Suomenlipun alle UUSI risteilyalus: - Suomen Merimies-Unioni

More documents

Recommendations

Info

Merimies-lehti Turun saaristossa: Yhteysalukset, lautat ja lossit takaavat tien jatkumisen määränpäähän Kaidalla tiellä Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Turun saariston yhteysalusliikenteeseen ollaan tyytyväisiä ja nykyinen palvelutaso on taattava, tuovat esiin saariston asukkaat ja saaristoasiain neuvottelukunta. Päinvastoin yleistä luuloa, Lounais- Suomen saaristossa matkustajamäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Kesäsesonkina autopaikka yhteysalukselle on varattava hyvissä ajoin, sillä nyt moni jää rannalle ruikuttamaan. ”Kesällä on usein kapasiteettiongelmia, jos liikkeellä on paljon turisteja”, toteaa yhteysalus Kaidan kansimies Pekka Jokinen. Vesi kuohuu aluksen jäljiltä Rymättylän Röölästä liikkeelle lähdettäessä. Edessä on parin tunnin saaristokierros. Illan viimeinen keikka. 500 ihmistä täysin yhteysalusliikenteen varassa ”Viime talvi oli sellainen, että vastaavaa ei muista kukaan”, Pekka muistelee. Saaristo oli sula. Jäitä ei ilmaantunut ihmisen, saati auton kantavuuteen asti. Yhteysalukset puksuttivat saaresta toiseen ja huolehtivat paikallisten asukkaiden kulkemisesta. Turun saaristossa yhteysalusliikenteen piirissä on kahdeksan kuntaa: Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo, Parainen, Rymättylä ja Velkua. Saarilla, joihin ei ole kiinteää yhteyttä, asuu reilut 4000 henkilöä ja joista 500 on täysin yhteysalusliikenteen varassa, kertoo viime keväänä valmistunut Merenkulkulaitoksen tilaama tutkimus Saariston yhteysalusliikenteen mallintaminen. ”Kuljetamme paitsi matkustajia, myös postia ja maatalous- ja yritystoimintaan liittyvää kalustoa”, huikkaa Pekka nostaessaan maitotonkkaa erillisellä nosturilla Kaidan kyytiin. Maatalouden osuus on saaristossa vähen- tymään päin, mutta turismin osuus sen sijaan kasvaa vahvasti. Uusia vapaa-ajan asuntoja on noussut kauemmaksi ulkosaaristoon mantereen läheisten rantojen täytyttyä. ”Saariin viedään muun muassa työvälineitä ja kodin kalustoa, jotka kulkevat kokonsa tähden saariin vain yhteysaluksilla”, Pekka kertoo. Suurimmilla saarilla tietä piisaa kilometritolkulla. Arkiajoon tarvitaan auto. Yksi suuri maasturi vie yhteysaluksilta kahden auton tilan. Iäkkäimmät yhteysalukset alkavatkin käydä nykyautoille pieniksi ja edessä on vähitellen uuden kalustonhankinnan aika. Saariston asukasmäärä kasvussa ”Yhteysalus Kaidalla on pienemmistä aluksista suurin kuljetuskapasiteetti”, kippari Jarmo Juvakka selvittää. Aluksella on käytössä kesäsesonkina tilauskirjajärjestelmä. Automatka on varattava Kaidalta etukäteen. ”Tilauskirjasta tulee puheluita kesällä jopa 70–80 päivässä”, Jarmo laskeskelee. Yrityksestä huolimatta moni joutuu jäämään rantaan odottelemaan seuraavaa vuoroa, sillä yhteysalus ei vedä määräänsä enempää. Myös bensanhinnan nousu on näkynyt välittömästi Kaidan matkustajamäärässä. Moni on huomannut, että yhteysalus on omaa venettä halvempi kyytipeli kulkea. ”Bensan hinnan kohotessa monet matkustajat ovat siirtyneet Kaidan kyytiin”, Jarmo toteaa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan suurimmassa osassa saaristokunnista tulee tapahtumaan asukasluvun kasvua vuoteen 2010 tai viimeistään 2040 mennessä. Tämä tarkoittaisi 300 uutta asukasta vuoteen 2010 mennessä ja vuoteen 2040 tultaessa väestömäärä lisääntyisi jopa 2400 uudella asujalla Turun saaristokunnissa. Kansimies on turistille usein ainoa paikallisopas Ruotsalainen-nimisellä saarella asuu vakituisesti 20 ihmistä ympäri vuoden. Maataloutta saarella harjoitetaan vielä tänäkin päivänä. Yhteysalus Kaita hiljentää vauhtia ja ohi vilahtaa rannan läheisyydessä oleva saari. Pian ollaan jo laiturissa. Pekka ohjaa matkustajat ja auton ulos alukselta sekä rahastaa uudet matkustajat. Vaihtuvien matkustajalaumojen kanssa saa olla enemmän kuin tarkkana kesäsesonkina – ne kun tuppaavat poukkoilla hieman sinne sun tänne aluksella. Kaitaan mahtuu hieman alle 60 matkustajaa. Suurimmat yhteysalukset vetävät reilusti yli sadasta aina noin 250 matkustajaan, jotka voivat istua aluksilla sisätiloissa tai ulkokannella. Yhteysaluksilla oli aikoinaan neljä miestä töissä, nyt suurimmillakin on selvittävä kolmella. Yleisneuvonta, opastaminen ja matkustajien vahtiminen aina lapsesta vaariin takaavat turvallisen matkan. Saaristoalueen matkailuelinkeinoa kehitettäessä tulisi huomata ja osata arvostaa kansimiehen keskeistä roolia turistien kanssa asioitaessa. Pekkakin ehtii vastata matkalla Ruotsalaisesta kohti Korvenmaata useampaan kysymykseen ja selostaa historiaa aina kalkkikaivoksen ajoista saakka, sillä mies tuntee saaret kuin omat taskunsa. Turun saariston yhteysalusliikenne Yhteysalukset kuljettavat matkustajia, autoja ja rahtia Lounais-Suomen saaristossa läpi vuoden, paitsi kovana talvena kuljetaan jääteitä pitkin. Yhteysalusliikenteen järjestämisestä vastaa Merenkulkulaitos, joka tilaa palvelun eri liikennöitsijöiltä. Finstaship liikennöi 12 yhteysaluksella, joista Kaita on yksi niistä. Tämän lisäksi Turun saaristossa ajaa yksityisessä omistuksessa olevia yhteysaluksia. Yhteysalusliikenne on lakisääteistä henkilöiden, ajoneuvojen ja rahdin kuljettamista, eli saariston joukkoliikennettä hoitavat yhteysalukset. Saaristolaisten kulkeminen on turvattava. 4
” Saaristot ovat yhteinen asia Saaristoasiain neuvottelukunta on pysyvä lakisääteinen valtioneuvoston asettama neuvottelukunta. Neuvottelukunnan mukaan saaristot ja vesistöt tarjoavat kehitysmahdollisuuksia mm. luontoon liittyvien elämyspalvelujen tuotannon saralla. ”Vapaa-ajan asumisen, saaristo- ja vesistömatkailun, veneilyn ja muun virkistyksen sekä luonnonsuojelun kautta saaristo on suomalaisten yhteinen asia”, totesi neuvottelukunta kesäkokouksessaan Naantalissa elokuussa. Pekka Jokinen ohjaa matkustajat turvallisesti ulos Kaidalta. Markku Wahlstén tällä kertaa yhteysaluksen kyydissä. ”Saaristomatka oli upea ja ikänsä seudulla asuneena voi tutuistakin paikoista löytää aina jotain uutta”, Markku kuvaili matkaa. Nosturin kahvoissa kansimies Pekka Jokinen ja laiturilla maidontuottaja Veikko Ilmalahti. Maitotonkat nousevat Kaidan kyytiin mukinoitta ja matka jatkuu taas! ”Eläköitymiseen varauduttava hyvissä ajoin myös yhteysaluksilla Finstashipin Itämeren palveluiden johtaja Veijo Hiukka kehuu yhteysalusten miehistöä oikeaksi asiantuntijajoukoksi. ”Miehityspuoli on ollut ihan asianmukainen ja aivan oikea: hyviä, eteviä ja osaavia ihmisiä oikeissa tehtävissä”, kertoo Hiukka Merimies-lehdelle. Kuten monessa muussakin varustamossa, eläköityminen on yhteysaluksilla edessä lähivuosina. ”Eläköityminen tulee vastaan pikku hiljaa. Silloin olisi tarve saada nuorempi sukupolvi mukaan tähän hommaan – ja haasteeseen tulisi suhtautua vakavasti”, toteaa Hiukka yhteysalusten tilanteesta. Ratkaisuksi ongelmaan Hiukka pitää uusien, nuorten ihmisten opettamista tehtäviin. ”Pitäisi saada nuoria, näppäriä kavereita työhön mukaan ja jotka istuvat siihen tehtävään.” Varustamoliikelaitoksen nykyisessä työympäristössä kaikki ei oikein tahdo toimia. Vaikka yhteysaluksilla on sinänsä hyvä tilanne, on muualla mullistuksia. Hiukka toivookin Finstashipin toimintaan nykyistä parempaa pitkäjänteisyyttä. ”Kyllä, pitää olla pitkäjänteisempää ja selväpiirteisempää toimintaa”, sanoo hän tiukasti nykyisestä menosta. Ja totta tosiaan, liikelaitoksessa vuosi kerrallaan eläminen on tällä hetkellä kaukana siitä! 5 Käy katsomassa lisää kuvia Turun saaristosta www.smu.fi > Viestintä > Nettijutut > Turun saaristo
Page 1 and 2: SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY FINLA
Page 3: Pääkirjoitus: Nº 6/2008 Suomen M
Page 7 and 8: luksilla kasvussa Kansimies on amma
Page 9 and 10: SMU:N LEVIN MÖKIN VUOKRAHAKEMUS, H
Page 11 and 12: Unionin ja SEKO:n jäsenrekisterit
Page 13 and 14: vanhat skönärit muistelee Kompass
Page 15 and 16: Ledare: Ökat samarbete mellan tran
Page 17 and 18: Text och Bilder: Saana Lamminsivu P
Page 19 and 20: lnäs • Askainen ku en uvo ”Av
Page 21 and 22: TALLINK och EMSA har träffat ett l
Page 23 and 24: ilmoituksia Merimies-Unionin ehdokk

Suomenlipun alle UUSI risteilyalus: - Suomen Merimies-Unioni

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?