Inkeriläisten Viesti - Suomen Inkeri-liitto ry
Inkeriläisten Viesti - Suomen Inkeri-liitto ry
Inkeriläisten Viesti - Suomen Inkeri-liitto ry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tuksen toivomuksesta inkeriläisten oli<br />
saatava ”hallitus”, elin joka pysyvästi<br />
huolehtisi pakolaisten asioista. <strong>Inkeri</strong>n<br />
Väliaikainen Hoitokunta muodostettiin<br />
Helsingissä tammikuussa 1919. Sen johtajaksi<br />
valittiin yliopettaja Pietari Toikka.<br />
Perimmäisenä pyrkimyksenä oli koota<br />
joukkoja vapauttamaan <strong>Inkeri</strong>nmaa<br />
bolševikeista.<br />
Ensimmäinen hyökkäys <strong>Inkeri</strong>in alkoi<br />
heinäkuussa 1919 suomalaisen everstiluutnantti<br />
Yrjö Elfvegrenin johtamana.<br />
Viittä päivää myöhemmin alkanut punaisten<br />
hyökkäys vyö<strong>ry</strong>tti inkeriläiset takaisin<br />
<strong>Suomen</strong> puolelle. Presidentti Ståhlbergin<br />
johtama Suomi jättäytyi sotaretkien<br />
ulkopuolelle. Elfvegren joutui eroamaan<br />
tehtävästään. <strong>Inkeri</strong>n Väliaikaiselle Hoitokunnalle<br />
langenneesta rasituksesta suurimmaksi<br />
muodostui suoranainen pakolaisvirta<br />
Suomeen. <strong>Suomen</strong> hallituksen<br />
lisäksi Amerikan Punainen Risti auttoi<br />
pakolaisia elintarvikepulassaan.<br />
Kenraali Nikolai Judenitšin Pietarinretkeen<br />
osallistuneen Pohjois-<strong>Inkeri</strong>n<br />
<strong>ry</strong>kmentin tavoite raukesi marraskuussa<br />
1919, kun armeija riisuttiin aseista. Edessä<br />
olivat neuvottelut Neuvosto-Venäjän<br />
kanssa ja Tarton rauha. Koska inkeriläisillä<br />
itsellään ei ollut mahdollisuuksia saada<br />
ääntänsä kuuluviin neuvottelupöydässä,<br />
he jaksoivat yhä luottaa, että Suomi asettuisi<br />
tukemaan heidän itsemääräämisoikeuksiaan.<br />
<strong>Suomen</strong> ja Neuvosto-Venäjän rauhansopimus<br />
allekirjoitettiin Tartossa 14. lokakuuta<br />
1920. Suomi luopui Repolasta<br />
ja Porajärvestä ja sai tilalle Petsamon.<br />
<strong>Inkeri</strong>n ja Itä-Karjalan itsemääräämisoikeudesta<br />
annettiin vain niitä koskevat<br />
ilmoitukset. Sen mukaan Pietarin kuvernementin<br />
suomalainen väestö sai nauttia<br />
täydessä määrässä kaikkia niitä oikeuksia<br />
ja etuja, jotka Venäjän lait myönsivät vähemmistökansallisuuksille.<br />
1920–1930-luku<br />
Pakolaisten oman järjestön tarpeellisuus<br />
korostui Tarton rauhan jälkeen, kun Neuvosto-Venäjän<br />
hallituksen armahduksen<br />
myötä <strong>Inkeri</strong>in palasi vain osa yli 8 000<br />
pakolaisesta. <strong>Inkeri</strong>n Liiton valmistelevassa<br />
neuvottelukokouksessa Helsingissä<br />
kesäkuussa 1922 olivat läsnä professori<br />
Kaarle Krohn, eversti Erik Heinrichs,<br />
esittelijäneuvos Esko Heilimo, johtaja<br />
Mikko Tirranen, taiteilija Iisakki Lattu,<br />
lehtori Juho Koivistoinen, maisteri<br />
Kaapre Tynni, toimittaja Suominen,<br />
kapteeni Juho Tirranen ja toimittaja Antti<br />
Tiittanen. Samalla tehtiin esitys aikakauslehti<br />
<strong>Inkeri</strong>n julkaisemisesta.<br />
<strong>Inkeri</strong>n Liiton yleinen kokous pidettiin<br />
Vanhalla ylioppilastalolla 4. joulukuuta<br />
1922. Kapteeni Tirranen ehdotti<br />
Liiton toiminnan ulottamista <strong>Inkeri</strong>in<br />
niin pian kuin mahdollista. Hän painotti<br />
myös <strong>Inkeri</strong>n Sivistysrahaston perustamisen<br />
tärkeyttä. <strong>Inkeri</strong>n pakolaisten lisäksi<br />
Liittoon kuului koulutettuja ja merkittävässä<br />
yhteiskunnallisessa asemassa<br />
olleita suomalaisia ja heimoaatteen innoittamaa<br />
nuorisoa, joka oli perustanut<br />
Akateemisen Karjala- Seuran helmikuussa<br />
1922.<br />
<strong>Inkeri</strong>n Arkisto tuli osaksi Liiton toimintaa<br />
1925. Vuosien varrella arkistoon<br />
hankittiin <strong>Inkeri</strong>n vapaustaisteluja koskevia<br />
asiakirjoja niin yksityishenkilöiltä<br />
kuin järjestöiltäkin. <strong>Inkeri</strong>n Arkiston<br />
edistäjät ymmärsivät sekä <strong>Inkeri</strong>n vanhan<br />
seurakuntatietouden että ajankohtaisen<br />
aineiston merkityksen <strong>Inkeri</strong>n historialle.<br />
<strong>Inkeri</strong>n Liiton aktiivit ottivat itselleen<br />
heimolaistensa sivistäjän ja puolestapuhujan<br />
roolin sekä vahvistivat inkerinsuomalaisten<br />
yhteenkuuluvuutta Suomeen.<br />
Oli luonnollista, että AKS:n lisäksi Suomalaisuuden<br />
Liitto, Itsenäisyyden Liitto,<br />
inkeriläisten viesti<br />
9
Change language