingfors (på Alexandersteatern)<br />

9.10.–29.12.<strong>2010</strong>.<br />

Sven Nordqvist: Pettson och Findus firar<br />

jul. Åbo Svenska Teater 15.–29.12.<strong>2010</strong>.<br />

Paperitaidetta Tampereella<br />

Norjalais-tanskalaisen taiteilijan Karen Bit<br />

Vejlen teoksiin pääsee tutustumaan Tampereella,<br />

Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkarannassa,<br />

6.12. saakka.<br />

Velhomainen taiteilija loihtii paperista<br />

vain saksia käyttäen mitä uskomattomampia<br />

ja päätähuimaavampia taideteoksia, käytännössä<br />

samalla tekniikalla kuin päiväkotilapset<br />

askartelevat lumihiutaleita. Suurten,<br />

monimutkaisten taideteosten saksiminen ei<br />

kuitenkaan ole lasten leikkiä, vaan vaatii runsaasti<br />

aikaa, kädentarkkuutta ja suunnittelua.<br />

Karen Bit Vejlen teokset hämmästyttävät,<br />

ihastuttavat, herättävät ajatuksia, ja on<br />

niissä mukana ripaus huumoriakin.<br />

Psaligrafiaksi kutsuttu taidemuoto on<br />

maailmallakin vain harvojen hallussa. Vuonna<br />

1958 syntynyt Karen Bit Vejle on omistautunut<br />

saksilleen jo 35 vuotta, joten hän on<br />

alansa ehdottomia huippuja. Harrastuksesta<br />

alkaneesta taiteilusta on muodostunut ilmiö,<br />

joka on herättänyt huomiota taidenäyttelyissä<br />

eri puolilla Pohjoismaita. Nyt hänen<br />

töihinsä pääsee ensimmäistä kertaa tutustumaan<br />

Suomessa.<br />

http://www.evenemax.fi/SE/Evenemang/<br />

Tapahtumantiedot/tabid/83/language/sv-<br />

SE/Default.aspx?EvId=135773<br />

http://www.papercutart.no/<br />

Teksti: Kalle Keijonen<br />

Kuva: Valtteri Kantanen<br />

Paavo Lipponen svarar:<br />

Lipponens linje vann redan på startlinjen<br />

Olof Kleberg sprider en svensk myt när han<br />

hävdar (<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>-tidningen 3/<strong>2010</strong>)<br />

att Göran Persson drev en utvidgning av EU<br />

med tio stater och jag motsatte mig. Påståendet<br />

svarar nog mot svenskt önsketänkande<br />

men det stämmer alls inte.<br />

Under slutet av 1990-talet handlade det<br />

om hur man efter 1995 går till väga med följande<br />

utvidgning. Finland strävade framförallt<br />

till att trygga de baltiska ländernas inträde<br />

i EU samtidigt med gruppen länder i Mellan-<br />

och Östeuropa. Denna linje som var Finlands<br />

och Sveriges gemensamma väckte dock<br />

motstånd i en del medlemsländer som Tyskland.<br />

Sålunda stannade man för att inleda<br />

förhandlingar med de fem längst utvecklade<br />

länderna varefter de övriga fem får sin chans.<br />

Jag lyckades då övertyga förbundskansler<br />

Helmuth Kohl om att – i strid med sina rådgivares<br />

uppfattning – godkänna ett baltiskt<br />

land, Estland som ett av de fem första. Så kunde<br />

visas att inte heller Lettland och Litauen<br />

skulle diskrimineras med argumentet att relationerna<br />

till Ryssland äventyras. Detta var<br />

Kohls rådgivares argument mot de baltiska<br />

länderna då.<br />

Estland kom med i den första gruppen och<br />

vid toppmötet i Helsingfors 1999 beslöts under<br />

min ledning om den s.k. regatta-modellen<br />

som gjorde det möjligt för de fem övriga<br />

sökarländerna att inleda förhandlingar<br />

och avancera mot medlemskap i egen takt. Så<br />

kunde de nya länderna fås i EU-hamn med<br />

beaktande av unionens interna realiteter.<br />

Olof Kleberg kan själv dra slutsatser om<br />

vems linje som vann och ledde till önskat resultat<br />

med alla tio ansökarländer som medlemmar.<br />

En noggrannare redogörelse för det<br />

skedda ger jag i den tredje delen av mina memoarer.<br />

Den planeras utkomma i höst. Där<br />

ingår med säkerhet inga wc-historier. Tvärtom<br />

kommer jag att reda ut hur mycket vi<br />

tillsammans fick till stånd med Sverige och<br />

när Danmark var med i kraft av tre nordiska<br />

länder.<br />

Paavo Lipponen<br />

8 9

YLI 70 000 JÄSENTÄ POHJOISMAISSA – TULE MUKAAN!<br />

o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN JÄSENEKSI.<br />

Maksan 14 euron suuruisen jäsenmaksun vuosittain. Jäsenenä saan<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin<br />

ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden.<br />

o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN PERHEJÄSENEKSI,<br />

sillä taloudessani on <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in jäsen. Maksan jäsenmaksua<br />

vuosittain 6 euroa. Saan perhejäsenenä <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in<br />

jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin.<br />

o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITON JÄSENEKSI.<br />

Jäsenenä saan <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in ja <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in Nuorisoliiton<br />

jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin sekä neljä kertaa vuodessa<br />

ilmestyvän jäsenlehden. Lisätietoa www.pnn.fi.<br />

Tule asiakkaaksi<br />

reilumpaan<br />

pankkiin!<br />

Saatko nykyisessä pankissasi riittävästi etuja? Ajatteleeko se sinun parastasi?<br />

Vaihda Tapiola Pankkiin, saat reilua korkoa käyttötilille – ja myös maksuttomat<br />

verkkopalvelut, kun olet keskittänyt vakuutuksiasi Tapiolaan. Kokonaissäästösi<br />

voi helposti olla satoja euroja vuodessa!<br />

Tutustu osoitteessa tapiola.fi tai käy lähimmässä toimistossamme. Tervetuloa!<br />

Effective<br />

Business Reach<br />

with<br />

Nordicum Magazine<br />

Nimi<br />

__________________________________________________________________<br />

Osoite<br />

____________________________________________________________________<br />

Postinumero ja -toimipaikka<br />

____________________________________________________________________<br />

Sähköposti<br />

____________________________________________________________________<br />

Syntymävuosi<br />

____________________________________________________________________<br />

Minua kiinnostaa <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in<br />

o kulttuuritoiminta<br />

o koulutoiminta<br />

o elinkeinoelämän toiminta<br />

o matkat<br />

o Nuorisoliitto ja/tai Nordjobb<br />

o muu, mikä? ____________________________________________________<br />

o Osoitteeni on muuttunut, entinen osoite:<br />

___________________________________________________________________<br />

____________________________________________________________________<br />

Yhteystietoja käytetään ainoastaan <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in omaan<br />

tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.<br />

Päiväys ja allekirjoitus _______________________________________________<br />

ÖVER 70 000 MEDLEMMAR I NORDEN – KOM MED!<br />

o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN,<br />

genom att årligen betala en medlemsavgift på 14 euro.<br />

Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år.<br />

o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN SOM<br />

FAMILJEMEDLEM, eftersom det redan finns en medlem i min familj.<br />

Den årliga medlemsavgiften är 6 euro. Som familjemedlem får jag<br />

ett medlemskort som berättigar till <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s medlemsförmåner.<br />

o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDENS<br />

UNGDOMSFÖRBUND. Som medlem får jag ett medlemskort som<br />

berättigar till <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s och <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s Ungdomsförbunds<br />

medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. Mer information www.pnu.fi.<br />

Namn<br />

___________________________________________________________________<br />

Adress<br />

____________________________________________________________________<br />

Postnummer och -anstalt<br />

____________________________________________________________________<br />

E-post<br />

____________________________________________________________________<br />

Födelseår<br />

____________________________________________________________________<br />

Jag är intresserad av <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s<br />

o kulturaktiviteter<br />

o skolverksamhet<br />

o verksamhet inom näringslivet<br />

o resor<br />

o Ungdomsförbundet och/eller Nordjobb<br />

o annat, vad? ____________________________________________________<br />

o Mina adressuppgifter har ändrats, gamla adressen:<br />

____________________________________________________________________<br />

____________________________________________________________________<br />

Tarkat tiedot tiliehdoista ja eduista tapiola.fi ja Tapiolan toimistot<br />

&<br />

Kontaktuppgifterna används endast för <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s<br />

interna information och ges inte ut till utomstående.<br />

Datum och underskrift _______________________________________________<br />

LEIKKAA IRTI JA POSTITA, OSOITETIEDOT VASTAKKAISELLA PUOLELLA<br />

10 11

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />

betalar portot<br />

Taita ja niittaa tästä<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />

Vastauslähetys<br />

Sopimus 5005877<br />

00003 Helsinki<br />

&<br />

Föreningar NORDEN Yhdistykset<br />

Foreningene <strong>Norden</strong>s Forbund<br />

Norra Vallgatan 16, 2 tr., SE-211 25 Malmö<br />

puh./tfn +46 (0)40 238 610<br />

faksi/fax +46 (0)40 238 410<br />

fnf@norden.se, www.fnf.se<br />

Föreningen <strong>Norden</strong>, Sverige<br />

Box 22 087<br />

SE-104 22 Stockholm<br />

Hantverkargatan 29, 1 tr Stockholm<br />

Tel +46 (0)8 506 113 00<br />

Fax +46 (0)8 506 113 20<br />

foreningen@norden.se<br />

Foreningen <strong>Norden</strong>, Danmark<br />

Malmøgade 3, DK-2100 København Ø<br />

puh./tfn +45 3542 6325<br />

faksi/fax +45 3542 8088<br />

landskontoret@foreningen-norden.dk<br />

www.foreningen-norden.dk<br />

Foreningen <strong>Norden</strong>, Norge<br />

Abbediengen hovedgård<br />

Harbitzalléen 24, NO-0275 Oslo<br />

puh./tfn +47 22 516 760<br />

faksi/fax +47 22 516 761<br />

foreningen@norden.no, www.norden.no<br />

Föreningen <strong>Norden</strong> på Åland<br />

Hamngatan 4<br />

puh./tfn +358 (0)18 17279<br />

faksi/fax +358 (0)18 17597<br />

norden@aland.net, www.norden.ax<br />

Norrøna Felagid i Føroyum<br />

J. Paturssonargøta 24, FO-100 Tórshavn<br />

puh./tfn +298 315 319<br />

faksi/fax +298 315 727, hogni@kringvarp.fo<br />

Norræna Felagid, Island<br />

Odinsgata 7, IS-101 Reykjavik<br />

puh./tfn +354 551 0165<br />

faksi/fax +354 562 8296<br />

norden@norden.is, www.norden.is<br />

Föreningen <strong>Norden</strong> på Grønland<br />

N.A.P.A, Skibshavnsvej 21,<br />

Postboks 770, GL-3900 Nuuk<br />

Eesti Põhjala Ühing<br />

Lai 29,EE-10133 Tallinn<br />

puh./tfn +372 627 3100<br />

faksi/fax +372 627 3110<br />

info@norden.ee, www.norden.ee/norden<br />

Biedriba <strong>Norden</strong> Latvija<br />

BOX 217, LV-1024 Riga<br />

puh./tfn.+371 7529409<br />

pj./ordf: elsberga@hotmail.com<br />

Föreningen <strong>Norden</strong> i Litauen<br />

Isganytojo 4, LT-2001 Vilnius<br />

puh./tfn: +370 222 021<br />

Sverige är inget undantag, tyvärr<br />

Länge trodde vi i Sverige, lite naivt, att vi var<br />

förskonade från den rasistiska fördomssmittan.<br />

Nu vet vi bättre. Sverige är en del av Europa<br />

också på detta negativa sätt.<br />

I valet i september valdes de främlingsfientliga<br />

sverigedemokraterna in i riksdagen.<br />

Visserligen röstade nära 95 procent på<br />

partier som står för en helt motsatt syn. Men<br />

en barriär är bruten.<br />

De humanitärt anständiga partierna är<br />

osäkra och skakade. Alla argumenterar, utifrån<br />

sina olika utgångspunkter, för att samhället<br />

fortsatt ska vara tolerant och öppet.<br />

Men den stora utmaningen är att enas om<br />

det som förenar dem – ovanför de blockpolitiska<br />

motsättningar som i valet var starkare<br />

än någonsin.<br />

Svårt men inte omöjligt. Inga partier i Sverige<br />

vill ge de främlingsfientliga ett inflytande<br />

som i Danmark och Holland. Men rasismen<br />

måste också bemötas, sakligt och energiskt.<br />

Det har partierna ännu inte klarat av.<br />

Sverigedemokraterna är ett helt och hållet<br />

främlingsfientligt parti med en del rötter<br />

i nynazism. Det skiljer sig alltså från de<br />

populistiska partier med främlingsfientliga<br />

inslag som har haft framgångar i <strong>Norden</strong> –<br />

dansk folkeparti, norska fremskrittspartiet<br />

eller sannfinländarna.<br />

Allt ska lösas – ekonomin, sociala problem,<br />

brottslighet – om bara invandringen, även<br />

rätten till asyl, minskas med 90 procent, hävdar<br />

de. Särskilt islam ska bekämpas. Detta är<br />

osakligt – men lättfattligt.<br />

En del människor har sådana åsikter.<br />

Men de flesta av de drygt 300 000 som<br />

röstade på sverigedemokraterna gjorde det<br />

förmodligen i protest – i protest mot ekonomisk<br />

kris, mot EU, mot etablissemanget,<br />

mot samhällsförändringarna. Attityder som<br />

är grogrund för populistiska partier över hela<br />

Europa.<br />

Demokratiernas svåra utmaning är nu att<br />

både delta i den globala fria ekonomin och<br />

att fånga upp de grupper i det egna samhället<br />

som kommer på efterkälken.<br />

Ei Ruotsi ole poikkeus, valitettavasti<br />

Ruotsissa luultiin pitkään, hieman naiivisti,<br />

että rasistiset ennakkoluulot eivät olleet kansaan<br />

tarttuneet. Nyt tiedämme paremmin.<br />

Ruotsi on osa Eurooppaa myös tällä negatiivisella<br />

tavalla.<br />

Syyskuun vaaleissa ulkomaalaisvastainen<br />

puolue, ruotsidemokraatit, sai edustajansa<br />

eduskuntaan. Tosin melkein 95 prosenttia<br />

äänistä meni täysin vastakkaista mielipidettä<br />

edustaville puolueille, mutta muuri on<br />

nyt murrettu.<br />

Humanitäärisiä arvoja ajavat puolueet<br />

ovat epävarmoja ja järkyttyneitä. Kaikki<br />

puhuvat – omista erilaisista lähtökohdistaan<br />

nähden – suvaitsevaisen ja avoimen yhteiskunnan<br />

puolesta. Puolueilla on kuitenkin<br />

suuri haaste saavuttaa yksimielisyys siitä,<br />

mikä niitä yhdistää ryhmäpoliittisten vastakkainasetteluiden<br />

ulkopuolella, jotka näissä<br />

vaaleissa olivat voimakkaampia kuin koskaan.<br />

Vaikeaa, muttei mahdotonta. Mikään<br />

ruotsalainen puolue ei halua antaa ulkomaalaisvastaisille<br />

puolueille samanlaista vaikutusvaltaa<br />

kuin näillä on Tanskassa ja Hollannissa.<br />

Mutta rasismiin on kuitenkin vastattava,<br />

asiallisesti ja energisesti. Sitä puolueet eivät<br />

ole vielä kyenneet tekemään.<br />

Ruotsidemokraatit on täysin puhtaasti ulkomaalaisvastainen<br />

puolue, jonka juuret ovat<br />

osittain uusnatsismissa. Se eroaa siis niistä<br />

Pohjoismaissa menestyneistä populistisista<br />

puolueista, joilla on ohjelmassaan ulkomaalaisvastaisia<br />

osioita – Tanskan kansanpuolueesta,<br />

Norjan edistyspuolueesta ja perussuomalaisista.<br />

Kaikki ongelmat ratkeavat – talousvaikeudet,<br />

rikollisuus ja sosiaaliset ongelmat – jos<br />

vain maahanmuutto, myös turvapaikkojen<br />

myöntäminen, vähenisi 90 prosentilla, puolue<br />

väittää. Erityisesti islam täytyy torjua. Tämä<br />

on epäasiallista, mutta helposti tajuttavaa.<br />

Joillakin ihmisillä on tällaisia mielipiteitä.<br />

Useimmat niistä reilusta 300 000 ihmisestä,<br />

jotka äänestivät ruotsidemokraatteja, tekivät<br />

sen luultavasti protestina talouskriisiä,<br />

EU:ta, vallanpitäjiä, yhteiskunnan muutoksia<br />

vastaan – asioita, jotka ovat populististen<br />

puolueiden kasvualustaa kaikkialla Euroopassa.<br />

Demokratioilla on edessään vaikea haaste<br />

osallistua globaaliin vapaaseen talouteen ja<br />

samalla saada mukaan ne oman yhteiskunnan<br />

ryhmät, jotka tulevat jälkijunassa.<br />

HÄR ÄR<br />

TÄÄLLÄ<br />

Olof Kleberg<br />

Frilansjournalist<br />

Vapaa toimittaja<br />

12 13<br />

STOCKHOLM<br />

Johannes Jansson/norden.org

Fattig, vem då?<br />

ME OLLAAN SITTEN<br />

VOITTAJAA VASTAAN.<br />

Fortum Tutor on Palloliiton ja Fortumin yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on kehittää<br />

juniorijalkapalloilijoiden valmennusta. Jos hyvin käy, joistakin heistä voi tulla tulevaisuuden<br />

tähtiä ja Suomi-futiksen menestyksen vauhdittajia. Tämä ei ole kuitenkaan tärkeintä.<br />

Fortum Tutor -ohjelman ideana on tarjota ennen muuta liikkumisen ja pelaamisen riemua<br />

ja ylläpitää yhdessä tekemisen kipinää. Valitut tutorit jakavat vuosittain valmennusoppia<br />

yli 15 000 lapsen valmentajille. fortumtutor.fi<br />

Fortum<br />

ja Palloliitto<br />

– suomalaisen<br />

peli-ilon<br />

puolesta<br />

Kuka on köyhä?<br />

Vem är fattig? Är du? Din granne? Den man<br />

som jag då och då ser på trottoaren utanför<br />

en bank i centrala Köpenhamn med en<br />

plastmugg framför sig han är nog fattig. Han<br />

tigger.<br />

Ett annat är också säkert: År <strong>2010</strong> har<br />

varit det Europeiska fattigdomsåret. Men<br />

det tycks de allra flesta inte ha en aning om.<br />

Men det är sant, proklamerat av EU:s ministerråd<br />

för att bekämpa fattigdom och social<br />

utestängning.<br />

Jag vet inte hur mycket som gjorts för att<br />

avskaffa fattigdomen i år i Danmark och resten<br />

av Europa, men åtskillig möda har lagts<br />

ner på att förklara vem som egentligen är fattig.<br />

Det är inte så enkelt. Det har politikerna<br />

och makthavarna upptäckt och de har tacksamt<br />

använt frågan för att slå politiska motståndare<br />

i huvudet.<br />

I Danmark finns ingen officiell gräns för<br />

när man anses vara fattig. Fattigdom är inte<br />

bara en fråga om pengar, säger socialministern.<br />

LO har kontrat med att föreslå att<br />

den är fattig som tjänar mindre än 92 000<br />

danska kr om året och som högst har 25 000<br />

DKK på banken. Det låter kanske inte så dåligt,<br />

men både löne- och kostnadsläget är<br />

mycket, mycket högt i Danmark.<br />

Fattig i Danmark kan vara rik i Rumänien,<br />

med andra ord. Så resonerar även OECD<br />

som har denna definition av fattigdom: fattig<br />

är den som har en disponibel inkomst som<br />

ligger under 60 procent av medianinkomsten<br />

i landet.<br />

Hur man än räknar tycks fattigdomen<br />

öka i Danmark. Ett par statistikexempel: Det<br />

finns 200 000 danskar som är ekonomiskt fattiga,<br />

en ökning med 30 000 på ett år. En annan<br />

beräkning visar att det i huvudstaden<br />

Köpenhamn finns 71 000 fattiga.<br />

Som en skarp kontrast till dessa siffror<br />

finns en undersökning som säger att två av<br />

tre danskar inte anser att fattigdom är något<br />

större problem i Danmark!<br />

På S-tågen i Köpenhamn ser man ofta<br />

tiggare som diskret går genom vagnarna med<br />

en plastmugg i handen för eventuella allmosor.<br />

Oftast blir det ingen skärv från passagerarna,<br />

(de som inte anser att fattigdom är något<br />

problem),varpå tiggaren tystlåtet går vidare<br />

och säger:<br />

– Ha en god dag!<br />

Kuka on köyhä? Sinä? Naapurisi? Mies, jonka<br />

silloin tällöin näen Kööpenhaminan keskustassa<br />

pankin edessä jalkakäytävällä muovimuki<br />

edessään, on kyllä köyhä. Hän kerjää.<br />

Eräs toinenkin asia on varmaa. Vuosi <strong>2010</strong><br />

on Euroopan köyhyysvuosi. Tästä useimmilla<br />

ei kuitenkaan tunnu olevan aavistustakaan.<br />

Mutta totta se on, tämä vuosi on EU:n ministerineuvoston<br />

julistama köyhyyden ja sosiaalisen<br />

syrjäytymisen torjunnan teemavuosi.<br />

En tiedä, mitä Tanskassa tai muualla Euroopassa<br />

on tänä vuonna tehty köyhyyden<br />

poistamiseksi, mutta paljon vaivaa on nähty<br />

sen eteen, että on selvitetty, kuka itse asiassa<br />

on köyhä. Sepä ei olekaan aivan yksinkertaista.<br />

Tämän ovat poliitikot ja valtaapitävät<br />

huomanneet ja kiitollisena käyttäneet sitä<br />

lyömäaseena poliittisia vastustajiaan vastaan.<br />

Tanskassa ei ole virallisesti määriteltyä<br />

köyhyysrajaa. Köyhyys ei ole ainoastaan rahakysymys,<br />

sanoo sosiaaliministeri. Ammattiliittojen<br />

keskusjärjestö on vastannut esittämällä,<br />

että köyhä on se, joka ansaitsee vähemmän<br />

kuin 92 000 Tanskan kruunua vuodessa<br />

ja jolla on korkeintaan 25 000 Tanskan<br />

kruunua pankissa. Eivät ehkä kuulosta pieniltä<br />

määriltä, mutta sekä palkat että kustannukset<br />

ovat Tanskassa erittäin korkeita.<br />

Toisin sanoin, köyhä Tanskassa voi olla rikas<br />

Romaniassa. Näin päättelee myös OECD,<br />

joka määrittelee köyhäksi ihmisen, jos hänen<br />

nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia maan<br />

mediaanitulosta.<br />

Laskipa miten tahansa, köyhyys tuntuu lisääntyneen<br />

Tanskassa. Pari esimerkkiä tilastoista:<br />

Tanskassa on 200 000 taloudellisesti<br />

köyhää, lisäystä 30 000 parissa vuodessa. Toinen<br />

laskelma osoittaa, että Kööpenhaminassa<br />

on 71 000 köyhää.<br />

Kööpenhaminan S-junissa näkee usein<br />

kerjäläisiä, jotka kulkevat suurempaa huomiota<br />

herättämättä vaunujen läpi muovimuki<br />

kädessään mahdollisten almujen toivossa.<br />

Useimmiten ropoja ei matkustajilta heru<br />

(niiltä, joiden mielestä köyhyys ei ole ongelma),<br />

ja kerjääjät jatkavat vaitonaisina matkaansa.<br />

– Hyvää päivän jatkoa.<br />

HÄR ÄR<br />

TÄÄLLÄ<br />

Sture Näslund<br />

Frilansjournalist<br />

Vapaa toimittaja<br />

KÖPENHAMN<br />

Johannes Jansson/norden.org<br />

15

Nid-joen yli Bakklandetiin johtava silta.<br />

Trondheim<br />

Puutalokaupungilla on jännittävä menneisyys<br />

Vanha puumakasiini Nid-joen rannalla.<br />

Kolmekymmentätuhatta opiskelijaa tuo kaupunkiin elämää ja vilskettä.<br />

Leif Eerikinpoika kuului Olavi Tryggvenpojan viikinkeihin Nidarosissa.<br />

Norjan länsirannikon Trondheim on samalla kertaa elämää sykkivä<br />

suurkaupunki ja viehättävä pikkukaupunki. Kaupunki voi myös ylpeillä<br />

yli tuhat vuotta sitten alkaneella jännittävällä historiallaan.<br />

T<br />

Trondheimin vuonossa Nid-joen suulla<br />

Trondheimin vuonossa oli jo varhaisella<br />

viikinkiajalla Kaupang-niminen markkinapaikka.<br />

Se kasvoi vuosien myötä ja vuonna<br />

997 Nidarosin kuningas Olavi Tryggvenpoika<br />

eli Olav Trygvason perusti sinne Norjan<br />

pääkaupungin.<br />

Mutta Olavi Tryggvenpoika ei ollut ainoa,<br />

joka tavoitteli kuninkaan kruunua. Myös viikinkipäällikkö<br />

Olavi Haraldinpojalla oli samat<br />

ajatukset. Hän oli kääntynyt kristinuskoon,<br />

mutta oli samalla aito viikinki, jolla oli<br />

tarmoa vaikka muille jakaa. Häntä rakastettiin<br />

kaikkialla <strong>Pohjola</strong>ssa.<br />

Vuonna 1030 Olavi Haraldinpoika saapui<br />

sotajoukkoineen idästä Jämtlannin vuorten<br />

yli ja haastoi Olavi Tryggvenpojan taisteluun<br />

kuninkaan kruunusta. Viikinkipäälliköiden<br />

välinen kilpailu ratkaistiin Stiklestadissa<br />

Norjan rannikolla suuressa taistelussa, jossa<br />

Olavi Haraldinpoika sai surmansa.<br />

Kaatuneesta Olavista tuli pyhimys<br />

Vain muutamia päiviä kuolemansa jälkeen<br />

Olavi Haraldinpoika ”nousi kuolleista” Pyhänä<br />

Olavina. Hänet haudattiin Nidarosiin,<br />

ja vuonna 1069 hänen kunniakseen pystytettiin<br />

kivikirkko.<br />

Vuonna 1152 alettiin kivikirkon viereen<br />

rakentaa Nidarosin tuomiokirkkoa. Se kasvoi<br />

ja on tänään Uppsalan tuomiokirkon jälkeen<br />

Pohjoismaiden suurin keskiaikainen rakennus.<br />

Nidarosin tuomiokirkko oli keskiajalla<br />

monien pyhiinvaellusten kohde. Sinne vaelsi<br />

muun muassa Birgitta Birgerintytär, josta<br />

myöhemmin tuli pyhimys Pyhä Birgitta.<br />

1200-luvulta lähtien Nidaros ei ollut enää<br />

pääkaupunki. Sen tilalle tuli Bergen ja sitten<br />

Christiania eli Oslo. 1400-luvulla kaupunki<br />

muutti nimensä Trondheimiksi, joka vapaasti<br />

käännettynä merkitsee ”hedelmällisyyden<br />

kotia”.<br />

1500-luvulla Tanskan hallintokaudella<br />

Trondheimiin saapui paljon kauppamiehiä<br />

Pohjois-Saksasta. Uudet ihmiset ja uudet<br />

keksinnöt kasvattivat kaupungin 1600- ja<br />

1700-luvuilla merkittäväksi kauppapaikaksi.<br />

Silloin luotiin perusta nykyiselle Trondheimille.<br />

Tulipalon jälkeen bulevardeja<br />

Suuri tulipalo vuonna 1681 tuhosi lähes koko<br />

kaupungin. Silloin kutsuttiin paikalle<br />

Luxemburgista kaupunkisuunnittelija Jean<br />

Caspar de Cicignon. Hän perusti kaupunkiin<br />

barokkityyliin leveät kadut, joiden on<br />

määrä muun ohella estää suurpaloja. Mutta<br />

leveiden bulevardien vastakohtana on osa keskiaikaisista<br />

kapeista kujista edelleen jäljellä.<br />

Rakennusmateriaalina oli edelleen pääasiallisesti<br />

puu, ja nykyään Trondheim onkin<br />

yksi Euroopan merkittävimmistä puutalokaupungeista.<br />

Kauniita ja hyvin säilyneistä<br />

puutaloalueista kannattaa mainita esimerkiksi<br />

Bryggene, Nid-joen suiston suurten<br />

ranta-aittojen alue. Vanhin säilynyt ranta-aitta<br />

on 1700-luvun puolivälistä.<br />

Trondheimin keskus on Nid-joen länsipuolella.<br />

Itäpuolella on paljon kaunista entisöityä<br />

puutaloasutusta. Esimerkiksi Bakklandetin<br />

entinen työläiskapunginosa tarjoaa<br />

nykyvierailijalle jännittävää arkkitehtuuria,<br />

kulttuurihistoriaa, pikkuputiikkeja, kahviloita<br />

ja ravintoloita.<br />

Bakklandetia alettiin rakentaa 1600-luvulla,<br />

mutta suuri osa vanhasta asutuksesta<br />

tuhoutui vuonna 1718, jolloin kenraali<br />

Carl Gustaf Armfeldt saapui tänne kuningas<br />

Kaarle XII:lta saamansa käskyn mukaisesti<br />

valloittamaan Trondheimin. Armfeldt<br />

ei kuitenkaan päässyt kaupungin keskustaan<br />

asti, vaan jäi Bakklandetiin joen itäpuolelle.<br />

Kun viesti Kaarle XII:n kaatumisesta tuli,<br />

kenraali Armfeldt päätti keskeyttää piirityksen<br />

ja viedä joukot takaisin tuntureiden<br />

yli Ruotsiin. Mutta perääntyminen keskellä<br />

talvea oli kohtalokas. Uudenvuodenpyhinä<br />

1719 äkkiarvaamatta paukkuvassa pakkasessa<br />

noussut lumimyrsky surmasi lähes<br />

3 500 miestä.<br />

Trondheim vai Nidaros?<br />

Vuonna 1928 Trondheimissa pidettiin<br />

kansanäänestys siitä, säilytettäisiinkö kaupungin<br />

senhetkinen nimi, vai muutettaisiinko<br />

se takaisin Nidarosiksi. Ylivoimainen<br />

enemmistö oli Trondheimin kannalla, mutta<br />

siitä huolimatta nimi muutettiin. Tämä aiheutti<br />

kaupungissa valtaisan mellakan, joka<br />

rauhoittui vasta, kun suurkäräjät päätti muuttaa<br />

nimen takaisin Trondheimiksi.<br />

Tänään Trondheim on Norjan kolmanneksi<br />

suurin kaupunki Oslon ja Bergenin jälkeen.<br />

Se on maan teknologian pääkaupunki<br />

ja Keski-Norjan kaupan keskus.<br />

Trondheimissa on oma 30 000 opiskelijan<br />

yliopisto. Opiskelijat tuovat kaupunkiin<br />

eloa, ja monet viihtyvät siellä niin hyvin, että<br />

jäävät sinne valmistuttuaan. Niinpä kaupungin<br />

ammattitaidon ja koulutuksen taso<br />

pysyttelee edelleen varsin korkeana.<br />

Teksti ja kuvat: L-G Nilsson<br />

Lisää Trondheimista: www.trondheim.no<br />

16 17

Trondheim<br />

– trähusstad med spännande historia<br />

I Skyddstationens innergård hänger gammal tvätt<br />

för att skapa stämning från arbetarkvarterens tid.<br />

Den mäktiga Nidarosdomen är <strong>Norden</strong>s näst största medeltidsbyggnad efter Uppsala domkyrka.<br />

Bakklandets Skyddstation serverar norska specialiteter som lax, fiskkaka och får i kål.<br />

Gammal trähusbebyggelse i Trondheim.<br />

I Trondheim på norska västkusten kan man uppleva både storstadens puls<br />

och småstadens pittoreska charm. Staden har också en spännande historia<br />

som började för mer än tusen år sedan.<br />

R<br />

Redan under den tidiga vikingatiden fanns en<br />

marknadsplats som kallades Kaupang vid Nidelvens<br />

utlopp i Trondheimsfjorden. Marknadsplatsen<br />

blev med åren allt större och år<br />

997 grundade kung Olav Tryggvason Norges<br />

huvudstad Nidaros här.<br />

Men Olav Trygvason var inte ensam aspirant<br />

på kungakronan. En annan aspirant var<br />

vikingahövdingen Olav Haraldsson. Han hade<br />

övergått till kristendomen, men var samtidigt<br />

en äkta viking med handlingskraft och<br />

mod i barm och var älskad av folk i hela <strong>Norden</strong>.<br />

År 1030 kom Olav Haraldsson tillsammans<br />

med en krigshär österifrån över Jämtlandsfjällen<br />

för att utmana Olav Tryggvason<br />

om kungakronan. Kampen mellan de båda<br />

vikingahövdingarna avgjordes i ett stort slag<br />

vid Stiklestad vid norska kusten, där Olav<br />

Haraldsson dödades.<br />

Den stupade Olav<br />

förklarades till helgon<br />

Bara några dagar efter sin död ”återuppstod”<br />

Olav Haraldsson som helgonet Sankt Olof.<br />

Han begravdes i Nidaros och 1069 började<br />

man att bygga en stenkyrka över hans reliker.<br />

År 1152 började bygget av Nidarosdomen<br />

vid stenkyrkans plats. Den växte och är i dag<br />

<strong>Norden</strong>s näst största medeltidsbyggnad efter<br />

Uppsala domkyrka.<br />

Under medeltiden var Nidarosdomen mål<br />

för många pilgrimsfärder. Bland annat vandrade<br />

Birgitta Birgersdotter hit. Hon som sedermera<br />

blev helgonförklarad som Den Heliga<br />

Birgitta.<br />

Från 1200-talet var Nidaros inte längre huvudstad.<br />

Bergen tog över och därefter Christiania<br />

(Oslo). Under 1400-talet bytte staden<br />

namn till Trondheim, som betyder ungefär<br />

”fruktbarhetens hem”.<br />

Under 1500-talet härskade danskarna<br />

här och då kom många handelsmän hit från<br />

Nordtyskland. Denna inblandning av nya<br />

människor och nya idéer fick Trondheim att<br />

under 1600- och 1700 talet växa till ett viktigt<br />

handelscentrum och grunden lades då till<br />

det Trondheim vi känner i dag.<br />

Efter branden<br />

bulevarder<br />

Efter en stor brand som år 1681 ödelade nästan<br />

hela staden tillkallade man stadsplaneraren<br />

Jean Caspar de Cicignon från Luxemburg<br />

för att återuppbygga staden. Han anlade<br />

breda gator i barockstil, bland annat för<br />

att förhindra ytterligare bränder. Men en del<br />

smala gränder från medeltiden blev kvar och<br />

utgör nu en kontrast till de breda bulevarderna.<br />

Man byggde fortfarande mest i trä och<br />

Trondheim är i dag en av Europas mest karakteristiska<br />

trähusstäder. Vackra och välbevarade<br />

trähus finns till exempel vid Bryggene<br />

vid Nidelvens utlopp. Det är stora sjöbodar<br />

som ligger direkt på älvens strand. De äldsta<br />

bevarade av dessa sjöbodar är från mitten<br />

av 1700-talet.<br />

Trondheims centrum ligger väster om Nidelven.<br />

På den östra sidan finns många gamla<br />

bevarade trähus i Bakklandet, en gammal arbetarstadsdel,<br />

som i dag har renoverats och<br />

sjuder av liv. Här finns förutom spännande<br />

arkitektur och kulturhistoria även många<br />

små butiker, kaféer och restauranger.<br />

Bakklandet började att byggas under<br />

1600-talet, men en stor del av den äldsta bebyggelsen<br />

förstördes år 1718 av den svenske<br />

härföraren general Carl Gustaf Armfeldt<br />

som hade fått i uppdrag av den svenske konungen<br />

Karl XII att erövra Trondheim. Armfeldt<br />

kom aldrig in i stadens centrum, utan<br />

blev kvar i Bakklandet öster om älven.<br />

När budet kom om att Karl XII hade stupat<br />

vid norska Halden, beslöt general Armfeldt<br />

att avbryta belägringen och föra trupperna<br />

tillbaka över fjällmassiven till Sverige.<br />

Det var ett ödestigert beslut att genomföra<br />

reträtten mitt i vintern. Nyårshelgen 1719<br />

överraskades nämligen hären av snöstorm<br />

med sträng kyla och nästan 3 500 man frös<br />

ihjäl på fjället.<br />

Trondheim<br />

eller Nidaros?<br />

1928 hade man en folkomröstning i Trondheim<br />

om man skulle behålla namnet på staden<br />

eller ändra tillbaka det till Nidaros. En<br />

förkrossande majoritet ville behålla namnet<br />

Trondheim, men ändå ändrade man det. Efteråt<br />

blev det en hätsk namnstrid och upplopp<br />

i staden. Det blev inte lugnt igen förrän<br />

stortinget i Oslo beslutade att ändra tillbaka<br />

namnet till Trondheim.<br />

I dag är Trondheim Norges tredje största<br />

stad efter Oslo och Bergen. Den är landets<br />

teknologihuvudstad och handelscentrum för<br />

mellersta Norge.<br />

Här finns också universitet med 30 000<br />

studenter, som ger staden en ungdomlig<br />

prägel. Många av studenterna trivs så bra att<br />

de stannar kvar i Trondheim. Staden har en<br />

attraktionskraft som gör att den kan behålla<br />

en stor del av sin höga yrkes- och bildningskompetens.<br />

Text och foto: L-G Nilsson<br />

Läs mer om Trondheim på www.trondheim.no<br />

18

Rajaesteitä puitiin huipputasolla<br />

Vuoden aikana tehty rajaesteyhteistyö huipentui korkealla<br />

poliittisella tasolla, kun Pohjoismaiden neuvoston istunto<br />

pidettiin marraskuun alussa Islannin Reykjavikissa.<br />

Does recycling paper really<br />

do any good?<br />

In a word: Yes. Recycled fibres are used as raw material for new products, thus avoiding waste and<br />

saving valuable resources. But this is the sort of question we want to hear. It is the constant dialogue<br />

with our stakeholders that challenges us to rethink every day. Let’s discuss.<br />

www.storaenso.com/globalresponsibility<br />

Reykjavikin istunnossa pidettiin kyselytunti,<br />

jossa eri maiden parlamentaarikot saivat<br />

esittää kysymyksiä Pohjoismaiden yhteistyöministereille.<br />

Missään muualla maailmassa<br />

ei muiden maiden parlamentaarikoilla ole<br />

mahdollisuutta kysyä ja kommentoida heitä<br />

kiinnostavia asioita toisen maan ministereiltä.<br />

Jo ennen istuntoa arvioitiin, että kiivasta<br />

keskustelua herättää ainakin Tanskan käytäntö<br />

karkottaa maasta toimeentulotuella<br />

eläviä Pohjoismaiden kansalaisia. Tämän<br />

menettelyn katsotaan olevan vastoin pohjoismaista<br />

sosiaalipalvelusopimusta, jonka<br />

Tanskakin allekirjoitti vuonna 1994.<br />

Tanskan integraatioministeri Birthe Rønn<br />

Hornbech on ollut aikaisemmin haluton selittämään<br />

käytännön taustoja Pohjoismaiden<br />

neuvostolle, joten aihe oli istunnossa varsinainen<br />

kuuma peruna.<br />

Muita keskustelunaiheita olivat muun<br />

muassa yhteinen panttijärjestelmä sekä yhteispohjoismainen<br />

sähköinen terveydenhuoltohenkilöstön<br />

rekisteri, jolla tulevaisuudessa<br />

voitaisiin torjua esimerkiksi Suomea<br />

viime keväänä kuohuttaneen valelääkärijupakan<br />

kaltaiset skandaalit.<br />

Rajaesteiden raivaamisessa erävoitto<br />

Yhteistyöministereiden kyselytunnin lisäksi<br />

rajaesteitä käsiteltiin myös istunnon yleiskeskustelussa,<br />

jonka asialistalla rajaesteselonteko<br />

oli omana kohtanaan. Se, että rajaesteet<br />

ovat nykyään istunnossa hyvin esillä,<br />

on <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in edunvalvontatoiminnalle<br />

erävoitto.<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> on tehnyt monta vuotta<br />

töitä sen eteen, että rajaesteet nostettaisiin<br />

niiden ansaitsemalle paikalle pohjoismaisessa<br />

poliittisessa keskustelussa. Työ ei ole tietenkään<br />

ohi tämän erävoiton jälkeen. <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />

on ollut aktiivisesti mukana tämänkin<br />

vuoden istuntoon valmistautumisessa<br />

ja toimittanut selvityksiä tämän hetken kiperimmistä<br />

rajaesteistä niin Pohjoismaiden<br />

neuvoston kuin Suomen valtuuskunnan sihteeristölle.<br />

Toinen tärkeä hetki <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>ille<br />

neuvoston istunnossa oli ministerineuvoston<br />

ensi vuoden puheenjohtajakauden ohjelman<br />

julkistaminen. Suomen vuoro on<br />

taas vuonna 2011 ottaa puheenjohtajan viitta<br />

harteilleen.<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> on ollut tiiviisti mukana<br />

puheenjohtajuuskauden ohjelman suunnittelussa.<br />

Puheenjohtajana toimiminen ei tarkoita<br />

vain huippukokousten isännöintiä ja<br />

pokkurointia, vaan kokousten on tarkoitus<br />

näkyä myös erilaisena kulttuuri- ja tiedotustapahtumina<br />

tavallisille kansalaisille ympäri<br />

Suomea. Näissä tapahtumissa <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in<br />

paikallisyhdistyksillä on hieno mahdollisuus<br />

näkyä ja nostaa esiin omaa ansioitumistaan<br />

pohjoismaisen yhteistyön saralla.<br />

Ohjelma tarjoaa paikallisyhdistyksille jotakin<br />

konkreettistakin. Siinä pyritään puhaltamaan<br />

perinteiselle paikallistason pohjoismaiselle<br />

yhteistyölle tuulta purjeisiin nostamalla<br />

ystäväkuntayhteistyö ohjelman yhdeksi<br />

painopisteeksi.<br />

Heli Mäkipää<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in edunvalvontavastaava<br />

21

Miljöskydd<br />

– utmaningar och lösningar<br />

Det handlar om samarbete.<br />

Oron för den globala miljön blir i allt större grad en fråga som även inverkar på sjöfarten.<br />

Erfarenheter från maritim juridik och internationella föreskrifter har tydligt visat att sjöfarten<br />

aktivt måste förbinda sig vid kort- och långsiktiga lösningar för att minimera utsläppen i haven och<br />

till atmosfären. Vårt syfte är att trygga liv, egendom och miljö. DNV erbjuder en mängd tjänster<br />

gällande sjöfartens inflytande på miljön - så att du kan avancera med förtroende.<br />

Klassificering • Certificering • Lagstadgade tjänster • Maritim konsultering<br />

Det Norske Veritas Oy/Ab<br />

Kägelhamnen 5, 02150 Esbo<br />

Auragatan 18, <strong>2010</strong>0 Åbo<br />

Norragatan 5, 22100 Mariehamn<br />

Wolffskavägen 36, 65200 Vasa<br />

Alholmsvägen 72, 68600 Jakobstad<br />

Tel. 09 - 681 691<br />

www.dnv.fi<br />

www.dnv.com<br />

Ny konstitution i sikte<br />

Uusi perustuslaki tekeillä<br />

Alltingetin istuntokausi julistettiin avatuksi<br />

lokakuun alussa suhteellisen tapauksettoman<br />

kesän jälkeen. Perinteiset avajaiset eivät<br />

kuitenkaan tällä kertaa sujuneet entiseen<br />

malliin, sillä alltingetin ulkopuolelle oli kokoontunut<br />

tuhansia mielenosoittajia, ja mellakkapoliisi<br />

oli piirittänyt rakennuksen. Tapaus<br />

kieltämättä muistutti alkuvuoden 2008<br />

mielenosoituksia, joiden vuoksi Geir Haarden<br />

hallitus joutui eroamaan.<br />

Uutisanalyytikot ovat yhtä mieltä siitä, että<br />

tällä kertaa kyse ei ole pelkästään Johanna<br />

Sigurdardottirin hallituksesta, vaan protestit<br />

kohdistuvat koko alltingetiä ja poliittista järjestelmää<br />

kohtaan. Alltingetiä on arvosteltu<br />

yhtenäisyyden puutteesta, kun se ei ole kyennyt<br />

päättämään, miten perheiden kasvavan<br />

velkataakan, työttömyyden ja julkisen sektorin<br />

leikkausten suhteen tulisi toimia.<br />

Melko tuore mielipidemittaus paljasti, että<br />

vain yhdeksän prosenttia islantilaisista luottaa<br />

alltingetiin. Lukema ei ole koskaan aikaisemmin<br />

ollut näin alhainen. Julkista hallintoa<br />

on kritisoitu siitä, että sen valvonta oli<br />

puutteellista ennen talousromahdusta. Nyt<br />

Efter en relativt händelsefattig sommar förklarades<br />

alltinget öppnat i början av oktober.<br />

Den här gången var det traditionella öppnandet<br />

inte sig likt på grund av tusentals demonstranter<br />

som samlades utanför alltingshuset.<br />

Huset omringades av kravallpolis.<br />

Händelsen påminde onekligen om demonstrationerna<br />

i början av år 2008 som gjorde<br />

att Geir Haarde’s regering tvingades avgå.<br />

Nyhetsanalytiker är överens om att den<br />

här gången handlar det inte enbart om Johanna<br />

Sigurdardottir’s regering utan protesterna<br />

riktas mot alltinget och det politiska<br />

systemet i sin helhet. Alltinget har kritiserats<br />

för brist på sammanhållning gällande<br />

hur man skall ta itu med familjernas ständigt<br />

växande skuldbörda, arbetslöshet och åtstramning<br />

i den offentliga sektorn.<br />

En ganska ny Gallup undersökning visade<br />

att bara 9 procent av det isländska folket<br />

har förtroende för alltinget. Aldrig förr har<br />

det mätts så lågt. Offentliga institutioner har<br />

kritiserats för brist på tillsyn och kontroll före<br />

det ekonomiska raset. Nu förebrår man dem<br />

för att reagera alldeles för långsamt på problem<br />

som förvärvsliv och familjer står inför.<br />

T ex riskerar många familjer att mista sina<br />

hem, ofta som en konsekvens av arbetslöshet.<br />

Tvångsauktioner på fastigheter blir allt<br />

vanligare, speciellt i Reykjavik med omnejd<br />

där uppsvinget blev mest märkbart. Ute på<br />

landsbygden har man också börjat protestera<br />

på grund av enorma nedskärningar i offentlig<br />

service. Kraven om revidering av det politiska<br />

systemet och styrelseformen blir allt mer<br />

högljudda. Den isländska konstitutionen har<br />

i princip inte förändrats sedan 1874.<br />

Den 6–7 november planeras ett folkmöte.<br />

Ett slumpmässigt urval på ett tusen personer<br />

kommer att delta. Mötets syfte är att<br />

ta reda på vilka grundläggande värderingar<br />

folket vill skall speglas i grundlagen. Alltinget<br />

har tillsatt ett utskott som har till uppgift att<br />

sammanställa folkmötets resultat och presentera<br />

det för grundlagskonferensen.<br />

Grundlagskonferensen inleder sitt arbete i<br />

februari 2011 och planeras pågå två månader.<br />

Alla röstberättigade islänningar har rätt att<br />

kandidera till konferensen. Antal konferensdeltagare<br />

blir 25–31 och de väljs i allmänna<br />

val den 27 november. Konferensens uppgift<br />

blir att revidera den isländska konstitutionen<br />

i sin helhet och presentera sina förslag i alltinget.<br />

Folks förväntningar på resultat är inte<br />

höga och många fruktar att alltinget kommer<br />

att förhindra nödvändiga förändringar.<br />

HÄR ÄR<br />

TÄÄLLÄ<br />

Gudrún Egilsson<br />

Journalist<br />

Toimittaja<br />

sitä sätitään liian hitaasta reagoinnista elinkeinoelämän<br />

ja perheiden ongelmiin.<br />

Monet perheet ovat vaarassa menettää kotinsa,<br />

mikä on usein työttömyyden seurausta.<br />

Pakkohuutokaupat ovat yhä tavallisempia,<br />

erityisesti Reykjavikissa ja sen lähiseuduilla,<br />

joissa talouden elpyminen oli huomattavinta.<br />

Myös maaseudulla ihmiset ovat alkaneet<br />

osoittaa mieltään julkisten palveluiden mittavia<br />

leikkauksia vastaan.<br />

Vaatimukset poliittisen järjestelmän ja perustuslain<br />

uudistamiseksi ovat yhä kovaäänisempiä.<br />

Islannin perustuslakia ei periaatteessa<br />

ole uusittu sitten vuoden 1874.<br />

Marraskuun 6.–7. päiviksi suunnitellaan<br />

kansankokousta, johon osallistuu tuhat satunnaisesti<br />

valittua henkilöä. Kokouksen<br />

tarkoituksena on selvittää, mitkä perusarvot<br />

kansa haluaa säilyttää perustuslaissa. Alltinget<br />

on asettanut valiokunnan, jonka tehtävänä<br />

on koota kansankokouksen tulokset ja esitellä<br />

ne perustuslakikonferenssissa.<br />

Perustuslakikonferenssi aloittaa työnsä<br />

helmikuussa 2011, ja sen on suunniteltu kestävän<br />

kaksi kuukautta. Kaikilla äänioikeutetuilla<br />

islantilaisilla on oikeus asettua ehdolle<br />

konferenssiin, jonka 25–31 edustajaa valitaan<br />

yleisillä vaaleilla 27.11. Konferenssin<br />

tehtävänä on uudistaa Islannin perustuslaki<br />

kokonaisuudessaan ja esitellä ehdotuksensa<br />

alltingetille. Kansa ei odota tuloksilta paljoakaan,<br />

ja monet pelkäävät, että alltinget tulee<br />

estämään välttämättömät muutokset.<br />

REYKJAVIK<br />

Johannes Jansson/norden.org<br />

23

Norjassa kaikki lapset ja nuoret saavat kulttuurikasvatusta<br />

Kulttuurireppu<br />

selkään<br />

Kulttuurireppu-ohjelman piirissä ovat jo päiväkoditkin.<br />

Suuri Aurinko ja Nopea Sulka.<br />

Taottava kun rauta on kuumaa.<br />

Äänitalo.<br />

Norjassa on kulttuurikasvatukseen ja sen toteutumiseen<br />

niin kansallisella kuin paikallisellakin<br />

tasolla panostettu huomattavasti.<br />

Den kulturelle skolesekken (Kulttuurireppu)<br />

on kouluille suunnattu kulttuuri- ja taidekasvatusohjelma,<br />

jonka tavoitteena on tutustuttaa<br />

koululaiset monipuolisesti kulttuuriin<br />

osana kouluopiskelua.<br />

Esimerkkejä ohjelmista:<br />

Kulttuurirepun sisältö koostuu laadukkaista<br />

ammattilaisten palveluista, jotka toteutetaan<br />

yhteistyössä koulujen ja paikallisten<br />

kulttuurilaitosten kanssa.<br />

Ryömi äänitaloihin – Sissel Stangenes. Arkkitehtuuri:0-3 vuotta<br />

Näyttely koostuu pienistä taloista, jotka ovat tarpeeksi suuria<br />

vain kaikkein pienimmille lapsille.<br />

Taottava kun rauta on kuumaa – Næs jernverksmuseum. Kulttuuriperintö:<br />

5.–7. lk. Lähtökohtana sepäntaitojen perinne ja<br />

Aust-Agderin rautamalmiesiintymät.<br />

Suuri Aurinko & Nopea Sulka – Store Sol & Raske Fjær Musiikki/3–5<br />

-vuotiaille.Vuorovaikutteinen konsertti lapsille.<br />

”Odyssey” med George Mann. Teatteri: Toisen asteen koulut.<br />

Moving stories. Tanssi: 5.–7. lk. Kaksipäiväinen koululla pidettävä<br />

tanssityöpaja.<br />

Monikulttuurinen yhteiskuntamme. Kirjallisuus: Toisen asteen<br />

koulut. Videotaide. Visuaalinen taide: 5.–7. lk.<br />

Kulttuurireppu<br />

osana opetussuunnitelmaa<br />

Kulttuurireppu on ollut osa Norjan kulttuuripolitiikkaa<br />

vuodesta 2001 alkaen, ja se on<br />

kirjattu opetussuunnitelmien perusteisiin.<br />

Ohjelma kattaa kaikki opetuksen tasot, niin<br />

alakouluista lukioihin kuin päiväkoteihinkin.<br />

Ohjelman tarkoitus on olla pysyvä osa<br />

koulujen toimintaa ja aktivoida kaikki oppilaat<br />

osallistumaan sosiaalisesta, taloudellisesta,<br />

etnisestä tai uskonnollisesta taustasta<br />

riippumatta.<br />

Rahoituksensa Kulttuurireppu saa pitkälle<br />

valtion omistaman peliyhtiön NorskTippingin<br />

voittovaroista, mutta myös monet mukana<br />

olevat kulttuurilaitokset osallistuvat ohjelman<br />

rahoitukseen. Rahoituksen saamiseksi<br />

ohjelmapalvelujen tulee täyttää tietyt ehdot:<br />

opetus- ja kulttuurisektorin yhteistyö, opetussuunnitelman<br />

tavoitteiden noudattaminen,<br />

kulttuuritarjonnan monipuolisuus sekä<br />

se, että järjestely on pysyvä, ja tarjonta on<br />

suunnattu kaikille lapsille.<br />

Kaikki Norjan 19 lääniä toteuttavat Kulttuurirepun<br />

sisällön omalla tavallaan. Lääneillä<br />

on verkkosivut, joilla ohjelmatarjonta esitellään<br />

perusteellisesti jaoteltuna eri ikäluokille.<br />

Opettajan oppaat sekä ohjeet käytännön<br />

järjestelyistä löytyvät myös sivustolta.<br />

Kuntien kulttuuri- ja opetussektori on vastuussa<br />

hankkeen toteuttamisesta ja koordinoinnista<br />

omalla paikkakunnallaan.<br />

Den Kulturelle Skolesekken/Kulttuurireppu<br />

http://www.denkulturelleskolesekken.no/<br />

Teksti: Tarja Terävä<br />

Kuva: Den Kulturelle Skolesekken<br />

24<br />

25

Joulu on kohta<br />

jo ovella...<br />

Piristä vuoden pimeintä aikaa värikkäillä kasveilla, joiden<br />

tuoksu muistuttaa lähestyvästä joulusta. Korista kotia myös<br />

lyhdyin ja kynttilöin, ne luovat kaunista valoa ja tunnelmaa.<br />

Olemme Plantagenissa valmistautuneet joulun tuloon hyvissä<br />

ajoin, jotta sinä välttyisit viime hetken joulukiireiltä. Tule ja<br />

löydä mieleisesi joulu meiltä!<br />

Krise, hvilken krise?<br />

”Finanskrise – det er noe de har i utlandet”.<br />

Slik ser nordmenn flest på saken, og statistikerne<br />

gir oss rett. ”I forhold til utlandet er det<br />

gode tider. Det er ikke så verst i forhold til historien<br />

heller”, konstaterte sjefen for Statistisk<br />

Sentralbyrå (SSB) i forbindelse med fremleggelsen<br />

av oppdaterte prognoser frem til 2013.<br />

Finanskrisen herjer euro-land syd i Europa<br />

– blant annet på grunn av politisk udugelighet<br />

og lav arbeids- og skattemoral. Her<br />

nord i Europa går det mye bedre, og aller best<br />

i Norge. Og det skyldes ikke bare petroleumsinntektene.<br />

SSB-sjefen gir også noe av æren<br />

til partene i arbeidslivet: ”Det norske arbeidsmarked<br />

fungerer fleksibelt. Veksten i reallønnen<br />

har kommet betydelig og markert ned.<br />

Det bidrar til å holde norsk økonomi i gang”.<br />

Reallønnsveksten er begrenset til 1 prosent i<br />

år og 2 prosent årlig i fortsettelsen.<br />

På tross av edruelig lønnsutvikling har<br />

det private forbruk likevel øket jevnt og<br />

trutt hvert år siden årtusenskiftet. Selv i årene<br />

2008 og 2009 var det vekst, såvidt det var.<br />

Fra 2003 har økningen totalt sett vært på 33<br />

prosent, mot 7–8 prosent for euro-landene<br />

som helhet.<br />

Disse gode tider vil fortsette, spår altså<br />

SSB. Man forventer en forbruksvekst på 4<br />

prosent årlig i fire år fremover - hvilket innebærer<br />

en mer enn 50 prosents økning i løpet<br />

av et decennium.<br />

Norge har eksportprodukter som lar seg<br />

selge dyrt. Her er oljen en viktig faktor, men<br />

ikke den eneste. Vi har også eksport av mange<br />

andre råvarer. Men relativt lite prisfølsomme<br />

ferdigprodukter. For å sammenligne med våre<br />

to nærmeste naboland i øst; vi slipper å selge<br />

biler og mobiltelefoner i konkurranse med<br />

Kina. Derimot kan vi glede oss over billig import<br />

nettopp fra Kina og omegn.<br />

Nordmenn flest går mer eller mindre klar<br />

av den internasjonale krise, men ikke alle av<br />

oss. Arbeidsledigheten vil stige markant de<br />

kommende to år. Industri og butikkarbeid<br />

er mest utsatt. Og et økende antall nordmenn<br />

strir med å betale sine regninger. Antall<br />

tvangssalg av boliger i Oslo er tredoblet<br />

på kort tid. Banklån og offentlige avgifter er<br />

sikret med pant i eiendommene, og det går<br />

ille med den som ikke betaler. Folk som i noen<br />

år har holdt det gående med kredittkort<br />

og annen kortsiktig gjeld blir etterhvert innhentet<br />

av realitetene.<br />

HÄR ÄR<br />

TÄÄLLÄ<br />

OSLO<br />

Mikael Risedal/norden.org<br />

Ruusut<br />

40 cm, 10 kpl/nippu.<br />

Aina<br />

edullinen<br />

4 95<br />

Haluatko puutarhaneuvoja<br />

ja etuja?<br />

Liity kanta-asiakaskerhoon<br />

www.plantagen.fi.<br />

Samalla osallistut<br />

kuukausittaiseen<br />

200 €:n lahjakortin arvontaan!<br />

Sypressi<br />

’Ellwoodii’. Eri kokoja, mm. 30–40 cm 5,95,<br />

60–70 cm 19,95 ja 80–100 cm 24,95.<br />

Lahjakortti<br />

Presentkort<br />

Alk.<br />

5 95<br />

Alk.<br />

3 95<br />

Amaryllis.<br />

Suuri valikoima erilaisia, mm. mini,<br />

jumbo, punainen, valkoinen ja vaaleanpunainen.<br />

HELSINKI, Vartioharjuntie 13 • ESPOO, Rusthollarinkatu 2 • VANTAA, Valimotie 10 • PORVOO, Ruiskumestarinkatu 6 • TURKU, Soininkatu 3 (Myllyn alue)<br />

TAMPERE, Linjakatu 16 • LAHTI, Laatukaari 1 • JYVÄSKYLÄ, Seppäläntie 14 • LAPPEENRANTA, Myllymäenkatu 30 • VAASA, Kivihaantie 1–3.<br />

Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tarjouserää on saatavilla. www.plantagen.fi<br />

Mikä ihmeen kriisi?<br />

”Talouskriisi – se on jotain, josta kärsitään ulkomailla”.<br />

Näin useimmat norjalaiset näkevät<br />

asian, ja tilastot osoittavat heidän olevan<br />

oikeassa. ”Ulkomaihin verrattuna meillä on<br />

hyvät ajat. Eikä huonosti mene historiallisestikaan<br />

tarkasteltuna”, toteaa tilastollisen keskusviraston<br />

SSB:n johtaja esitellessään päivitettyjä<br />

ennusteita vuoteen 2013 asti.<br />

Finanssikriisi koettelee Etelä-Euroopan<br />

euromaita. Sen osasyitä ovat poliittinen kyvyttömyys<br />

ja alhainen työ- ja veromoraali.<br />

Täällä Pohjois-Euroopassa menee paljon<br />

paremmin, ja Norjassa kaikkien parhaiten.<br />

Eikä tämä ole pelkästään öljytulojen ansiota.<br />

SSB:n johtaja antaa osan kunniasta myös<br />

työmarkkinaosapuolille: ”Norjan työmarkkinat<br />

ovat joustavat. Reaalipalkkojen nousu<br />

on hidastunut merkittävästi, mikä edistää<br />

Norjan talouden käynnissä pitoa”. Reaalipalkkojen<br />

kasvu on rajoitettu yhteen prosenttiin<br />

tänä vuonna ja jatkossa vuositasolla<br />

kahteen prosenttiin.<br />

Huolimatta maltillisesta palkkakehityksestä<br />

yksityinen kulutus on kasvanut tasaisen<br />

uskollisesti joka vuosi vuosituhannen vaihteesta<br />

lähtien. Jopa vuosina 2008 ja 2009 oli<br />

kasvua, vaikkakin vähäistä. Vuodesta 2003<br />

kasvua on ollut kaiken kaikkiaan 33 prosenttia<br />

euromaiden luvun ollessa 7–8 prosenttia.<br />

Nämä hyvät ajat siis jatkuvat, ennustaa<br />

SSB. Kulutuksen kasvun arvioidaan olevan<br />

neljä prosenttia vuosittain neljän seuraavan<br />

vuoden aikana, mikä merkitsee yli 50 prosentin<br />

kasvua vuosikymmenen aikana.<br />

Norjalla on vientituotteita, joita voidaan<br />

myydä kalliilla. Öljy on luonnollisesti tärkein,<br />

muttei ainoa. Vientiin menee myös monia<br />

muita raaka-aineita, mutta suhteellisen vähän<br />

hintaherkkiä valmiita tuotteita. Toisin<br />

kuin kaksi itänaapuriamme, vältymme myymästä<br />

autoja ja matkapuhelimia kilpaa kiinalaisten<br />

kanssa. Sen sijaan voimme nauttia<br />

juuri Kiinassa ja sen lähialueilla tuotetuista<br />

halvoista tuontitavaroista.<br />

Useimmat norjalaiset selviytyvät kansainvälisestä<br />

kriisistä enemmän tai vähemmän<br />

kuivin jaloin, mutta eivät suinkaan kaikki.<br />

Työttömyys kasvaa merkittävästi kahden seuraavan<br />

vuoden aikana. Teollisuus ja kaupan<br />

ala ovat pahimmassa vaaravyöhykkeessä. Yhä<br />

useampi norjalainen joutuu kamppailemaan<br />

laskujen maksun kanssa.<br />

Einar Aaraas<br />

Politisk redaktör<br />

Poliittinen toimittaja<br />

Asuntojen pakkomyynnit ovat kolminkertaistuneet<br />

Oslossa lyhyessä ajassa. Omaisuutta<br />

pantataan pankkilainojen ja maksujen takauksiksi,<br />

ja huonosti käy sille, joka ei pysty<br />

maksamaan. Todellisuus alkaa vähitellen<br />

tavoittaa ne ihmiset, jotka ovat muutaman<br />

vuoden pyörittäneet talouttaan luottokorteilla<br />

ja muilla lyhytaikaisilla lainoilla.<br />

27

Finska krigsbarn fick ny framtid i Danmark<br />

Under Andra världskriget evakuerades 75 000 finska barn till de<br />

nordiska grannländerna. Några tusen av barnen sändes till Danmark.<br />

E<br />

Er du sulten – Onko sinulla nälkä?<br />

- On!<br />

Det är en junidag i Danmark sommaren<br />

1942. Vid köksbordet sitter sjuårige Kai Palomäki<br />

tillsammans med ett äldre par, köpmannen<br />

Christian Schmidt och hans hustru<br />

Marie.<br />

De gamla ler mot den lille pojken samtidigt<br />

som de stavar sig igenom de främmande<br />

orden från en enkel ordlista, onko sinulla nälkä?<br />

Sjuårige Kai förstår vad de säger, trots<br />

det tvekande uttalet, och svarar att han visst<br />

är hungrig.<br />

Några dagar tidigare hade Kai tillsammans<br />

med ett hundratal andra barn med tåg<br />

kommit till staden Haderslev i Danmark.<br />

Barnen var finska krigsbarn som evakuerats<br />

från kriget.<br />

Kai bor fortfarande i Danmark<br />

Den grupp som Kai kom med fick nya hem<br />

hos fosterföräldrar i trakten. Kai hamnade<br />

hos köpmansfamiljen Schmidt i den lilla byn<br />

Hoptrup ett stycke utanför Haderslev. Han<br />

skulle stanna över sommaren, men ödet ville<br />

något annat. Kai blev kvar hos sina fosterföräldrar<br />

och idag, när han är 76 år gammal,<br />

bor han fortfarande i Danmark.<br />

Omkring 75 000 barn evakuerades till<br />

de nordiska grannländerna under Vinterkriget<br />

och Fortsättningskriget. De allra flesta,<br />

70 000, fördes över till Sverige, men närmare<br />

4 000 togs emot i Danmark där de fick ett<br />

hem hos tillfälliga fosterföräldrar.<br />

Alla finska krigsbarn återvände inte till<br />

sitt hemland. Åtskilliga adopterades av sina<br />

fosterföräldrar, andra blev kvar av andra orsaker.<br />

Av de 4 000 finska krigsbarnen i Danmark<br />

stannade 350 kvar och integrerades i<br />

det danska samhället.<br />

Många av de finska barn som fördes till<br />

Danmark har helt brutit sina kontakter med<br />

hemlandet, men 150 av dem är medlemmar<br />

i föreningen ”Finnebørn i Danmark – Suomalaislapset<br />

Tanskassa yhdistys”.<br />

I Churchillsparken i Köpenhamn står ett<br />

finskt granitblock som en minnessten över de<br />

danska fosterföräldrarna. Och Kai Palomäki,<br />

sju år när han kom till det nya landet, heter<br />

numera Kai Schmidt och är ordförande för<br />

de finska barnens förening.<br />

I ett fotoalbum har Marit Jensen fotografier<br />

från sitt liv för länge sedan från barndomens<br />

Finland.<br />

Marita Junninen fotograferad tillsammans med<br />

ett barnbarn till sin fosterfar Sofus Arentzen.<br />

Hård kritik i Finland<br />

Det var Sverige som föreslog att finska barn<br />

skulle föras över till säkerheten i grannlandet.<br />

Finska myndigheter sade först nej, en evakuering<br />

var kontroversiell på flera sätt, men<br />

man ändrade hållning och evakueringen började<br />

i stor skala.<br />

Kritiken i Finland var tidvis hård och i januari<br />

förbjöd krigscensuren negativa uttalanden<br />

om saken. Danmark och Norge följde Sveriges<br />

exempel och erbjöd sig att ta emot barnen.<br />

– Kunde du göra dig förstådd den första<br />

tiden, frågar jag Kai Schmidt. Dina fosterföräldrar<br />

kunde ju inte finska, och du förstod<br />

inte danska.<br />

– I början använde vi den finsk-danska<br />

ordlista som alla fosterföräldrar fick, men<br />

jag lärde mig danska förvånansvärt fort. Idag<br />

förstår jag inte finska utan danskan har blivit<br />

mitt nya modersmål.<br />

Kai berättar att han före evakueringen<br />

bodde med sin mor och storebror Kalle i<br />

Malmi utanför Helsingfors. Föräldrarna var<br />

skilda. I ett hus intill järnvägen hade de en liten<br />

lägenhet på 4,5 x 4,5 meter. Modern arbetade<br />

på en Elanto-restaurang strax intill.<br />

På kvällarna vid stängningsdags kunde bröderna<br />

på baktrappan få överbliven mat från<br />

restaurangen och det drygade ut den magra<br />

kosten hemma.<br />

Pojken fick en riktig familj<br />

Kai skulle stanna i Danmark över sommaren.<br />

Men han blev kvar hos fosterföräldrarna.<br />

Han ville inte resa hem.<br />

– Här hade jag fått en riktig familj. Fosterföräldrarna<br />

behandlade mig som om jag var<br />

deras eget barn, säger Kai.<br />

Han säger att umgänget med de danska<br />

barnen i byn var helt utan problem. De lekte<br />

tillsammans och på så sätt kunde Kai snabbt<br />

lära sig det nya språket. Men att det kunde<br />

finnas vissa spänningar framgår av att han på<br />

sitt pennskrin klistrade en brittisk flagga för<br />

att hans kamrater skulle förstå att även han<br />

höll på England och Amerika i kriget liksom<br />

hans danska kamrater, trots att Finland och<br />

Tyskland vid den tidpunkten stred på samma<br />

sida mot Sovjet.<br />

Flaggbilden hade Kai klippt från en kortlek<br />

med Svarte Petter, Musta Pekka. Han har<br />

fortfarande kvar den gamla kortleken med<br />

den bortklippta flaggan tillsammans med en<br />

liten ryggsäck och en sliten jacka som han bar<br />

Kai Palomäki (t.h.) poserar här tillsammans<br />

med sin bror Kalle framför en dekoration hos en<br />

fotograf i Helsingfors.<br />

”En utdöende förening”<br />

vid ankomsten till Danmark.<br />

I september 1944 slutade Fortsättningskriget.<br />

I vapenstilleståndet krävde Sovjet att<br />

Finland skulle driva de tyska trupperna ut<br />

ur landet. Vad skulle nu hända med de finska<br />

krigsbarnen i Danmark? Här hade ju tyskarna<br />

fortfarande makten. Skulle de internera<br />

alla finska medborgare?<br />

De tyska myndigheterna begärde också<br />

att Danmark skulle lämna ut adresserna till<br />

barnens fosterföräldrar. Kravet avvisades och<br />

saken rann ut i sanden.<br />

Några år senare började Kai i realskolan.<br />

Han hade några duktiga lärare som inspirerade<br />

honom att själv bli lärare. När Kai var<br />

Som ett kärt minne från 40-talets dramatiska<br />

upplevelser har Kai Schmidt en gammal kortlek<br />

Musta Pekka.<br />

Föreningen Finnebørn i Danmark har idag 150 medlemmar. Av dessa är<br />

128 evakuerade krigsbarn, 18 tillhör andra generationen, tre vars finska äkta<br />

makar är döda. Man har också en hedersmedlem, en idag 92-årig lotta.<br />

– Om 10–15 år är de flesta av oss döda, och då finns inte föreningen<br />

längre, säger dess energiske ordförande Kai Schmidt, född 1934. Vi är en<br />

utdöende förening, säger Kai. Men än så länge är det liv i oss!<br />

21 år tog han sin lärarexamen. Han var därmed<br />

en av Danmarks yngsta lärare.<br />

Kai Schmidt var den som tog initiativet till<br />

föreningen för finska krigsbarn i Danmark, eller<br />

finnebørn som de föredrar att kalla sig. Föreningen<br />

har idag omkring 150 medlemmar.<br />

– Alla vill inte vara medlemmar i föreningen.<br />

Några vill inte ha någon som helst<br />

kontakt med Finland, säger han.<br />

”Hon eller ingen alls”<br />

Marita Junninen är lika gammal som Kai<br />

Schmidt. Hon föddes i Viborg och hennes<br />

resa som evakuerat barn till Danmark var<br />

stundtals dramatiskt.<br />

Våren 1942 fick familjen ett erbjudande<br />

att sända barnen till Sverige eller Danmark<br />

under sommaren.<br />

– Vi var tre systrar, men min storasyster<br />

hade fått gulsot och kunde inte följa med och<br />

lillasyster var för liten för evakueringen, säger<br />

Marita.<br />

Efter en lång resa med båt och tåg anlände<br />

en liten grupp finska barn den 30 maj 1942<br />

till en liten by på Jylland.<br />

– Hela byn hade mött upp vid järnvägsstationen.<br />

När jag steg av tåget hade jag stora<br />

skuldkänslor över att ha lämnat min mor,<br />

berättar Marita.<br />

När hon tillsammans med de andra barnen<br />

väntade i ett rum där formaliteterna<br />

skulle ordnas kom en äldre herre in. Han gick<br />

direkt fram till Marita och tog hennes hand.<br />

Egentligen skulle en annan flicka placeras i<br />

hans familj, men den myndige mannen sade:<br />

– Det ska vara hon eller ingen alls!<br />

Mannen var hemmansägaren Sofus<br />

Arentzen.<br />

Fläsk och ost i bagaget<br />

I fosterhemmet saknades varken trygghet eller<br />

mat på bordet och när hon hösten 1945 sändes<br />

hem till Finland hade hon både en hel sida rökt<br />

fläsk och ost i bagaget.<br />

– Det måste ha varit svårt för min mor. Hon<br />

fick hem ett stumt barn som glömt det finska<br />

språket, säger Marita.<br />

Hon saknade också sina fosterföräldrar och<br />

de skrev ofta till varandra, men det dröjde till<br />

1952 innan Marita återvände till Danmark.<br />

Fostermodern hade då avlidit och fosterpappan<br />

gick ur tiden ett år senare.<br />

– Då beslöt jag mig för att stanna i Danmark<br />

och utbilda mig till sjuksköterska. Men jag har<br />

aldrig glömt Finland.<br />

I det nya hemlandet gifte sig Marita Junninen<br />

och heter numera Jensen. Hon bor i ett litet<br />

radhus i Dragör utanför Köpenhamn.<br />

Med ett snart 70-årigt perspektiv på händelserna<br />

under kriget säger hon:<br />

– Det var fel att evakuera de finska barnen. Vi<br />

svalt ju inte. Barn hör hemma där deras föräldrar<br />

finns. Jag skulle aldrig skicka iväg mina barn.<br />

Text: Sture Näslund<br />

Foto: Sture Näslund och privatbilder<br />

28<br />

29

Alkupalapöydän antimet oli tehty paikallisista aineksista.<br />

Kuningasravun ja hyvän ruoan juhla<br />

NNorjan Vesisaaressa järjestettiin syyskuun lopussa<br />

Polar Spectacle -kuningasrapufestivaali<br />

jo seitsemättä kertaa. Festivaali keskittyy kuningasravun<br />

ja muun herkullisen paikallisen ruoan<br />

ympärille, mutta tarjoaa kävijöilleen myös kulttuuria,<br />

kuten konsertteja ja näyttelyitä.<br />

– Kutsumme Norjan huippukokkeja tänne<br />

laittamaan ruokaa, kertoo festivaalin järjestelyistä<br />

vastaava Ketil Steigen. Kokit tulevat Vesisaareen<br />

mielellään: erinomaiset paikalliset raaka-aineet<br />

houkuttelevat.<br />

Festivaali järjestetään yhtä aikaa Murmanskpäivien<br />

kanssa. Tähän asti juhla on ollut lähinnä<br />

norjalainen, ja kulttuurivaihtoa on ollut eniten<br />

itänaapurin suuntaan. Steigenin mukaan<br />

tarkoituksena on jatkossa muokata Polar Spectaclesta<br />

nimensä mukaisesti koko Pohjoiskalotin<br />

juhla. Mukaan haluttaisiin myös naapurimaat<br />

Suomi ja Ruotsi sekä kaukaisempi kalottivaltio<br />

Kanada.<br />

Juhlatunnelmaa Vesisaareen<br />

Festivaalin tarkoitus on saada vesisaarelaiset<br />

ylpeämmiksi itsestään ja ruoastaan ja levittää<br />

sanaa siitä myös kauemmaksi. Tapahtuma<br />

on löytänyt paikkansa, ja kävijöiden määrään<br />

ollaan tyytyväisiä.<br />

– Koetamme luoda kaupunkiin juhlatunnelmaa.<br />

Silloin ihmiset menevät niihinkin tapahtumiin,<br />

josta eivät ehkä olisi ensin olleet<br />

niin kiinnostuneita, sanoo Ketil Steigen.<br />

Festivaali järjestetään pääasiassa vapaaehtoisvoimin.<br />

Steigenin mukaan organisoimassa<br />

on liian vähän väkeä, ja seuraavan festivaalin<br />

järjestelyjä ei koskaan päästä aloittamaan<br />

riittävän aikaisin.<br />

Gourmet-buffet veti navetan täyteen<br />

Festivaalilla järjestettiin tänä vuonna myös<br />

kokkikursseja lapsille ja nuorille sekä aikuisempaan<br />

makuun konjakkikurssi. Tarkoitus<br />

oli järjestää Altassa suklaakurssi maailman<br />

pohjoisinta suklaapajaa pitävän Camilla<br />

Nielsenin vetämänä, mutta ilmoittautuneita<br />

ei ollut riittävästi.<br />

Steinar Lindstrøm Norjan keittiömestarien<br />

yhdistyksestä opetti kokkikurssilaisia valmistamaan<br />

hyvää ruokaa paikallisista raakaaineista.<br />

Lindstrøm keittiömestarikollegoineen<br />

vastasi myös lauantai-iltana järjestetyn<br />

gourmet-buffetin antimista.<br />

Buffet järjestettiin Vesisaaren keskustan<br />

ulkopuolella sijaitsevan Sirkkagården-tilan<br />

ravintolaksi muutetussa navetassa. Juuri ennen<br />

vieraiden saapumista juhlatiloissa kävi<br />

kuhina, kun viime hetken valmistelut oli saatava<br />

päätökseen.<br />

– Tulossa on 110 vierasta. Enemmänkin<br />

olisi halunnut tulla, mutta tilaa ei ole, sanoo<br />

Lindstrøm.<br />

Alkupaloina tarjottiin kuningasrapua ja<br />

kalaa. Pääruokana nautittiin erilaisia kalaruokia<br />

kuten lohta, rasvakalaa ja rautua.<br />

Lihan ystävät saivat herkutella paikallisella<br />

lampaalla ja porolla. Lammas oli saanut muhia<br />

kolme päivää marinadissa, jossa oli muun<br />

muassa suolaa, pippuria ja akvaviittia.<br />

Marjat menussa mukana<br />

Sijansa menussa saivat tietysti myös pohjoisen<br />

marjat: puolukat, lakat ja mustikat. Puolukkaa<br />

oli käytetty ruijanpallaksen maustamisessa<br />

ja tietysti jälkiruoissa.<br />

– Olemme huolissamme perinteisten norjalaisten<br />

ruokien puolesta. Kansainvälistymisen<br />

myötä niiden asema on alkanut heikentyä,<br />

sanoo Steinar Lindstrøm. Niinpä menun<br />

suunnittelussa päätettiin pitäytyä perinteissä<br />

ja jälkiruoaksi tarjottiin ternimaidosta tehtyä<br />

vanukasta ja marjoja.<br />

Lindstrøm oli mukana festivaalin järjestelyissä<br />

toista kertaa. Neljän keittiömestarin<br />

kanssa ruokia valmisti myös kaksi ravintola-alan<br />

opiskelijaa, tarkoitus kun on hyvästä<br />

ruoasta nauttimisen lisäksi myös siirtää taitoja<br />

kokeneilta nuoremmille.<br />

– Olen nuoriin erittäin tyytyväinen, sanoo<br />

Lindstrøm.<br />

Teksti: Päivi Mäkinen<br />

Kuvat: Pekka Fali<br />

Kuningasrapu<br />

Ennen vieraiden tuloa juhlatarjoilu saa<br />

keittiömestarilta viime silauksen.<br />

Kuningasrapu on kylmän ja suolaisen veden äyriäinen.<br />

Se voi kasvaa yli 15-kiloiseksi ja sen selkäkilpi voi olla yli 22 cm leveä.<br />

Jalkojen kärkiväli voi olla lähes kaksi metriä.<br />

Norjassa kuningasravun kaupallinen pyynti aloitettiin vuonna 2002.<br />

Pyyntikausi kestää lokakuulta joulukuuhun.<br />

Jäämerellä kuningasrapu on vieraslaji. Rapukannan kehitystä ja sen<br />

vaikutuksia alueen eläimistöön seurataan. Kuningasrapu on merkittävä<br />

tulonlähde kalastajille, mutta se myös särkee pyydyksiä ja syö käytännössä<br />

kaiken elollisen tieltään.<br />

30

Pikku Tiikeri ja pikku Karhu Keski-Suomessa<br />

Tittut-teatterin nukkehahmot viihdyttävät perheen pienimpiä.<br />

Oulun piirillä 30-vuotisjuhlat<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in Oulun läänin piiri ry:n<br />

perustamisesta tuli 2.10.<strong>2010</strong> kuluneeksi<br />

30 vuotta. Päivää juhlistettiin ohjelman ja illallisen<br />

merkeissä ravintola Rauhalassa Oulussa.<br />

Juhlapuheen piti liiton puheenjohtaja<br />

Anders Rusk.<br />

Tilaisuudessa jaettiin myös liiton myöntämiä<br />

ansiomerkkejä. Kultaisen ansiomerkin<br />

saivat Soile Rahkola Oulaisista ja Tuure<br />

Holopainen Oulusta. Hopeisen ansiomerkin<br />

saivat Paula Rossi (Oulu), Ann London (Oulu),<br />

Pirkko Toljamo (Oulu), Anne Sjöberg<br />

(Kuusamo), Eija Salmi (Oulu), Mervi Matinlauri<br />

(Oulainen) ja Mika Pietilä (Oulu).<br />

VVuonna 1977 perustettu Dockteatern Tittut<br />

Tukholman Lundagatanilla on Ruotsin vanhin<br />

pienille lapsille suunnattuihin esityksiin<br />

erikoistunut teatteri.<br />

Lokakuussa <strong>2010</strong> Tittut teki jo toisen<br />

kiertueensa <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in Keski-Suomen<br />

piirin alueelle, tällä kertaa Jyväskylään,<br />

Hankasalmelle, Laukaaseen ja Muurameen.<br />

Esitys oli Suomessakin suosittuihin Janoschin<br />

lastenkirjoihin perustuva Lilla Tiger<br />

och Lyckans land.<br />

Mies nukkehahmojen takana on Christer<br />

Dahl.<br />

– Aloitin nukketeatterissa vuonna 1990.<br />

Sitä ennen työskentelin satamassa, sairaanhoidossa,<br />

keraamikkona, toimittajana, mainostoimistossa,<br />

vapaana kirjailijana ja elokuva-<br />

ja tv-ohjaajana, hän luettelee.<br />

Eräs Dahlin tv-filmeistä voitti Prix Italian.<br />

Juuri lastenteatteria edeltävinä vuosina hän<br />

keskittyi elokuvaohjauksiin.<br />

– Lopetin niiden tekemisen suoraan sanoen<br />

selvitäkseni hengissä. Elokuvien ohjaus<br />

on todella kuluttavaa, jollei ole aivan erityisen<br />

vahvahermoinen. Sitä minä en ole, enkä<br />

ole hetkeäkään katunut päätöstäni elokuvatyön<br />

lopettamisesta, Dahl sanoo.<br />

Omien lasten<br />

lempisadut näyttämölle<br />

Tittut-nukketeatterissa on mukana noin 15<br />

henkilöä.<br />

– Me kaikki olemme vahvasti sitoutuneita kehittämään<br />

niitä kerronnan metodeita, joilla<br />

teatteriesitys suunnataan juuri kohderyhmällemme,<br />

2–6-vuotiaille lapsille. Opimme<br />

tässä asiassa jatkuvasti uutta, Christel Dahl<br />

kuvailee.<br />

Ajatus Janoschin hahmoihin perustuvasta<br />

esityksestä syntyi siitä, että hän luki tämän<br />

kirjoja omille lapsilleen.<br />

– Ne olivat lastemme lempisatuja, niinpä<br />

ajatus tuntui paitsi luonnolliselta, myös suorastaan<br />

väistämättömältä.<br />

Lilla Tiger och lilla Björn sai ensi iltansa<br />

vuonna 1994, ja sitä on esitetty jo 1700 kertaa<br />

– Ruotsin lisäksi Suomessa, Ranskassa<br />

ja laajalti Yhdysvalloissa. Se on myös valittu<br />

Ruotsissa vuoden parhaaksi lastenteatteriesitykseksi.<br />

Nyt Suomessa nähtyä uutta versiota Lilla<br />

Tiger och Lyckans land oli esitetty aiemmin<br />

vasta neljä kertaa, ja sen varsinainen ensi-ilta<br />

Ruotsissa oli 6.11. Teatteri tekee jatkuvasti<br />

paljon kiertueita ja kansainvälistä yhteystyötä.<br />

Christer Dahl nukkehahmoineen Laukaassa.<br />

– Esittäminen ulkomailla ei oikeastaan<br />

eroa niin paljon kotimaisista esityksistä kuin<br />

luulisi, Christel Dahl sanoo.<br />

Mukavat muistot<br />

Keski-Suomesta<br />

Ruotsissakin on suuria eroja eri alueiden välillä<br />

sekä maantieteellisesti että sosiaalisessa<br />

mielessä, Christel Dahl pohtii ja muistelee<br />

Suomen-kokemuksiaan.<br />

– Äskettäinen vierailu Keski-Suomessa oli<br />

yksi hauskimpia kiertueita tähän asti. Nautin<br />

sekä upeista maisemista, ihmisten kohtaamisesta<br />

että monista uusista ideoista joita sain<br />

esitykseeni, hän kiittelee.<br />

Seuraavaksi Dahl aikoo dramatisoida norjalaisen<br />

Gro Dahlen ja Svein Nyhusin lastenkirjan<br />

Sinna Mann (Vihainen Mies). Se käsittelee<br />

lapsiin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa,<br />

minkä vuoksi Dahl tekee yhteistyötä<br />

myös Tukholman lastenpsykiatrian yksikön<br />

kanssa. Ensi-ilta on suunnitteilla loppusyksylle<br />

2011.<br />

Teksti: Tuija Heiska<br />

Kuva: Leena Kautto-Koukka<br />

32

© visitestonia.ee<br />

Sinulle joka arvostat<br />

hyvää varustelutasoa<br />

Hae Joulumieli Tallinnasta.<br />

Valon juhla Tallinnassa muistuttaa kotoista jouluamme, mutta on riittävän erilainen jotta se kannattaa<br />

kokea! Unohda tänä vuonna joulun kiireet, varaa hotellipaketti- ja palkitse itseäsi kunnon lomalla.<br />

TALLINNAN JOULUPAKETIT 23.–26.12.<strong>2010</strong>.<br />

RADISSON BLU<br />

152 € NORDIC HOTEL<br />

HOTEL TALLINN hlö 177 € HOTEL<br />

FORUM hlö 199 €<br />

BARONS<br />

Hinta. sis laivamatkat kansipaikoin, majoituksen 3 vrk/2hh/hlö, hotelliaamiaisen ja jouluillallisen 24.12.<strong>2010</strong>.<br />

Lisätiedot ja varaukset: www.eckeroline.fi/joulu<br />

hlö<br />

Muista ottaa mukaan S-Etukorttisi.<br />

Eckerö Linen matkaliput ja -paketit sekä ostot laivan ravintoloissa, baareissa ja EckeröMarketissa kartuttavat mukavasti Bonussaldoasi.<br />

MATKAMYYNTI puh. 06000 4300<br />

(1,64 €/puhelu + pvm/mpm)<br />

MATKAMYYMÄLÄ<br />

Mannerheimintie 10, Helsinki<br />

www.eckeroline.fi<br />

Uusi YIT Koti tarjoaa verrattomat<br />

puitteet mukavaan asumiseen.<br />

Laaduk kaiden materiaalien lisäksi<br />

ko deissa on energiaystävälliset<br />

varusteet, kuten vettäsäästävät<br />

vesikalusteet. Lue lisää netistä!

När Anna är fem år förändras<br />

hennes tillvaro. Vardag och lek,<br />

med bara fötter i varm, röd sand,<br />

byts ut mot ett hemland som hon<br />

har lärt känna bara genom resten<br />

av familjens minnen, i fotoalbum<br />

och i aftonbönens roliga ramsa<br />

med namn på kusiner och<br />

släktingar.<br />

Vistelsen i det nya och kalla hemlandet<br />

blir längre än det var tänkt.<br />

Det blir aldrig någon gemensam<br />

retur för missionärsfamiljen. För<br />

Anna börjar sökandet efter ett<br />

förlorat barndomsland. Det här<br />

är den gripande berättelsen om<br />

hennes långa resa – inre och yttre<br />

– där pusselbitarna faller på plats<br />

först nästan trettio år senare.<br />

Anna Tikum (f. Vikström) är född 1974.<br />

Elfenbenshjärtat är hennes debutbok.<br />

röm har skrivit en förtätad<br />

ner över ömtålig barndom<br />

gungning.<br />

<br />

<br />

Picture Size:<br />

12.8.<strong>2010</strong> 09:21:06<br />

ISBN 978-951-550-738-9<br />

HÖSTLÄSNING FRÅN ...<br />

FONTANA MEDIA<br />

enet<br />

men<br />

rins<br />

ar<br />

ste<br />

Med<br />

unnit<br />

r och<br />

aror<br />

gisk<br />

sina<br />

a av<br />

nde<br />

”<br />

Erik ggan<br />

röm<br />

ANNA TIKUM<br />

ELFENBENSHJÄRTAT<br />

rnqvist själv är han en ”mycket<br />

n lever ett vilsamt familjeliv i<br />

ska småstaden Pershamn.<br />

got som skaver. Johans tillvaro börjar<br />

av mystiska händelser, en känsla<br />

gen, ett besynnerligt meddelande<br />

rt befinner han sig någonstans<br />

och en kamp för överlevnad.<br />

mt, säger någon. Men Johan<br />

r övertygad om att mobbning<br />

n och fortsätter livet ut …<br />

Spänningsroman<br />

ELFENBENSHJÄRTAT ANNA TIKUM<br />

Inb.<br />

28,90<br />

Inb.<br />

26,90<br />

.<br />

ELFENBENS<br />

HJÄRTAT<br />

ANNA TIKUM<br />

I Karl-Erik skuggan<br />

Wikström<br />

Julen ...<br />

Så som vi minns den, saknar den, söker den.<br />

Kanske hittar du något av den här, inte i sillburkar<br />

och julklappsaskar utan på sidor som doftar och<br />

ljuder av jul. Sidor fyllda med berättelser från förr<br />

och nu, erfarenheter som skapar den alldeles egna<br />

julupplevelsen – unik precis som din.<br />

Och julens barn! Krubbans barn, som kommer<br />

till oss med nåd i vinternatten.<br />

Kom glad och hjärtevarm! är en lättillgänglig<br />

antologi om den lika hemtrevliga som svårfångade<br />

julen. boken nns både nyskrivna och äldre teter<br />

dikter, nlandssvenska jultraditioner, andakter,<br />

klimatsmarta julklappar, musik, kåserier, recept …<br />

oto Soa ernström<br />

Anna Tikum<br />

Elfenbenshjärtat<br />

Anna Tikums<br />

debutbok Elfenbenshjärtat<br />

[...] är utan<br />

tvivel höstens mest<br />

gripande och sympatiska<br />

bok.<br />

Borgåbladet<br />

Med julevangeliet<br />

på dialekt!<br />

En självbiografisk skildring om ett förlorat<br />

barndomsland. Anna är bara fem år<br />

när Tanzanias röda, varma sand byts ut<br />

mot ett vinterkallt Finland.<br />

Ellens annorlunda fest<br />

Monica Vikström-Jokela<br />

Men engäln saa ott dem:<br />

”Iidasin it vara rädd.”<br />

Anna Tikums bok<br />

är njutbar läsning<br />

för vem som helst.<br />

Österbottens<br />

Tidning<br />

9 7 8 9 5 1 5 5 0 7 3 8 9<br />

– Vad är det me lan dig och Daniel? frågar Janina.<br />

– Vi har en due l på gång, säger jag. Vem som vågar mer, flickor mot<br />

pojkar, jag mot Daniel. Det bara blev så, och nu måste jag klara av hans<br />

utmaning för att a lt det här ska ta slut.<br />

Ellen utmanar Daniel – och plötsligt befinner hon sig i en utmaningskaruse<br />

l! Där får man inte vara rädd för att uppträda i tigertrikåer<br />

e ler klä ut sig ti l pojke.<br />

Den stora festen som Ellen ska ordna blir inte heller riktigt som<br />

hon tänkt. Det är svårt att få festa i fred med en li lasyster som<br />

Mirre, en granne som Daniel och till råga på a lt en barnvakt –<br />

faster Anna, som testar sin strålande tvärtom-terap i tid och otid.<br />

Karl-Erik Wikström<br />

I skuggan<br />

Vad händer när barndomens<br />

mobbningsskuggor<br />

smyger sig in i<br />

den vuxnes vardag? En<br />

spänningsroman som<br />

sträcker sig från ömtålig<br />

barndom till ett vuxenskap<br />

i gungning.<br />

Ellen annorlunda är tillbaka! Festligt värre med Ellen,<br />

Daniel, jobbiga släktingar och virriga grannar.<br />

Sagt om E lens annorlunda tävling:<br />

Nu har jag haft riktigt roligt! Jag har läst Monica Vikström-Jokelas kapitelbok<br />

E lens annorlunda tävling och skrattat go t åt alla dråpligheter.<br />

Vasabladet<br />

Vikström-Jokela har igen lyckats med konststycket a t skriva en medryckande<br />

samtidsskildring.<br />

Hufvudstadsbladet<br />

ISBN 978-951-550-737-2<br />

9 7 8 9 5 1 5 5 0 7 3 7 2<br />

Kom glad och hjärtevarm En bok om julen<br />

EN BOK OM JULEN<br />

Inb.<br />

29,90<br />

FEST<br />

Inb.<br />

21,90<br />

Kom glad och<br />

hjärtevarm<br />

En lättillgänglig antologi<br />

om den lika hemtrevliga<br />

som svårfångade julen.<br />

Julevangeliet på dialekt,<br />

finlandssvenska traditioner,<br />

dikter, andakter, pyssel,<br />

recept ... Stämningsfulla<br />

foton kompletterar<br />

de nyskrivna och äldre<br />

texterna.<br />

Monica Vikström-Jokela<br />

Ellens annorlunda fest<br />

Flickor mot pojkar. Vem<br />

vågar mer? Ellen och<br />

Daniel befinner sig snart i<br />

en utmaningskarusell där<br />

resultatet är det givna:<br />

trubbel. Det här är den<br />

sjunde boken i serien om<br />

den modiga och roliga<br />

Ellen Annorlunda.<br />

Välkommen in i<br />

Fontana Medias bokhandel<br />

på Mannerheimvägen<br />

16! Eller kika in i<br />

vår nätbokhandel på<br />

www.fontanamedia.fi<br />

Möt världen<br />

varje dag<br />

med Hbl.<br />

Vuoden hyväntuulisin palaveri<br />

Yllätä porukkasi järjestämällä suunnittelukokous, viikkopalaveri tai<br />

ideariihi merellä. Irrottautuminen arjen rutiineista tekee hyvää.<br />

Sujuvat järjestelyt ja edullinen hinta takaavat, että voitte itse<br />

keskittyä olennaiseen. Kysy lisää!<br />

Årets gladaste möte<br />

Överraska ditt team genom att arrangera en planeringskonferens,<br />

ett veckomöte eller en tankesmedja till havs. Att kasta loss från<br />

vardagen gör gott. Smidiga arrangemang och ett förmånligt pris<br />

garanterar att du och ditt team kan koncentrera er på det väsentliga.<br />

Fråga mer!<br />

Helsinki-Tukholma Merikokous<br />

Hinta sis. risteily A-hytissä, Viking Buffet -illallinen<br />

ruokajuomineen, 3 ruokalajin Food Garden -illallinen,<br />

meriaamiainen m/p, kokoustila 4 h/päivä sekä<br />

kokouskahvit ja hedelmät. Voimassa la-ke -lähdöillä<br />

1.1.-28.2.2011. Tunnus FRMES.<br />

Helsingfors-Stockholm Havskonferens<br />

I priset ingår kryssning i A-hytt, Viking Buffet -middag<br />

med måltidsdryck, 3 rätters konferensmiddag i Food<br />

Garden, sjöfrukost t/r samt konferensrum 4h/dag<br />

med kaffe och frukt. Gäller på lör-ons-avgångar<br />

1.1-28.2.2011. Produktkod FRMES.<br />

Alkaen/Pris från 111 € / hlö/pers.<br />

Varaukset ja lisätiedot/Bokningar och tilläggsinfo: puh/tfn (09) 123 571 • kokous@vikingline.fi • matkatoimistot/resebyråer •<br />

www.vikingline.fi/ryhmat / www.vikingline.fi/grupper<br />

Läs HbL digitaLt - prenumerera på Hbl:s e-tidning<br />

epaper.hbl.fi. De senaste nyheterna finns på www.hbl.fi<br />

och i din mobiltelefon m.hbl.fi.<br />

Itämeren iloisimmat kokous- ja ryhmämatkat<br />

36<br />

Östersjöns gladaste grupp- och konferensresor

Ekotehokasta kaupunkienergiaa –<br />

sähköä, lämpöä ja jäähdytystä<br />

samoissa prosesseissa maailman<br />

tehokkaimmin.<br />

Maailmankirjat<br />

sekaisin?<br />

Ekoeffektiv stadsenergi –<br />

el, värme och kyla<br />

i samma process<br />

på världens effektivaste sätt.<br />

www.helen.fi<br />

Media tulvii kansainvälisen politiikan ja talouden uutisia, mutta niiden<br />

ymmärtäminen vaatii syvällistä tietoa ilmiöiden taustoista.<br />

Ulkopolitiikka on alansa johtava erikoislehti, joka avaa taustat ja esittelee<br />

uudet ilmiöt 4 kertaa vuodessa.<br />

Saat 29 eurolla 300 sivua tuhtia asiaa kotiin kannettuna sekä yhden<br />

aiemman numeron tilaajalahjaksi. Opiskelijalle vuositilaus maksaa vain 20<br />

euroa. Nämä hinnat ovat voimassa 31.12.<strong>2010</strong> asti.<br />

Tänä vuonna teemojamme ovat olleet muun muassa Suomen<br />

ulkopolitiikka ja Pietari. Vuoden viimeinen, 9.12. ilmestyvä lehti pureutuu<br />

muun muassa energian geopolitiikkaan, arktisen alueen kysymyksiin sekä<br />

pohjoismaisen yhteistyön uuteen nousuun.<br />

Tilaa Ulkopolitiikka nettisivuiltamme: http://www.ulkopolitiikka.fi/order/<br />

Voit tilata lehden myös lähettämällä sähköpostia osoitteeseen:<br />

asiakaspalvelu@ulkopolitiikka.fi tai puhelimitse 020 611 1707.

Tulossa PÅ KOMMANDE<br />

PIIRIT DISTRIKTEN<br />

Etelä-Savon piiri<br />

Katso tapahtumatiedot<br />

www.pohjola-norden.fi/etela-savo/menot<br />

Helsingin piiri<br />

Ke 19.1. Tutkimusretkeilijöiden<br />

Nansenin ja Amundsenin juhlavuoden<br />

avaus, Nifin<br />

La 5.3. klo13 Koko perheen<br />

pohjoismainen talvipäivä, Espoo<br />

Helsingfors distrikt<br />

Ons 19.1.11 Polarforskarna Nansen<br />

och Amundsens jubileumsår invigs,<br />

Nifin<br />

Lö 5.3.11 kl. 13 Presentation<br />

av konstnären Carl Milles ateljé<br />

Millesgården, Hanaholmen<br />

Hämeen piiri<br />

Hämeen piiritoimisto on talvitauolla<br />

1.12.<strong>2010</strong> - 31.1.2011.<br />

Kiitämme kaikkia kuluneesta vuodesta<br />

ja toivotamme Rauhaisaa Joulunaikaa<br />

ja Onnea Vuodelle 2011!<br />

8.11. klo 10. Hämeenlinnan <strong>Pohjola</strong>-<br />

<strong>Norden</strong>in kirjastoviikko alkaa<br />

perinteisellä satutunnilla. Lastentarhan<br />

ja alakoulun oppilaat kerääntyvät<br />

Pääkirjaston lasten osastolle<br />

kuuntelemaan ruotsin kielellä luettuja<br />

satuja. Kaikki lapset tervetulleita.<br />

Tiistaina 9. ja keskiviikkona 10.11.<br />

klo 18. Kirjastoviikon ohjelmassa<br />

kysymysklinikka, jolloin yleisöllä<br />

on mahdollisuus haastatella<br />

matkalehtoria. Samalla yleisö voi<br />

tutustua Hämeenlinnan pääkirjaston<br />

järjestämään näyttelyyn.<br />

26.- 29.5. Ystäväkuntamatka Viron<br />

Tarttoon. Ilm. terttu.weissenberg@<br />

armas.fi, yhteisen matkan<br />

järjestämiseksi.<br />

Hyvää Joulua!<br />

God Jul!<br />

Keski-Suomen piiri<br />

Tulevat tapahtumat osoitteessa www.<br />

pohjolanorden.fi<br />

Huom. piiritoimisto on suljettu<br />

1.-31.12.<br />

Kuopion piiri<br />

Katso tapahtumatiedot www.pohjolanorden.fi/kuopio/menot<br />

Oulun piiri<br />

29.11. <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in Oulun läänin<br />

piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous<br />

klo 18:00 alkaen hotelli Holiday Inn<br />

Oulun tiloissa, Kirkkokatu 3.<br />

Islannin energia -näyttely esillä<br />

tammikuussa 2011 Raahen<br />

kaupunginkirjastossa, Rantakatu 45,<br />

92100 RAAHE. Kaupunginkirjasto<br />

avoinna ma-pe 10-19, la 10-15.<br />

Islannin energia -näyttely esillä<br />

Kuusamossa helmikuussa 2011<br />

Kuusamon lukiolla<br />

Pohjanmaan piiri<br />

Piirin uudeksi puheenjohtajaksi<br />

on valittu opetusneuvos, rehtori<br />

emerita Alice Lillas Mustasaaresta.<br />

Lillas toimi pitkään Mustasaaren<br />

Aikuisopiston rehtorina ja hänellä<br />

on myös takanaan monipuolinen<br />

ura yhteiskuntavaikuttajana. Muu<br />

piirihallitus valittiin kokonaisuudessaan<br />

uudelleen.<br />

7.1.2011 klo 19. Vöyri-Maksamaan,<br />

Vaasan ja Mustasaaren <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />

yhdistysten yhteistä joulujuhlaa<br />

vietetään paikkana Ravintola Bernys<br />

Mustasaaressa, Raippaluodon sillan<br />

kupeessa.<br />

Österbottens distrikt<br />

Distriktet har som ny ordförande<br />

valt undervisningsrådet, rektor<br />

emerita Alice Lillas från Korsholm.<br />

Hon har arbetat länge som rektor<br />

för Korsholms vuxeninstitut och<br />

har bakom sig en mångsidig karriär<br />

som samhällspåverkare. Den övriga<br />

distriktsstyrelsen omvaldes i sin helhet.<br />

7.1.2011 kl. 19 <strong>Pohjola</strong>-<br />

<strong>Norden</strong>föreningarna i Vörå-Maxmo,<br />

Korsholm och Vasa firar gemensam<br />

julfest på Bernys Restaurang i<br />

Korsholm, invid Replotbron.<br />

Pohjois-Karjalan piiri<br />

Katso tapahtumatiedot www.pohjolanorden.fi/pohjois-karjala/menot<br />

Uudenmaan piiri<br />

La 5.2. klo 10-14 Toimintaseminaari<br />

Helsingissä aiheesta Uusi<br />

pohjoismainen unioni.<br />

La 5.3. klo 12-16 Koko perheen<br />

pohjoismainen talvipäivä, Espoo<br />

Nylands distrikt<br />

Lö 5.2. Verksamhetsseminarium i<br />

Helsingfors med temat En ny nordisk<br />

union.<br />

Lö 5.3. kl. 12-16 Nordisk vinterdag<br />

för hela familjen, Esbo<br />

Varsinais-Suomen ja<br />

Satakunnan piiri<br />

3.12. klo 19.00 Turun<br />

paikallisyhdistyksen joulujuhla Turussa<br />

ravintola Suomalaisessa Pohjassa. Ilm.<br />

puh. 040 5402 483 viim. 26.11.<br />

19.2. Fanny ja Alexander.<br />

Turun paikallisyhdistys järjestää<br />

teatterimatkan Aleksanterin teatteriin<br />

Helsinkiin Näytös alkaa klo 14 ja<br />

linja-autokyyti Turusta lähtee klo 11.<br />

Lisätiedot puh. 040 501 6107 tai<br />

bo.gronholm@transla. inet.fi. Ilm.<br />

samalla osoitteella viim. 31.1.<br />

13.12. klo 18.00 De vackraste<br />

julsångerna -laulutilaisuus<br />

Uudessakaupungissa. Kokoonnumme<br />

Uuteen kirkkoon laulamaan<br />

joululauluja ruotsiksi. Ohjelmassa mm<br />

Lucia-kulkue. Ilta jatkuu pikkujoulujen<br />

merkeissä Sakunkulmassa. Arvontaa.<br />

Pikkupaketti mukaan.<br />

Vuoden 2011 alusta Raision <strong>Pohjola</strong>-<br />

<strong>Norden</strong> ry ja Naantalin <strong>Pohjola</strong>-<br />

<strong>Norden</strong> ry yhdistävät voimansa ja<br />

muodostavat uuden yhdistyksen<br />

nimeltä Raision ja Naantalin <strong>Pohjola</strong>-<br />

<strong>Norden</strong> ry.<br />

Oikaisu:<br />

Kalevalaa saagojen avulla -jutun<br />

lehdessä 3/<strong>2010</strong> kirjoitti Marja<br />

Kalske, eikä Marita Kalske<br />

Etelä-Savo Södra Savolax<br />

PL 58, 70101 Kuopio<br />

puh./tfn 044 530 7457<br />

etela-savo@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Anne Taivalantti<br />

toim.joht./omb. Anne Tuomainen<br />

Helsinki Helsingfors<br />

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11<br />

00100 Helsinki/Helsingfors<br />

puh./tfn 044 733 5772<br />

faksi/fax (09) 753 1634<br />

helsinki@pohjola-norden.fi<br />

helsingfors@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Henrik Stenius<br />

toim.joht./omb. Martin Paulig<br />

Häme Tavastland<br />

Suvantokatu 13<br />

33100 Tampere/Tammerfors<br />

puh./tfn 045 129 4023<br />

hame@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Martin Lilius<br />

toiminnanjohtaja Marita Kurki<br />

Kaakkois-Suomi<br />

Sydöstra Finland<br />

Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11<br />

45100 Kouvola<br />

puh./tfn 040 867 7940<br />

faksi/fax 020 615 3056<br />

kaakkois-suomi@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf.Kaisu Tapiovaara<br />

toim.johtaja Anu Erolin<br />

Keski-Suomi Mellersta Finland<br />

Vaasankatu 2, 40100 Jyväskylä<br />

puh./tfn (014) 615 965<br />

keski-suomi@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Martti Koskela<br />

toim. joht./omb. Tuija Heiska<br />

(sijainen)<br />

Kuopio Kuopio<br />

PL 58, 70101 Kuopio<br />

puh./tfn 044 5307 457<br />

kuopio@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Mauri Repo<br />

toim.johtaja Anne Tuomainen<br />

Lappi Lappland<br />

Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi<br />

puh./tfn 040 861 4539<br />

faksi/fax 020 152 5099<br />

lappi@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Ulla Karvo<br />

toim.johtaja Kirsi Lantto<br />

Oulu Uleåborg<br />

PL 290, 90101 Oulu<br />

puh./tfn 050 370 7297<br />

oulu@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Paula Rossi<br />

piirisihteeri Mika Pietilä<br />

www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot<br />

Pohjanmaa Österbotten<br />

Hietasaarenkatu/Sandögatan 6<br />

65100 Vaasa/Vasa<br />

puh./tfn. 040 550 6863<br />

pj./ordf. Helena Teräväinen<br />

Vt toiminnajoht./Tf<br />

verksamhetsled. Ari Sundberg<br />

ari.sundberg@pohjola-norden.fi<br />

Pohjois-Karjala<br />

Norra Karelen<br />

PL 58, 70101 Kuopio<br />

puh./tfn 044 5307 457<br />

pohjois-karjala@<br />

pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Siv Jouhkimo<br />

toim.joht./omb. Anne Tuomainen<br />

Uusimaa Nyland<br />

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11<br />

00100 Helsinki/Helsingfors<br />

puh./tfn 044 733 5772<br />

faksi/fax (09) 753 1634<br />

uusimaa@pohjola-norden.fi<br />

nyland@pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Marja-Liisa Ala-Pöllänen<br />

toim.joht./omb. Martin Paulig<br />

Varsinais-Suomi<br />

ja Satakunta<br />

Egentliga Finland<br />

och Satakunda<br />

Kulttuurikeskus,<br />

Uudenmaankatu/<br />

Nylandsgatan 1,<br />

20500 Turku/Åbo<br />

puh./tfn 0400 995 546<br />

varsinais-suomi.satakunta@<br />

pohjola-norden.fi<br />

egentligafinland.satakunda@<br />

pohjola-norden.fi<br />

pj./ordf. Bo Grönholm<br />

toim.johtaja Anu Salminen<br />

Tjaldur - ystävyysseura<br />

/vänskapsförening<br />

Färsaaret /Färöarna -<br />

Suomi/Finland<br />

Uppik - ystävyysseura<br />

/vänskapsförening<br />

Grönlanti/Grönland -<br />

Suomi/Finland<br />

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11<br />

00100 Helsinki/Helsingfors<br />

puh./tfn 044 7335 780<br />

faksi/fax (09) 753 1634<br />

tjaldur@tjaldur.fi<br />

uppik@uppik.fi<br />

pj./ordf. Martina Huhtamäki<br />

(Tjaldur)<br />

pj./ordf. Fredrik Forsberg (Uppik)<br />

toim.joht./omb. Agnete Sippel<br />

www.tjaldur.fi, www.uppik.fi<br />

40<br />

41

WÄRTSILÄ ® is a registered trademark.<br />

A decade of Dynea - a century of success<br />

AsWood för ett<br />

hälsosammare liv<br />

42<br />

EVERY THIRD SHIP YOU SEE IS POWERED BY US.<br />

The reason for this isn’t just the efficiency of our solutions,<br />

excellent though they are. Just as important is the efficiency<br />

enhancing lifecycle care on offer around the clock and all across<br />

the globe. Because an efficient propulsion system uses less fuel<br />

and gives off less emissions. This is just one example of how<br />

Wärtsilä solutions are good for both business and nature on land<br />

and at sea. Read more about what we can do for you and the<br />

environment at wartsila.com.<br />

AsWood är det perfekta miljövalet<br />

för träbaserade produkter, där människor kan<br />

vara känsliga för inomhusluften, som t.ex. dagis,<br />

skolor, sjukhus, kontor, egna hem, husbilar,<br />

husvagnar och andra tillslutna utrymmen.<br />

AsWood klarar alla gällande krav på emissioner i världen,<br />

nivån är lika låg som i naturligt obehandlat trä.<br />

www.dynea.com/AsWood<br />

43

Mahtavinta Hurtigrutenilla matkustamisessa talvella<br />

ON TUNNELMA…SE ON SÄHKÖINEN<br />

Photo: Jan R Olsen<br />

HINTA ALK.<br />

765 €<br />

6 päivää Kirkkoniemi-Bergen<br />

~ täysihoidolla<br />

w w w. H u r T i g r u T e n . f i<br />

Ja siksi HURTIGRUTEN onkin yksi parhaita tapoja kokea Norjan talvinen rannikko<br />

Purppuranvärinen valo horisontin yllä<br />

Osallistu jännittävään lumikelkkailuun<br />

Koiravaljakolla yli jäisen maiseman<br />

Laivalla on leppoisa tunnelma<br />

Kun matkustat Hurtigrutenilla talvella, saat mahdollisuuden nähdä taianomaisten värien leikin, vaihdellen vaaleanvihreästä<br />

tummaan violettiin. Arktinen valo on kuitenkin paljon enemmän kuin revontulet, sillä kaamos ja pimeys tuovat esiin luonnonvalon<br />

monet puolet. Matkalla Bergenistä Kirkkoniemeen laiva poikkeaa 34 isommassa ja pienemmässä satamassa. Reittimme<br />

kulkee kauniin maiseman sydämessä ja vie sellaisiinkin satamiin, jotka muut laivat ohittavat. Luvassa on rentouttavia päiviä,<br />

maistuvaa ruokaa ja leppoisaa yhdessäoloa. Osallistumalla retkillemme, saat matkaltasi vielä enemmän.<br />

Lue lisää www.hurtigruten.no tai www.hurtigruten.fi<br />

Tammikuussa löydät Hurtigrutenin MATKA 2011 –messuilta, osastomme on 6g41<br />

Hinta on yhdeltä hengeltä, sisähytissä, täysihoidolla kaikilla lähdöillä 01.01.- 28.02.2011<br />

välisenä aikana. Hintaan ei sisälly mahdolliset verot ja muut lisämaksut. Meiltä voi pyytää<br />

myös tarjoukset lennoista.<br />

44

www.fram.fi<br />

TEHOKKAAT<br />

VUOKRAUS-<br />

RATKAISUT<br />

KAIKKIIN<br />

TARPEISIIN<br />

KUVA | BILD: Pekka Mäkynen<br />

FRAM on ympäristötietoinen painolaitos<br />

FRAM är ett miljömedvetet tryckeri<br />

Painaessasi tuotteesi meillä, yrityksenne painotuotteilla on käyttöoikeus Pohjoismaiseen<br />

Cramo tarjoaa Sinulle laajan valikoiman koneita<br />

ja laitteita, sekä rakentamiseen liitännäisiä<br />

palveluita.<br />

Kalustomme kattaa kaiken pienistä käsityökoneista<br />

erilaisiin nostimiin, maanrakennuskoneisiin,<br />

työmaatiloihin ja telineisiin.<br />

Vuokraamalla käytettävissäsi on aina uusin<br />

teknologia, jonka avulla työ sujuu tehokkaammin<br />

ja aiheuttaa vähemmän<br />

ympäristövaikutuksia.<br />

Löydä tie menestykseen – Cramolta!<br />

Tutustu lisää tuotteisiimme ja palveluihin<br />

osoitteessa www.cramo.fi<br />

Ympäristömerkkiin eli Joutsenmerkkiin, kun ne täyttävät merkin vaatimukset.<br />

Paperivalikoimissamme on jo useita eri paperilaatuja, jotka täyttävät nämä vaatimukset.<br />

Ota yhteyttä, niin kerromme kuinka saat merkin käyttöösi omissa painotuotteissasi.<br />

Då du trycker din produkt hos oss, har ert företag rätt att använda det Nordiska Miljömärket,<br />

Svanenmärket, om produkten uppfyller märkets krav. I vårt pappersurval finns redan många<br />

olika papperskvaliteter, som uppfyller dessa krav. Ta kontakt så berättar vi hur du får rätt att<br />

använda märket på dina egna trycksaker.<br />

441 797<br />

Painolaitos<br />

POWERING YOUR BUSINESS<br />

Painamalla FRAMilla teet ympäristöteon.<br />

Genom att trycka hos FRAM gör du miljön en tjänst.<br />

Oy Fram Ab | Korsholmanpuistikko 37 Korsholmsesplanaden<br />

65100 Vaasa Vasa | 06 320 9600 | info@fram.fi<br />

47

Maahanmuuttajien asema<br />

on polttava kysymys kaikissa<br />

Pohjoismaissa. Sitä käsittelee<br />

myös Marjaneh Baktiarin<br />

kirja Toista Maata, koskettava<br />

tarina Parisa-tytön suhteesta<br />

vanhempiensa kotimaahan.<br />

Kirja on nyt tarjolla <strong>Pohjola</strong>-<br />

<strong>Norden</strong>in jäsenille edulliseen<br />

hintaan.<br />

Eräät Suomen merkittävimmistä<br />

innovaatioista on tehty<br />

hyvinvointivaltion rakennustyön<br />

yhteydessä. Monesta<br />

hyvinvointia lisänneestä keksinnöstä<br />

voimme olla aidosti<br />

ylpeitä. Tästä kertova kirja<br />

100 sosiaalista innovaatiota<br />

Suomesta on nyt saatavilla<br />

myös suomenkielisenä.<br />

Tuotetilauksia voi tehdä<br />

myös <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in<br />

verkkosivujen kautta osoitteessa<br />

www.pohjola-norden.<br />

fi/verkkopuoti tai oheisella<br />

tilauslomakkeella.<br />

Rekvisitioner kan göras både<br />

på <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> webbsida<br />

www.pohjola-norden.fi/natboden<br />

eller med närslutna<br />

rekvisitionsblankett.<br />

verkkopuoti Nätboden<br />

Toista Maata<br />

Marjaneh Bakhtiari<br />

Otava <strong>2010</strong><br />

Parisa on syntynyt ja elänyt koko elämänsä Ruotsissa, mutta haluaa<br />

matkustaa vanhempiensa kotimaahan Iraniin. Äiti ei ymmärrä miksi<br />

tytär haluaa lähteä maahan, josta itse on joutunut pakenemaan antaakseen<br />

lapselleen paremman elämän <strong>Pohjola</strong>ssa. Tyttö saa tahtonsa<br />

läpi ja pääsee siskonsa kanssa tapaamaan sukulaisiaan sekä kuvaamaan<br />

köyhyyttä ja hunnutettuja naisia Iranissa.<br />

Tytöt huomaavat kuitenkin, että heidän ennakkokäsityksensä olivat<br />

vääriä ja kaikki ei olekaan Iranissa huonommin. Iranilaisilla serkuilla<br />

on samat huolenaiheet kuin ruotsalaisillakin nuorilla, ainakin<br />

osittain. Monet asiat eivät kuitenkaan serkuille ole mahdollisia, mutta<br />

toisista ei Ruotsissa osaisi edes uneksiakaan.<br />

Perheen isä kirjoittaa parhaillaan kirjaa ”Myytti monikulttuurisesta<br />

Ruotsista – Kriittinen tutkielma tarpeestamme pitää maahanmuuttajat<br />

maahanmuuttajina”. Isä pohtii maahanmuuttajien asemaa<br />

Ruotsissa ja luennoi maahanmuutosta. Ruotsissa ei riitäkään se, että<br />

oppisi kielen, vaan pitää oppia myös hiljaisuutta – tulkitsemaan sitä<br />

mitä ihmiset ajattelevat, mutta eivät sano. Siitä maahanmuuttajille<br />

ei järjestetä kursseja.<br />

Kirja pureutuu kulttuurieroihin, ja siinä seurataan useiden eri henkilöiden<br />

toisiinsa nivoutuvia tarinoita ja näkökulmia monikulttuurisuuteen<br />

liittyen. Kirjassa pohditaan myös ruotsalaisuutta. Perheen<br />

ystävä Kadefa käy siivoamassa ruotsalaisperheissä, joissa on enemmän<br />

persialaisia mattoja kuin hänellä itsellään. Mukaansatempaava<br />

kirja kertoo hauskasti vakavistakin aiheista.<br />

Marjaneh Bakhtiari (s.1980) on itse muuttanut lapsena Iranista<br />

Malmöhön. Hänen ensimmäinen kirjansa Mistään kotoisin (2007)<br />

sai runsaasti huomiota myös Suomessa.<br />

Teksti: Anna Leino<br />

Jäsenhinta 22,00 e<br />

Normaalisti 27,00 e<br />

TILAAN JAG BESTÄLLER<br />

ILMAISMATERIAALIT<br />

(Merkitse kappalemäärä ruutuun)<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>-juliste (A3)<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>-postikortti<br />

MUUT MATERIAALIT<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in reppu<br />

HINTA 20e<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in toilettilaukku<br />

HINTA 10e<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in kauluri, pipo<br />

HINTA 6e<br />

Muki, jossa Pohjoismaiden liput<br />

JÄSENHINTA 4e (normaalisti 5e)<br />

Lippunauha HINTA 5e<br />

KIRJAT<br />

Marjaneh Bakhtiari: Toista maata<br />

JÄSENHINTA 22,00 € (normaalisti 27,00 e)<br />

100 sosiaalista innovaatiota Suomesta<br />

Jäsenhinta 15,00 e (normaalisti 20,00 e)<br />

Fredrik Lång: Elämäni Pythagoraana<br />

JÄSENHINTA 6,00 e (normaalisti 17,00 e)<br />

Ađalsteinn Ásberg Sigurđsson Haltia, joka kadotti hohtokivensä<br />

JÄSENHINTA 15e (muuten 24e)<br />

Merete Mazzarella: Matkalla puoleen hintaan (Tammi <strong>2010</strong>)<br />

JÄSENHINTA 25e (normaalisti 30e)<br />

Fredrik Lång: Elämäni Pythagoraana<br />

(Tammi 2005) JÄSENHINTA 9e (normaalisti 17e)<br />

Mikä aasoilla on?<br />

JÄSENHINTA 20e (normaalisti 25e)<br />

Kahdesta suuresta viisi pientä<br />

HINTA 10e/kpl, 20-100 kpl 8e/kpl,<br />

yli 100 kpl 7e/kpl<br />

Suomi-norja-suomi-sanakirja<br />

HINTA 50e<br />

<strong>Pohjola</strong>n luonnon helmiä HINTA 12e, 8 kpl yhteensä 90e<br />

o<br />

o<br />

o<br />

o<br />

o<br />

o<br />

o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

o o<br />

AVGIFTSFRITT MATERIAL<br />

(Ange antal i rutan)<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>-affisch (A3)<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>-postkort<br />

ANNAT MATERIAL<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s ryggsäck<br />

PRIS 20e<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s toalettväska<br />

PRIS 10e<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s luva, halsvärmare<br />

PRIS 6e<br />

Mugg med de nordiska flaggorna<br />

MEDLEMSPRIS 4e (normalt 5e)<br />

Flaggspel PRIS 5e<br />

BÖCKER<br />

Joakim Johansson, Herman Rasmuson:<br />

Syrat: en hyllning till den unika nordiska<br />

smaken<br />

Medlemspris 20,00 e (annars 25,00 e)<br />

Lena Sundström: Världens lyckligaste<br />

folk: en bok om Danmark<br />

Medlemspris 5,00 e (annars 9,00 e)<br />

100 sociala innovationer från Finland<br />

MEDLEMSPRIS 15e (Normalpris 20e)<br />

Democracy and the Welfare State (Turbine 2009)<br />

JÄSENHINTA 20e (muuten 25e)<br />

Unionsdrottningen – Margarete I och Kalmarunionen<br />

EXTRAPRIS 20e<br />

Hvad er med aser?<br />

MEDLEMSPRIS 20e (normalt 25e)<br />

Två stora blev fem små<br />

PRIS 10e, 20-100 st. 8e/st.,<br />

över 100 st. 7e/st.<br />

Slesvig - ett gränsland i <strong>Norden</strong><br />

Medlemspris 25,00 e (annars 30,00 e)<br />

Nordisk kust<br />

Medlemspris 9,00 e (annars 14,00 e)<br />

48 49

Nimi/Namn<br />

POHJOLA-NORDEN<br />

Vastauslähetys<br />

Sopimus 5005877<br />

00003 Helsinki<br />

_________________________________________________________________________________________________________________<br />

Postiosoite/Postadress<br />

_________________________________________________________________________________________________________________<br />

_________________________________________________________________________________________________________________<br />

S-posti tai puhelinnumero/E-post eller telefonnummer<br />

_________________________________________________________________________________________________________________<br />

Jäsennumero / Medlemsnummer<br />

Tilauksen voi myös tehdä verkkosivuillamme:<br />

Beställningen kan ocksågöras på våra nätsidor:<br />

www.pohjola-norden.fi/verkkopuoti<br />

www.pohjola-norden.fi/natboden<br />

Faksi/fax: 09-7531 634<br />

Hintoihin lisätään postikulut<br />

Porto tillkommer<br />

VASTAANOTTAJA<br />

MAKSAA<br />

_________________________________________________________________________________________________________________<br />

POSTI-<br />

MAKSUN<br />

100 sosiaalista<br />

innovaatiota Suomesta<br />

verkkopuoti<br />

50 51<br />

Toimittanut<br />

Ilkka Taipale<br />

Suosittu 100 sosiaalista innovaatiota<br />

Suomesta -kirja on tarjolla nyt myös<br />

suomenkielisenä!<br />

Kirja taustoittaa suomalaisia<br />

sosiaalisia innovaatioita, kuten<br />

äitiyspak kausta, yhteisvastuukeräystä<br />

ja mak sutonta kou luruokaa.<br />

15 e<br />

Suomessa on liian pitkään tuijotettu<br />

vain teknisiin<br />

keksintöihin taloutemme perustana. Vasta<br />

viime vuosina on ryhdytty puhumaan sosiaalisista innovaatioista<br />

hyvinvointimme perustana. Miesten ja naisten tasa-arvo,<br />

maksuton koulutus, jokaiselle kuuluva sosiaaliturva, parlamentaarinen<br />

demokratia ja niiden luoma yhteiskuntarauha ovat hyvinvoinnin<br />

takeena.<br />

Jäsenhinta 15,00 e<br />

Normaalisti 20,00 e<br />

Världens lyckligaste folk:<br />

en bok om Danmark<br />

Lena Sundström<br />

I Sverige går Sverigedemokraterna stadigt framåt. Kan de komma in<br />

i riksdagen <strong>2010</strong>? Och vad skulle det i så fall innebära? För att söka<br />

efter svaret sade Lena Sundström upp sig från sitt jobb, packade sina<br />

väskor och flyttade till? Danmark.<br />

I flera år har Sverigedemokraternas danska motsvarighet Dansk<br />

Folkeparti haft vågmästarrollen i vårt grannland. Partiets politik har satt<br />

djupa spår i landets politiska liv.<br />

Danmark som alldeles nyss<br />

stod för frisinne, öl och bacon,<br />

förknippas idag med något annat.<br />

Vad har det inneburit för<br />

danskarna? Hur har det påverkat<br />

medierna, de övriga<br />

partierna och vardagen för<br />

helt vanliga människor?<br />

Kan Danmarks nutid bli<br />

vår framtid? Och hur kan<br />

en sådan framtid se ut?<br />

Följ med på en resa till<br />

Danmark och danskar-<br />

na.<br />

5 e<br />

Möt Världens lyckligaste<br />

folk.<br />

Medlemspris 5,00 e<br />

Normalt 9,00 e<br />

Elämäni Pythagoraana<br />

Fredrik Lång<br />

Tammi<br />

Pohjoismaiden neuvoston kirjapalkintoehdokas v. 2006<br />

Pythagoras on ihminen ihmisten joukossa,<br />

vaikka hän tarun mukaan olikin<br />

Apollonin ja poika. Hänen maallinen<br />

6 e<br />

isänsä on Mnesarkhos, rahanpainaja<br />

ja kaivertaja, äiti samoslainen Parthensis,<br />

jonka sanottiin olleen neitsyt<br />

lapsen syntyessä. Jo tässä on yhtymäkohta<br />

myöhempään opettajaan,<br />

Jeesukseen. Eikä Lång kiistä yhteyttä<br />

tarinan edetessäkään.<br />

Lång pyrkii selittämään ihmistä<br />

myös sipulimetaforan avulla, kuorii<br />

hänet kerros kerrokselta. Kirja itsessäänkin<br />

on kuin sipuli, josta lukija voi kuoria kerroksen toisensa jälkeen.<br />

Tasoja riittää arjen mehevästä kuvauksesta ja ihmisen raadollisuudesta<br />

aina jännitystarinaan, rakkaustarinaan ja syvälliseen ja viisaaseen<br />

filosofiseen pohdiskeluun.<br />

Jäsenhinta 6,00 e<br />

Normaalisti 17,00 e<br />

Syrat – En hyllning till den<br />

unika nordiska smaken<br />

Informationsförlaget 2009<br />

Syrat är en hyllning till<br />

en av våra mest älskade<br />

smakskatter, den unika<br />

nordiska syrligheten. Bokens<br />

fokus ligger på det<br />

nyskapade nordiska köket<br />

– ett sprittande och<br />

sprudlande kök i ständig<br />

förändring.<br />

Här blandas mormors<br />

familjerecept<br />

med storstadens<br />

Street food, och det<br />

lokala matarvet<br />

möter utländska<br />

influenser. Prova<br />

till exempel nordiska<br />

tapas, knäckepizza,<br />

skagendumplings eller göswallenburgare.<br />

Enkelt och kreativt på en och samma gång.<br />

Syrat är en kärleksförklaring till mat som är stolt och genuin – en<br />

bok för alla som är nyfikna på nya nordiska smakupplevelser.<br />

Medlemspris 19,00 e<br />

Normalt 25,00 e<br />

NÄTBODEN

Kesäkuussa 2011 | I juni 2011<br />

Tulossa ensi vuonna<br />

På kommande nästa år<br />

Energiapolitiikka ja kilpailukyky<br />

Energipolitik och konkurrenskraft<br />

Pohjoismainen malli ja kilpailukyky<br />

Den nordiska modellen och konkurrenskraften<br />

Marraskuussa 2011 | I november 2011<br />

kesäkuussa 2011: Energiapolitiikka<br />

ja kilpailukyky Uuden energiateknologian<br />

alalla Pohjoismaat edustavat merkittävää osaamista,<br />

eivätkä maat pahemmin kilpaile keskenään. Onko pohjoismainen<br />

energiapolitiikka mahdollisuus? Ajavatko globaaliset<br />

toimijat ylitsemme? Näitä ja muita aiheeseen liittyviä<br />

kysymyksiä pohditaan <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in seminaarissa,<br />

joka järjestetään yhteistyössä Pohjoismaisen investointipankin<br />

kanssa kesäkuussa 2011.<br />

i juni 2011: Energipolitik och<br />

konkurrenskraft Inom den nya energiteknologin<br />

representerar våra länder en betydande kompetens,<br />

utan att ändå behöva konkurrera med varandra. Är det<br />

möjligt att utvidga samarbetet? Utgör den nordiska energipolitiken<br />

en möjlighet? Kör de globala aktörerna över oss?<br />

Dessa och liknande frågor står i fokus vid <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>s<br />

seminarium, som arrangeras i samarbete med Nordiska<br />

investeringsbanken i juni 2011.<br />

marraskuussa 2011: Pohjoismainen<br />

malli ja kilpailukyky Kaikki<br />

Pohjoismaat ovat pieniä talouksia ja hyvin riippuvaisia<br />

ulkomaankaupasta. Voiko tällainen kehitys jatkua?<br />

Kestääkö Pohjoismainen malli?<br />

Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan, kun<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> kokoaa elinkeinoelämän ja järjestöjen<br />

edustajia seminaariinsa marraskuussa 2011.<br />

i november <strong>2010</strong>: Den nordiska<br />

modellen och konkurrenskraften<br />

Alla de nordiska länderna är små ekonomier, som är<br />

mycket beroende av utrikeshandeln. Kan utvecklingen<br />

fortsätta i samma riktning? Kommer den nordiska<br />

modellen att hålla?<br />

Bland annat dessa frågor kommer upp när <strong>Pohjola</strong>-<br />

<strong>Norden</strong> samlar representanter för näringsliv och organisationer<br />

vid seminariet i november 2011.<br />

LISÄTIETOJA:<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> | markkinointipäällikkö Kjell Skoglund<br />

gsm 040 560 3922 | kjell.skoglund@pohjola-norden.fi<br />

TILLÄGGSINFORMATION:<br />

<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong> | marknadsföringschef Kjell Skoglund<br />

gsm 040 560 3922 | kjell.skoglund@pohjola-norden.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!