Lataa PDF - Sitra
Lataa PDF - Sitra
Lataa PDF - Sitra
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Miten ekotehokkuutta arvioidaan?<br />
KEKO-hankkeen A-osassa tehtiin perustutkimusta<br />
siitä, millaisia ekotehokkuuslaskureita<br />
on olemassa ja mitä ne mittaavat. Useissa tutkimusraporteissa<br />
arvioitiin ekotehokkuuden<br />
problematiikkaa kaupunkisuunnittelussa yleisemminkin.<br />
Ekotehokkuus ei ole itsestäänselvyys.<br />
Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Se kattaa<br />
yleisellä tasolla samat ekologisen, sosiaalisen<br />
ja taloudellisen kestävyyden ulottuvuudet kuin<br />
kestävän kehityksen käsite. Ekotehokkuuden<br />
määritelmä on kiteytetty seuraavaan kaavaan:<br />
Ekotehokkuus =<br />
Elämän laatu<br />
Ympäristöhaitat x Resurssien käyttö x Kustannukset<br />
Määritelmä on selkeä, mutta yleinen. Ekotehokkuus<br />
tarkoittaa mahdollisimman suurta<br />
elämän laatua mahdollisimman pienillä ympäristöhaitoilla,<br />
resurssien käytöllä ja kustannuksilla.<br />
Ongelma on siinä, miten eri asioita mitataan<br />
ja painotetaan. Esimerkiksi rakennusmateriaalien<br />
painolla ei voi punnita niiden ympäristövaikutuksia.<br />
Tonni puuta ja tonni alumiinia<br />
tuottavat hyvin erilaiset ympäristöhaitat. Tarvitaan<br />
siis painokertoimia eri asioille.<br />
Lisää vaikeusasteita tulee, kun arvioidaan<br />
ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Miten arvioidaan<br />
kaupunkikehityshanketta, joka on energiatehokas<br />
ja vähäpäästöinen, mutta asukkaiden<br />
mielestä ei kovin viihtyisä ja taloudellisesti<br />
kallis.<br />
Paikallisten ja globaalien vaikutusten arviointi<br />
oma haasteensa. Kuinka pitkälle jonkin<br />
tuotteen elinkaari otetaan huomioon? Olosuhteet<br />
Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Suomessa ovat<br />
erilaiset eikä sama mittari välttämättä sovi<br />
kaikkialle. Se on havaittu esimerkiksi USA:ssa<br />
kehitetyssä rakennusten LEED-ympäristösertifikaatissa,<br />
jonka kaikki kriteerit eivät ole relevantteja<br />
Suomen oloissa.<br />
Näistä syistä KEKO-hankkeen tavoitteeksi<br />
otettiin Suomen oloihin soveltuvan ja tärkeimpiä<br />
ekologisia vaikutuksia kuvaavan työkalun<br />
kehittäminen. Yhdyskuntarakenteen ekotehokkuuden<br />
kaava määriteltiin hankkeessa<br />
näin:<br />
Yhdyskuntakehityksen<br />
ekotehokkuus =<br />
Kulutetut luonnonvarat<br />
ja uusiutumattomat<br />
energiavarat<br />
+ Päästöt + Jätteeet<br />
Asukas- ja työpaikkamäärä tai kokonaiskerrosala<br />
Alueellisessa ekotehokkuudessa mitataan<br />
siis luonnonvarojen ja uusiutumattomien energialähteiden<br />
kulutusta sekä aiheutettuja päästöjä<br />
ja jätteitä yhtä kerrosneliötä tai yhtä asukasta<br />
(tai työpaikkaa) kohti. Huomioon voidaan<br />
ottaa myös ns. ekosysteemivaikutukset eli vaikutukset<br />
esimerkiksi puhtaaseen ilmaan ja veteen<br />
ja luonnon monimuotoisuuteen. Ne lisätään<br />
kaavan osoittajaan.<br />
20