lukuvuodesta 2003–2004 - Edu.fi
lukuvuodesta 2003–2004 - Edu.fi
lukuvuodesta 2003–2004 - Edu.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
6<br />
Lisäksi mainittiin mm. sairaudet, elämäntilanne, psykososiaaliset syyt, oleskeluluvan ongelmat ja<br />
hylätty turvapaikkahakemus.<br />
7. Suomen kielen taito (huom! sisältää myös tiedot ruotsin kielestä kahdessa<br />
oppilaitoksessa)<br />
Valmistavan koulutuksen tärkeimpiä tavoitteita on parantaa opiskelijoiden kielellisiä ja muita<br />
opiskeluvalmiuksia. Suomen kielen (tai ruotsin kielen) taidon kehittäminen on keskeistä.<br />
Pääsyvaatimuksena koulutukseen on suositettu auttavaa kielitaitoa, joka vastaa likimain yleisten<br />
kielitutkintojen tasoa 2. Koska kyseessä ei ole varsinainen pääsyvaatimus, vaan opetussuunnitelman<br />
perusteissa mainittu lähtötaso tavoitteille, oppilaitokset eivät ole voineet tiukasti tätä tasoa edellyttää.<br />
Tämä on aiheuttanut joitakin ongelmia.<br />
7.1. Koulutuksen alkaessa<br />
Oppilaitoksia pyydettiin arvioimaan opiskelijoiden suomen kielen taitoa annetuilla määritelmillä<br />
hyvin vähäinen, auttava, kohtalainen ja hyvä. Arviot saatiin 863 opiskelijan suomen kielen<br />
taidosta koulutuksen alussa. Hyvin vähäisellä kielitaidolla aloitti 74 opiskelijaa (8.6 %)<br />
ja auttavalla kielitaidolla 326 (37.8 %). Eniten (352 eli 40.8 %) oli niitä opiskelijoita, joilla oli<br />
koulutuksen alkaessa kohtalainen kielitaito. Hyvä kielitaito oli 111 opiskelijalla (12.9 %).<br />
Tulosten tulkinnassa ongelmallista on vastaajien esittämien arvioiden yhteismitattomuus. Kullakin<br />
arvioijalla on oma käsityksensä annettujen määritelmien mukaisesta kielitaidosta. Myös<br />
oppilaitoksen opiskelijoiden yleinen kielitaidon taso on saattanut vaikuttaa siihen, mille tasolle<br />
vastaaja on arvioinut yksittäisen oppilaan. Lisäksi kielitaidon aloitustason arvioiminen ilman<br />
varsinaista kielitestiä on hankalaa, koska koulutuksen alussa opettaja ei ole vielä tuntenut<br />
opiskelijoita. Tällaiset tulosten tulkintaan liittyvät ongelmat on syytä ottaa huomioon kaikissa tämän<br />
selvityksen kohdissa, jotka koskevat kielitaidon arviointia (luvut 7.1-8.).<br />
Kun verrataan vuoden 2000 ja 2004 kyselyjä (vuonna 2000 kysyttiin samaa asiaa), voidaan todeta,<br />
että hyvin vähäisellä kielitaidolla aloittaneiden määrä on hiukan pienentynyt, auttavalla<br />
kielitaidolla aloittaneiden määrä lisääntynyt ja vastaavasti kohtalaisella kielitaidolla<br />
aloittaneiden osuus vähentynyt. Vuonna 2000 hyvin vähäisellä kielitaidolla aloitti 11.7 %,<br />
auttavalla 26.7 %, kohtalaisella kielitaidolla 48.7 % ja hyvällä kielitaidolla 12.7 % opiskelijoista<br />
(N= 521 opiskelijaa).<br />
7.2. Suomen kielen taidon kehittyminen yleisesti<br />
Kyselyvastausten mukaan suurimmalla osalla opiskelijoista (393 opiskelijaa eli 48.3 %) kielitaito<br />
kehittyi valmistavan koulutuksen aikana melko paljon. Paljon kehittyi 217 opiskelijan suomen<br />
kielen taito (26.7 %). Kehitystä oli vähän 162 opiskelijalla (19.9 %) ja 42 opiskelijalla (5.2 %) ei<br />
lainkaan.<br />
Kyselytuloksista ei käy ilmi, millä aloitustasolla olleiden opiskelijoiden kielitaito kehittyi koulutuksen<br />
aikana eniten/vähiten. Tulos ei siis kerro, kehittyivätkö esim. koulutuksen alkaessa heikoimmalla<br />
tasolla olleet eniten vai tapahtuiko kehitystä kaikkien eri aloitustasojen opiskelijoilla tasaisesti yhtä<br />
paljon.<br />
Kun verrataan tilannetta vuoden 2000 vastaaviin lukuihin, voidaan todeta, että neljä vuotta sitten<br />
tulokset olivat samansuuntaisia. Jonkin verran on lisääntynyt niiden opiskelijoiden määrä, joiden<br />
kielitaito ei kehittynyt lainkaan. Vuonna 2000 ryhmässä oli vain 5 opiskelijaa (2 %), vuonna 2004 jo
Change language