Suomenlipun alle UUSI risteilyalus: - Suomen Merimies-Unioni
29.03.2015 • Views
Share Embed Flag

Suomenlipun alle UUSI risteilyalus: - Suomen Merimies-Unioni

Suomenlipun alle UUSI risteilyalus: - Suomen Merimies-Unioni

Suomenlipun alle UUSI risteilyalus: - Suomen Merimies-Unioni

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
smu.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY<br />

FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF<br />

Nº6/2008<br />

Turun saaristossa yhteysalukset, lautat ja lossit takaavat tien jatkumisen määränpäähän<br />

1<br />

TURUN SAARISTOSSA: Destian lautta-aluksella • SAK-PÄIVÄT PORISSA: Tulevaisuushanke • I ÅBO SKÄRGÅRD: På väg med Kaita • SKICKA DIN JULHÄLSNING

SISÄLTÖ:<br />

4<br />

4 Turun saaristossa:<br />

Kaidalla tiellä<br />

Lähetä Jouluterveiset<br />

Merimieheen mahdollisimman pian!<br />

6 Turun saaristossa:<br />

Liikenne Destian lautta-aluksilla<br />

kasvussa<br />

10 Tallink ja EMSA<br />

pääsivät sopimukseen palkoista<br />

10 Jouluterveiset Merimieheen<br />

11 Filippiiniläisille merimiehille<br />

185000 palkkasaatavat<br />

12 SAK-päivät Porissa:<br />

SAKn tulevaisuushanke<br />

14 Juttuja jäseniltä:<br />

Ethän kerro kenellekkään<br />

Yhteysalus Kaidan<br />

kansimies Pekka Jokinen<br />

Tuntee rymättylän saariston,<br />

kuin omat taskunsa<br />

Ammattiyhdistys on erilainen<br />

kuin 100 vuotta sitten.<br />

Millainen se on vuonna 2025?<br />

12<br />

20<br />

Vad innebär rättvisa,<br />

solidaritet och<br />

jämställdhet idag?<br />

INNEHÅLL:<br />

16 I Åbo skärgård:<br />

På väg med Kaita<br />

Aluksella on käytössä kesäsesonkina tilauskirjajärjestelmä.<br />

Automatka on varattava<br />

4<br />

Kaidalta etukäteen.<br />

18 I Åbo skärgård:<br />

Trafiken ökar på Destias färjor<br />

19 Däcksmannen är en kvinna<br />

2 0 FFC:s framtidsprojektet<br />

21 Skicka din julhälsning<br />

21 Unionen och SEKO träffades<br />

24 Ger feedback om Sjömannen<br />

16<br />

PÅ VÄG MED KAITA<br />

Bokningen är smockfull<br />

på sommaren och alla<br />

som vill får inte plats,<br />

även om de försöker boka<br />

en plats i god tid.<br />

2

Pääkirjoitus:<br />

Nº 6/2008<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> SMU ry<br />

Finlands Sjöman-Union FSU rf<br />

PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR<br />

Simo Zitting<br />

TOIMITTAJA, TIEDOTTAJA • REDAKTÖR, INFORMATÖR<br />

Saana Lamminsivu<br />

ULKOASU, TAITTO • LAYOUT<br />

Rohkea Ruusu Oy<br />

TOIMITUS<br />

John Stenbergin ranta 6,<br />

2. kerros, 00530 Helsinki<br />

puh. (09) 615 2020<br />

REDAKTION<br />

John Stenbergs strand 6,<br />

2:a våningen, 00530 Helsingfors<br />

tel. (09) 615 2020<br />

PAINO<br />

Art Print Oy 2008<br />

OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET<br />

puh. / tel. (09) 615 2020<br />

Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.<br />

Tidningen utkommer åtta gånger om året.<br />

77. vuosikerta, 77:e årgången<br />

TILAUSHINNAT VUODELLE 2008<br />

1/1 vuosi 20 e<br />

1/2 vuosi 10 e<br />

Yksiväri-ilmoitukset 1 e/ppm<br />

(värilisä 200 e, 1 lisäväri)<br />

Moniväri-ilmoituksista sovittava erikseen.<br />

MERIMIES – SJÖMANNEN<br />

ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2008<br />

no aineisto toimituksessa ilmestyminen<br />

material i redaktion utges<br />

7 27.10.2008 14.11.2008<br />

8 1.12.2008 joulun tienoolla / på veckan 52<br />

POSTI- JA KÄYNTIOSOITE<br />

John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki<br />

POST- OCH BESÖKADRESS<br />

John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors<br />

VAIHDE / VÄXEL<br />

+358 (0)9 615 2020<br />

TELEFAX<br />

+358 (0)9 615 20 227<br />

KOTISIVUT / HEMSIDOR<br />

www.smu.fi<br />

SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS<br />

etunimi.sukunimi@smu.fi<br />

förnamn.efternamn@smu.fi<br />

AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER<br />

Arkisin klo 8.30–16.00<br />

Kanslitid kl. 8.30–16.00<br />

Kuljetusliittojen yhteistyö tiivistyy<br />

Liittorakenteissa on tapahtunut viime vuosien aikana<br />

lukuisia merkittäviä muutoksia. Pelkästään<br />

SAK:laisten liittojen piirissä sektorikohtainen ryhmittyminen<br />

on ollut merkittävää. Yksityisten palvelualojen<br />

muodostama PAM sekä julkisten alojen<br />

ympärille syntynyt JHL ovat keränneet piiriinsä yli<br />

400 000 SAK:laista palkansaajaa. Teollisuuden<br />

liittojen yhdistymisprosessi TEAM taas on hyvässä<br />

vauhdissa ja toteutuessaan se kokoaisi saman<br />

katon <strong>alle</strong> yli 300 000 jäsentä.<br />

Kuljetusliittojen oma yhteistyön kehittämishanke,<br />

jossa liittojen asettama selvitysmies on tutkinut,<br />

millä tavoin kuljetusliitot voivat kehittää ja<br />

tiivistää logistiikka-alan edunvalvontaa, on omalla<br />

tavallaan käännepisteessä lokakuun alussa, kun<br />

selvitysmies julkistaa raporttinsa. Julkistaminen<br />

tapahtuu kuljetusliittojen hallitusten yhteisessä kokouksessa<br />

9.10., minkä jälkeen kukin hankkeessa<br />

mukana oleva liitto joutunee harkitsemaan omaa<br />

suhtautumistaan selvitysmiehen esityksiin. Selvitystyön<br />

käynnistämisessä ovat olleet <strong>Merimies</strong>-<br />

<strong>Unioni</strong>n lisäksi mukana Auto- ja Kuljetusalan<br />

Työntekijäliitto AKT, Posti- ja logistiikka-alan unioni<br />

PAU, Veturimiesten liitto VML, Rautatievirkamiesliitto<br />

RVL, Ilmailualan <strong>Unioni</strong> IAU sekä <strong>Suomen</strong><br />

Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY.<br />

Kuljetusliittojen yhteistyön tiivistäminen tavalla,<br />

joka johtaisi entistä tiiviimmän yli 100 000<br />

jäsentä käsittävän logistiikka-alan kokonaisuuden<br />

muodostumiseen, eroaa PAM:sta, JHL:stä ja ehkä<br />

tulevasta TEAM:stä sikäli, että kaikkia kuljetusliittoja<br />

yhdistää toiminen kuljetusketjussa. Kyse on<br />

kokonaisuudesta, joka pystyy pitkälti hallitsemaan<br />

toimenpiteillään merenkulkua, satamatoimintoja,<br />

Kuljetusliittojen<br />

yhteistyön tiivistäminen<br />

tavalla,<br />

joka johtaisi<br />

entistä tiiviimmän<br />

yli 100 000<br />

jäsentä käsittävän<br />

logistiikka-alan<br />

kokonaisuuden<br />

muodostumiseen.<br />

maantie- ja ilmailuliikennettä<br />

sekä rautatiekuljetuksia.<br />

Ei liene<br />

epäilystäkään, ettei tällaisen<br />

keskittymän ääntä<br />

kuultaisi. Syyttä ei<br />

työnantajapuolella olekaan<br />

tunnettu huolestumista<br />

kuljetusliittojen<br />

yhteistyöhankkeen<br />

etenemisestä.<br />

Yhteistyön ja toimintojen<br />

kehittämistä<br />

on kuitenkin tarkasteltava ensi sijassa jäsenistön<br />

kannalta. Ydinkysymys onkin, mitä hyötyä<br />

yksittäinen jäsen saisi kuljetusliittojen yhteistyön<br />

tiivistämisestä ja kehittämisestä. Päällekkäisten<br />

toimintojen purkamisen ja resurssien paremman<br />

kohdistamisen sekä keskittämisen tulee johtaa siihen,<br />

että jäsen saa liitoltaan parempaa, monipuolisempaa<br />

ja vieläkin tehokkaampaa palvelua niin<br />

yksittäisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa<br />

kuin työehtojen määräytymistä koskevassa sopimustoiminnassa.<br />

Kuten PAM:n, JHL:n sekä TEAM:n osalta on jo<br />

nähty, kyse on kuitenkin hankkeesta, joka ei toteudu<br />

hetkessä. Tällaisten uudistusten läpivieminen<br />

vaatii ensisijassa oikeansuuntaista asennoitumista,<br />

mutta ennen kaikkea aikaa ja malttia sekä<br />

perusteellista jäsenten mielipiteen luotaamista ja<br />

kuulemista.<br />

Simo Zitting<br />

3

<strong>Merimies</strong>-lehti Turun saaristossa: Yhteysalukset, lautat ja lossit takaavat tien jatkumisen määränpäähän<br />

Kaidalla tiellä<br />

Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu<br />

Turun saariston yhteysalusliikenteeseen<br />

ollaan tyytyväisiä ja<br />

nykyinen palvelutaso on taattava,<br />

tuovat esiin saariston asukkaat ja<br />

saaristoasiain neuvottelukunta.<br />

Päinvastoin yleistä luuloa, Lounais-<br />

<strong>Suomen</strong> saaristossa matkustajamäärät<br />

ovat kasvaneet vuosi vuodelta.<br />

Kesäsesonkina autopaikka yhteysalukselle<br />

on varattava hyvissä<br />

ajoin, sillä nyt moni jää rann<strong>alle</strong><br />

ruikuttamaan.<br />

”Kesällä on usein kapasiteettiongelmia, jos<br />

liikkeellä on paljon turisteja”, toteaa yhteysalus<br />

Kaidan kansimies Pekka Jokinen.<br />

Vesi kuohuu aluksen jäljiltä Rymättylän<br />

Röölästä liikkeelle lähdettäessä. Edessä on<br />

parin tunnin saaristokierros. Illan viimeinen<br />

keikka.<br />

500 ihmistä täysin<br />

yhteysalusliikenteen varassa<br />

”Viime talvi oli sellainen, että vastaavaa ei<br />

muista kukaan”, Pekka muistelee.<br />

Saaristo oli sula. Jäitä ei ilmaantunut ihmisen,<br />

saati auton kantavuuteen asti. Yhteysalukset<br />

puksuttivat saaresta toiseen ja huolehtivat<br />

paikallisten asukkaiden kulkemisesta. Turun<br />

saaristossa yhteysalusliikenteen piirissä on<br />

kahdeksan kuntaa: Dragsfjärd, Houtskari,<br />

Iniö, Korppoo, Nauvo, Parainen, Rymättylä ja<br />

Velkua. Saarilla, joihin ei ole kiinteää yhteyttä,<br />

asuu reilut 4000 henkilöä ja joista 500 on täysin<br />

yhteysalusliikenteen varassa, kertoo viime<br />

keväänä valmistunut Merenkulkulaitoksen<br />

tilaama tutkimus Saariston yhteysalusliikenteen<br />

mallintaminen.<br />

”Kuljetamme paitsi matkustajia, myös postia<br />

ja maatalous- ja yritystoimintaan liittyvää<br />

kalustoa”, huikkaa Pekka nostaessaan maitotonkkaa<br />

erillisellä nosturilla Kaidan kyytiin.<br />

Maatalouden osuus on saaristossa vähen-<br />

tymään päin, mutta turismin osuus sen sijaan<br />

kasvaa vahvasti. Uusia vapaa-ajan asuntoja<br />

on noussut kauemmaksi ulkosaaristoon<br />

mantereen läheisten rantojen täytyttyä.<br />

”Saariin viedään muun muassa työvälineitä<br />

ja kodin kalustoa, jotka kulkevat kokonsa<br />

tähden saariin vain yhteysaluksilla”,<br />

Pekka kertoo.<br />

Suurimmilla saarilla tietä piisaa kilometritolkulla.<br />

Arkiajoon tarvitaan auto.<br />

Yksi suuri maasturi vie yhteysaluksilta<br />

kahden auton tilan. Iäkkäimmät yhteysalukset<br />

alkavatkin käydä nykyautoille<br />

pieniksi ja edessä on vähitellen uuden<br />

kalustonhankinnan aika.<br />

Saariston asukasmäärä kasvussa<br />

”Yhteysalus Kaidalla on pienemmistä<br />

aluksista suurin kuljetuskapasiteetti”,<br />

kippari Jarmo Juvakka selvittää.<br />

Aluksella on käytössä kesäsesonkina tilauskirjajärjestelmä.<br />

Automatka on varattava<br />

Kaidalta etukäteen.<br />

”Tilauskirjasta tulee puheluita kesällä jopa<br />

70–80 päivässä”, Jarmo laskeskelee.<br />

Yrityksestä huolimatta moni joutuu jäämään<br />

rantaan odottelemaan seuraavaa vuoroa,<br />

sillä yhteysalus ei vedä määräänsä enempää.<br />

Myös bensanhinnan nousu on näkynyt<br />

välittömästi Kaidan matkustajamäärässä.<br />

Moni on huomannut, että yhteysalus on<br />

omaa venettä halvempi kyytipeli kulkea.<br />

”Bensan hinnan kohotessa monet matkustajat<br />

ovat siirtyneet Kaidan kyytiin”, Jarmo toteaa.<br />

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan<br />

suurimmassa osassa saaristokunnista tulee<br />

tapahtumaan asukasluvun kasvua vuoteen<br />

2010 tai viimeistään 2040 mennessä. Tämä<br />

tarkoittaisi 300 uutta asukasta vuoteen 2010<br />

mennessä ja vuoteen 2040 tultaessa väestömäärä<br />

lisääntyisi jopa 2400 uudella asujalla<br />

Turun saaristokunnissa.<br />

Kansimies on turistille usein<br />

ainoa paikallisopas<br />

Ruotsalainen-nimisellä saarella asuu vakituisesti<br />

20 ihmistä ympäri vuoden. Maataloutta<br />

saarella harjoitetaan vielä tänäkin<br />

päivänä. Yhteysalus Kaita hiljentää vauhtia ja<br />

ohi vilahtaa rannan läheisyydessä oleva saari.<br />

Pian ollaan jo laiturissa. Pekka ohjaa matkustajat<br />

ja auton ulos alukselta sekä rahastaa uudet<br />

matkustajat. Vaihtuvien matkustajalaumojen<br />

kanssa saa olla enemmän kuin tarkkana<br />

kesäsesonkina – ne kun tuppaavat poukkoilla<br />

hieman sinne sun tänne aluksella.<br />

Kaitaan mahtuu hieman <strong>alle</strong> 60 matkustajaa.<br />

Suurimmat yhteysalukset vetävät reilusti<br />

yli sadasta aina noin 250 matkustajaan, jotka<br />

voivat istua aluksilla sisätiloissa tai ulkokannella.<br />

Yhteysaluksilla oli aikoinaan neljä<br />

miestä töissä, nyt suurimmillakin on selvittävä<br />

kolmella. Yleisneuvonta, opastaminen ja<br />

matkustajien vahtiminen aina lapsesta vaariin<br />

takaavat turvallisen matkan. Saaristoalueen<br />

matkailuelinkeinoa kehitettäessä tulisi huomata<br />

ja osata arvostaa kansimiehen keskeistä<br />

roolia turistien kanssa asioitaessa. Pekkakin<br />

ehtii vastata matkalla Ruotsalaisesta kohti<br />

Korvenmaata useampaan kysymykseen ja<br />

selostaa historiaa aina kalkkikaivoksen ajoista<br />

saakka, sillä mies tuntee saaret kuin omat<br />

taskunsa.<br />

Turun saariston yhteysalusliikenne<br />

Yhteysalukset kuljettavat matkustajia, autoja<br />

ja rahtia Lounais-<strong>Suomen</strong> saaristossa läpi<br />

vuoden, paitsi kovana talvena kuljetaan jääteitä<br />

pitkin. Yhteysalusliikenteen järjestämisestä<br />

vastaa Merenkulkulaitos, joka tilaa palvelun<br />

eri liikennöitsijöiltä. Finstaship liikennöi 12<br />

yhteysaluksella, joista Kaita on yksi niistä. Tämän<br />

lisäksi Turun saaristossa ajaa yksityisessä<br />

omistuksessa olevia yhteysaluksia.<br />

Yhteysalusliikenne on lakisääteistä<br />

henkilöiden, ajoneuvojen ja rahdin<br />

kuljettamista, eli saariston joukkoliikennettä<br />

hoitavat yhteysalukset.<br />

Saaristolaisten kulkeminen on<br />

turvattava.<br />

4

”<br />

Saaristot ovat<br />

yhteinen asia<br />

Saaristoasiain neuvottelukunta<br />

on pysyvä lakisääteinen valtioneuvoston<br />

asettama neuvottelukunta.<br />

Neuvottelukunnan mukaan<br />

saaristot ja vesistöt tarjoavat kehitysmahdollisuuksia<br />

mm. luontoon<br />

liittyvien elämyspalvelujen<br />

tuotannon saralla.<br />

”Vapaa-ajan asumisen, saaristo-<br />

ja vesistömatkailun, veneilyn<br />

ja muun virkistyksen sekä luonnonsuojelun<br />

kautta saaristo on<br />

suomalaisten yhteinen asia”, totesi<br />

neuvottelukunta kesäkokouksessaan<br />

Naantalissa elokuussa.<br />

Pekka Jokinen ohjaa matkustajat turvallisesti ulos Kaidalta.<br />

Markku Wahlstén tällä kertaa yhteysaluksen kyydissä. ”Saaristomatka oli<br />

upea ja ikänsä seudulla asuneena voi tutuistakin paikoista löytää aina jotain<br />

uutta”, Markku kuvaili matkaa.<br />

Nosturin kahvoissa kansimies Pekka Jokinen ja laiturilla maidontuottaja<br />

Veikko Ilmalahti. Maitotonkat nousevat Kaidan kyytiin mukinoitta ja matka<br />

jatkuu taas!<br />

”Eläköitymiseen<br />

varauduttava hyvissä ajoin<br />

myös yhteysaluksilla<br />

Finstashipin Itämeren palveluiden johtaja<br />

Veijo Hiukka kehuu yhteysalusten miehistöä<br />

oikeaksi asiantuntijajoukoksi.<br />

”Miehityspuoli on ollut ihan asianmukainen<br />

ja aivan oikea: hyviä, eteviä ja osaavia<br />

ihmisiä oikeissa tehtävissä”, kertoo Hiukka<br />

<strong>Merimies</strong>-lehdelle.<br />

Kuten monessa muussakin varustamossa,<br />

eläköityminen on yhteysaluksilla edessä lähivuosina.<br />

”Eläköityminen tulee vastaan pikku hiljaa.<br />

Silloin olisi tarve saada nuorempi sukupolvi<br />

mukaan tähän hommaan – ja haasteeseen<br />

tulisi suhtautua vakavasti”, toteaa Hiukka yhteysalusten<br />

tilanteesta.<br />

Ratkaisuksi ongelmaan Hiukka pitää uusien,<br />

nuorten ihmisten opettamista tehtäviin.<br />

”Pitäisi saada nuoria, näppäriä kavereita<br />

työhön mukaan ja jotka istuvat siihen tehtävään.”<br />

Varustamoliikelaitoksen nykyisessä työympäristössä<br />

kaikki ei oikein tahdo toimia.<br />

Vaikka yhteysaluksilla on sinänsä hyvä tilanne,<br />

on muualla mullistuksia. Hiukka toivookin<br />

Finstashipin toimintaan nykyistä parempaa<br />

pitkäjänteisyyttä.<br />

”Kyllä, pitää olla pitkäjänteisempää ja selväpiirteisempää<br />

toimintaa”, sanoo hän tiukasti<br />

nykyisestä menosta.<br />

Ja totta tosiaan, liikelaitoksessa vuosi kerrallaan<br />

eläminen on tällä hetkellä kaukana<br />

siitä!<br />

5<br />

Käy katsomassa lisää kuvia Turun saaristosta www.smu.fi > Viestintä > Nettijutut > Turun saaristo

<strong>Merimies</strong>-lehti Turun saaristossa: Yhteysalukset, lautat ja lossit takaavat tien jatkumisen määränpäähän<br />

Liikenne Destian lautta-a<br />

Töfsala • Taivassalo<br />

Gustafs • Kustavi<br />

Villnäs • Askainen<br />

Iniö<br />

Åbo • Turku<br />

Houtskär<br />

Pargas • Parainen<br />

Rengastielle osuva<br />

Parainen–Nauvo väli<br />

on yksi <strong>Suomen</strong><br />

vilkkaimmin liikennöidyistä<br />

lauttareiteistä.<br />

Nagu • Nauvo<br />

6<br />

Korpo • Korppoo

luksilla kasvussa<br />

Kansimies on<br />

ammattinainen<br />

Saariston Rengastie Lounais-Suomessa on suosittu<br />

matkailukohde kotimaassa. Ympyrän muotoista, noin parin sadan<br />

kilometrin pituista reittiä (niin sanottua suurempaa Rengastietä)<br />

lähdetään kiertämään useimmiten Turusta. Kierroksen kulku<br />

mahdollistui vuonna 1996, kun yhteysalusliikenne Houtskäristä<br />

Iniöön alkoi. Lautat, lossit ja yhteysalukset kuljettavat matkaajan<br />

– ja tarvittaessa kulkupelinkin – yli merenlahtien saaresta toiseen.<br />

Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu<br />

Suvi-Tuuli Tikkanen on naisihmisenä harvinainen<br />

näky lautta-aluksen kannella. Destia Oy:n lautoilla<br />

on töissä nimittäin vain kolme naista.<br />

”Pidän tästä työstä. Yksikään päivä ei ole samanlainen<br />

ja saa olla ulkoilmassa”, Suvi-Tuuli<br />

kertoo.<br />

Alkuaan laivalla talouspuolella työskennellyt<br />

Suvi-Tuuli lähti opiskelemaan edelleen konemestariksi<br />

merikouluun. Töistä lautalla hän kuuli serkultaan<br />

ja nyt on tullut tehtyä Turun saaristossa<br />

tuurauksia.<br />

”Lautoilla on mukava työskennellä. Pääsee aina<br />

esimerkiksi illaksi kotiin ja näkee perhettä.”<br />

”Viime kesänä 2008 rengastietä kiersi jo noin<br />

20 000 matkustajaa”, kertoo Turunmaan seutu<br />

ry:n matkailupäällikkö Niclas Gestranius.<br />

Parainen–Nauvo lauttaväli<br />

vilkkaimmin liikennöity<br />

Liikenne saariston muillakin reiteillä on lisääntynyt.<br />

Rengastielle osuva Parainen–Nauvo<br />

väli on yksi <strong>Suomen</strong> vilkkaimmin liikennöidyistä<br />

lauttareiteistä. Merimatkaa ajetaan<br />

kesäsesonkina kolmella lautalla, joista Destian<br />

lautta-alus Falco on yksi.<br />

”Kolmella lautalla ajetaan vielä syyskuussa<br />

perjantai- ja sunnuntai-iltaisinkin mökkiliikenteen<br />

vuoksi”, päällikkö Seppo Tuomarmäki<br />

kertoo.<br />

Kesäsesongin matkustajamäärät ovat kasvaneet<br />

reitillä parin vuoden takaisesta noin<br />

tuhannella.<br />

”Kesäkuussa kulki keskimäärin noin 2600<br />

ja heinäkuussa yli 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa”,<br />

kertoo Destia Oy Lauttapalveluiden liikennepäällikkö<br />

Timo Mäkelä.<br />

Hurjin ruuhka on arvatenkin juhannusaattona.<br />

Viime jussina lauttojen kyytiin nousi yli<br />

4 000 ajoneuvoa.<br />

Falcoon mahtuu kyytiin kerrallaan 45 henkilöautoa.<br />

Alhaalla on käytössä kolme autokaistaa<br />

ja ylhäällä yksi ”hylly”. Autojen koon kasvun<br />

myötä toinen hylly oli poistettava käytöstä<br />

ja käytössä olevaa levennettiin 40 sentillä.<br />

”Autokaistoja on nykyisin käytössä yksi vähemmän.<br />

Autojen ovet on saatava auki vähintään<br />

toiselta puolelta turvallisuuden tähden”,<br />

taustoittaa liikennepäällikkö Mäkelä kansitilan<br />

paikoitusta.<br />

Ylimääräinen kansimies kesäsesongiksi<br />

Liikenne- ja matkustajamäärien kasvun myötä<br />

työvoiman määrää kesäsesonkina tulisi uudelleen<br />

arvioida. Falcoa ajetaan kolmella hengellä.<br />

”Konemestari juoksee tällä hetkellä aina<br />

ylös auttelemaan, jos on paljon kulkijoita”, Falcon<br />

päällikkö Tuomarmäki kertoo.<br />

Tällä kertaa autoja on ohjaamassa Suvi-Tuuli<br />

Tikkanen yksin Falcon kannella. Menopelit paikoitetaan<br />

kumminkin puolin kaistoja. Kuskeja<br />

on monenlaisia ja joukossa myös paljon turisteja.<br />

Jo turvallisuussyiden vuoksi ylimääräiselle<br />

kansimiehelle olisi kesäkaudeksi tilausta. Lisätyötä<br />

aiheuttaa myös ihmisten käytös: moni<br />

aikoo laittaa tupakaksi kesken lauttamatkan.<br />

”Tupakointi on autokannella turvallisuuden<br />

takia kielletty”, liikennepäällikkö Mäkelä selvittää<br />

lautan turvallisuustoimia.<br />

Vaarana on, että ajoneuvoista tippuneet<br />

öljyläikät syttyvät palamaan – ja silloin ollaan<br />

pulassa. Brygalta ei hätätilanteessa ole paljon<br />

apua, sillä siellä painitaan ”omien ongelmien”<br />

kanssa. Laivareitti Turusta Hankoon kulkee<br />

kolmen lautan ajaman meritien poikki.<br />

”Kesällä täällä on toisinaan kova kaaos”,<br />

päällikkö Tuomarmäki siunailee.<br />

Pahin riesa ovat purjeveneet, sillä iso paatti<br />

vaatisi veneilytaitoja.<br />

”Kannatan veneilykorttia tai merenkulun<br />

perustaitojen kaikille veneilijöille”, päällikkö<br />

toteaa.<br />

Kansanviisaus on, että iso rahapussi ei välttämättä<br />

takaa kykyä osata veneillä karikkoisessa<br />

saaristossa.<br />

Kansimiehen työ vaatii paljon pelisilmää<br />

”Kesällä on haastavaa, että saa lautan tehokkaasti<br />

pakattua. Täytyy improvisoida, että saa autot mahtumaan,<br />

eikä jää tyhjiä välejä.”<br />

Työ lautalla ei ole todellakaan pitkäveteistä. Tilanteet<br />

lautalla muuttuvat koko ajan.<br />

”Ihmiset voivat tulla autoista ulos kävelemään<br />

jo pakkaamisen aikana. Silloin voivat lähteä niin<br />

oman auton ovet kuin ihmisetkin”, Suvi-Tuuli kuvailee<br />

hektistä sesonkia.<br />

Kansimiehen on osattava olla vahva<br />

”Pitää uskaltaa sanoa kova sana ja ohjattava ihmiset<br />

pois autojen edestä,” kertoo huolellinen<br />

Suvi-Tuuli, joka ohjaa ammattilaisen ottein autot<br />

oikeille kaistoilleen kannelle.<br />

Nainen kansimiehenä lautan kannella on turisteille<br />

varmasti eksoottinen näky. Suomessa naisilta<br />

sujuvat perinteiset ”miesten työt” siinä missä<br />

miehiltäkin ja myös Suvi-Tuuli jatkaisi mielellään<br />

töitään lautta-aluksilla, jos vain enemmän töitä<br />

olisi jatkossa tarjolla.<br />

7

maailman<br />

meriltä<br />

Koonnut: Juhani Artto<br />

ammattilaiset<br />

työssä<br />

Norjan nuoriso haluaa merille töihin<br />

Norjassa ennätysmäärä nuoria on tänä vuonna pyrkinyt maan neljään<br />

merenkulkukorkeakouluun, alan noin 700 yritystä sekä ammattiliittoa ja<br />

muuta järjestöä edustava Maritimt Forum iloitsee. Pyrkijöiden määrä<br />

nousi viime vuodesta 42 prosenttia. Myös merenkulun ammattikouluihin<br />

pyrkivien määrä on kääntynyt nousuun usean vuoden laskun jälkeen.<br />

Suosion kasvu perustuu ennen muuta siihen, että tiedotuskampanjoiden<br />

ansiosta nuoret ovat oivaltaneet, kuinka jännittävä toimiala merenkulku<br />

on, Maritimt Forumin johtaja Jørg Prangerød arvelee. ”Kampanjointi<br />

on auttanut nuoria tajuamaan myös sen, että opiskelu merenkulun<br />

oppilaitoksissa avaa monia vaihtoehtoja työelämässä.”<br />

Hän toteaa, että pätevien henkilöiden kysyntä työtehtäviin merellä<br />

ja maissa on nyt suurta. Prangerødin mukaan norjalaiset varustamot ja<br />

telakat ovat vahvassa vedossa. Aluksia ja porauslauttoja valmistetaan<br />

sellaisella vauhdilla, että vuoteen 2012 mennessä uustuotanto synnyttää<br />

9 000 uutta työpaikkaa.<br />

Merenkulku on öljy- ja kaasuteollisuuden jälkeen Norjan toiseksi suurin<br />

toimiala. Merenkulku työllistää suoraan noin 90 000 henkeä. Lisäksi merenkululla<br />

on mittava välillinen vaikutus Norjan talouteen ja työllisyyteen.<br />

Pelle Pelottoman pajassa<br />

Pihassa tönöttää tuiki tavallinen pakettiauto. Arto Nordman raottaa<br />

takakontin ovea. Puhdistusainepurkit, johtokelat, ruuvarit ja jakarit iskevät<br />

silmään peräkontissa olevilta hyllyiltä. Varsinainen Pelle Pelottoman<br />

työpaja! Työvälineet kuuluvat kuitenkin Artolle. Hänellä on yhteistä Pellen<br />

kanssa se, että sormi ei mene suuhun ongelman sattuessa. Siellä<br />

missä on ongelma, löytyy myös Arto pakunsa kanssa.<br />

Nordman on erikoinen ammattimies myös <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenten<br />

keskuudessa. Hän huoltaa ja korjaa Destia Oy:n losseja ja lauttoja<br />

tehden niissä töitä, jotka eivät kuulu aluksen henkilökunn<strong>alle</strong>.<br />

”Eilen olin Lövössä ja vaihdon lossiin vaijerin”, Arto kertoo.<br />

Yhden lossin vaijeri kestää noin vuodesta puoleentoista ja Arto vaihtaa<br />

vuosittain uutta vaijeria vanhan til<strong>alle</strong> noin kymmenen kilometriä!<br />

”Vaijeri kiristetään oikeaan tiukkuuteen rannassa olevan vintturin<br />

avulla”, Arto kuvailee operaatiota.<br />

Destialla on losseja ja lauttoja ympäri <strong>Suomen</strong>, eli Arton pakun mittariin<br />

kertyykin melkoiset määrät ajokilometrejä vuoden aikana. Ympäri<br />

maita ja mantuja hän on huruutellut yhtiön palveluksessa jo yli 40 vuoden<br />

ajan.<br />

”Jos lossi tai lautta hajoaa jossakin, liikenne on melkein seis”, Arto<br />

tietää.<br />

Ennakointi ja etukäteishuolto ovat työssä tärkeitä. Joskus kuitenkin<br />

sattuu myös äkkitilanteita, jolloin reissuun on lähdettävä lyhyellä varoitusajalla.<br />

”Vähän aikaa sitten olin lähdössä hautajaisiin, mutta meninkin töihin.<br />

Paik<strong>alle</strong> ei saatu muita ja liikenne olisi katkennut kyseisellä reitillä.”<br />

Syitä kalustovikoihin on Arton mukaan useita. Tiukat aikataulut kuluttavat<br />

aluksia paljon, eikä varakalustosta ole tietoa. Losseilla ja lautoilla<br />

alkaa olla myös jo ikää: nuorin lossi on Arton mukaan noin 15<br />

vuotta ja vanhimmat lähes 50 vuotta vanhoja. Kun tähän kaikkeen lisää<br />

kasvaneet kesäliikennemäärät ja suurentuneet autot, ei Arton töille näy<br />

lähitulevaisuudessa loppua.<br />

Somalian merirosvot yhä kauemmaksi rannikolta<br />

Merirosvoilu Adenin lahdella Somalian rannikon tuntumassa on laajentunut<br />

mittavaksi kansainväliseksi ongelmaksi. Tammi-syyskuussa 2008<br />

somalialaiset merirosvot hyökkäsivät noin 40 alukselle. Syyskuun lopulla<br />

merirosvojen vankina oli 150 henkeä. Rosvot vaativat heistä lunnaita. Eniten<br />

vankien joukossa oli filippiiniläisiä merimiehiä. Merirosvojen hallussa<br />

oli myös 15 kaapattua alusta.<br />

Kuljetustyöläisten kansainvälisen liitto ITF:n mukaan Somaliasta<br />

käsin toimii ainakin kuusi merkittävää merirosvoryhmää. Niihin kuuluu<br />

arviolta 1 200 somalialaista. Raskaasti aseistautuneet hyökkääjät ovat uskaltautuneet<br />

yhä kauemmaksi Somalian aluevesirajan ulkopuolelle.<br />

Vuosittain Adenin lahden poikki kulkee 48 000 alusta. Kun riski joutua<br />

hyökkäyksen kohteeksi on kasvanut suureksi, eräät varustamot ovat<br />

luopuneet Adenin lahden poikki kulkevan reitin käytöstä. Vaihtoehtoinen<br />

reitti Euroopan ja Aasian välillä kiertää Afrikan eteläkärjen ja on paljon<br />

pitempi.<br />

ITF haluaa lisää sotalaivoja Somalian rannikolle<br />

Kuljetustyöläisten kansainvälinen liitto ITF haluaa Adenin lahdelle lisää<br />

ulkomaisia sotalaivoja estämään somalialaisten merirosvojen hyökkäykset.<br />

ITF on yhdessä usean muun organisaation kanssa pyytänyt Kansainvälistä<br />

merenkulkujärjestöä IMOa varmistamaan, että YK sallii ulkomaisten<br />

sotalaivojen määrän lisäämisen riskialueella.<br />

YK:n turvallisuusneuvoston 2. kesäkuuta päätöksen mukaan Somalian<br />

väliaikaisen hallituksen kanssa yhteistyössä olevilla mailla on oikeus<br />

operoida Somalian vesialueella ”kaikin tarpeellisin keinoin” merirosvoja<br />

vastaan. Päätös on voimassa 2. joulukuuta 2008 asti.<br />

EU:n ulkoministerit ovat Ranskan ja Espanjan aloitteesta perustaneet<br />

merenkulun koordinointiryhmän ja panneet alulle Somaliaan suuntautuvan<br />

laivasto-operaation valmistelun. Ranskan laivaston alus on<br />

17. syyskuuta lähtien saattanut Adenin lahdella EU-maiden laivoja.<br />

8<br />

Finns på svenska:<br />

www.smu.fi > På svenska > Kommunikation > Från världens hav

SMU:N LEVIN MÖKIN VUOKRAHAKEMUS, HIIHTOSESONKI 2009<br />

ANSÖKAN OM HYRNING AV FSU:S LEVI-STUGA, SKIDÅKNINGSSÄSONG 2009<br />

MERI-LEVI 1 ja 2,<br />

Puolirinteentie 22, Kittilä<br />

Rovaniemeltä matkaa Leville on 170 km, Kittilästä n. 17 km. Suoria<br />

lentoja Helsingistä on päivittäin 1–9 kpl vuodenajasta riippuen.<br />

Lentokenttäbussi liikennöi kaikilta lennoilta elokuun lopusta toukokuun<br />

puoliväliin. <strong>Unioni</strong>n mökiltä on reilut 2 km Levin keskustaan.<br />

Paritalon (Meri-Levi 1 ja 2) varustustaso:<br />

alakerta: aula, keittiö ja oleskelutila, sauna, WC<br />

(alakerran sohvasta saa lisävuoteet kahdelle)<br />

Yläkerta: on kaksi makuuhuonetta, (vuodepaikat 5 aikuiselle,<br />

lisäksi lasten pinnasänky), WC.<br />

Varusteet: sähköhella, mikro, jääkaappi, leivänpaahdin,<br />

kahvinkeitin, astianpesukone, pölynimuri, pesukone, koneellinen<br />

kuivauskaappi, silitystarvikkeet, TV, video, radio, CD-soitin.<br />

Kakkospuolella takka. Pihalla on kuusi autopistoketta.<br />

Hiihtosesonki on ajalla 14.2–25.4.(viikot 8– 17) Viikoilla 8–10 (14.2–7.3.2009) on etusija lapsiperheillä.<br />

Vuokra-aika on yksi viikko (lauantaista lauantaihin), hinta 360 €<br />

Skidåkningssäsongen gäller tiden 14.2–25.4. (veckas 8– 17)Veckor 8–10 (14.2–7.3.2009) barnfamiljer har förtur.<br />

Hyrestiden är en vecka (bytesdag lördag), pris 360 €<br />

Ajanjakso/Period: . . . . . / . . . . . – . . . . . / . . . . . tai vaihtoehtoisesti // eller alternativt . . . . . / . . . . . – . . . . . / . . . . .<br />

Nimi / Namn: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />

Katuosoite / Gatuadress: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />

Postinumero / Postnummer: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />

Puhelin / Telefonnummer: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />

Henkilötunnus / Personbeteckning: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />

Lasten lukumäärä ja iät / Antal barnen och deras ålder: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />

Hakemukset palautetaan osoitteella //<br />

Ansökningarna returneras till adressen:<br />

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry<br />

FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF<br />

Mökkivaraamo/Stugor<br />

John Stenbergin ranta 6<br />

00530 HELSINKI/HELSINGFORS<br />

Allekirjoitus / Underskrift:<br />

HUOM! // OBS!<br />

Tällä kaavakkeella haetaan vain hiihtosesongin vuokrauksia. Vain 14.11.2008 mennessä palautetut hakemukset huomioidaan. Vastaukset ja laskut toimitetaan hakijoille<br />

30.11.2008 mennessä. // Med den här blanketten ansöker du endast om hyrning för skidåkningssäsongen. Ansökningar som returneras senast den 14.11.2008 beaktas.<br />

Svar och räkning skickas till sökande senast 30.11.2008.<br />

9

TALLINK ja EMSA<br />

pääsivät sopimukseen palkoista<br />

Tallink-varustamo ja Viron merimiesten sitoutumaton ammattiyhdistys<br />

EMSA ovat päässeet sopimukseen palkoista Viron lipun alla<br />

seilaavilla aluksilla. Sopimus saatiin aikaan torstaina 18.9.2008<br />

valtakunnansovittelijan toimesta.<br />

Sopimuksen mukaan miehistön ja päällystön palkat<br />

nousevat tämän vuoden syyskuussa 100–250<br />

euroa kuukaudessa vakanssista riippuen. Ensi<br />

vuonna vastaavat korotukset ovat yhdeksän ja<br />

vuonna 2010 kuusi prosenttia.<br />

Sopimukseeen päästiin myös ikälisistä, jotka<br />

tulevat voimaan huhtikuun alussa 2009. Työntekijöille,<br />

jotka ovat olleet töissä varustamossa yli<br />

neljä vuotta, ikälisän suuruus on viisi prosenttia<br />

palkasta ja yli yhdeksän vuotta olleille ikälisä on<br />

kymmenen prosenttia palkasta.<br />

Aikaansaatu sopimus koskee noin 2000 Viron<br />

lipun alla työskentelevää Tallinkin työntekijää.<br />

EMSA on tyytyväinen aikaansaatuun sopimukseen<br />

pitkän ja vaikean neuvotteluprosessiin jälkeen.<br />

EMSA näkee sopimuksen olevan myönnytys<br />

yhtiön suunnasta turvata työpaikat ja palkat<br />

tuleville vuosille.<br />

Neuvotteluprosessin aikana EMSAn jäsenmäärä<br />

nousi merkittävästi. Nyt 54 prosenttia<br />

Tallinkin Viron lipun alla olevista matkustajaalusten<br />

työntekijöistä kuuluu EMSAan. Aiemmalla<br />

sopimuskierroksella vastaava luku oli vain<br />

29 prosenttia.<br />

“Tämä oli voitto meille kaikille!“, EMSA toteaa<br />

sopimuskierroksen tuloksesta.<br />

Väylämaksujen hinnat<br />

laskevat kaikilla aluksilla<br />

Väylämaksujen yksikköhinnat laskevat kaikilla alustyypeillä<br />

keskimäärin 1,6 prosenttia. Väylämaksun<br />

määräytymisperusteet säilyvät ennallaan.<br />

Väylämaksuja arvioidaan kertyvän vuoden aikana<br />

75,4 miljoonaa euroa. Väylämaksu on tarkoitettu käytettäväksi<br />

kauppamerenkulun tarpeista aiheutuviin<br />

Merenkulkulaitoksen menoihin.<br />

Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä<br />

torstaina 2. lokakuuta. Lain on tarkoitus tulla<br />

voimaan vuoden 2009 alusta.<br />

Lähde: liikenne- ja viestintäministeriö<br />

Jouluterveiset<br />

sähköpostilla lehteen<br />

<strong>Merimies</strong>-lehden joulukuun numerossa julkaistaan<br />

joulutervehdyksiä. Ne ovat <strong>Unioni</strong>n jäsenille ja eläkeläisille<br />

maksuttomia. Myös ne päällystöliittoihin<br />

kuuluvat merenkulkijat, jotka haluavat tervehtiä<br />

seilauskavereitaan, voivat tehdä sen maksutta.<br />

Ammattiosaston tai työpaikan luottamusmies tai yhdyshenkilö<br />

kerää listoille työpaikoittain niiden henkilöiden<br />

nimet, jotka haluavat tervehtiä tuttaviaan.<br />

Työttömät jäsenet voivat lähettää tervehdyksensä<br />

suoraan <strong>Merimies</strong>-lehteen: <strong>Merimies</strong>-lehti, <strong>Suomen</strong><br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>, John Stenbergin ranta 6, 00530<br />

Helsinki tai sähköpostitse: essi.voutilainen@smu.fi.<br />

Lehden valmistumisaikataulun vuoksi terveiset on<br />

hyvä lähettää mitä pikimmiten tai viimeistään marraskuun<br />

16. päivään mennessä.<br />

Varustamoliikelaitoksen luottamusmiehet<br />

kokoontuivat <strong>Unioni</strong>ssa<br />

Toimita nimet mieluiten sähköpostitse osoitteella:<br />

essi.voutilainen@smu.fi<br />

(Toimita terveiset Word-tiedostona tai Excelillä siten,<br />

että kirjoita sukunimi ensimmäiseen sarakkeeseen<br />

ja etunimi toiseen.)<br />

Varustamoliikelaitoksen luottamusmiehet kokoontuivat <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n toimistossa 24.– 25. syyskuuta.<br />

Paikalla oli yhdeksän VLL:n luottamusmiestä ja <strong>Unioni</strong>n toimitsijoita. Kaksipäiväisessä palaverissa<br />

käytiin lävitse perinteisten jäänmurtaja-alusten miehitystä sekä keskusteltiin muista esille<br />

nousseista asioista.<br />

10

<strong>Unioni</strong>n ja SEKO:n<br />

jäsenrekisterit koolla<br />

Ruotsin SEKO Sjöfolkin toimitsija Dennis Sirviö ja assistentti Bojan Simonsen<br />

(mm. jäsenrekisteri- ja työttömyyskassa-asiat) tulivat tapaamaan kollegoitaan<br />

Helsinkiin syyskuussa. <strong>Unioni</strong>n toimistolla järjestetyssä palaverissa käytiin lävitse<br />

jäsenyyteen liittyviä asioita ja erityisesti jäsenen liiton vaihtoa SEKO:n ja<br />

<strong>Unioni</strong>n välillä.<br />

Palaverin tuloksena syntyi hyviä käytännön ratkaisuja jäsenyyskysymyksiin ja<br />

työttömyyskassa-asioihin, mikä tekee jäsenen asioinnista entistä sujuvampaa<br />

kumpaisessakin liitossa.<br />

Miehistötukea<br />

kansainväliselle kilpailulle alttiin<br />

kotimaanliikenteen lastialuksille<br />

Meriliikenteen miehistökustannusten tukea aiotaan laajentaa eräisiin kotimaanliikenteen<br />

lastialuksiin sekä hinaajiin ja työntäjiin. Lisäksi ulkomaanliikenteen<br />

matkustaja-alusten miehistötuki muutetaan kaikilta osin samanlaiseksi kuin lastialusten<br />

tuki.<br />

Hallitus esitti asiaa koskevien lakien muuttamista 2. lokakuuta. Lakien on<br />

tarkoitus tulla voimaan sen jälkeen, kun Euroopan komissio on hyväksynyt<br />

tuen.<br />

Tuen laajennus koskisi kansainväliselle kilpailulle altista kabotaasiliikennettä<br />

<strong>Suomen</strong> vesialueella saarten ja rannikon sekä rannikkosatamien välillä. Tuen<br />

piiriin pääsisivät sellaiset alukset, jotka ovat vähintään puolet toiminta-ajastaan<br />

joko ulkomaanliikenteessä tai kilpailulle alttiissa kotimaan meriliikenteessä. Kotimaan<br />

meriliikenteen matkustaja-aluksille tukea ei maksettaisi.<br />

Tuella pyritään turvaamaan Ahvenanma<strong>alle</strong> ja suomalaisiin rannikkosatamiin<br />

liikennöivien lastialusten kilpailukyky. Lastialusten ja hinaajien liikenne on alttiina<br />

erityisesti Viron tai Ruotsin lipun alla kulkevien alusten kilpailulle. Kotimaan satamien<br />

välisessä säiliöalusliikenteessä kilpailua lisäävät Ruotsin, Norjan ja eräiden<br />

muiden maiden lippujen alla kulkevat alukset.<br />

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten miehistötuesta tulisi esityksen mukaan<br />

samanlainen kuin nykyisin lastialuksilla. Matkustaja-aluksille palautettaisiin<br />

tukena lähdevero ja työnantajan sosiaaliturvamaksu rajoitetusti verovelvollisten<br />

osalta. Muutoksella halutaan muun muassa mahdollistaa muualla kuin Suomessa<br />

asuvien työllistäminen matkustajalaivoille.<br />

Edellä mainittujen muutosten lisäksi myös miehistön vaihdon tukea laajennetaan<br />

nykyisestä. Korvattaviksi ehdotetaan <strong>Suomen</strong> ulkopuolella tapahtuvasta<br />

vuorottelujärjestelmään liittyvästä miehistön vaihdosta aiheutuvia matkakustannuksia<br />

aluksen ja <strong>Suomen</strong> tai muun EU:n jäsenvaltion taikka ETA-valtion välillä.<br />

Filippiiniläisille merimiehille Kaskisissa<br />

185 000 euron palkkasaatavat<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n ITF-osasto tarkasti perjantaina 29.8. panamalaisen<br />

Stellar Kite-aluksen (brt 38 844) Kaskisten satamassa.<br />

Alus oli purkamassa satamassa Uruguaista Metsä-Botnia Oy:lle tuotua<br />

haketta. Aluksen omistajaksi oli merkitty japanilainen laivamanageriyhtiö<br />

ja miehistönä oli 21-henkinen filippiiniläismiehistö.<br />

ITF-apulaiskoordinaattori Jan Örnin suorittamassa tarkastuksessa<br />

ilmeni, että aluksella ei ollut voimassa olevaa hyväksyttävää työehtosopimusta<br />

ja miehistön palkkataso oli alhainen. Laivan omistaj<strong>alle</strong><br />

lähetettiin välittömästi tarkastuksen jälkeen vaatimus työehtosopimuksen<br />

solmimisesta ja miehistön palkkojen maksusta solmittavan<br />

sopimuksen mukaisesti.<br />

Lukuisista yhteydenotoista huolimatta omistajilta ei saatu maanantaihin<br />

mennessä minkäänlaista vastausta vaatimukseen, joten<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>lle ei jäänyt aikapulan takia muuta vaihtoehtoa, kuin<br />

asettaa alus saartoon maanantaina iltapäivällä. Paikalliset AKT:n ahtaajat<br />

antoivat tukensa saarrolle lopettamalla laivan purkamisen.<br />

Tiistaina 2.9. aluksen omistajan asiamieheksi ilmoittautui suomalainen<br />

juristi, jonka kanssa aloitettiin neuvottelut. Samanaikaisesti<br />

aluksen todellinen omistaja, suuri japanilainen laivayhtiö, oli<br />

ottanut yhteyttä SMU:n japanilaiseen veljesliittoon, jonka ITF-koordinaattori<br />

Shomi Jamashita toimi jatkossa välikätenä SMU:n ITFkoordinaattori<br />

Simo Nurmen ja varustajan välisissä neuvotteluissa.<br />

Kyseisten neuvottelujen tuloksena alukselle solmittiin työehtosopimus<br />

4.9.2008.<br />

Miehistölle vaadittua 185 000 euron palkkasaatavia saatiin odottaa<br />

5.9. aamupäivään saakka, jolloin aluksen paikallinen agentti toimitti<br />

rahat laiv<strong>alle</strong>, jonka jälkeen rahat jaettiin miehistölle Jan Örnin<br />

valvonnassa. Tämän jälkeen suurin osa miehistöstä siirtyi Kaskisten<br />

pankkiin lähettämään saamansa rahat om<strong>alle</strong> tililleen kotimaahansa.<br />

Örnin tehdessä lähtöä laivalta aluksen 57-vuotias konepäällikkö<br />

totesi, että hän ei koskaan aiemmin ollut tavannut ITF-tarkastajaa ja<br />

nyt, yhden tavattuaan, hän pääsee eläkkeelle.<br />

Simo Nurmi // ITF-kooordinaattori // SMU<br />

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö<br />

”Eipä olla köyhiä eikä kipeitä, toteaa Stellar Kiten miehistö”.<br />

11

SAK-päivät Porissa 20.–21.9.2008<br />

2025<br />

TUO TUTKIMATON TULEVAISUUS<br />

Kohtaavatko<br />

SAK ja jäsenet?<br />

Teksti: Saana Lamminsivu<br />

SAK<br />

Korvat punoittivat ja kipinät sinkoilivat<br />

paneelikeskustelussa<br />

-SAK-alus uusia maailmoja<br />

ja vastauksia etsimässä-<br />

”Tulevaisuus päättää tästä päivästä. Tulevaisuus määrittää sen, millaisia<br />

askeleita otamme.” Näillä sanoin avasi SAK:n kehittämisjohtaja<br />

Eija Hietanen paneelikeskustelun SAK:n tulevaisuushankkeesta<br />

Porin SAK-päivillä syyskuun lopulla.<br />

Aika on ystävämme. Aika on vihollisemme. Mikään<br />

muu ei kulu yhtä nopeasti kuin aika. Kymmenen<br />

vuoden takainen tapahtuma voi tuntua tänään eiliseltä.<br />

Ei ole kauaa, kun TUPO syntyi – ja nyt se on jo melkein<br />

kuopattu. Ohikiitävä on hetki ja huominen osaa hiipiä<br />

ovelle aina huomaamatta. Samoin vuosi 2025.<br />

<strong>Suomen</strong> Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK<br />

aloitti tulevaisuuteen valmistautumisen hyvissä ajoin.<br />

Keskusjärjestö haluaa tietää, millainen on ammattiyhdistysliike<br />

vuonna 2025. Moni sanoo tulevaisuuden<br />

tutkimisen olevan tähtitieteilijöitä varten. Keskusjärjestö<br />

on kuitenkin toista mieltä. Ammattiyhdistysliikkeen<br />

tulevaisuuden kannalta yksittäisen jäsenen<br />

kokemus on merkittävin. Millaisen huomisen sinä<br />

haluat nähdä?<br />

Yhtä tutkimaton kuin avaruus,<br />

on myös tulevaisuus<br />

SAK-aluksella on tehtävä tutkia vieraita ja uusia maailmoja.<br />

Se ei hylkää uusia ajatuksia. SAK tutkii rohkeasti<br />

sen, mitä muut eivät ole koskaan aikaisemmin tutkineet.<br />

Kaiva kaukoputki esiin ja liity miehistöön.<br />

LÄHTÖLASKENTA KOHTI VUOTTA 2025 ON ALKANUT:<br />

6, 5, 4, 3, 2, 1, 0!<br />

5 4 3 2 1 0<br />

Sanansäikeiltä ei tässä paneelissa voinut välttyä, sillä melkein täynnä oleva sali pisti parastaan.<br />

Jos kokko voisi syttyä ihmisen sanoista, olisi eräs teollisuusliiton jo eläkkeelle jäänyt<br />

aktiivi saanut aika roihun aikaan. Joidenkin salissa olevien korvat punoittivat, mutta monet<br />

pitivät myös kättä suunsa edessä naurun pidättelemiseksi. Harvoin on tilaisuus nähdä yhtä<br />

suurta melodraamaa.<br />

Ei ole ihme, että monet salissa kokivat suuria tunnekuohuja. SAK:n tulevaisuushankkeen<br />

onkin tarkoitus saada kipinöitä ja ajatuksia aikaan. Millainen on tulevaisuuden työelämä?<br />

Tutkimukset ovat tuoneet ilmi muun muassa, että nuorille vapaa-aika on tärkeämpi kuin<br />

edellisille sukupolville. Missä tulevaisuuden ay-liike toimii: ovatko työväentalot verkossa?<br />

Miten määritellään arvot ja ihanteet? Mikä on keskusjärjestön rooli? Entäpä jos SAK:n alla<br />

olisi vain neljä suurta liittoa? Onko nuorille solidaarisuuden sijaan tiedonsaanti ay-liikkeessä<br />

ensimmäisellä sijalla?<br />

Hankkeen eteneminen<br />

SAK:n tulevaisuushankkeessa on tehty tähän mennessä esimerkiksi mielikuvatutkimus,<br />

järjestetty iso tasa-arvoseminaari, tutkimusta on käsitelty SAK:n valtuustossa ja kuunneltu<br />

liittojen asiantuntijoita. Hankkeessa halutaan kuulla kuitenkin eniten tavallisen jäsenen<br />

ääntä ja siksi ohjelmaa tehdään ajan kanssa. Hanke tähtää muun muassa SAK:n periaateohjelman<br />

uudistamiseen järjestön seuraavassa edustajakokouksessa.<br />

“Emme halua luoda tulevaisuutta SAK:n toimistosta”, toteaa tutkimusjohtaja Hietanen.<br />

“Ilman jäsenjärjestöjen pohtimista hanke jää torsoksi”, hän kannustaa kaikkia liittojen<br />

jäseniä ottamaan osaa keskusteluun esimerkiksi SAK:n kotisivuilla.<br />

Seuraavaksi hanketta aletaan käsitellä alueellisesti. Keinosi vaikuttaa on ottaa osaa keskusteluun<br />

paikan päällä tai verkossa. Tulevaisuushankkeen on tarkoitus olla valmis vuonna<br />

2011.<br />

Mitä ovat<br />

oikeudenmukaisuus,<br />

solidaarisuus ja tasa-arvo<br />

tänä päivänä?<br />

Osallistu keskusteluun Internetissä:<br />

blogit.sak.fi/sak2025<br />

www.sak.fi > Tämä on SAK > Tulevaisuushanke<br />

Lokakuun keskusteluteema blogissa:<br />

Poliittinen 12 ryhmätoiminta<br />

<strong>Unioni</strong>n hallitus piti syyskuun kokouksensa 450-vuotisjuhliaan viettävässä Porissa.<br />

Hallitus osallistui samalla myös valtakunnallisiin SAK-päiviin yhdessä 500 muun järjestöaktiivin<br />

kanssa.<br />

Katso kuvag<strong>alle</strong>ria <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n kotisivuilla:<br />

www.smu.fi > liitto > Ajankohtaista <strong>Unioni</strong>ssa

vanhat<br />

skönärit muistelee<br />

Kompassi heräsi eloon juhliessaan Haminassa<br />

Rannikkomme jokaisessa satamassa toimi menneinä vuosikymmeninä merimiesravintoloita, joista<br />

yksi tunnetuin ja ehkä aidoin oli Haminan Seurahuoneen yhteydessä oleva Kompassi. Kompassin<br />

historia alkoi 1948. Tämän värikkään historian omaava ravintola juhli 14.8.2008 60-vuotista taivaltaan.<br />

Kutsu oli tavoittanut suuren joukon vanhan ajan merenkulkijoita, niin miehiä kuin naisia sekä<br />

Kompassin tyttöjä ja henkilökuntaa. Täpötäydessä, pieteetillä uusitussa ravintolassa, seilattiin jälleen<br />

maailman meriä ja kättelyn sijaan halattiin vanhoja, mutta harvoin tavattuja tuttuja.<br />

Kokkareitten aikana kuultiin 60–70-lukujen musiikkia ja tietysti hanurin soittoa vaikkei Karjalaisen<br />

”Osku” ollutkaan pelimannina. Juhlan veti nykyinen ravintolapäällikkö Timo Hyle. Juhlapäivänä<br />

Kompassi oli rempseä kuin parhaina päivinään.<br />

<strong>Merimies</strong>kapakkana Kompassi vaikutti puhtaimmillaan 1960–70-luvuilla. Kompassi ei ollut pelkästään<br />

ravintola, vaan myös tärkeä kohtaamispaikka. Merenkulkijat liikkuivat tuohon aikaan pitkillä<br />

matkoilla, mutta viipyivät myös satamissa. Kompassiin kertyi silloin kaikki tieto maailman meriltä.<br />

Pitkässä, peräosan juhlapöydässä kuultiin missä kaveri seilasi ja milloin hänet saattoi tavoittaa.<br />

Kompassissa tiedettiin koko kauppalaivastomme liikkumiset aikatauluineen.<br />

Edelleenkin Haminassa vierailevat merimiehet käyvät katsomassa kuinka Kompassi elää tätä<br />

päivää. Toki paikkakunnalla yhä harveneva vanha seilaajajoukko silloin tällöin piipahtaa entisessä<br />

kotikapakassaan.<br />

Palst<strong>alle</strong> vanhat merikarhut voivat<br />

lähettää turinoitaan ja muisteloitaan!<br />

Toivomme runsasta osanottoa!<br />

Seppo Riiheläinen<br />

Lue juttu kokonaisuudessa<br />

<strong>Unioni</strong>n kotisivuilta:<br />

www.smu.fi > etusivulla linkki ’Vanhat skönärit muistelee’<br />

tai<br />

www.smu.fi > liitto > historia > Vanhat skönärit muistelee<br />

Kuvassa ravintolapäällikkö Timo Hyle, oikealla<br />

Jallo Malmi sekä taustalla s/s Haminan päällikkö<br />

Patu Patanen.<br />

Ylityökorvausten maksussa puutteita<br />

joissakin pientonniston rahtialuksissa<br />

Ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksen ehtojen<br />

noudattamisessa on esiintynyt puutteita eräissä pientonniston<br />

rahtialuksissa. Palkoista on sovittu työehtosopimuksista poiketen ja<br />

aluksilla maksetaan ns. ”könttäpalkkoja”, eikä merityöaikalain ja alan<br />

työehtosopimuksen määrittämiä ylityökorvauksia makseta lainkaan.<br />

Joillakin aluksilla työaikakirjanpidolla ei näytä olevan merkitystä palkan suhteen, vaan niistä ovat<br />

näkyneet vain lepoajat. ”Könttäpalkan” (sopimuspalkan) väitetään sisältävän ylityöt ja muut mahdolliset<br />

lisät. Yleensä tämä käytäntö merkitsee sitä, että työntekijän kuukausiansio jää pienemmäksi<br />

kuin mitä työehtosopimusta oikein noudattamalla kokonaisansioksi tulisi.<br />

Työntekijän kannattaakin tutkia palkkanauhansa huolella, että palkat tulevat oikein maksetuiksi.<br />

Ylitöistä kuuluu saada korvaus ja on myös seurattava erinäisten lisien oikein maksamista. Myös<br />

hyvin asiansa hoitavat varustajat kärsivät tästä kilpailua vääristävästä tilanteesta.<br />

13

" Ethän kerro kenellekään..."<br />

Pahaenteisestä nimestään huolimatta Juorupiiri-niminen näytelmä oli menestys<br />

Etelä-<strong>Suomen</strong> osastolaisten keskuudessa. Teatteri Helsingin esitys<br />

katsottiin Helsingin Tervasaaressa elokuun lopulla.<br />

Ajatus yhteisestä teatterireissusta lähti liikkeelle Ikosen Marin ideasta<br />

(kiitos hänelle siitä!) ja mukana menossa oli myös Mepa (<strong>Merimies</strong>palvelutoimisto).<br />

Näytelmää saapui katsomaan useita ensimmäistä kertaa<br />

Etelä-<strong>Suomen</strong> osaston toimintaan osallistuneita, niin minäkin. Yhteinen<br />

kanssakäyminen oman osaston jäsenten – ja ihan osastojenkin – välillä<br />

on tärkeää. Kaiken toiminnan ei tarvitse olla aina nyrkki ojossa uhoamista,<br />

vaan kyllä riennoissa voi olla mukana vähän kevyemmälläkin mielellä. Kai<br />

sitä korvan taakse sitten jotain jää.<br />

Teatterin jälkeen kävimme syömässä Krunikassa. Illanvietossa oli mahdollista<br />

rupatella paremmalla ajalla. Monet eivät tunne <strong>Unioni</strong>a tai oman<br />

ammattiosaston toimintaa kovin hyvin. Yhteisissä tapaamisissa on mahdollisuus<br />

oppia asioista ja kuulla uutisia.<br />

<strong>Unioni</strong>n toimintaan tarvittaisiin mukaan uusia luottamusmiehiä. Moni<br />

ei tiedä mitä luottamusmies tekee, vaan häntä pidetään vähän sellaisena<br />

mörkönä työpaikalla. Luottamusmiehen tehtävä on auttaa jäseniä ja tiedottaa<br />

heille eri asioista. Luottamusmies on linkki työpaikan ja <strong>Unioni</strong>n välillä.<br />

Tosin luottamusmieskin on vain ihminen eikä mikään supermies, mutta<br />

liitosta saa sitten apua kinkkisemmissä jutuissa.<br />

Työkaverini M/s Silja Serenadelta pyysivät minua lähtemään luottamusmieheksi.<br />

En lähtenyt soittaen sotaan, vaan pohdin asiaa puoli vuotta. Nyt<br />

on takana vuosi luottamusmiehen töitä. Peruskursseille osallistuin tänä<br />

vuonna. Täytyy sanoa, että katunut en ole. Nyt kun tiedän asioista, on myös<br />

paljon helpompi toimia. Seilannut olen 13 vuotta ja herätys luottamusmiestehtävään<br />

tuli hieman myöhässä, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että<br />

on parempi toimia vaikka myöhään kuin ei milloinkaan.<br />

Kai Korhonen<br />

kokki ja osastoluottamusmies<br />

M/s Silja Serenade<br />

juttuja jäseniltä<br />

medlemmarna skriver<br />

” Du talar väl inte om det för någon”<br />

Trots sitt illavarslande namn gjorde föreställningen Skv<strong>alle</strong>rcirkeln succé<br />

bland personalen på Södra Finlands avdelning. De såg Teatteri Helsinkis<br />

föreställning i Tervasaari i Helsingfors i slutet av augusti.<br />

Tanken på en gemensam teaterresa föddes hos Mari Ikonen (tack till<br />

henne för det!), och SSB (Sjömansservicebyrån) följde också med på resan.<br />

Många som följde med för att se föreställningen deltog i Södra Finlands<br />

avdelnings aktiviteter för första gången, så även jag. Det är viktigt<br />

att umgås med medlemmarna på den egna avdelningen – och även på<br />

andra avdelningar. Man måste inte alltid stå med näven i luften, utan man<br />

kan också delta i aktiviteter med ett något lättare sinne. Nog lär man sig<br />

alltid något.<br />

Efter teatern åt vi middag på Krunika. På kvällen blev det mer tid över<br />

till småprat. Många kan inte så mycket om Unionen eller den egna fackavdelningens<br />

verksamhet. På de gemensamma träffarna får man möjlighet<br />

att lära sig mer om saker och ting och höra nyheter.<br />

Vi skulle behöva nya förtroendemän i Unionen. Många vet inte vad en<br />

förtroendeman gör, utan han betraktas lite som ett spöke på arbetsplatsen.<br />

Förtroendemannens uppgift är att hjälpa medlemmarna och att informera<br />

dem om saker och ting. Förtroendemannen är en länk mellan arbetsplatsen<br />

och Unionen. Förtroendemannen är bara människa och ingen superman,<br />

men man får hjälp av förbundet vid svårare frågor.<br />

Mina arbetskamrater på M/s Silja Serenade bad mig bli förtroendeman.<br />

Jag kastade mig inte in i det, utan funderade på det i ett halvår. Nu har jag<br />

varit förtroendeman i ett år. I år gick jag grundkursen. Jag måste säga att<br />

jag inte har ångrat mig. Nu när jag vet mer är det också lättare att agera.<br />

Jag har seglat i 13 år och väckelsen att bli förtroendeman kom något sent,<br />

men jag tycker absolut att det är bättre att agera sent än aldrig.<br />

Kai Korhonen<br />

kock och avdelnings förtroendeman<br />

M/s Silja Serenade<br />

14

Ledare:<br />

Ökat samarbete mellan transportförbunden<br />

De senaste åren har det skett flera stora förändringar<br />

i förbundens struktur. Bara bland FFC:s<br />

förbund har grupperingen i sektorer varit omfattande.<br />

PAM, som utgörs av privata servicebranscher,<br />

och JHL, förbundet för den offentliga<br />

sektorn, omfattar över 400 000 FFC-anslutna<br />

löntagare. TEAM, fusionen av industriförbunden,<br />

är i full gång och kommer när den är klar<br />

att omfatta över 300 000 medlemmar.<br />

Transportförbundens eget samarbetsutvecklingsprojekt<br />

– där utredningsmannen som har<br />

tillsatts av förbunden har undersökt hur transportförbunden<br />

skulle kunna utveckla och förbättra<br />

intressebevakningen inom logistikbranschen<br />

– når på sitt sätt en vändpunkt i början av oktober,<br />

då utredningsmannen presenterar sin rapport.<br />

Det sker den 9.10. på ett gemensamt möte<br />

mellan transportförbundens styrelser, varefter<br />

varje förbund som är med i projektet måste fundera<br />

på hur de förhåller sig till utredningsmannens<br />

förslag. Förutom Sjömans-Unionen var<br />

Bil- och Transportbranschens Arbetarförbund<br />

AKT, Post- och logistikbranschens union PAU,<br />

Lokmannaförbundet VML, Järnvägstjänstemannaförbundet<br />

RVL, Luftfartsunionen IAU samt<br />

Finlands Flygvärdinne- och Stewardförening<br />

SLSY med och påbörjade utredningsarbetet.<br />

Det ökade samarbetet mellan transportförbunden,<br />

som skulle kunna leda till en ännu<br />

mer kompakt helhet för logistikbranschen med<br />

över 100 000 medlemmar, skiljer sig från PAM,<br />

JHL och kanske det kommande TEAM såtillvida<br />

att samtliga transportförbund har arbetet i en<br />

transportkedja gemensamt. Det handlar om en<br />

helhet som i hög grad kan kontrollera sjöfarten,<br />

hamnverksamheter, landsvägs- och luftfartstrafiken<br />

och järnvägstransporter genom olika<br />

åtgärder. Det råder inga tvivel om att en sådan<br />

koncentration skulle kunna göra sin röst hörd.<br />

Det finns också goda skäl till att arbetsgivarsidan<br />

känner oro över transportförbundens samarbetsprojekt.<br />

Utvecklingen av samarbetet och funktioner<br />

måste i första hand ses ur medlemmarnas synvinkel.<br />

Den stora frågan är vilken nytta den enskilda<br />

medlemmen skulle ha av att samarbetet<br />

mellan transportförbunden<br />

ökade<br />

Det ökade samarbetet<br />

mellan<br />

och utvecklades.<br />

transportförbunden,<br />

som skulle överlappande funk-<br />

Avvecklingen av<br />

tioner och bättre resursallokering<br />

och<br />

kunna leda till en<br />

ännu mer kompakt<br />

helhet för till att medlemmen<br />

-fokusering ska leda<br />

logistikbranschen får bättre, mångsidigare<br />

och ännu<br />

med över 100 000<br />

effektivare service<br />

medlemmar.<br />

från sitt förbund<br />

både vad gäller att lösa enskilda problem och<br />

att ha en avtalsverksamhet för att fastställa arbetsvillkoren.<br />

Som vi har sett hos PAM, JHL och TEAM<br />

handlar det om ett projekt som tar tid att genomföra.<br />

För att kunna genomföra sådana reformer<br />

krävs i första hand rätt inställning, men<br />

framför allt tid och ork samt att vi tar del av och<br />

lyssnar på vad medlemmarna har att säga.<br />

Simo Zitting<br />

16<br />

INNEHÅLL:<br />

16 I Åbo skärgård:<br />

På väg med Kaita<br />

18 I Åbo skärgård:<br />

Trafiken ökar på Destias färjor<br />

19 Däcksmannen är en kvinna<br />

2 0 FFC:s framtidsprojektet<br />

21 Skicka din julhälsning<br />

21 Unionen och SEKO träffades<br />

24 Ger feedback om Sjömannen<br />

15

Tidningen Sjömannen i Åbo skärgård: Förbindelsefartygen och färjorna tryggar resan ända fram till slutdestinationen<br />

PÅ VÄG MED KAITA<br />

Text och Bilder: Saana Lamminsivu<br />

Förbindelsefartygstrafiken i Åbo skärgård är till belåtenhet och den nuvarande servicenivån måste tryggas,<br />

säger skärgårdsborna och skärgårdsdelegationen. Tvärtemot den allmänna uppfattningen har antalet<br />

passagerare i sydvästra Finlands skärgård ökat från år till år. Under sommarsäsongen gäller det att i god tid<br />

reservera en bilplats på förbindelsefartyget – som det är nu blir många kvar på stranden.<br />

”På sommaren har vi ofta problem med kapaciteten<br />

om det är många turister i farten”,<br />

konstaterar Pekka Jokinen, däcksman på förbindelsefartyget<br />

Kaita. Vattnet svallar bakom<br />

fartyget då det lämnar Röölä i Rimito. En två<br />

timmar lång skärgårdstur väntar. Den sista turen<br />

för kvällen.<br />

500 personer helt beroende<br />

av förbindelsefartygstrafiken<br />

”Förra vintern var den underligaste i mannaminne”,<br />

minns Pekka.<br />

Skärgården var öppen. Det kom inte tillräckligt<br />

mycket is för att bära en människa,<br />

för att inte tala om en bil.<br />

Förbindelsefartygen åkte från ö till ö och<br />

transporterade lokalbefolkningen. Förbindelsefartygstrafiken<br />

i Åbo skärgård omfattar åtta<br />

kommuner: Dragsfjärd, Houtskär, Iniö, Kor-<br />

po, Nagu, Pargas, Rimito och Velkua. Öarna,<br />

som saknar fast förbindelse, har drygt 4 000<br />

invånare, varav 500 är helt beroende av förbindelsefartygstrafiken,<br />

avslöjar undersökningen<br />

Beskrivning av skärgårdens förbindelsebåtstrafik<br />

Förbindelsefartygstrafiken<br />

är ett lagstadgat trafiksystem<br />

för transport av passagerare,<br />

fordon och frakt och ansvarar<br />

alltså för kollektivtrafiken<br />

i skärgården.<br />

Skärgårdsbornas transportmöjligheter<br />

måste tryggas.<br />

som beställdes av Sjöfartverket och som blev<br />

färdig i våras.<br />

”Förutom passagerare transporterar vi även<br />

post och utrustning avsedd för jordbruks- och<br />

företagsverksamhet.”<br />

Antalet jordbruk blir allt färre i skärgården,<br />

medan turismen ökar kraftigt. Nya fritidsbostäder<br />

byggs allt längre ut i den yttre skärgården<br />

då stränderna nära fastlandet fylls.<br />

”Man transporterar bland annat arbetsredskap<br />

och hemutrustning till öarna. På<br />

grund av sin storlek kan de bara transporteras<br />

med förbindelsefartyg” berättar Pekka.<br />

På de största öarna finns det kilometervis<br />

med vägar. Bilar behövs för vardagskörning.<br />

En stor terrängbil upptar två bilplatser på förbindelsefartyget.<br />

De äldre förbindelsefartygen<br />

börjar bli för små för dagens bilar. Därför börjar<br />

det så smått bli dags att skaffa ny utrustning.<br />

16

Text och Bilder: Saana Lamminsivu<br />

Pekka Jokinen i Röölä i Rimito.<br />

Befälhavare Jarmo Juvakka kom till förbindelsefartygen år<br />

1989 och började arbeta på Kaita 1993. Varje dag körs tre<br />

turer och arbetsdagarna blir långa, eftersom en tur varar<br />

från två timmar och uppåt.<br />

Katten får en kunglig transport till förbindelsefartygskajen<br />

från sin hemö: ägaren skjutsade den i skottkärra i 1,5<br />

kilometer mot stranden och katten njöt avslappnat av<br />

landskapet under färden. Inte så mycket att jama om! På<br />

förbindelsefartyget svängde emellertid humöret och murre<br />

var inte längre på så fotogeniskt humör, utan glodde<br />

olycksbådande genom burens öppningar på alla som<br />

passerade.<br />

Skärgårdsbefolkningen växer<br />

”Förbindelsefartyget Kaita har den största<br />

transportkapaciteten bland de mindre fartygen”,<br />

förklarar kapten Jarmo Juvakka.<br />

Under sommarsäsongen använder fartyget<br />

ett bokningssystem. En bilresa med Kaita<br />

måste beställas i förväg.<br />

”På sommaren får vi upp till 70–80 samtal<br />

om dagen rörande bokningen”, räknar Jarmo.<br />

Trots det blir många kvar på stranden i väntan<br />

på nästa tur, eftersom förbindelsefartyget<br />

inte kan ta mer än sin kapacitet. Det höjda<br />

bensinpriset har också haft en direkt effekt<br />

på antalet passagerare som åker med Kaita.<br />

Många har upptäckt att förbindelsefartyget är<br />

billigare att resa med än den egna båten.<br />

”Då bensinpriset gick upp bytte många<br />

passagerare till Kaita”, konstaterar Jarmo.<br />

Enligt prognoser från Statistikcentralen<br />

kommer antalet invånare i de flesta skärgårdskommunerna<br />

att öka till år 2010 eller senast<br />

2040. Det skulle innebära 300 nya invånare<br />

år 2010. År 2040 skulle befolkningen ha ökat<br />

med hela 2 400 nya invånare i Åbos skärgårdskommuner.<br />

Förbindelsefartygstrafiken<br />

i Åbo skärgård<br />

Förbindelsefartygen transporterar passagerare,<br />

bilar och frakt i sydvästra Finlands skärgård<br />

hela året, förutom vid stränga vintrar, då<br />

transporten sker längs isvägar. Förbindelsefartygstrafiken<br />

sköts av Sjöfartverket, som beställer<br />

tjänsten från olika trafikbolag. Finstaship<br />

trafikerar med 12 förbindelsefartyg, varav Kaita<br />

är ett. Dessutom trafikerar privata förbindelsefartyg<br />

Åbo skärgård.<br />

Skärgårdarna är<br />

”en gemensam fråga<br />

Skärgårdsdelegationen är en permanent, lagstadgad<br />

delegation som har tillsatts av statsrådet.<br />

Enligt delegationen erbjuder skärgården<br />

och insjöarna möjligheter att bl.a. utveckla<br />

produktionen av upplevelsetjänster i naturen.<br />

– Till följd av fritidsboendet, skärgårds- och<br />

insjöturismen, båtlivet och övrig rekreation<br />

samt naturskyddet är skärgården en gemensam<br />

fråga för finländarna, konstaterade skärgårdsdelegationen<br />

vid sitt sommarmöte i<br />

Nådendal i augusti.<br />

Däcksmannen är ofta den enda lokala<br />

guiden för turister<br />

Ön Ruotsalais har 20 året-runt-boende. Även<br />

idag idkas det jordbruk på ön. Förbindelsefartyget<br />

Kaita saktar ner farten och ön som ligger<br />

nära kusten susar förbi. Snart är vi framme<br />

vid kajen. Pekka hjälper passagerarna och<br />

bilen av fartyget och tar betalt av de nya. Det<br />

gäller att vara mer än noggrann med de varierande<br />

passagerarflockarna under sommarsäsongen<br />

– de sprider ut sig lite här och var på<br />

fartyget.<br />

Kaita tar strax under 60 passagerare. De<br />

största förbindelsefartygen tar från drygt etthundra<br />

till omkring 250 passagerare, som<br />

kan sitta inne i fartyget eller vara ute på däck.<br />

Förr i tiden arbetade fyra man på förbindelsefartygen,<br />

idag får även de största klara sig med<br />

tre. Allmän information, guidning och vaktning<br />

av passagerare, från småbarn till äldre,<br />

borgar för en säker resa. Vid utvecklingen av<br />

turismnäringen i skärgårdsområdet gäller det<br />

att uppmärksamma och värdesätta däcksmännens<br />

centrala roller i arbetet med turister. På<br />

vägen från Ruotsalais till Korvenmaa hinner<br />

Pekka också svara på flera frågor och berätta<br />

om öarnas historia ända till kalkgruvorna, eftersom<br />

han känner öarna som sin egen ficka.<br />

”Förberedelser inför pensioneringarna<br />

måste göras i god tid<br />

även på förbindelsefartygen<br />

Finstaships direktör för Östersjötjänster Veijo<br />

Hiukka kallar förbindelsefartygens besättning<br />

för riktiga experter.<br />

”Besättningssidan har varit helt korrekt och<br />

riktig: Bra, skickliga och kunniga människor på<br />

rätt plats”, berättar Hiukka för tidningen Sjömannen.<br />

Liksom i många andra rederier står förbindelsefartygen<br />

inför många pensioneringar de<br />

kommande åren.<br />

”Pensioneringarna närmar sig så smått. Vi<br />

skulle behöva få in en yngre generation – och<br />

vi måste se allvarligt på det”, säger Hiukka om<br />

situationen för förbindelsefartygen.<br />

En lösning på problemet anser Hiukka vara<br />

att lära upp ungdomar.<br />

”Vi måste få in unga, praktiska förmågor<br />

som passar för uppgiften.”<br />

Allt fungerar inte riktigt som det ska i Rederiverkets<br />

arbetsmiljö idag. Även om läget för<br />

förbindelsefartygen är bra i sig sker det omvälvningar<br />

på andra håll. Hiukka efterfrågar också<br />

större långsiktighet i Finstaships verksamhet.<br />

”Absolut, vi måste ha en mer långsiktig och<br />

tydlig verksamhet”, säger han kritiskt om dagens<br />

situation.<br />

Och det stämmer, verkets sätt att ta ett år i<br />

taget ligger i nuläget långt ifrån det!<br />

17

Nagu • Na<br />

Tidningen Sjömannen i Åbo skärgård: Förbindelsefartygen och färjorna tryggar resan ända fram till slutdestinationen<br />

Töfsala • Taivassalo<br />

Gustafs • Kustavi<br />

Vil<br />

Iniö<br />

Åbo • Tur<br />

Houtskär<br />

Pargas • Parain<br />

Korpo • Korppoo<br />

Trafiken ökar på<br />

Skärgårdens Ringväg i sydvästra<br />

Finland är ett populärt besöksmål<br />

för dem som reser i hemlandet. De<br />

flesta som följer den ringformade,<br />

ca tvåhundra kilometer långa rutten<br />

(den såkallade stora Ringvägen)<br />

startar sin färd från Åbo. Hela<br />

rundan har man kunnat åka sedan<br />

1996 då förbindelsebåtstrafiken<br />

mellan Houtskär och Iniö inleddes.<br />

Färjor och förbindelsebåtar transporterar<br />

passagerare – och vid<br />

behov även fordon – mellan öarna.<br />

Text och Bilder: Saana Lamminsivu<br />

”Sommaren 2008 åkte redan hela 20.000<br />

resenärer Ringvägen”, berättar Niclas Gestranius,<br />

turistchef för Region Åboland r.f.<br />

Färjeöverfarten mellan Pargas och<br />

Nagu är den mest trafikerade<br />

Även på de övriga skärgårdsrutterna har trafiken<br />

ökat. Överfarten mellan Pargas och Nagu,<br />

som är en del av Ringvägen, är en av Finlands<br />

mest trafikerade. Under sommarsäsongen trafikerar<br />

här tre färjor, varav Destias Falco är en.<br />

”På grund av trafiken till och från stugorna<br />

trafikerar vi med tre färjor under fredags- och<br />

söndagskvällar även i september”, berättar befälhavaren<br />

Seppo Tuomarmäki.<br />

Under de senaste åren har antalet passagerare<br />

under sommarsäsongen ökat med ca<br />

tusen.<br />

”I juni transporterades i genomsnitt ca<br />

2600 och i juli över 3000 fordon per dygn”,<br />

berättar trafikchefen för Destia AB:s färjetjänster<br />

Timo Mäkelä.<br />

Inte helt oväntat är det midsommaraftonen<br />

som för med sig den största rusningen.<br />

Senaste midsommar transporterades över<br />

4000 fordon.<br />

Falco tar 45 personbilar i gången. Nere<br />

på däck används tre filer och uppe finns en<br />

”hylla”. I och med att bilarna blivit större måste<br />

den ena hyllan tas ur bruk och den andra<br />

breddades med 40 centimeter.<br />

”Numera använder vi en fil mindre. Av säkerhetsskäl<br />

måste det gå att öppna bildörrarna<br />

åtminstone på ena sidan”, motiverar trafikchef<br />

Mäkelä parkeringsarrangemangen på däck.<br />

Extra däckspersonal under sommarsäsongen<br />

I och med att trafiken och antalet passagerare<br />

ökar skulle det vara skäl att se över personalstyrkan<br />

under sommarsäsongen. Falco har en<br />

besättning på tre personer.<br />

”Som det ser ut nu kommer maskinmästaren<br />

alltid uppspringande för att hjälpa till om<br />

det är mycket trafik”, berättare Falcos befälhavare<br />

Tuomarmäki.<br />

Överfarten mellan<br />

Pargas och Nagu, som är en del av<br />

Ringvägen, är en av<br />

Finlands mest trafikerade.<br />

Den här gången dirigerar Suvi-Tuuli<br />

Tikkanen ensam trafiken på Falcos däck. Fordonen<br />

parkeras på båda sidorna om filerna.<br />

Chaufförerna utgör en brokig skara och<br />

många av dem är turister. Redan av säkerhetsskäl<br />

skulle en extra däcksman vara nödvändig<br />

under sommarsäsongen. Också människornas<br />

uppförande ger upphov till extra arbete:<br />

många tänker sig till exempel till att ta sig ett<br />

bloss under överfarten.<br />

18

lnäs • Askainen<br />

ku<br />

en<br />

uvo<br />

”Av säkerhetsskäl<br />

är rökning<br />

förbjuden på bildäck”,<br />

förklarar<br />

trafikchef Mäkelä<br />

färjans säkerhetsåtgärder.<br />

Det finns risk<br />

att olja som runnit<br />

ur fordonen antänds – och då är goda råd så stor båt redan skulle kräva kunskaper om<br />

dyra. I en nödsituation är inte mycket hjälp sjöfart.<br />

att vänta från bryggan, eftersom man där har ”Jag anser att det borde finnas ett båtkörkort<br />

eller att det av alla båtförare skulle krävas<br />

“sina egna problem”. Fartygsleden från Åbo<br />

till Hangö korsar överfarten där de tre färjorna<br />

trafikerar.<br />

havaren.<br />

grundkunskaper i sjöfart”, konstaterar befäl-<br />

”Under sommaren kan det verkligen vara I folkmun heter det att en stor plånbok<br />

kaos här ibland”, himlar sig befälhavare Tuomarmäki.<br />

Värst är segelbåtarna eftersom en gera en båt bland skärgårdens alla grynnor.<br />

inte nödvändigtvis innebär att man kan navi-<br />

Destias färjor<br />

Däcksmannen är en kvinna som kan sitt jobb<br />

En kvinna som Suvi-Tuuli Tikkanen är en sällsynt syn på färjornas<br />

däck. Endast tre kvinnor jobbar nämligen på Destia Ab:s färjor.<br />

”Jag gillar det här jobbet. Ingen dag är den andra lik och så får man<br />

vara ute i friska luften”, berättar Suvi-Tuuli. Suvi-Tuuli som inledde<br />

sin sjömanskarriär på ekonomisidan bestämde sig för att studera till<br />

maskinmästare i sjömansskolan. Suvi-Tuulis kusin tipsade henne om<br />

färjorna och nu har hon jobbat som vikarie på färjorna i Åbolands<br />

skärgård.<br />

”Färjorna är en bra arbetsplats. Man kan till exempel åka hem till kvällen och<br />

har tid att träffa familjen.”<br />

Arbetet som däcksman förutsätter förmåga att reagera på olika situationer<br />

”På sommaren gäller det att kunna lasta färjan effektivt. Man måste kunna improvisera för att få<br />

plats med alla bilar utan att det blir onödiga tomrum mellan dem”.<br />

Arbetet på färjan är i alla fall inte långtråkigt. Förhållandena ändras hela tiden. ”Människorna<br />

kan när som helst komma ut ur fordonen och gå omkring medan lastningen ännu pågår. Det<br />

kan sluta illa för såväl bildörrarna som människorna själva”, beskriver Suvi-Tuuli den hektiska<br />

säsongen.<br />

Däcksmannen måste kunna stå på sig<br />

”Man måste kunna säga till på skarpen och se till att människorna håller sig undan där bilarna<br />

kör” berättar den ordningsamma Suvi-Tuuli som vant och skickligt dirigerar in bilarna i rätt filer<br />

på bildäck.<br />

Att se en kvinna som däcksman är säkert en exotisk upplevelse för många turister. I Finland<br />

klarar sig kvinnorna galant även i traditionellt mansdominerade yrken, i själva verket lika bra<br />

som männen, och även Suvi-Tuuli skulle gärna fortsätta på färjorna om det bara finns jobb även<br />

i framtiden.<br />

I Oppfinnar-Jockes verkstad<br />

På gården står en till synes alldeles vanlig paketbil.<br />

Arto Nordman gläntar på dörren till skåpet. Burkar<br />

med rengöringsmedel, kabelrullar, skruvmejslar<br />

och skiftnycklar fyller hyllorna därinne. Precis som<br />

i Oppfinnar-Jockes verkstad! Alla dessa verktyg och<br />

tillbehör till hör dock Arto. Men precis som Oppfinnar-Jocke<br />

står inte heller han handf<strong>alle</strong>n när ett<br />

problem dyker upp. Där problem uppstår kan man<br />

också hitta Arto med sin paketbil.<br />

Även bland Sjömans-Unionens medlemmar representerar<br />

Nordman en udda yrkeskategori. Han<br />

sköter nämligen servicen av Destia Ab:s färjor och<br />

har hand om alla de arbetsuppgifter som inte hör till<br />

färjepersonalens ansvar.<br />

”Igår var jag i Lövö och bytte färjans vajer”, berättar<br />

Arto.<br />

En färjas vajer håller i ca ett till ett och ett halvt år<br />

och varje år byter Arto ut ca tio kilometer vajer!<br />

”Med hjälp av en vinsch på stranden spänns<br />

vajern till rätt stramhet”, beskriver Arto hur arbetet<br />

går till.<br />

Destias färjor trafikerar på alla håll i Finland och<br />

som en följd av det samlar Arto varje år på sig en<br />

hel del kilometrar bakom ratten i paketbilen. Land<br />

och rike runt har han gasat på i bolagets tjänst i<br />

över 40 år.<br />

”Om en färja går sönder någonstans betyder det<br />

nästan alltid att trafiken avstannar helt”, vet Arto<br />

berätta.<br />

Förebyggande och underhåll är en viktig del av<br />

hans arbete. Trots detta uppstår ibland situationer<br />

då man måste ge sig iväg med mycket kort varsel.<br />

”För inte så länge sedan var jag på väg på begravning,<br />

men så åkte jag till jobbet istället. Man<br />

fick inte tag på någon annan och trafiken skulle ha<br />

brutits helt på rutten i fråga.”<br />

Arto nämner flera orsaker till att problem med<br />

färjorna uppstår. De snäva tidtabellerna belastar<br />

fartygen hårt och det finns inga reservfärjor. Färjorna<br />

börjar också bli gamla: Arto berättar att den<br />

nyaste färjan är ca 15 år gammal, medan de äldsta<br />

redan har nästan 50 år på nacken. Då man till detta<br />

adderar den kraftiga ökningen i trafikmängden under<br />

sommarsäsongen och de allt större bilarna ser<br />

Artos arbete inte ut att sig någon ände inom den<br />

närmaste framtiden.<br />

19

DEN OUTFORSKADE FRAMTIDEN<br />

- FFC-farkosten på väg mot nya världar och nya svar -<br />

Tiden är vår vän. Tiden är vår fiende. Inget går så fort som tiden. Något om hände för tio år sedan<br />

kan kännas som om det var igår. Det är inte länge sedan INPO etablerades – och nu är det<br />

nästan redan begravt. Stunden är flyktig och morgondagen smyger sig på, alltid lika obemärkt.<br />

Det gör också året 2025.<br />

Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC inledde förberedelserna inför framtiden i<br />

god tid. Centralorganisation vill veta hur fackföreningsrörelsen skall se ut år 2025. Många påstår<br />

att framtidsforskning är astronomernas uppgift. Centralorganisationen håller inte med. För<br />

fackföreningsrörelsens framtid är de enskilda medlemmarnas synpunkter viktigast. En hurdan<br />

morgondag vill du ha?<br />

Framtiden är lika outforskad som rymden<br />

FFC-farkostens uppgift är att undersöka nya och främmande världar. Den<br />

ratar inga nya idéer. FFC ger sig modigt i kast med sådant som ingen tidigare<br />

har utforskat. Gräv fram ditt teleskop och kom med. Nedräkningen mot år<br />

2025 har börjat: 6, 5, 4, 3, 2, 1, 0!<br />

Var med och diskutera på nätet:<br />

blogit.sak.fi/sak2025<br />

www.sak.fi/svenska > Detta är FFC > Framtidsprojektet<br />

I oktober diskuteras följande tema i bloggen:<br />

Politisk gruppverksamhet<br />

SAK<br />

Öronen glöder och gnistorna flyger i paneldiskussionen<br />

”Framtiden avgör nutiden. Framtiden anger i vilken riktning vi skall gå.” Med dessa ord öppnade<br />

FFC:s utvecklingschef Eija Hietanen paneldiskussionen om FFC:s framtidsprojekt vid FFCdagarna<br />

i Björneborg i slutet av september.<br />

I den panelen gick det inte att undvika ljungande ordväxling eftersom den nästan fulla salen<br />

gav sitt yttersta. Om ord kunde tända en brasa skulle en av industriförbundets pensionerade<br />

aktivister ha åstadkommit en ordentlig flamma. Några öronpar lyste röda men många var också<br />

de som kämpade med att hålla sig för skratt. Det är sällan man får tillfälle att skåda en såhär stor<br />

melodram.<br />

Det är inte så konstigt att många i salen genomgick stora känslostormar. Men så är också<br />

avsikten med FFC:s framtidsprojekt att tända gnistor och föda fram nya idéer. Hur skall arbetslivet<br />

se ut i framtiden? Undersökningar har t.ex. visat att fritiden är viktigare för dagens ungdomar än<br />

den varit för tidigare generationer. Var verkar framtidens fackföreningsrörelse: kommer folkets hus<br />

att finnas på nätet? Hur definieras värderingar och ideal? Vilken är centralorganisationens roll?<br />

Och tänk om FFC skulle bestå av bara fyra stora föreningar? Kommer tillgången på information<br />

att ersätta solidariteten som det viktigaste draget i fackföreningsrörelsen?<br />

Projektets gång<br />

Inom ramen för FFC:s framtidsprojekt har man redan genomfört en imageundersökning, arrangerat<br />

ett stort jämställdhetsseminarium, behandlat undersökningen i fullmäktige samt tagit del<br />

av föreningarnas expertis. Mest av allt vill man ändå höra de helt vanliga medlemmarnas röster<br />

och åsikter. Därför har man tagit god tid på sig för att genomföra projektet. Målet med projektet<br />

är bland annat att förnya FFC:s principprogram vid organisationens nästa kongress.<br />

”Vi vill inte skapa framtiden på FFC:s kontor", konstaterar forskningschef Hietanen.<br />

”Utan medlemsorganisationernas deltagande blir projektet aldrig mer än en torso”, säger hon<br />

och uppmanar alla föreningarnas medlemmar att delta i diskussionen, t.ex. via FFC:s webbplats.<br />

Nästa steg är att behandla projektet på regional nivå. Du kan påverka genom att delta i diskussionen,<br />

antingen på plats eller via webben. Framtidsprojektet pågår fram till år 2011.<br />

Unionens styrelse församlades i september till möte i Björneborg som firar sitt 450-års jubileum.<br />

Samtidigt deltog styrelsen i de nationella FFC-dagarna tillsammans med 500 andra föreningsaktiva.<br />

Läs artikeln och titta på bilderna i bildg<strong>alle</strong>riet på Sjömans-Unionens webbplats:<br />

www.smu.fi/pa_svenska > förbundet > Aktuellt i Unionen<br />

20<br />

185 000 EURO I INNESTÅENDE LÖN<br />

ÅT FILIPPINSKA SJÖMÄN I KASKÖ<br />

Finlands Sjömans-Unions ITF-avdelning inspekterade<br />

fredagen den 29.8. det Panamaflaggade fartyget Stellar<br />

Kite (brt 38 844) i Kaskö hamn. Fartyget höll då på att<br />

lossa flis som transporterats från Uruguay för Metsä-<br />

Botnia Ab:s räkning. Ett japanskt fartygsmanagerbolag<br />

stod som ägare till fartyget och besättningen på 21 personer<br />

var filippinsk.<br />

Vid inspektionen som gjordes av biträdande ITFkoordinator<br />

Jan Örn framkom att det inte fanns något<br />

godtagbart kollektivavtal i kraft för fartyget och att besättningens<br />

lönenivå var låg. Omedelbart efter inspektionen<br />

framställdes till fartygets ägare krav på att ett<br />

kollektivavtal måste ingås och att besättningens löner<br />

måste betalas i enlighet med avtalet.<br />

Trots ett flertal försök hade man ännu på måndagen<br />

inte av ägaren lyckats få något svar på de framställda<br />

kraven, vilket ledde till att Sjömans-Unionen på grund<br />

av tidsbrist inte såg något annat alternativ än att på<br />

måndagen försätta fartyget i blockad. AKT:s lokala stuveriarbetare<br />

visade sitt stöd för blockaden genom att<br />

avbryta lossandet av fartyget.<br />

Tisdagen den 2.9. anmälde sig en finsk jurist som<br />

ägarens ombud och förhandlingar inleddes. Samtidigt<br />

hade fartygets riktiga ägare, ett stort japanskt rederi,<br />

kontaktat FSU:s japanska brödraförbund vars ITFkoordinator<br />

Shomi Jamashita därefter fungerade som<br />

mellanhand i förhandlingarna mellan FSU:s ITF-koordinator<br />

Simo Nurmi och redaren. Som ett resultat av<br />

dessa förhandlingar ingicks ett kollektivavtal för fartyget<br />

den 4.9.2008.<br />

De 185 000 euro i innestående löner som krävdes<br />

för besättningen fick man vänta på ända till förmiddagen<br />

den 5.9, då fartygets lokala agent levererade<br />

pengarna till fartyget. Därefter delades pengarna ut till<br />

besättningen under Jan Örns övervakning. Efter detta<br />

förflyttade sig största delen av besättningen till banken<br />

i Kaskö för att överföra pengarna till sina egna konton<br />

i hemlandet. Då Örn stod i beråd att lämna fartyget<br />

konstaterade den 57-åriga maskinchefen att han aldrig<br />

tidigare träffat en ITF-inspektör och att nu, då han gjort<br />

det, kan han gå i pension.<br />

Simo Nurmi // ITF-koordinator // FSU<br />

Rederiverkets förtroendemän<br />

samlades hos Unionen<br />

Rederiverkets förtroendemän samlades på Sjömans-<br />

Unionens kontor den 24.–25. september. Nio förtroendemän<br />

från Rederiverket och funktionärer från Unionen<br />

fanns på plats. På det två dagar långa mötet gick man<br />

igenom bemanningen på traditionella isbrytarfartyg<br />

och diskuterade även andra aktuella frågor.

TALLINK och EMSA<br />

har träffat ett löneavtal<br />

Rederiet Tallink och de estniska sjömännens<br />

obundna fackförening EMSA har träffat ett avtal<br />

om löner på fartyg som seglar under estnisk<br />

flagg. Avtalet träffades torsdagen den 18.9.2008<br />

genom riksmedlarens försorg.<br />

Enligt avtalet höjs besättningens och befälens<br />

löner från och med september med 100–250<br />

euro i månaden beroende på vakanser. Nästa<br />

år blir motsvarande höjning nio procent och år<br />

2010 sex procent.<br />

Dessutom träffades ett avtal om ålderstillägg,<br />

som kommer att träda i kraft i början av april<br />

2009. Personer som varit anställda i rederiet i<br />

över fyra år får ett ålderstillägg på fem procent av<br />

lönen och personer med över nio års anställning<br />

får tio procent av lönen i ålderstillägg.<br />

Avtalet rör omkring 2000 Tallink-anställda under<br />

estnisk flagg. EMSA är nöjd med avtalet efter<br />

en lång och svår förhandlingsprocess. EMSA ser<br />

avtalet som ett erkännande för bolagets strävan<br />

att trygga arbetsplatserna och lönerna för kommande<br />

år.<br />

Medlemsantalet i EMSA ökade kraftigt under<br />

förhandlingsprocessen. Nu tillhör 54 procent av<br />

Tallinks personal på passagerarfartyg som seglar<br />

under estnisk flagg EMSA. Motsvarande siffra<br />

under den förra förhandlingsomgången var endast<br />

29 procent.<br />

”Detta är en seger för oss alla!”, säger EMSA<br />

om resultatet från avtalsrundan.<br />

Möte gällande Unionens och<br />

SEKO:s medlemsregister<br />

Svenska SEKO Sjöfolks ombudsman Dennis Sirviö<br />

och assistent Bojan Simonsen (mm. A-kasseärenden,<br />

medlemsregisterfrågor) träffade sina<br />

kollegor i Helsingfors i september. Under mötet<br />

som hölls på Unionens kontor diskuterade parterna<br />

medlemsfrågor och framför allt medlemmarnas<br />

byte av fackförening mellan SEKO och<br />

Unionen.<br />

Resultatet av mötet blev nya praktiska lösningar<br />

på medlems- och arbetslöshetskassafrågor<br />

som skall göra det lättare för medlemmarna att<br />

uträtta sina ärenden i båda fackföreningarna i<br />

framtiden.<br />

Farledsavgifterna sjunker för<br />

alla farkoster<br />

Farledsavgifternas enhetspriser sjunker med i medeltal<br />

1,6 procent för alla typer av farkoster. Grunderna<br />

för hur avgiften bestäms förblir oförändrade.<br />

Farledsavgifterna uppskattas under året inbringa<br />

75,4 miljoner euro. Farledsavgiften är avsedd att<br />

användas för de utgifter Sjöfartsverket har för att<br />

tillgodose handelssjöfartens behov.<br />

Regeringen beslutade om innehållet i ett lagförslag<br />

i ärendet torsdagen den 2 oktober. Avsikten<br />

är att lagen träder i kraft från början av 2009.<br />

Källa: Kommunikationsministeriet<br />

Skicka din<br />

julhälsning<br />

till tidningen per e-post<br />

I decembernumret av Sjömannen publiceras julhälsningar.<br />

Julhälsningarna är gratis för Unionens<br />

medlemmar och pensionärer. Även de sjöfarare<br />

som hör till befälsförbunden och som vill skicka<br />

hälsningar till sina kollegor kan göra detta utan<br />

kostnad.<br />

Fackavdelningens eller arbetsplatsens förtroendeman<br />

eller kontaktperson samlar för varje arbetsplats<br />

ihop namnet på dem som vill skicka hälsningar till<br />

sina bekanta. Arbetslösa medlemmar kan skicka<br />

sina hälsningar direkt till Sjömannens redaktion<br />

på adressen: Sjömannen, Finlands Sjömans-Union,<br />

John Stenbergs strand 6, 00530 Helsingfors, eller per<br />

e-post till adressen: essi.voutilainen@smu.fi.<br />

Med hänsyn till tidningens tidtabell rekommenderar<br />

vi att hälsningarna skickas så fort som möjligt,<br />

senast den 16 november.<br />

Skicka helst namnen per e-post till<br />

essi.voutilainen@smu.fi.<br />

(Skicka hälsningarna som bilaga i Word-format<br />

eller som Excel-tabell där efternamnet står i den<br />

första kolumnen och förnamnet i den andra.)<br />

Stöd till bemanningskostnaderna<br />

på lastfartyg som i inhemsk<br />

kustsjöfart utsätts för<br />

internationell konkurrens<br />

Stödet till bemanningskostnaderna inom sjöfarten<br />

ska utvidgas till att omfatta vissa lastfartyg<br />

i inhemsk kustsjöfart samt bogserbåtar och<br />

skjutbogserare. Dessutom ändras stödet till<br />

bemanningskostnaderna på passagerarfartyg i<br />

utrikestrafik så att det till alla delar är likadant<br />

som stödet till lastfartygen.<br />

Regeringen föreslog den 2 oktober att de<br />

ifrågavarande lagarna ändras. Avsikten är att<br />

lagarna träder i kraft efter det Europeiska<br />

kommissionen har godkänt stödet.<br />

Utvidgningen av stödet gäller sådan cabotagetrafik<br />

på Finlands vatten, mellan öar och<br />

kusten samt mellan kusthamnar, som är utsatt<br />

för internationell konkurrens. Sådana fartyg<br />

skulle kunna bli delaktiga av stödet som under<br />

minst hälften av sin verksamma tid endera är i<br />

utrikestrafik eller i inhemsk kustsjöfart som är<br />

utsatt för internationell konkurrens. Enligt förslaget<br />

betalas stödet inte till passagerarfartyg i<br />

inhemsk kustsjöfart.<br />

Med hjälp av stödet strävar man att trygga<br />

konkurrenskraften för lastfartyg som trafikerar<br />

till Åland och till finländska kusthamnar. Trafiken<br />

med lastfartyg och bogserbåtar är utsatt för<br />

konkurrens i synnerhet från fartyg under estnisk<br />

och svensk flagg. I trafiken med tankfartyg mellan<br />

inhemska hamnar ökas konkurrensen av<br />

fartyg som seglar under svensk, norsk och vissa<br />

andra länders flagg.<br />

Stödet till bemanningskostnaderna på passagerarfartyg<br />

i utrikestrafik blir enligt förslaget<br />

likadant som det nuvarande stödet på lastfartyg.<br />

Passagerarfartygen skulle som stöd ersättas<br />

för den källskatt som gäller begränsat skattepliktiga<br />

och för den socialskyddsavgift som<br />

arbetsgivaren betalar. Genom ändringen vill<br />

man bland annat göra det möjligt att på passagerarfartygen<br />

anställa personer bosatta på<br />

annat håll än i Finland.<br />

Förutom de nämnda förändringarna ska<br />

också stödet för byte av manskap utvidgas från<br />

det nuvarande. Regeringen föreslår att ersättning<br />

ska betalas för de resekostnader mellan<br />

fartyget och Finland, eller ett annat EU-land<br />

eller ett EES-land, som förorsakas av byte av<br />

manskap enligt systemet för skiftesarbete och<br />

som görs utanför Finland.<br />

Källä: Kommunikationsministeriet<br />

21

In Memoriam<br />

Osastot tiedottavat / Avdelningarna informerar<br />

Yt-matruusi<br />

George Sulevi<br />

Spinkkilä<br />

Syntyi 11.6.1961 Leeds<br />

Kuoli 21.8.2008 Turku<br />

Muistoa kunnioittaen,<br />

Kippe, sukulaiset ja<br />

ystävät.<br />

Kiitos/Tack<br />

Kiitos MSV/Nordican henkilökunn<strong>alle</strong><br />

ja Finstashipille,<br />

kun muistitte minua<br />

täyttäessäni 50 vuotta.<br />

Jukka Siironen<br />

Kiitän yhtiötä ja laivakavereita<br />

M/s Global Freighterilla<br />

saamastani huomionosoituksesta<br />

täyttäessäni<br />

pyöreitä vuosia.<br />

Thirsty<br />

PS: Lahjarahat käytettiin<br />

jaloviinapullon ja kännykkälaturin<br />

ostoon.<br />

Koko M/s Mariellan henkilökunn<strong>alle</strong><br />

isot kiitokset läksiäisjuhlasta<br />

ja lahjasta. Till<br />

hela M/s Mariellas personal<br />

stort tack för avskedsfesten<br />

och presanten.<br />

Börje<br />

Eläkkeelle / Pensionering<br />

30 vuotta sitten, 10.8.1978<br />

Raumalla aloittanut Talousosaston<br />

esimieslinjan oppilaat<br />

ovat silloin tällöin<br />

kokoontuneet. Tällä kertaa<br />

elokuussa Turussa.<br />

Joukossa on vielä aktiivimerenkulkijoita,<br />

jotka<br />

olivat työvuorossa, joten<br />

osallistujia on normaalia<br />

vähemmän.<br />

Ylärivissä vasemmalta:<br />

luokanvalvojat Eino Pulkka<br />

ja Toivo Rantasuo,Ulla<br />

Innola, Anne Hörtsänä ja<br />

Juha Johansson.<br />

Eturivissä: Jussi Flykt, Riitta<br />

Kukkonen ja Eija Pacalen.<br />

22<br />

Hei Varsinais-Suomalainen!<br />

Oletko jäämässä<br />

eläkkeelle vai oletko<br />

jo? Olemme nuorekas<br />

joukko merieläkeläisiä.<br />

Kokoonnumme joka viikon<br />

tiistaina kello 11.00–13.00<br />

Lausteen nuorisotalolla,<br />

Pormestarinkatu 12, Turku.<br />

Tervetuloa mukaan.<br />

Seija 040 588 3675,<br />

lehti.seija@netti.fi.<br />

Leila 040 82 717 56,<br />

antola.leila@luukku.com.<br />

Varsinais-<strong>Suomen</strong> Merieläkeläiset<br />

r.y<br />

Kiitos kaikille muistamisesta<br />

jäädessäni ”vapaaherraksi”<br />

Isabellalta.<br />

Tack till alla som kom ihåg<br />

mig.<br />

Manu<br />

Veikkosetä/kokkiville kiittää<br />

kaikkia kavereita Silja Europalla<br />

muistamisesta.<br />

Eläkeläinen<br />

Praktiikka täynnä. Kiitos<br />

Silja Serenaden miehistölle<br />

muistamisesta.<br />

Sulvan Hanhi<br />

Praktiken full. Hjärtligt<br />

tack till Silja Serenades personal<br />

för de gångna åren.<br />

Gåsen från Solf<br />

Kiitos teille harvat ystäväni<br />

ja lukemattomat arvostelijani.<br />

Osaltanne te teitte<br />

seilausvuosistani kokemisen<br />

arvoiset. Kiitän Neste<br />

Oilia monista muistamisista<br />

kuluneina vuosina<br />

ja erityiskiitos päällikkö<br />

Juhani Siir<strong>alle</strong> häneltä saamastani<br />

tuesta yhteisinä<br />

”Natura” vuosina. Nyt on<br />

aika kääntää ns. uusi lehti<br />

ja aloittaa ”sitten kun”<br />

elämä. Toivon teille kaikille<br />

vain parasta.<br />

Lämpimin ajatuksin<br />

Sisko-Kaarina Jurmu<br />

ex Lehtoranta<br />

Sydämelliset kiitokset M/s<br />

Silja Serenaden ja entisen<br />

Wasa Linen henkilökunnille<br />

työntäyteisistä, mieleen<br />

painuneista ja miellyttävistä<br />

vuosista, sekä<br />

muistamisesta eläkkeelle<br />

jäädessäni.<br />

Helena Jääskeläinen<br />

Parhaimmat kiitokset M/t<br />

Jurmon henkilökunn<strong>alle</strong> ja<br />

Neste Shipping oy:n henkilökunn<strong>alle</strong><br />

jäädessämme<br />

eläkkeelle.<br />

Anna-Liisa ja Jorma Peuna<br />

Sisä-<strong>Suomen</strong> osasto (001)<br />

SYYSKOKOUS<br />

aika: lauantai 29.11.2008 alkaen kello 15.00<br />

paikka: Hotelli Casino, Savonlinna<br />

asiat: Kokouksessa käsitellään osaston<br />

sääntöjen määräämät asiat. Osaston<br />

puheenjohtajan sekä hallituksen jäsenten<br />

valinnat toimikaudeksi 2009–2010.<br />

Tervetuloa!<br />

PIKKUJOULU-VIRKISTYSILTA<br />

aika: lauantai 29.11.2008 alkaen kello 19.00<br />

paikka: Savonlinnan Hotelli Casino<br />

Osasto järjestää jäsenille perheineen sekä<br />

eläkeläisille pikkujoulun.<br />

Sisältää sauna- ja allasosaston sekä kuntosalin<br />

käytön, aterian pikkujoulupöydästä ja totta<br />

kai humppaa. Mahdollisuus yöpymiseen<br />

ulkopaikkakuntalaisille. Sitovat ilmoittautumiset<br />

18.11 mennessä<br />

Paavi Auviselle 040 506 9468 tai<br />

Matti Jalkaselle 0500 705 357,<br />

e-mail matti.jalkanen@gmail.com<br />

Lippuja varattu 40 ensimmäiselle. Hinta<br />

jäsenelle 5 €, avec 15 €, yöpyminen avec 30 €.<br />

Tervetuloa!<br />

VIRKISTYSVIIKONLOPPU<br />

Osasto järjestää jäsenille perheineen sekä<br />

eläkeläisille matkan 6.-8.2.2009 Sokos Hotel<br />

Tahkovuoreen. Matkan hinta jäsenille ja<br />

eläkeläisille 50 €, avec 150 €. Hotellille on<br />

bussikuljetus. Lisätiedot ja sitovat<br />

ilmoittautumiset 31.12.2008 mennessä<br />

Paavo Auviselle 040 506 9468 tai<br />

Matti Jalkaselle 0500 705 357,<br />

e-mail matti.jalkanen@gmail.com<br />

Mukaan mahtuu 40.<br />

Tervetuloa mukaan!<br />

Pohjoisen osasto (002)<br />

SYYSKOKOUS<br />

aika: lauantai 22.11.2008 alkaen kello 16.00<br />

paikka: Kemin Cumulus<br />

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset<br />

asiat.<br />

PIKKUJOULU<br />

AIKA: lauantai 22.11.2008 alkaen kello 18.00<br />

paikka: Kemin Cumulus<br />

Ilmoittautuminen 7.11 mennessä<br />

Timo Kuusel<strong>alle</strong> 0400 606 874<br />

Yöpyminen mahdollista Cumuluksessa.<br />

Tervetuloa! Toimikunta<br />

Lounais-<strong>Suomen</strong> osasto (006)<br />

SYYSKOKOUS<br />

aika: tiistai 4.11.2008 alkaen kello 18.00<br />

paikka: Maariankatu 6 b, 5. krs, AKT:n<br />

kokoustila, 20100 Turku.<br />

Käsitellään sääntömääräiset asiat mm. talousarvio<br />

ja toimintasuunnitelma seuraav<strong>alle</strong><br />

vuodelle. Liiton edustaja paikalla. Mukava<br />

palkinto arvotaan osallistujien kesken.<br />

Jäsenemme - Tervetuloa!<br />

Hallitus<br />

Itäkustin osasto (007)<br />

SYYSKOKOUS<br />

aika: torstaina 20.11.2008 kello 12.00<br />

paikka: Osaston toimisto, Puutarhakatu 12,<br />

48100 Kotka<br />

Tervetuloa!<br />

PIKKUJOULU<br />

aika: lauantai 13.12.2008 kello 18.00<br />

paikka: Ravintola Kairo, Satamakatu 7, Kotka<br />

Illallislipun hinta 15 €. Ilmoittautumiset 5.12<br />

mennessä<br />

Kari Tossavaiselle 045 121 6699 tai<br />

e-mail kari.tossavainen@pp.inet.fi<br />

Tervetuloa mukaan!<br />

SYYSTALKOOT<br />

aika: 18.–19.,10.2008<br />

paikka: Honkalahden majalla<br />

Tervetuloa!<br />

Länsi-<strong>Suomen</strong> osasto (008)<br />

SYYSKOKOUS<br />

aika: perjantai 17.10.2008 alkaen kello 18.00<br />

paikka: <strong>Unioni</strong>n toimisto, Vaasa (Pitkäkatu 43)<br />

Kokouksessa on paikalla myös <strong>Unioni</strong>n vastavalittu<br />

liittosihteeri Kenneth Bondas.<br />

Tervetuloa!<br />

PUHEENJOHTAJAN EHDOKASASETTELU<br />

Viimeinen ehdokasasettelu kokous puheenjohtajan<br />

valinnasta järjestetään maanantaina<br />

20.10.2008 kello 12.00–13.30.<br />

paikka: <strong>Unioni</strong>n toimisto, Vaasa (Pitkäkatu 43)<br />

Kaikki jäsenet, tervetuloa kokoukseen!<br />

PIKKUJOULU<br />

aika: lauantai 15.11.2008 kello 19.45<br />

paikka: Ravintola Strampen, Rantakatu 6, Vaasa<br />

Hinta 20 € jäseneltä ja 30 € avecilta. Paikkoja<br />

rajoitetusti.<br />

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään perjantaina<br />

31.10 kello 16.00 mennessä<br />

Kaisa Kuusistolle 050 5575 331.<br />

Maksu osaston tilille NORDEA 152830-123690<br />

(viite: pikkujoulu)<br />

Osastomme jäsenet, olkaatte TERVETULLEITA!<br />

Etelä-<strong>Suomen</strong> osasto (009)<br />

SYYSKOKOUS<br />

aika: maanantai 17.11.2008 alkaen kello 13.00<br />

paikka: Osaston toimisto, Linnankatu 13, 00160<br />

Hki<br />

asiat: Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen<br />

määräämät asiat –osaston hallituksen puheenjohtajan<br />

sekä hallituksen jäsenten valinnat<br />

toimikaudeksi 2009–2010<br />

Kaikki jäsenet, tervetuloa!<br />

Hallitus<br />

PIKKUJOULU<br />

aika: torstai 13.11.2008 alkaen kello 18.00<br />

paikka: Hotelli Presidentti,<br />

Eteläinen rautatiekatu 4, Hki<br />

Tarjolla ruokaa, juomaa sekä hyvää seuraa. Illalla<br />

pääsemme myös tanssimaan hotellin yökerhoon<br />

(yökerhon sisäänpääsy sisältyy lipun hintaan,<br />

samoin eteispalvelut).

ilmoituksia<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n ehdokkaat kunnallisvaaleissa<br />

Lipun hinta on osaston jäseniltä 20 € ja avecilta<br />

30 €. Mukaan mahtuu noin 70 henkilöä.<br />

Sitovat ilmoittautumiset:<br />

Tapio Nurminen, puh. 050 441 6081<br />

Anita Latvela, puh. 040 530 5343 ja<br />

Mari Ikonen, puh. 050 528 3564 tai<br />

e-maililla: tapio.nurminen@kotiportti.fi<br />

Etelä-<strong>Suomen</strong> osaston hallitus<br />

Matkailu- ja Huolinta-alan osasto (010)<br />

SYYSKOKOUS<br />

aika: lauantai 15.11.2008 alkaen kello 15.00<br />

paikka: Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18,<br />

20100 Turku<br />

Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan!<br />

Laivan Viihdeammattilaiset ry (011)<br />

SYYSKOKOUS JA RENTOUTUMISPÄIVÄ<br />

aika: torstai 6.11.2008 kello 14.00<br />

paikka: Turun kylpylähotelli Caribia<br />

Kokouksessa käsitellään viralliset syyskokousasiat<br />

ja mm. tulevan talven tapahtumat. Kun viralliset<br />

asiat on käsitelty, on rentoutumisen vuoro<br />

ja myös avecit ovat tervetulleita rentoutumaan.<br />

Mahdollisuus jäädä hotelliin yöksi. Tilaisuus on<br />

maksuton jäsenille aveceineen.<br />

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 26.10.2008<br />

mennessä:<br />

e-mail nina@kpvproduction.fi.<br />

Ilmoitathan myös tarpeen yöpymiselle.<br />

Kaikki jäsenet aveceineen, tervetuloa mukaan!<br />

Kultamerkit / guldsmärken<br />

Jaakkola Ari<br />

Mäkinen Marianne<br />

Salo Tiina<br />

annonser<br />

En föreläsning av<br />

bortglömda sjömansgravar<br />

Tisdagen den 11.11.2008 klockan 18.30 i Ålands<br />

sjöfartsmuseum Hamngatan 2 i Mariehamn.<br />

En berättelse om finländska sjömän i andra<br />

världskriget och gravar världen runt.<br />

En "föreläsning" av Sven-Erik Nylund som<br />

har rest runt i världen och hittat många sjömansgravar<br />

som är krigsoffer från II världskriget.<br />

Han berättar och visar bilder om sina fynd. Det<br />

är interneringar såväl i Nazi-Tyskland som av de<br />

allierade-<br />

Föreläsningen görs ett samarbete mellan Sjömansunionens<br />

Ålands avdelning och ABF-Åland.<br />

Det är gratis inträde och ingen förhandsanmälan<br />

behövs. Vid eventuella frågor ring ABF-Åland,<br />

tel. 018-16707.<br />

Leif Drockila<br />

(sit. SDP)<br />

Iitti • nro/nr 53<br />

Olen ehdokkaana Iitin valtuustoon. Tällä hetkellä<br />

toimin valtuutettuna ja rakennuslautakunnan<br />

varapuheenjohtajana. Kuulun sitoutumattomana<br />

demariryhmään.<br />

Olen avioliitossa ja iältäni 54 vuotta. Minulla<br />

on yksi lapsi, Maria ja lapsenlapsi Eva.<br />

Järjestötoiminnan lisäksi harrastuksiini kuuluvat<br />

hevoset, luonto, kotipihatyöt ja ruoanlaitto.<br />

Kuntavaalit<br />

26.10.2008<br />

TESTAA ÄÄNESTYSHALUSI<br />

Leo Lehtinen<br />

(Vihreät / De Gröna)<br />

Hanko/Hangö • nro/nr 16<br />

1. Haluatko laadukasta terveydenhoitoa<br />

nopeasti ja kohtuuhintaan?<br />

Kyllä<br />

Ihan sama<br />

2. Haluatko lapsille korkeatasoisia päiväkoteja<br />

ja nuorille kouluja?<br />

Kyllä<br />

Ihan sama<br />

3. Haluatko arvokkaan ja turvallisen vanhuuden<br />

luottaen siihen että palvelut toimivat?<br />

Kyllä<br />

Ihan sama<br />

4. Haluatko asua edullisesti ja viihtyisästi<br />

turvallisessa ympäristössä?<br />

Kyllä<br />

Ihan sama<br />

Tulos:<br />

Vähintään yksi kyllä-vastaus:<br />

Sinulle tulevaisuudella on merkitystä.<br />

Äänestä, niin voit paremmin!<br />

Kuntavaalit 26.10.2008<br />

Ennakkoäänestys 15.–21.10.2008<br />

23

Kerro mielipiteesi <strong>Merimies</strong>-lehdestä!<br />

MERIMIES/SJÖMANNEN -lehti UUDISTUI<br />

anna äänesi kuulua!<br />

www.smu.fi<br />

Lähetä palautetta uudistuneesta <strong>Merimies</strong>-lehdestä <strong>Unioni</strong>n<br />

kotisivujen kautta.<br />

Palautteesi on tärkeä, sillä teemme vastausten perusteella<br />

yhteenvedon siitä, miten lehteä edelleen kehitetään.<br />

www.smu.fi > Mielipiteesi <strong>Merimies</strong>-lehdestä –kuvake<br />

tai<br />

www.smu.f> viestintä > mielipiteesi <strong>Merimies</strong>-lehdestä<br />

VAD TYCKER DU OM TIDNINGEN SJÖMANNEN?<br />

Via Unionens webbplats kan du skicka feedback och berätta vad du tycker om tidningen Sjömannens nya look.<br />

Din åsikt är viktig eftersom vi med hjälp av den feedback vi får gör ett sammandrag av hur vi kan fortsätta utveckla tidningen.<br />

www. smu.fi > på svenska > feedback om sjömannen -ikonen eller<br />

www. smu.fi > på svenska > kommunikation > feedback om sjömannen<br />

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF<br />

POSTI- JA KÄYNTIOSOITE<br />

John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki<br />

POST- OCH BESÖKADRESS<br />

John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530<br />

Helsingfors<br />

VAIHDE / VÄXEL<br />

+358 (0) 9 615 2020<br />

TELEFAX<br />

+358 (0) 9 615 20 227<br />

KOTISIVUT / HEMSIDOR: www.smu.fi<br />

SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS<br />

etunimi.sukunimi@smu.fi<br />

förnamn.efternamn@smu.fi<br />

AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER<br />

Arkisin klo 8.30–16.00<br />

Kanslitid kl. 8.30–16.00<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n työttömyyskassa /<br />

Finlands Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa<br />

POSTI- JA KÄYNTIOSOITE :<br />

Siltasaarenkatu 3–5, 00530 Helsinki<br />

POST- OCH BESÖKADRESS:<br />

Broholmsgatan 3–5, 00530 Helsingfors<br />

puh. / tel. (09) 615 20 230<br />

Puhelinpäivystysaika / Telefonjourtid: 9.00 – 11.00<br />

SÄHKÖPOSTI 24 / E-ADRESS: tkassa@smu.fi<br />

HENKILÖKUNTA / PERSONAL<br />

Puheenjohtaja / Ordförande<br />

Simo Zitting<br />

(09) 615 20 250 / 0400 813 079<br />

Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare<br />

Katja Gräsbeck<br />

(09) 615 20 252 / 045 7730 1021<br />

Liittosihteeri / Förbundssekreterare<br />

Kenneth Bondas<br />

(09) (09) 615 20 254 / 040 456 0245<br />

Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare<br />

Tetta Härkönen<br />

(09) 615 20 210<br />

(äitiyslomalla / modersledig)<br />

Sopimussihteeri / Avtalssekreterare<br />

Klaus Lust<br />

(09) 615 20 211 / 040 505 1957<br />

Toimitsija/Ombudsman<br />

Carita Ojala<br />

(09) 615 20 231 / 0400 829 039<br />

Toimitsija / Ombudsman<br />

Satu Silta<br />

(09) 615 20 213 / 040 526 3435<br />

Toimitsija/Ombudsman<br />

ITF-tarkastaja/ITF-Inspektör<br />

Ilpo Minkkinen<br />

(09) 615 20 253 / 040 728 6932<br />

ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator<br />

Simo Nurmi<br />

(09) 615 20 255 / 040 580 3246<br />

Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare<br />

Anja Uusitalo<br />

(09) 615 20 251 / 040 519 0351<br />

Toimitsija, Ahvenanmaa<br />

Ombudsman, Åland<br />

Henrik Lagerberg<br />

(018) 199 20 /0400 478 884<br />

Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn<br />

Taloudenhoitaja / Ekonom<br />

Mikko Tuominen<br />

(09) 615 20 218 / 0400 422 379<br />

Kassanhoitaja / Kassaföreståndare<br />

Stiina Raitio<br />

(09) 615 20 219<br />

Kirjanpitäjä / Bokförare<br />

Tuula Ylhävuori<br />

(09) 615 20 220<br />

Toimittaja, tiedottaja / Journalist,<br />

informatör<br />

Saana Lamminsivu<br />

(09) 615 20 221 / 045 7730 1020<br />

Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister<br />

Tiina Kytölä<br />

(09) 615 20 257<br />

Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />

Arja Merikallio<br />

(09) 615 20 259<br />

Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />

Essi Voutilainen<br />

(09) 615 20 210 / 045 7731 0076<br />

Toimistotyöntekijä, Turku<br />

Kontorsbiträde, Åbo<br />

Salme Kumpula<br />

(02) 233 7416<br />

Maariankatu 6 B, 5. krs.,<br />

20100 Turku<br />

Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo<br />

Vaasa / Vasa<br />

Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa<br />

Storalånggatan 43, 65100 Vasa<br />

Työttömyyskassanhoitaja /<br />

Arbetslöshetskassans föreståndare<br />

Annika Skogberg<br />

(09) 615 20 230<br />

Työttömyyskassavirkailijat /<br />

Arbetslöshetskassafunktionärer<br />

(09) 615 20 230<br />

Pirjo Aro-Nenonen<br />

Varpu Klemola<br />

Tuulianna Raimoranta<br />

(äitiyslomalla/modersledig)<br />

Sari Räsänen

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!