Suomenlipun alle UUSI risteilyalus: - Suomen Merimies-Unioni
Suomenlipun alle UUSI risteilyalus: - Suomen Merimies-Unioni
Suomenlipun alle UUSI risteilyalus: - Suomen Merimies-Unioni
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
maailman<br />
meriltä<br />
Koonnut: Juhani Artto<br />
ammattilaiset<br />
työssä<br />
Norjan nuoriso haluaa merille töihin<br />
Norjassa ennätysmäärä nuoria on tänä vuonna pyrkinyt maan neljään<br />
merenkulkukorkeakouluun, alan noin 700 yritystä sekä ammattiliittoa ja<br />
muuta järjestöä edustava Maritimt Forum iloitsee. Pyrkijöiden määrä<br />
nousi viime vuodesta 42 prosenttia. Myös merenkulun ammattikouluihin<br />
pyrkivien määrä on kääntynyt nousuun usean vuoden laskun jälkeen.<br />
Suosion kasvu perustuu ennen muuta siihen, että tiedotuskampanjoiden<br />
ansiosta nuoret ovat oivaltaneet, kuinka jännittävä toimiala merenkulku<br />
on, Maritimt Forumin johtaja Jørg Prangerød arvelee. ”Kampanjointi<br />
on auttanut nuoria tajuamaan myös sen, että opiskelu merenkulun<br />
oppilaitoksissa avaa monia vaihtoehtoja työelämässä.”<br />
Hän toteaa, että pätevien henkilöiden kysyntä työtehtäviin merellä<br />
ja maissa on nyt suurta. Prangerødin mukaan norjalaiset varustamot ja<br />
telakat ovat vahvassa vedossa. Aluksia ja porauslauttoja valmistetaan<br />
sellaisella vauhdilla, että vuoteen 2012 mennessä uustuotanto synnyttää<br />
9 000 uutta työpaikkaa.<br />
Merenkulku on öljy- ja kaasuteollisuuden jälkeen Norjan toiseksi suurin<br />
toimiala. Merenkulku työllistää suoraan noin 90 000 henkeä. Lisäksi merenkululla<br />
on mittava välillinen vaikutus Norjan talouteen ja työllisyyteen.<br />
Pelle Pelottoman pajassa<br />
Pihassa tönöttää tuiki tavallinen pakettiauto. Arto Nordman raottaa<br />
takakontin ovea. Puhdistusainepurkit, johtokelat, ruuvarit ja jakarit iskevät<br />
silmään peräkontissa olevilta hyllyiltä. Varsinainen Pelle Pelottoman<br />
työpaja! Työvälineet kuuluvat kuitenkin Artolle. Hänellä on yhteistä Pellen<br />
kanssa se, että sormi ei mene suuhun ongelman sattuessa. Siellä<br />
missä on ongelma, löytyy myös Arto pakunsa kanssa.<br />
Nordman on erikoinen ammattimies myös <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenten<br />
keskuudessa. Hän huoltaa ja korjaa Destia Oy:n losseja ja lauttoja<br />
tehden niissä töitä, jotka eivät kuulu aluksen henkilökunn<strong>alle</strong>.<br />
”Eilen olin Lövössä ja vaihdon lossiin vaijerin”, Arto kertoo.<br />
Yhden lossin vaijeri kestää noin vuodesta puoleentoista ja Arto vaihtaa<br />
vuosittain uutta vaijeria vanhan til<strong>alle</strong> noin kymmenen kilometriä!<br />
”Vaijeri kiristetään oikeaan tiukkuuteen rannassa olevan vintturin<br />
avulla”, Arto kuvailee operaatiota.<br />
Destialla on losseja ja lauttoja ympäri <strong>Suomen</strong>, eli Arton pakun mittariin<br />
kertyykin melkoiset määrät ajokilometrejä vuoden aikana. Ympäri<br />
maita ja mantuja hän on huruutellut yhtiön palveluksessa jo yli 40 vuoden<br />
ajan.<br />
”Jos lossi tai lautta hajoaa jossakin, liikenne on melkein seis”, Arto<br />
tietää.<br />
Ennakointi ja etukäteishuolto ovat työssä tärkeitä. Joskus kuitenkin<br />
sattuu myös äkkitilanteita, jolloin reissuun on lähdettävä lyhyellä varoitusajalla.<br />
”Vähän aikaa sitten olin lähdössä hautajaisiin, mutta meninkin töihin.<br />
Paik<strong>alle</strong> ei saatu muita ja liikenne olisi katkennut kyseisellä reitillä.”<br />
Syitä kalustovikoihin on Arton mukaan useita. Tiukat aikataulut kuluttavat<br />
aluksia paljon, eikä varakalustosta ole tietoa. Losseilla ja lautoilla<br />
alkaa olla myös jo ikää: nuorin lossi on Arton mukaan noin 15<br />
vuotta ja vanhimmat lähes 50 vuotta vanhoja. Kun tähän kaikkeen lisää<br />
kasvaneet kesäliikennemäärät ja suurentuneet autot, ei Arton töille näy<br />
lähitulevaisuudessa loppua.<br />
Somalian merirosvot yhä kauemmaksi rannikolta<br />
Merirosvoilu Adenin lahdella Somalian rannikon tuntumassa on laajentunut<br />
mittavaksi kansainväliseksi ongelmaksi. Tammi-syyskuussa 2008<br />
somalialaiset merirosvot hyökkäsivät noin 40 alukselle. Syyskuun lopulla<br />
merirosvojen vankina oli 150 henkeä. Rosvot vaativat heistä lunnaita. Eniten<br />
vankien joukossa oli filippiiniläisiä merimiehiä. Merirosvojen hallussa<br />
oli myös 15 kaapattua alusta.<br />
Kuljetustyöläisten kansainvälisen liitto ITF:n mukaan Somaliasta<br />
käsin toimii ainakin kuusi merkittävää merirosvoryhmää. Niihin kuuluu<br />
arviolta 1 200 somalialaista. Raskaasti aseistautuneet hyökkääjät ovat uskaltautuneet<br />
yhä kauemmaksi Somalian aluevesirajan ulkopuolelle.<br />
Vuosittain Adenin lahden poikki kulkee 48 000 alusta. Kun riski joutua<br />
hyökkäyksen kohteeksi on kasvanut suureksi, eräät varustamot ovat<br />
luopuneet Adenin lahden poikki kulkevan reitin käytöstä. Vaihtoehtoinen<br />
reitti Euroopan ja Aasian välillä kiertää Afrikan eteläkärjen ja on paljon<br />
pitempi.<br />
ITF haluaa lisää sotalaivoja Somalian rannikolle<br />
Kuljetustyöläisten kansainvälinen liitto ITF haluaa Adenin lahdelle lisää<br />
ulkomaisia sotalaivoja estämään somalialaisten merirosvojen hyökkäykset.<br />
ITF on yhdessä usean muun organisaation kanssa pyytänyt Kansainvälistä<br />
merenkulkujärjestöä IMOa varmistamaan, että YK sallii ulkomaisten<br />
sotalaivojen määrän lisäämisen riskialueella.<br />
YK:n turvallisuusneuvoston 2. kesäkuuta päätöksen mukaan Somalian<br />
väliaikaisen hallituksen kanssa yhteistyössä olevilla mailla on oikeus<br />
operoida Somalian vesialueella ”kaikin tarpeellisin keinoin” merirosvoja<br />
vastaan. Päätös on voimassa 2. joulukuuta 2008 asti.<br />
EU:n ulkoministerit ovat Ranskan ja Espanjan aloitteesta perustaneet<br />
merenkulun koordinointiryhmän ja panneet alulle Somaliaan suuntautuvan<br />
laivasto-operaation valmistelun. Ranskan laivaston alus on<br />
17. syyskuuta lähtien saattanut Adenin lahdella EU-maiden laivoja.<br />
8<br />
Finns på svenska:<br />
www.smu.fi > På svenska > Kommunikation > Från världens hav