28.02.2015 Views

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

eri lämmöntuotantoratkaisujen keskikustannusta<br />

alueen energiatiheyden funktiona. Kauko-<br />

ja maalämmön tapauksessa keskikustannus<br />

pienenee, kun verkko kattaa tiiviin alueen,<br />

jonka lämmöntarve on suuri. Kaikkien tarkasteltavien<br />

lämmitysmuotojen keskikustannuskäyrät<br />

näyttäisivät leikkaavan, kun alueen<br />

energiatiheys putoaa noin arvoon 15 kWh/<br />

m 2 /v. Tästä alemmilla energiatiheyksillä sähkölämmitys<br />

alkaa olla kilpailukykyinen kaukoja<br />

maalämmön kanssa.<br />

2012 rakentamismääräysten asettama taso,<br />

passiivienergiataso sekä E-luvun perusteella<br />

määritetty lähes nollaenergiataso. Rakennusten<br />

energiatehokkuudella on huomattava vaikutus<br />

tarvittavan lämmön määrään ja myös<br />

kasvihuonekaasupäästöihin.<br />

Kaukolämpöjärjestelmän vuotuinen hiili -<br />

jalanjälki koko alueella on esitetty sivulla 23<br />

olevassa kuviossa. Kuvasta havaitaan, että hiilijalanjälki<br />

on suoraan verrannollinen alueella<br />

kulutettuun energiamäärään. Vuoteen 2020<br />

mennessä hiilijalanjälki pienenee noin 20 % ja<br />

vuoteen 2030 mennessä 40 %. Kehitys noudattelee<br />

Tampereen kaukolämmön ominaispäästöjen<br />

kehitystä. Ratkaisevan tärkeää on<br />

tällöin rakentamisen energiatehokkuus. Jos<br />

alue rakennetaan passiivienergiatasoisesti,<br />

päästöt vähenevät heti 65 % ja vuoteen 2030<br />

mennessä 80 %.<br />

Kun verrattiin eri energiajärjestelmien hiili -<br />

jalanjälkeä, osoittautui maalämpö vähäpäästöisimmäksi<br />

vaihtoehdoksi. Myös sähkölämmitys<br />

oli käytetyillä valtakunnalliseen keskiarvoon<br />

perustuvilla päästökertoimilla mitaten<br />

kaukolämpöä vähäpäästöisempi. Kuitenkin, jos<br />

rakennetaan passiivi- tai lähes nollaenergiatalo<br />

ja liitetään se kaukolämpöön, päästään pienempään<br />

hiilijalanjälkeen kuin rakentamalla<br />

Koukkurannan alue jaettuna tarkasteltuihin osa-alueisiin.<br />

1-alue on kerrostalovaltainen, 2-alue rivitalovaltainen ja tnCO 2 /v<br />

3-alue omakotitalovaltainen. 1 600<br />

Koukkurannan energiavertailu: kaukolämpö<br />

edullisin, maalämpö vähäpäästöisin<br />

ECO 2 , Vuores-projekti ja Tampereen Kaukolämpö<br />

Oy selvittivät Vuoreksen Koukkurannan<br />

kaava-alueelle mahdollisten energiajärjestelmien<br />

hiilijälkeä ja kustannusvaikutuksia. Tarkasteltavia<br />

ratkaisuja olivat perinteinen kaukolämpö,<br />

kevytkaukolämpö, korttelikohtainen<br />

maalämpö sekä tehokkaalla lämmön talteenotolla<br />

varustettu sähkölämmitys.<br />

Energiavaihtoehtoja arvioitiin kolmella rakentamisen<br />

energiatehokkuustasolla: vuoden<br />

1 400<br />

1 200<br />

1 000<br />

800<br />

600<br />

400<br />

200<br />

0<br />

Passiivi<br />

Lantti<br />

Koukkurannan alueen hiilijalanjäljen kehittyminen vuosina<br />

2012, 2020 ja 2030 eri energiatehokkuustasoilla, jos<br />

koko alue liitetään kaukolämpöjärjestelmään. Lantti<br />

edustaa nollaenergiatalon tasoa. ➔ Lähde: Koukkurannan<br />

lämpöenergiaratkaisujen vertailu. Gaia 2011.<br />

22

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!