Lataa PDF - Sitra
Lataa PDF - Sitra
Lataa PDF - Sitra
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Energiaa säästävää korjausrakentamista<br />
lisättävä<br />
Uudisrakentamisen osuus rakennuskannasta<br />
on vuositasolla vain yhden prosentin luokkaa.<br />
Siksi energiatehokkaallakaan uudisrakentamisella<br />
ei vähennetä riittävän nopeasti rakennusten<br />
aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.<br />
Ratkaisevan tärkeää on vanhan rakennuskannan<br />
energiatehokkuuden parantaminen.<br />
Varsinkin 1960–80 -lukujen rakennukset<br />
ovat energiatehokkuudeltaan heikkoja. Suuri<br />
osa näistä rakennuksista on peruskorjausiässä<br />
ja energiatehokkaalla peruskorjauksella on<br />
mahdollisuus saavuttaa huomattava energiansäästö<br />
ja hiilijalanjäljen vähennys. Lisäksi energiatehokkaat<br />
peruskorjaukset luovat mahdollisuuden<br />
kustannussäästölle yksityisellä ja julkisella<br />
sektorilla.<br />
ECO 2 teetti Tampereen teknillisen yliopiston<br />
Rakennustekniikan laitoksella arvion Tampereen<br />
asuinrakennuskannan energiakorjausten<br />
potentiaalista. Tulokset ovat puhuttelevia. Nykyisellä<br />
korjaustahdilla saadaan aikaan vain 6<br />
prosentin energiansäästö vuoteen 2020 mennessä,<br />
kun EU:n tavoitteena on 20 prosentin<br />
säästö. Tulos jää siis huomattavasti jälkeen jopa<br />
kuntien ja valtion energiatehokkuussopimuksesta,<br />
jossa tavoitteena on 9 prosentin<br />
energiansäästö vuoteen 2016 mennessä.<br />
Lisäksi tutkijat Juhani Heljo ja Jaakko Vihola<br />
olettivat, että rakennusten korjaustoiminnassa<br />
energiankulutusta vähennetään keskimäärin<br />
puoleen nykyisestä. Tämähän ei useinkaan<br />
peruskorjauksissa toteudu, vaan jää paljon vähäisemmäksi,<br />
tai energiankulutus saattaa jopa<br />
kasvaa, jos ilmanvaihtoa tai sähkön käyttöä lisätään.<br />
58<br />
GWh/a<br />
1 600<br />
1 400<br />
1 200<br />
1 000<br />
800<br />
600<br />
400<br />
200<br />
0<br />
Hyötyenergiankulutus Tampereen rakennuskannassa vuonna<br />
2010 rakennustyypeittäin.➔ Lähde: Heljo ja Vihola,<br />
Energiansäästöpotentiaali Tampereen kaupungin asuinrakennuskannassa.<br />
TTY 2011.<br />
Onko EU:n tavoittelema 20 prosentin säästö<br />
asuinrakennusten energiankulutuksessa siis<br />
epärealistinen tavoite? Tutkijoiden mukaan se<br />
ei ole helposti saavutettavissa, mutta on mahdollinen.<br />
Se edellyttää määrätietoista, pitkäjänteistä<br />
ja laaja-alaista työtä. Poliitikkojen pitää<br />
päättää, pyritäänkö tavoitteisiin tosissaan<br />
ja varataanko työhön riittävästi resursseja.<br />
Normaalilla korjaustoiminnalla voidaan<br />
päästä 6 prosentin energiansäästöön vuoteen<br />
2020 mennessä. Yleisimpiä energiakorjaustoimenpiteitä<br />
kerros- ja rivitaloissa ovat lämmönvaihtimien<br />
uusiminen, patteriverkoston säätö<br />
tai patteriventtiilien vaihto, yläpohjan lisäeristys,<br />
ikkunoiden vaihto, vedenkulutuksen mittaus<br />
ja kylpyhuonekaluston vaihto. Omakotitaloissa<br />
yleisimpiä energiaremontteja ovat ikkunoiden<br />
vaihto, yläpohjan lisäeristys, ulkoseinien<br />
GWh/a<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
0<br />
Omakotitalot<br />
-1950<br />
Rivitalot<br />
1951-1960<br />
Asuinkerrostalot<br />
1961-1970<br />
Liike- ja toimistorakennukset<br />
1971-1980<br />
1981-1990<br />
1991-2000<br />
Julkiset palvelurakennukset<br />
Tuotantorakennukset<br />
2001-2010<br />
Taulukko EKOREM-mallilla laskettu arvio Tampereen<br />
asuinrakennuskannan lämmönkulutuksesta ikäluokittain<br />
vuonna 2010. ➔ Lähde: Heljo ja Vihola, Energiansäästöpotentiaali<br />
Tampereen kaupungin asuinrakennuskannassa.<br />
TTY 2011.<br />
Huoneisto- ja<br />
kiinteistösähkö<br />
Lämmin käyttövesi<br />
Ilmanvaihto<br />
Vaippa<br />
Jäteilma<br />
Ulko-ovet<br />
Ikkunat<br />
Seinät<br />
Yläpohja<br />
Alapohja
Change language