Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma - Edu.fi

MonikulttuurisuustaitojenkehittämissuunnitelmaPorvoon suomenkielinen koulutustoimi12.5.2009

Sisällys1. Yleistä1.1. Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma1.2. Arvopohja1.3. Monikulttuurisuuteen liittyvä arvopohja Porvoon suomenkielisessäkoulutustoimessa2. Opetuksen järjestäminen koulussa/kunnassa (PAINOPISTEALUE)2.1. Nykytilan kuvaus2.2. Kehittämissuunnitelma2.3. Toteutus ja seuranta3. Monikulttuurisen oppilaan ja perheen vastaanotto sekä kodin ja koulun yhteistyönkehittäminen (PAINOPISTEALUE)3.1. Nykytilan kuvaus3.2. Kehittämissuunnitelma3.3. Toteutus ja seuranta4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurientuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksienedistäminen4.1. Nykytilan kuvaus4.2. Kehittämissuunnitelma4.3. Toteutus ja seuranta5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen jaoppimismahdollisuuksien edistäminen (PAINOPISTEALUE)5.1. Nykytilan kuvaus5.2. Kehittämissuunnitelma5.3. Toteutus ja seuranta6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen6.1. Nykytilan kuvaus6.2. Kehittämissuunnitelma6.3. Toteutus ja seuranta7. Lopuksi1

1. YleistäOpetushallitus aloitti vuonna 2007 Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelman,joka on osa hallituskauden kestävää Perusopetus paremmaksi (POP) -ohjelmaa.Monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelmassa on tällä hetkellä mukana 42 kuntaa. Porvoo liittyikehittämisohjelmaan syksyllä 2008. Monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelman tavoitteena ontukea kansallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisen opetuksen arvopohjan toteutumistasekä kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämistä ja niiden vakiinnuttamista.Kehittämisohjelma pyrkii parantamaan kouluyhteisössä maahanmuuttajien ja valtaväestönvalmiuksia toimia yhteistyössä eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien henkilöiden kanssa.Monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelmaan osallistuvat kunnat laativatmonikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelman, jonka sisältämät toimenpiteet vakiinnutetaanosaksi koulujen arkea.1.1. Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma PorvoossaOpetushallitus myönsi Porvoon kaupungin suomenkieliselle koulutustoimelle erityisavustuksen,jonka turvin aloitettiin monikulttuurisuustaitojen kehittämistoiminta syyslukukauden 2008 alussa.Toimintaa varten asetettiin työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii erityisopettaja Pasi Siltakorpi.Työryhmän jäsenet ovat rehtori Seppo Ahonen, erityisopettaja Raisa Kempas, erityisopettaja KaisaVirmajoki, maahanmuuttajatyön päällikkö Sirkka Valta, musiikin lehtori Soili Roihio, suomi toisenakielenä -lastentarhanopettaja Pirjo Holmström, suomi toisena kielenä -lehtori Sanna Romberg jasuomi toisena kielenä -lehtori Auli Soinio. Hankkeen yhteyshenkilönä toimii koulutusjohtaja JariKettunen. Lukuvuonna 2008 – 2009 työryhmän jäseniä on osallistunut Opetushallituksenjärjestämiin koulutusseminaareihin Helsingissä, Jyväskylässä ja Tallinnassa. Kansainvälisyystiimintuella hankkeen työryhmä järjesti maaliskuussa 2009 seminaarin Monikulttuurisen koulunhaasteet. Seminaarin puhujina olivat opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta, lehtoriMinna Suni Jyväskylän yliopistosta ja rehtori Börje Ehrstrand Rinkebyskolanista Tukholmasta.Seminaariin osallistui 150 henkilöä Porvoosta ja Itä-Uudeltamaalta sekä muistaMonikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelmaan osallistuvista kunnista.2

Työryhmän tärkeimpänä tehtävänä on ollut laatia monikulttuurisuustaitojenkehittämissuunnitelma, joka on Opetushallituksen erityisavustuksen edellytyksenä. Suunnitelmanpainopistealueiksi nousevat maahanmuuttajien opetuksen kehittäminen koulussa/kunnassa,monikulttuurisen oppilaan ja perheen vastaanoton ja kodin ja koulun yhteistyön kehittäminensekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen jaoppimismahdollisuuksien edistäminen. Kehittämissuunnitelma koskee koko kouluyhteisöäesiopetuksesta lukiokoulutukseen. Kehittämissuunnitelma tulee ottaa huomioon suomenkielisenkoulutustoimen strategiassa ja kansainvälisyysstrategiassa niiden päivityksen yhteydessä. Lisäksikehittämissuunnitelma tulee huomioida kaupungin ja koulukohtaisten opetussuunnitelmienpäivittämisessä.Porvoon suomenkielinen koulutustoimi anoo Opetushallitukselta jatkorahoitustamonikulttuurisuustaitojen kehittämishankkeelle toukokuussa 2009. Rahoituksen turvinmonikulttuurisuustyöryhmä jatkaa kehittämistoimintaa omana ryhmänään kansainvälisyystiiminyhteydessä. Lukuvuonna 2009 – 2010 Opetushallituksen erityisavustuksen avulla on mahdollistatoteuttaa kehittämissuunnitelman jalkauttaminen kouluihin tiedottamalla ja järjestämälläkoulutusta sekä mm. aloittaa kehittämissuunnitelman mukainen yhteistyö erilaisten kulttuuriinliittyvien organisaatioiden kanssa.1.2. ArvopohjaKouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelman arvopohjana ovatyhdenvertaisuus, tasa-arvo ja kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittaminen. Arvot perustuvatSuomen lainsäädäntöön. Perustuslain 6 § kieltää eri asemaan asettamisen ilman hyväksyttävääsyytä sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan,vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Samassa yhteydessä määrätäänmyös lasten tasa-arvoisesta kohtelusta yksilöinä sekä sukupuolten tasa-arvon edistämisestäyhteiskunnallisessa toiminnassa ja työelämässä. Vastaavasti 1.2.2004 voimaan tullutYhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen,uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisensuuntautuneisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Laki pyrkii edistämään jaturvaamaan yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostamaan syrjinnän kohteeksi joutuneen3

oikeussuojaa. Laki velvoittaa viranomaiset laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman. Laki painottaasyrjinnän tunnistamista, syrjinnän poistavien toimenpiteiden suunnittelua ja toimenpiteidentoteutumisen seurantaa.Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 arvopohjana ovat mm. ihmisoikeudet,tasa-arvo, demokratia sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksen avulla tuetaanoppilaan monikulttuurisen identiteetin rakentumista, osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa jaglobaalistuvassa maailmassa sekä edistetään suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä.Perusopetuksen on tuettava myös jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekääidinkielen kehitystä.1.3. Monikulttuurisuuteen liittyvä arvopohja Porvoon suomenkielisessä koulutustoimessaSuomenkielisen koulutustoimen vuoteen 2010 ulottuvassa strategiassa tuodaan esilleyhteiskunnan kansainvälistymisen ja monikulttuuristumisen aiheuttama tarveopetussuunnitelmien kansainvälistämiseen ja kansainvälisen henkilövaihdon edistämiseen.Porvoon kaupungin opetussuunnitelman arvoina ovat mm. suvaitsevaisuus ja kulttuuriperintö.Suvaitsevaisuuden yhteydessä korostetaan monikulttuurisuuden arvostamista. Koulukohtaisissaopetussuunnitelmissa arvot täsmentyvät koulun toimintaa kuvaaviksi.2. Opetuksen järjestäminen koulussa/kunnassa2.1. Nykytilan kuvausPorvoon kaupungissa toimii kaksi maahanmuuttajien valmistavan opetuksen ryhmää:yläkouluikäisten oppilaiden ryhmä Pääskytien koulussa ja alakouluikäisten ryhmä Peipon koulussa.Oppilaat opiskelevat valmistavassa opetuksessa yleensä noin lukuvuoden ajan. Peipon koulussavalmistavan opetuksen oppilaat integroidaan yleisopetuksen ryhmiin soveltuvissa aineissa, mm.matematiikassa, englannissa ja taito- ja taideaineissa. Pääskytien koulussa integrointi onvähäisempää. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilailla on mahdollisuus tarvittaessa jatkaaopiskelua tuetusti joustavan perusopetuksen ryhmässä.4

Suomi toisena kielenä -opetusjärjestelyt vaihtelevat eri kouluissa suuresti. Peipon koulussa kaikkimaahanmuuttajataustaiset oppilaat, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen veroinen,saavat suomi toisena kielenä -opetusta. Opetusta järjestetään 2 viikkotuntia seitsemässä eritasoryhmässä. Muista kouluista vain Keskuskoulussa, Kevätkummun koulussa ja Pääskytien koulunpienryhmissä järjestetään suomi toisena kielenä -opetusta, kun taas esim. Albert Edelfeltin kouluja Kerkkoon koulu järjestävät suomi toisena kielenä -opetusta erityisopetuksen resurssia käyttäen.Yläkouluissa ja lukiossa ei tällä hetkellä järjestetä suomi toisena kielenä -opetusta.Oman äidinkielen opetusta annetaan vietnamin, venäjän, albanian ja burman kielissä. Käytännössäuseat oppilaat jäävät ilman oman äidinkielen opetusta, sillä opetusta ei ole järjestetty, vaikkakoulussa olisi neljä samaa kieltä puhuvaa oppilasta. Myöskään ei ole riittävästi käytetty hyväksimahdollisuutta muodostaa eri koulujen yhteisiä ryhmiä. Oman äidinkielen opettajille ei olejärjestetty koulutusta, eikä heitä ole perehdytetty suomalaiseen koulukulttuuriin taiopetussuunnitelman vaatimuksiin.Evankelis-luterilaisen uskonnon lisäksi useat koulut järjestävät ortodoksiuskonnon opetusta.Roomalaiskatolisen uskonnon opetusta järjestetään Huhtisen, Peipon, Linnajoen ja Pääskytienkouluissa. Kevätkummun koulu järjestää islamin opetusta.Maahanmuuttajaopetuksella ei ole koordinaattoria tai yhdyshenkilöä. Vastuu maahanmuuttajienopetusjärjestelyistä on jaettu opetuspäällikön, koulutusjohtajan, erityisopetuksen rehtorin jakoulujen rehtoreiden kesken. Suomi toisena kielenä -opetukseen erikoistuneita opettajia eijuurikaan ole, mutta valmistavan opetuksen opettajat ovat päteviä suomi toisena kielenä -lehtoreita. Kouluissa on jonkin verran eri kieli- ja kulttuuritaustaista henkilökuntaa (esim.koulunkäyntiavustajia), jotka voivat tukea maahanmuuttajaoppilaita omalla äidinkielellä.Mahdollisuutta laatia maahanmuuttajaoppilaille henkilökohtainen oppimissuunnitelma tai käyttääjoustavia, oppilaan kehittyvän kielitaidon huomioivia arviointimenetelmiä on toistaiseksihyödynnetty vähän. Tulkkipalveluiden käyttö on lisääntymässä, ja tulkkien saatavuus on yleensähyvä.5

Päivähoito ja esiopetusPorvoon kaupungin päiväkodeissa on toimikaudella 2008 – 2009 yhteensä 20maahanmuuttajataustaista esiopetusikäistä lasta. Lapset ovat sijoittuneet pääsääntöisestiGammelbackan ja Mäntykummun esiopetusryhmiin. Päivähoidossa maahanmuuttajataustaisialapsia on yhteensä 110.Porvoon kaupungin erityispäivähoidossa on toiminut elokuusta 2008 vakinaisena suomi toisenakielenä -lastentarhanopettaja, jonka työtehtävänä on käynnistää tehostettu suomi toisena kielenä-opetus päiväkoti- ja esiopetusryhmissä. Tavoitteena on vakiinnuttaa toimiva työmuotoesiopetusryhmien lastentarhanopettajien ja S2-lastentarhanopettajan välille niin, että lapsetvoivat osallistua tehostettuun S2-opetukseen pienryhmässä kerran viikossa joko S2-lastentarhanopettajan tai oman lastentarhanopettajan ohjaamana.Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman laatimista varten on perustettu työryhmä.Jokaiseen päiväkotiin on nimetty S2-vastaava, joka osallistuu verkostotapaamisiin ja toimii omassayksikössään tiedonvälittäjänä ja S2-opetukseen liittyvän keskustelun ylläpitäjänä. Uutenatyömuotona päiväkodeissa ovat kielikonsultaatiot, joissa kartoitetaan kaikkien 5 vuotta täyttävieneri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomen kielen taito. Tulosten perusteella lapselle tehdäänjatkosuunnitelma, josta ilmenevät suomi toisena kielenä -opetuksen tai puheterapian tarve janiiden järjestäminen. Konsultaatioon osallistuvat lastentarhanopettaja, kiertäväerityislastentarhanopettaja, puheterapeutti ja suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja.Maahanmuuttajataustaisille lapsille järjestetään oman äidinkielen opetusta, jos päiväkodissa tailähipäiväkodeissa on neljä samaa kieltä puhuvaa lasta. Tällä hetkellä opetusta järjestetäänalbanian, vietnamin ja arabian kielissä. Tulkkipalveluita käytetään palavereissa vanhempienkanssa mm. laadittaessa lapsen omaa varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmaa.2.2. KehittämissuunnitelmaMaahanmuuttajien opetuksen organisointi kaupungin tasolla6

On todennäköistä, että suomenkielinen koulutustoimi tulee lähivuosina tarvitsemaanmaahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin. Siihen asti on tarkoituksenmukaista sisällyttäämaahanmuuttajaopetusta koordinoivat tehtävät maahanmuuttajaopetuksen parissatyöskentelevän henkilöstön työnkuvaan opetusvelvollisuutta huojentamalla tai erillistä korvaustavastaan. Koordinoiviin tehtäviin kuuluvat mm. valmistavan opetuksen, suomi toisena kielenä -opetuksen, oman äidinkielen ja uskonnon opetuksen organisoiminen Porvoossa, valtionavustustenhakeminen sekä maahanmuuttajaopetukseen liittyvä kehittämistyö. Tällä hetkellä esimerkiksiPeipon koululla on valmiudet ryhtyä koordinoimaan kaupungin maahanmuuttajaopetusta.Valmistava opetusValmistavassa opetuksessa oppilaat ovat iältään, taidoiltaan ja koulunkäyntihistorialtaan hyvinerilaisia. Tästä syystä opetus on järjestettävä pienryhmässä. Jos valmistavan opetuksenoppilasmäärä kasvaa alakoulussa yli kymmenen, perustetaan opetuksen järjestämisen kannaltasopivaan kouluun toinen valmistavan opetuksen ryhmä. Oppilaiden integrointia yleisopetuksenryhmiin tehostetaan niin, että jokaisella valmistavan opetuksen oppilaalla olisi mahdollisuusharjoitella opiskelua suomenkielisessä yleisopetuksen ryhmässä. 1Siirtyminen yleisopetukseenValmistavaa opetusta annetaan noin vuoden ajan. Tämän jälkeen oppilaat siirretään kielitaito,ikätaso ja kokemustausta huomioiden valmiuksiensa mukaan sopivaan yleisopetuksen ryhmäänosittain tai kokonaan. Kokonaan yleisopetuksen ryhmiin integroitavat maahanmuuttajaoppilaatsiirtyvät valmistavan opetuksen jälkeen omaan lähikouluunsa. Muussa tapauksessa oppilaatjatkavat valmistavan opetuksen jälkeen Peipon tai Pääskytien koulussa, missä heillä onmahdollisuus yksilöllisen tarpeen mukaan saada lisätukea koulussa toimivassa nivelvaiheenryhmässä. Myös nivelvaiheessa oppilas tulee integroida yleisopetuksen ryhmiin esimerkiksi taitojataideaineissa. Nivelvaiheen tuen jälkeen oppilas siirtyy oman lähikoulunsa oppilaaksi.1 Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tairuotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllätavalla. Integroinnilla edistetään kotoutumista, suomen tai ruotsin kielen kehittymistä ja oppiaineiden sisältöjenomaksumista. (Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009. Työryhmän esitys12.3.2009.)7

Suomi toisena kielenä -opetusSuomi toisena kielenä -opetukseen oikeutetuiksi oppilaiksi katsotaan kaikki ne oppilaat, joidenäidinkieleksi on ilmoitettu muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Mikäli samassa koulussa onvähintään neljä suomi toisena kielenä -opetukseen oikeutettua oppilasta, opetus järjestetäänkoulupäivän aikana erillisissä suomi toisena kielenä -opetusryhmissä, jotka muodostetaanoppilaiden kielitaidon ja ikätason mukaan. Jos suomi toisena kielenä -opetukseen oikeutettujaoppilaita on vähemmän kuin neljä, he opiskelevat eriytetysti suomi toisena kielenä -oppimääränmukaisesti samassa ryhmässä suomi äidinkielenä -opetusta saavien kanssa. Arviointi tapahtuusuomi toisena kielenä -arviointikriteerien mukaisesti. S2-oppimäärän mukaan opiskellaan, kunneskielitaidon katsotaan olevan äidinkielisen tasoinen. Kielitaitoa arvioivat S2-opettaja ja muutoppilasta opettavat opettajat. Päätöksen oppimäärän vaihtamisesta tekee koulu yhteistyössähuoltajan kanssa. Huoltajia on aina informoitava realistisesti vaikutuksista, joita oppimääränvaihtamisella on oppilaan jatko-opiskelumahdollisuuksiin.Kouluille varataan suomi toisena kielenä -opetusta varten tarvittava tuntiresurssi. Kouluissa, joissajo järjestetään suomi toisena kielenä -opetusta, on tavoitteena kasvattaa oppiaineenviikkotuntimäärää. Opetus järjestetään erillisen valtionavustuksen turvin. Peipon kouluunperustetaan suomi toisena kielenä -lehtorin virka, jonka työnkuvaan kuuluvat Peipon ja Pääskytienkoulujen S2-opetuksen lisäksi kaupungin S2-opetusta koordinoivat tehtävät.Oman äidinkielen opetusPorvoon koulutustoimessa on tavoitteena lisätä maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusta.Oman äidinkielen opetusta järjestetään, kun opetusryhmässä on vähintään neljä samaa äidinkieltäpuhuvaa oppilasta. Opetus järjestetään jälkikäteen haettavan valtionavustuksen turvin.Opetusryhmää muodostettaessa otetaan huomioon, että oppilaat voivat olla eri kouluista,perusopetuksen ja lukiokoulutuksen eri luokka-asteilta tai esiopetuksesta. Kielen opettamiseentulee löytää riittävän pätevä ja opettajaksi sopiva henkilö. Maahanmuuttajaopetuksenkoordinaattorin tai oman äidinkielen opettajien yhteyshenkilön tehtävänä on huolehtia omanäidinkielen opetuksen järjestämisestä tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti.8

Koordinaattori tai yhdyshenkilö opastaa tarpeen mukaan oman äidinkielen opettajiatäydennyskoulutukseen hakeutumisessa. Kaupungin suomenkielinen koulutustoimi tukee omanäidinkielen opettajien täydennyskoulutusta. Koulutustoimi järjestää kaupungin kaikille omanäidinkielen opettajille koulutustilaisuuden, jossa opastetaan opettajia opetussuunnitelmaan,arviointiin, todistuksiin ja suomalaisen koulun käytänteisiin liittyvissä asioissa. Koulutus toimiiavauksena kielikohtaisten opetussuunnitelmien laatimistyölle. Opetushallitus on antanutsuosituksen maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi. Kaupunginopetussuunnitelmatiimi jatkaa opetussuunnitelmatyötä laatimalla kielikohtaisetopetussuunnitelmat albanian, venäjän ja vietnamin kielen opetusta varten yhteistyössä kyseistenaineiden opettajien kanssa.Koulujen opetushenkilöstö kiinnittää erityistä huomiota siihen, että huoltajat saavat riittävästitietoa äidinkielen merkityksestä oppilaan kielitaidon kehittymiseen ja oppimiseen liittyvissäasioissa. Koulut toimivat aktiivisesti oppilaiden omaan äidinkieleen ja kulttuuriin myönteisestisuhtautuvan ilmapiirin luomiseksi ja ylläpitämiseksi.Uskonnon opetusUskonnon opetus järjestetään opetuksen järjestäjää velvoittavan lainsäädännön ja ohjeistuksenmukaisesti.Maahanmuuttajaoppilaan arviointiEri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomenkielen taito. Oppilaan tulee voida osoittaa osaamisensa suomen kielen taitojen puutteistahuolimatta. Arvioinnissa pitää käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sopiviamenetelmiä. Sellaisia ovat esimerkiksi koulunkäyntiavustajan käyttö koetilanteessa, kokeenkielellinen yksinkertaistaminen, sanakirjan ja lähde- ja oppimateriaalin salliminen koetilanteissa,suulliset kokeet, pidennetty koeaika, portfolio-arviointi ja muiden korvaavien suoritustenhyväksyminen.9

Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia tukevaa.Ennen päättövaihetta arviointi suhteutetaan oppilaan edellytyksiin ja hänelle henkilökohtaisessaoppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi voi olla sanallista lukuun ottamattapäättöarviointia. Päättöarvioinnin tulee olla myös maahanmuuttajataustaisen oppilaan kohdallarealistista ja vertailukelpoista ja sen tulee perustua päättöarvioinnin kriteereihin.Opetussuunnitelman perusteissa esitetyt päättöarvioinnin kriteerit koskevat kaikkia oppilaita.Oppilasta ja huoltajaa on informoitava arviointikriteereistä.Koulujen opetussuunnitelmiin liitetään todistusmallit, joita käytetään henkilökohtaisenoppimissuunnitelman mukaisesti opiskelevien arvioinnissa.Maahanmuuttajaoppilaan tukitoimet ja -resurssitMaahanmuuttajaoppilaalle laaditaan tarvittaessa henkilökohtainen oppimissuunnitelma, johonkirjataan oppiainekohtaisten tavoitteiden lisäksi oppilaan koulussa saamat tukitoimet asetettujentavoitteiden saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi perustuu oppimissuunnitelmassamääriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Maahanmuuttajaoppilaan tehostettu tuki tuleehuomioida myös opinto-ohjauksessa. Yläkoulun oppilaille järjestetään opinto-ohjauksen lisäkurssi,jonka aikana harjoitellaan opiskelustrategioita, tutustutaan syvällisemmin jatkoopiskelumahdollisuuksiin,kuullaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kokemuksia sekätehdään vierailukäyntejä.Valtio on perusopetuksen rahoitusjärjestelmässä osoittanut vuoden ajan maksettavan valmistavanopetuksen jälkeenkin taloudellisia resursseja maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen, jottariittävät tukitoimet, S2-opetus ja oman äidinkielen opetus voidaan järjestää. Koulutustoimi hakeenäitä valtionavustuksia ja jakaa resurssit koulujen käyttöön. Koulujen, joissa on paljonmaahanmuuttajaoppilaita, tulee saada opetuksen järjestämiseen riittävät tunti- jaavustajaresurssit. Valmistavassa opetuksessa tulee olla vakituinen koulunkäyntiavustaja.Peipon ja Pääskytien koulut (S2-opettajat, erityisopettajat ja rehtorit) toimivat tarvittaessakonsultoivana tukiresurssina maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen järjestämiseksi eri kouluissa.10

OppilashuoltoMaahanmuuttajataustaisilla oppilailla on oikeus oppilashuoltoon jo valmistavan opetuksen aikana.Maahanmuuttajapalveluiden kautta Porvooseen saapuvat saavat maahantuloon liittyväterityispalvelut.TiimitoimintaPorvoon suomenkielisen koulutustoimen kansainvälisen toiminnan kehittämisestä vastaakansainvälisyystiimi. Kansainvälisyystiimin yhteydessä toimii erillinen monikulttuurisuustyöryhmä,jonka tehtävänä on koulujen monikulttuurisuuden ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaidenoppimismahdollisuuksien edistäminen. Lukuvuonna 2009 – 2010 työryhmän pääasiallisenatehtävänä on Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelman toteuttamisesta huolehtiminentiedottamisen ja järjestettävän koulutuksen avulla.Porvoon kaupungin opetussuunnitelmassa ja koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa olevatmaahanmuuttajien opetusta koskevat osuudet päivitetään. Maahanmuuttajien valmistavanopetuksen opetussuunnitelman päivitys on ajankohtainen vuonna 2009 annettujen uusienperusteiden myötä. Kaupungin opetussuunnitelman päivittämisestä vastaaopetussuunnitelmatiimi opetuspäällikön johdolla.Opettajien täydennyskoulutusPorvoon kaupungin veso-tarjotin sisältää vuosittain maahanmuuttajaopetusta tukevaa koulutusta.Lisäksi monikulttuurisuustyöryhmä järjestää lukuvuosittain pedagoginen kahvila -tyyppisenkeskustelutilaisuuden maahanmuuttajaopetuksen ajankohtaisista teemoista. Tilaisuuden tavoiteon lisätä vuorovaikutusta ja tukea maahanmuuttajaoppilaiden kanssa työskenteleviä opettajia.Opetushallituksen vuosittain järjestämille S2-opetuksen kehittämispäiville osallistuu Porvoostasäännöllisesti S2-opettajia. Lisäksi kaupungin suomenkielinen koulutoimi tukee S2-opetukseenpätevöittävää koulutusta.11

Päivähoito ja esiopetusSuomi toisena kielenä -pienryhmien toiminta vakiintuu niissä ryhmissä, joissa on eri kieli- jakulttuuritaustaisia lapsia. Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma valmistuu vuonna 2010.Päiväkodeissa työskentelevillä oman äidinkielen opettajilla on samat mahdollisuudet osallistuakoulutukseen kuin koulujen oman äidinkielen opettajilla.Porvooseen syksyllä 2008 saadun S2-lastentarhanopettajan myötä katkeamattomat tukitoimetpäivähoidon ja koulun nivelvaiheessa ovat mahdolliset. Maahanmuuttajaoppilaat tutustuvatmuiden esikoululaisten tavoin tulevaan kouluunsa ja opettajat tekevät yhteistyötä erillisenlukuvuosisuunnitelmassa olevan yhteistyösuunnitelman mukaisesti.2.3. Toteutus ja seurantaMaahanmuuttajien opetuksen organisointi kaupungin tasollaKoulutustoimi sopii maahanmuuttajaopetusta koordinoivien tehtävien siirtämisestämaahanmuuttajaopetuksen parissa työskentelevälle henkilöstölle ja tehtävistä aiheutuvantyömäärän korvaamisesta. Koulutustoimi huolehtii siitä, että maahanmuuttajaopetuksella onkäytössään riittävä taloudellinen resurssi.Valmistava opetusKoulutustoimi varautuu perustamaan toisen alakoulun valmistavan opetuksen ryhmän erillisenvaltionavun turvin. Kouluissa, joissa toimii valmistavan opetuksen ryhmiä, rehtori huomioivalmistavan opetuksen ja nivelvaiheen oppilaiden integrointitarpeen opetusryhmiämuodostaessaan.Siirtyminen yleisopetukseenPeipon koulussa ja Pääskytien koulussa toimivien nivelvaiheen ryhmien toiminta vakiinnutetaan.12

Suomi toisena kielenä -opetusKaikki suomi toisena kielenä -opetukseen oikeutetut oppilaat pääsevät s2-opetuksen piiriinlukuvuodesta 2009 – 2010 alkaen. Tavoitteen toteutuminen on koulujen rehtorien vastuulla.Peipon koulu ja Pääskytien koulu saavat yhteisen suomi toisena kielenä -lehtorin. Suomi toisenakielenä -opetuksen organisoinnissa avustaa maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori tai suomitoisena kielenä -opetusta koordinoiva s2-lehtori. Koulutustoimi sisällyttää vuosittainkoulutustarjottimelleen s2-opetusta tukevaa koulutusta. Lukuvuonna 2009 – 2010 järjestetäänveso-koulutus, jonka aiheena on maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen taidon arvioiminen.Oman äidinkielen opetusKoulutustoimi varaa etukäteen tarvittavat resurssit perustettavia oman äidinkielen ryhmiä varten.Taloudellinen resurssi palautuu opetuksen järjestäjälle jälkikäteen valtionavustuksena.Koulutustoimi antaa maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorille tai erityiselle oman äidinkielenopettajien yhdyshenkilölle tehtäväksi kartoittaa oman äidinkielen opetuksen tarve Porvoonkaupungin perusopetuksen kouluissa. Koordinaattori tai yhdyshenkilö tekee suunnitelmanopetuksen järjestämisestä tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Oman äidinkielen opettajat jakoordinaattori/yhdyshenkilö laativat yhdessä opetussuunnitelmatiimin kanssa kielikohtaisetopetussuunnitelman venäjän ja vietnamin kieliin lukuvuonna 2009 – 2010 ja muihin kieliinmyöhemmin.Maahanmuuttajaoppilaan tukitoimet ja -resurssit ja maahanmuuttajaoppilaan arviointiKoulutustoimi ja monikulttuurisuustyöryhmä järjestävät koulutusta, jonka tarkoituksena onrohkaista opettajia käyttämään monipuolisia ja joustavia maahanmuuttajaoppilaan tukitoimia jaarviointimenetelmiä. Koulujen rehtorit opastavat opettajia henkilökohtaistenoppimissuunnitelmien laatimisessa ja arvioinnin kohdistamisessa suunnitelmassa asetettuihintavoitteisiin. Pääskytien koulu järjestää kokeiluluontoisesti opinto-ohjauksen lisäkurssinmaahanmuuttajataustaisille oppilaille lukuvuonna 2009 – 2010.Tiimitoiminta13

Monikulttuurisuustyöryhmä jatkaa toimintaansa. Opetussuunnitelmatiimi huolehtiimaahanmuuttajien opetusta koskevien osuuksien päivittämisestä opetussuunnitelmiinlukuvuoden 2009 – 2010 aikana.Opettajien täydennyskoulutusLukuvuodesta 2009 – 2010 alkaen Porvoon kaupungin suomenkielisen ja ruotsinkielisenkoulutustoimen yhteinen koulutustarjotin sisältää vuosittain maahanmuuttajaopetusta ja koulujenmonikulttuurisuutta tukevaa koulutusta.Päivähoito ja esiopetusMonikulttuurisuustyöryhmä maahanmuuttajakoordinaattorin johdolla perehtyy voimallisemminpäivähoidon ja esiopetuksen monikulttuurisuustaitojen kehittämiseen syksystä 2009 alkaen.3. MONIKULTTUURISEN OPPILAAN JA PERHEEN VASTAANOTTO SEKÄ KODIN JA KOULUNYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN3.1. Nykytilan kuvausOppilaan ja perheen vastaanotto valmistavassa opetuksessaKun uusi oppilas saapuu kouluun, perhe täyttää ilmoittautumislomakkeet, ja oppilas aloittaakoulunkäynnin yleensä seuraavana koulupäivänä. Maahanmuuttajapalvelut tiedottaa Porvooseensaapuvista pakolaistaustaisista oppilaista ja saattaa heidät kouluun. Tulkkia ei aina ole.Vanhempaintapaamisia järjestetään tarpeen mukaan. Tapaamisissa on mukana tulkki. Yläkoulussapakolaistaustaisille oppilaille laaditaan kotoutumissuunnitelma, jossa kartoitetaan mm. oppilaanharrastustoiveita. Vastuu kotoutumissuunnitelman laatimisesta on maahanmuuttajapalveluilla.Alakoulussa kouluterveydenhoitaja kartoittaa perheen kokonaistilannetta terveystarkastuksenyhteydessä. Samalla usein opettaja tapaa perheen toistamiseen. Opettaja pyrkii ohjaamaan14

oppilaita harrastuksiin. Vanhempaintapaaminen järjestetään myös aina siinä vaiheessa, kunsuunnitellaan oppilaan siirtymistä yleisopetukseen.Tiedottaminen oppilaille ja vanhemmilleMaahanmuuttajataustaiset huoltajat saavat koulusta samat tiedotteet kuin muutkin huoltajat.Näitä ovat mm. koulun lukuvuositiedote, koulun toimintaan liittyvät muut tiedotteet sekä koulunkautta jaettavat yhteistyötahojen tiedotteet. Vanhempainilloissa kerrotaan mm. ainevalinnoista jayläkouluun tai toisen asteen oppilaitoksiin siirtymisestä. Tiedottaminen ei ole erityisestimaahanmuuttajavanhemmille suunnattua eikä riittävää.Osallistuva ja vaikuttava oppilas ja perheMaahanmuuttajaoppilaat voivat äänestää oppilaskunnan vaaleissa, ja heillä on mahdollisuuspäästä oppilaskunnan jäseneksi. Esimerkiksi Pääskytien koulun oppilaskunnan puheenjohtajana onollut maahanmuuttajataustainen oppilas. Maahanmuuttajataustaiset vanhemmat osallistuvatharvoin luokkatoimikuntien tai vanhempainyhdistysten toimintaan, eikä heitä ole ollut koulujenjohtokunnissa.3.2. KehittämissuunnitelmaOppilaan ja perheen vastaanotto valmistavassa opetuksessaUuden oppilaan ilmoittautuessa kouluun kirjataan oppilaan henkilötiedot ja perheen yhteystiedotsekä tiedot oppilaan äidinkielestä ja uskonnosta. Samassa yhteydessä huoltajille tarjotaanmahdollisuutta koulunaloituspalaveriin ja sovitaan palaverin ajankohta. Palaveri voidaan järjestääennen koulunkäynnin aloittamista tai ensimmäisten kouluviikkojen aikana. Palaveriin osallistuvatoppilas ja hänen huoltajansa, valmistavan luokan opettaja, tulkki sekä mahdollisesti koulun ohr:njäseniä kuten terveydenhoitaja tai ulkomaalaispalveluiden perhetyöntekijä tai sosiaalityöntekijä.Palaverin tarkoituksena on koota opetuksen järjestämisen ja oppilaan oman opinto-ohjelmanlaatimisen kannalta välttämättömät tiedot oppilaan taustasta ja koulunkäyntihistoriasta. Toisaaltapalaverin tavoitteena on kertoa oppilaalle ja huoltajille suomalaisen koulun käytänteistä15

(koulupäivän alkamis- ja päättymisajat, lukujärjestyksen lukeminen, tarvittavat opiskeluvälineet javarusteet ym.).Uusia tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan, kuitenkin viimeistään silloin, kun mietitäänoppilaan siirtymistä yleisopetukseen. Valmistavan opetuksen aikana voidaan järjestäävanhempainiltoja, mutta perheen yksilöllisellä opastamisella on tässä vaiheessa tärkeämpi rooli.Opettaja huolehtii siitä, että huoltajat saavat realistista tietoa oppilaan edistymisestä javaatimustasosta. Kouluterveydenhoitaja pitää oppilaalle valmistavan opetuksen alkuvaiheessaterveystarkastuksen, jossa ovat mukana myös oppilaan huoltajat. Huoltajapalaverin aiheena voiolla myös oppilaan ohjaaminen harrastuksiin tai muut kotouttamistoimenpiteet. Yhteistyötämaahanmuuttajapalveluiden kanssa tiivistetään erityisesti yläkouluikäisten oppilaidenkotoutumissuunnitelmien laatimiseksi. Myös muilla kuin pakolaistaustaisillamaahanmuuttajaoppilailla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan ja sen sisältämiin toimenpiteisiinja palveluihin.Tiedottaminen ja yhteistyö kotien kanssaJotta yhteistyötä kotien kanssa ei rajoittaisi yhteisen kielen puute, tulee saatavilla oleviatulkkipalveluja käyttää aina tarpeen vaatiessa. Erityisesti on huomioitava, että molemmillahuoltajilla on oltava kielen suhteen tasavertainen mahdollisuus vuorovaikutukseen koulun kanssa.Silloin kun huoltajien suomen kielen taito ei ole riittävä, tulee huolehtia siitä, että huoltajat saavatkoulunkäynnin kannalta välttämättömät tiedotteet ymmärrettävässä muodossa. Ymmärtämisenvarmistamiseksi on perusteltua käyttää huoltajien omalle kielelle tai heidän osaamalleen vieraallekielelle käännettyjä tiedotteita. Tiedotteiden laatimisessa ja kääntämisessä käytetään apuna omanäidinkielen opettajia ja vieraskielisiä koulunkäyntiavustajia sekä Internetistä saatavia valmiiksikäännettyjä tiedotteita. Kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajaoppilaita, on syytä kerätäkäännöksistä tietokanta myöhempää käyttöä varten.Koulun tulee myös tarjota huoltajille tietoa suomalaisesta koulusta, mm. opetuksen järjestelyistä,kasvatusperiaatteista, oman äidinkielen opetuksesta, suomi toisena kielenä -opetuksesta,uskonnon opetuksesta, erityisopetuksesta, tukitoimista ja terveydenhuollosta. Osaamiskeskuksena16

toimiva Peipon koulu järjestää kotoutumiskoulutuksessa oleville aikuisille tutustumiskäynninkouluun, jolloin esim. valmistavan luokan opettaja voi kertoa vanhemmille suomalaisesta koulusta.Rehtori, kuraattori tai opettajat vierailevat Perhepaikka Familissa tai muissa maahanmuuttajienkohtaamispaikoissa tapaamassa vanhempia, jolloin koulun toimintaa voidaan esitellä esimerkiksiDVD-materiaalin avulla. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on madaltaa huoltajien kynnystäosallistua koulun vanhempainiltoihin ja muuhun kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.Koulut, joissa on useita maahanmuuttajaoppilaita, järjestävät säännöllisesti omankielisiävanhempainiltoja eri kieliryhmille (esim. albania, burma, venäjä, vietnam). Vanhempainiltojen onhyvä olla keskustelutyyppisiä tai toiminnallisia, jolloin parhaiten saavutetaan luonteva jaluottavainen vuorovaikutus huoltajien ja koulun opetushenkilöstön välille. Vanhempainiltojenteemat voivat liittyä monipuolisesti kasvatukseen ja opetukseen. Valtaväestön edustajat voivatolla tiedottavassa roolissa, mutta toisaalta on hedelmällistä vaihtaa ajatuksia sekä suomalaisenettä vanhempien taustakulttuurin koulutus- ja kasvatusperiaatteista. Yläkoulut järjestävätvuosittain erityisesti maahanmuuttajataustaisille huoltajille suunnatun vanhempainillan, jonkaaiheena on oppilaan hakeutuminen toisen asteen koulutukseen.3.3. Toteutus ja seurantaOppilaan ja perheen vastaanotto valmistavassa opetuksessaUuden oppilaan koulun aloittamista ei kiirehditä, vaan varataan aikaa koulunaloituspalaverinjärjestämiseen. Silloin kun esim. tulkin saatavuuden vuoksi palaveri on pidettävä koulupäivänaikana, on valmistavan luokan opettajalla oltava mahdollisuus sijaiseen. Myös yläkoulussajärjestetään terveystarkastus kaikille valmistavan luokan aloittaville oppilaille.Terveystarkastuksessa on hyvä olla mukana myös oppilaan vanhemmat ja tulkki.Maahanmuuttajapalveluiden avustuksella kaikille yläkoulun valmistavan luokan oppilaille laaditaankotoutumissuunnitelma.Kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen ilmenee valmistavan opetuksen oppilaillelaadituista opinto-ohjelmista, jotka sisältävät tiedot koulunaloituspalavereista ja muistaneuvotteluista, laadituista kotoutumissuunnitelmista sekä pidetyistä terveystarkastuksista.17

Tiedottaminen ja yhteistyö kotien kanssaKoulut, joissa on useita maahanmuuttajataustaisia oppilaita, kirjaavat lukuvuosisuunnitelmaansamaahanmuuttajataustaisille huoltajille järjestettävien vanhempainiltojen ajankohdat sekämaahanmuuttajien kohtaamispaikkoihin suunnitellut vierailuajankohdat. Kouluissa on esillämaahanmuuttajapalveluiden laatima ohje tulkkien käytöstä ja varaamisesta. Kouluissa on erillinenkäännöskansio, johon talletetaan koulun teettämät vieraskieliset tiedotteet myöhempää käyttöävarten. Peipon koulu ja Pääskytien koulu, joissa järjestetään valmistavaa opetusta, kehittävätyhteistyötä kotoutumiskoulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa.4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurientuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen4.1. Nykytilan kuvausYhtenä Porvoon kaupungin opetussuunnitelman ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien arvonaon suvaitsevaisuus. Opetussuunnitelmiin sisältyy esim. kiusaamista koskeva suunnitelma, mutta eirasismia tai syrjintää koskevaa suunnitelmaa. Ihmisoikeudet, lasten oikeudet, tasa-arvo jayhdenvertaisuus tulevat esille koulujen arjessa erilaisten teemapäivien ja tapahtumien myötä.Näitä ovat esimerkiksi nälkäpäiväkeräys, Unicef-kävely ja taksvärkkikeräys. Eri kulttuurientuntemusta edistävät esimerkiksi Pääskytien koulun kansainvälisyysviikko, yläkoulujen valinnaisetkansainvälisyyskurssit sekä eri koulujen yhteistyöprojektit ulkomaalaisten koulujen kanssa.Koulujen kansainvälistä toimintaa kehittää koulutustoimen kansainvälisyystiimi.Koulujen oma kulttuurinen monimuotoisuus jää melko vähälle huomiolle. Oppilaiden omaakulttuuritaustaa tai oman äidinkielen taitoa ei hyödynnetä siinä määrin kuin se olisi mahdollista.Kouluissa saattaa edelleen esiintyä kielteisiä asenteita oppilaiden omaa äidinkieltä kohtaan.Kouluissa järjestetään melko vähän toimintaa, jonka tarkoituksena on oppilaiden omiinkulttuureihin tutustuminen tai kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen.Kuitenkin esimerkiksi Peipon koulussa on aloitettu toiminta, jossa oppilaiden jokaisenkansallisuusryhmän kulttuuria ja kieltä esitellään vuorollaan päivänavauksissa ja näyttelynä koulun18

yhteisissä tiloissa. Gammelbackassa järjestetään joka vuosi Gammelbackan kevätkarnevaali -tapahtuma, johon Peipon koulu osallistuu yhdessä nuorisotoimen, maahanmuuttajapalveluiden,seurakunnan ja alueella toimivien yhdistysten kanssa. Tapahtumaan osallistuvat oppilaatperheineen tasavertaisesti kulttuuritaustasta riippumatta.4.2. KehittämissuunnitelmaIhmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyydenkäsittely ja tunnetuksi tekoIhmisoikeudet, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys sisältyvät koulujenopetussuunnitelman yleisiin kasvatustavoitteisiin. Lisäksi kouluilla on opetus- jalukuvuosisuunnitelmissaan erilaisia teemajaksoja sekä suunnitelmia, joissa ilmenee aihepiirinkäsittely koulukohtaisesti. Aihepiiri huomioidaan myös opetushenkilöstön koulutussuunnittelussasekä kaupunki- että yksikkötasolla.Koulun kulttuurisen monimuotoisuuden tunnetuksi teko valtaväestön keskuudessaKoulujen kulttuurinen monimuotoisuus tulee esille koulujen juhlissa, teemapäivissä jatapahtumissa. Oppilaskuntatoiminnassa otetaan huomioon maahanmuuttajataustaiset oppilaatkoulun toimintamalleihin sopivalla tavalla, esimerkiksi valitsemalla hallitukseen oma kv. edustaja,jonka tehtävänä on omalta osaltaan lisätä kulttuurien tunnettavuutta koulussa.Koulut osallistuvat resurssiensa mukaan kansainvälisiin projekteihin ja yhteistyöhön eri maalaistenkoulujen ja opettajien kanssa.Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tutustuttaminen ja kotouttaminen suomalaiseen kulttuuriinja paikkakuntaanOppilaskuntatoiminnan, tutor-oppilaiden ja kummien avulla edistetään tutustumista jasopeutumista suomalaiseen kouluun ja kaveripiiriin. Suomalaiset oppilaat toimivat myös19

maahanmuuttajaoppilaan apuna koulunkäynnissä mahdollisuuksiensa mukaan. Retkien avullatutustutaan lähiympäristöön ja lähipaikkakuntiin koululla olevien taloudellisten resurssienmukaan.Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja valtaväestön vanhempien tutustuminen toisiinsaKs. kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma.Olemassa olevia hyviä käytänteitä (esim. koulujen avoimien ovien päivät ja Gammelbackankevätkarnevaalit) vahvistetaan ja laajennetaan huomioimaan paremmin eri kieli- jakulttuuritaustaiset vanhemmat.Syrjinnän ja rasismin ehkäiseminenPorvoon kaupungin opetussuunnitelmaan ja koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin liitetäänkiusaamista koskevan suunnitelman lisäksi syrjintää ja rasismia koskeva suunnitelma.Opetussuunnitelman päivittämisestä tältä osin huolehtivat opetussuunnitelmatiimi.Koko kouluyhteisö tukee maahanmuuttajataustaisten tyttöjen tasa-arvoista asemaa suomalaisessakulttuurissa ja jatko-opinnoissa.4.3. Toteutus ja seurantaLukuvuoden 2009 – 2010 aikana Porvoon kaupungin ja koulukohtaisiin opetussuunnitelmiinlisätään syrjintää ja rasismia koskeva suunnitelma. Kaupungin opetussuunnitelman päivittäminentältä osin on opetussuunnitelmatiimin tehtävä, koulukohtaisista suunnitelmista huolehtivat koulutitse. Syrjinnän ja rasismin suhteen koulut noudattavat ehdotonta nollatoleranssia. Koulut lisäävätlukuvuosisuunnitelmiinsa tapahtumia ja teemapäiviä, joissa syrjimättömyys, ihmisoikeudet ja tasaarvotulevat luontevalla tavalla esiin. Tehtävästä huolehtivat rehtorit ja koulujen johtajat.Koulutustoimen tehtävänä on huolehtia siitä, että opettajilla on mahdollisuus perehtyä aihepiiriin.Koulutustoimi sisällyttää vuosittain yhden aihepiiriä käsittelevän luennon (veso)koulutustarjottimelleen lukuvuodesta 2010 – 2011 alkaen.20

Koulutustoimen osallistamistiimi ja koulujen oppilaskunnat miettivät toimintatapoja, joillaoppilaskunnat voivat edistää koulun kulttuurisen monimuotoisuuden tunnetuksi tekemistä jamaahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotoutumista. Kaikissa niissä kouluissa, joissa onmaahanmuuttajataustaisia oppilaita, oppilaskunnat aloittavat kotouttamista edistävän taikulttuureja tunnetuksi tekevän toiminnan lukuvuoden 2009 – 2010 aikana ja jatkavat sitäseuraavina lukuvuosina. Osallistamistiimi kirjaa tehtävän toimintasuunnitelmaansa sekä seuraatehtävän etenemistä koulujen oppilaskunnissa. Osallistamistiimin toimintakertomuksesta onkäytävä ilmi toiminnan toteutuminen.5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen jaoppimismahdollisuuksien edistäminen5.1. Nykytilan kuvausValmistavan opetuksen ja nivelvaiheen aikana oppilaiden kielet ja kulttuurit tulevat positiivisellatavalla esiin. Opetuksessa vertaillaan eri kielten ilmaisutapoja ja keskustellaan lasten ja nuortenelämään liittyvistä kulttuuripiirteistä eri maissa. Yleisopetuksessa mahdollisuudet oppilaiden kielenja kulttuurin esille tuomiseen usein vähenevät. Oppilaiden uskonto huomioidaan mm. ruokailussaja koulun juhlatilaisuuksissa. Perheet ovat pääsääntöisesti suhtautuneet uskontoon liittyviinjärjestelyihin myönteisesti.Oppilaan taustakulttuurin tietoja ja taitoja, omaa äidinkieltä ja vasta kehittyvää suomen kielentaitoa ei vielä huomioida riittävästi opetusjärjestelyjä ja pedagogisia ratkaisuja mietittäessä.Oppilaan luokanopettajan, äidinkielenopettajan, suomi toisena kielenä -opettajan ja omanäidinkielen opettajan välinen yhteistyö on vähäistä. Selkokielistä, helpotettua tai omakielistäoppimateriaalia käytetään vähän. Erilaisia joustavia koejärjestelyjä ei ole käytetty kovin paljon.Maahanmuuttajaoppilaille ei ole usein laadittu henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa.Henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien käyttöä on kuitenkin tehostettu Peipon koulussalukuvuonna 2009 – 2010 laatimalla kaikille tarvitseville maahanmuuttajataustaisille oppilaillehenkilökohtainen oppimissuunnitelma. Lisäksi on laadittu todistuspohja henkilökohtaisenoppimissuunnitelman mukaisesti opiskeleville oppilaille eri luokka-asteilla.21

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat tukiopetusta tai koulunkäyntiavustajan tukea samojenkriteerien mukaisesti kuin muutkin oppilaat. Albert Edelfeltin, Peipon ja Pääskytien kouluissatoimivat venäjän- ja vironkieliset koulunkäyntiavustajat antavat tarvittaessa omakielistä tukeaoppilaille. Nivelvaiheen luokkien perustamisen myötä laaja-alaisen erityisopetuksen tukeamaahanmuuttajaoppilaille on vähennetty. Maahanmuuttajaoppilaan pääsy erityisopetukseensaattaa olla vaikeaa mm. oppilaspaikkojen vähyyden ja oppimisvaikeuksien diagnosoinninvaikeuden vuoksi.Oppiainevalintoja tai jatko-opintoja suunniteltaessa maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavatsamat opinto-ohjauksen palvelut kuin muutkin oppilaat. Maahanmuuttajaoppilaiden vanhemmatsaavat jatko-opiskelumahdollisuuksista samat tiedot kuin suomalaisten perheiden vanhemmat.Tiedonsaanti saattaa olla riittämätöntä.5.2. KehittämissuunnitelmaEri maiden ja kulttuurien esittelyä lisätään kouluissa. Koulun julkisiin tiloihin järjestetään paikka,jossa esitellään oppilaiden kotimaita ja kulttuureja. Esittelyt voivat olla vaikkapa julisteita, joissatulevat esille maan kielet, uskonnot, pääkaupunki, rahayksikkö, lippu sekä suomeksi ja kyseiselläkielellä esim. numerot, värit ja tervehdykset. Eri kulttuurien juhlapäivät voidaan huomioida tässäsamassa paikassa sekä päivänavauksissa. Eri kulttuurien ja kielten tuntemusta lisätään myösoppilaiden ja/tai opettajien pitämillä päivänavauksilla, joissa on musiikkia ja/tai puhetta eri kielillä.Tukioppilas- ja kummitoimintaa lisätään. Kummitoiminta ulotetaan myös valmistavan opetuksen janivelvaiheen luokkiin. Suomalaiset ja jo kauemmin Suomessa olleet maahanmuuttajataustaisetoppilaat ohjaavat, auttavat ja neuvovat vasta Suomeen tulleita oppilaita koulun arjessa.Kulttuuri- ja liikuntahankkeita lisätään. Yhteistyötä maahanmuuttajaoppilaiden ja Porvoonluontokoulun, kulttuurikoulun ja nuorisotoimen välillä tehostetaan. Tavoitteena on myös aloittaayhteistyö Porvoon musiikkiopiston ja taidekoulun kanssa. Lisäksi paikallisia urheiluseurojahoukutellaan yhteistyökumppaneiksi. Yhteistyön tarkoituksena on edistää maahanmuuttajienkotoutumista sekä lisätä tietoisuutta harrastus- ja toimintamahdollisuuksista omallapaikkakunnalla.22

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oppimismahdollisuuksia edistetään lisäämälläoppilaiden oman äidinkielen opetusta, tehostamalla suomi toisena kielenä -opetusta, laatimallaoppilaille tarvittaessa henkilökohtainen oppimissuunnitelma, käyttämällä joustaviaarviointimenetelmiä ja tehostamalla muita tukitoimenpiteitä, kuten esimerkiksi omankielistätukea. Myös oppilaanohjausta tehostetaan ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisille huoltajillejärjestetään oma jatko-opintoja käsittelevä vanhempainilta.Opetusjärjestelyjen kehittämisestä ks. luku 2. Opetuksen järjestäminen koulussa/kunnassa.Vanhempainiltojen järjestämisestä ks. luku 3.2.2. Tiedottaminen ja yhteistyö kotien kanssa.Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oman äidinkielen opetus on erittäin tärkeää. Tehtävänäon saada oppilaat kiinnostumaan omasta äidinkielestään ja arvostamaan omaa kieltään jakulttuuriaan. Opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti kaikkiaperusopetuksen oppiaineita. Oman äidinkielen opetus tähtää myös monikulttuurisen identiteetinkehittymiseen ja toiminnalliseen kaksikielisyyteen. Jokaisen oppilaan äidinkieltä tulee arvostaa jatukea sen käyttöä kaikkien aineiden opetuksessa.Suomi toisena kielenä -opetusta lisätään Porvoossa. Lukuvuodesta 2009 – 2010 alkaen kaikkisuomi toisena kielenä -opetukseen oikeutetut oppilaat saavat s2-opetusta. Suomea toisenakielenä opetetaan, jos oppilaan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame ja jos oppilaan kielitaito eiole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Koulutyössä tarvittavan syvällisenkielitaidon saavuttaminen kestää noin 5-7 vuotta. Tärkeää on muistaa, että suomen kieli on sekäoppimisen kohde että sen väline.Oppilaat integroidaan jo valmistavan opetuksen ja nivelvaiheen aikana eri oppiaineisiin, jottaoppilaat voivat kehittää suomen kielen taitoaan täysipainoisesti ja samalla luoda sosiaalisiakontakteja suomalaisten oppilaiden kanssa. Yleisopetuksessa maahanmuuttajataustaisilleoppilaille laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, johon merkitään oppiainekohtaisettavoitteet lukuvuosittain. Kokeissa ja arvioinneissa maahanmuuttajaoppilaita tuetaan erilaisinjoustavin menetelmin, esim. antamalla lisäaikaa, sallimalla sanakirjan tai lähdemateriaalin käyttökokeessa, sallimalla vastaaminen omalla kielellä tai järjestämällä suullinen koe. Arviointi kohdistuuhenkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Oppilaan23

tarvitessa tukea edetään tuen kolmiportaikon (tukiopetus – tehostettu tuki – erityinen tuki)mukaisesti hyödyntäen myös saatavilla olevaa omakielistä tukea.Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin vahvistaminen jakehittymässä olevan suomen kielen taidon huomioiminen vaativat opettajilta laaja-alaistaammattitaitoa. Koulutustoimi tukee opettajien ammatillista osaamista sijoittamalla vuosittainaiheeseen liittyviä luentoja koulutustarjottimelleen.5.3. Toteutus ja seurantaKaikissa Porvoon kouluissa, joissa on eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita, aloitetaan oppilaidenomien kulttuurien ja kielten esittely lukuvuonna 2009 – 2010. Esittelyjen toteuttaminen voidaanantaa tietyn opettajan, luokan tai oppilaskunnan tehtäväksi. Oppilaskunnat huolehtivat myöstukioppilas- ja kummitoiminnan laajentamisesta käsittämään kaikki koulunmaahanmuuttajataustaiset oppilaat. Tarvittaessa osallistamistiimi ohjeistaa oppilaskuntia näidentehtävien toteuttamisessa.Erilaisten kulttuuri- ja liikuntahankkeiden lisäämiseksi maahanmuuttajaopetuksen koordinaattoritai tehtävään määrätty henkilö aloittaa neuvottelut musiikkiopiston ja taidekoulun(kulttuurikoulun) kanssa lukuvuonna 2009 – 2010. Tavoitteena on järjestää kouluajalla tapahtuvaatyöpajatyyppistä toimintaa erityisesti valmistavan opetuksen ja nivelvaiheen oppilaille jatutustuttaa heidät tätä kautta omaan kotikaupunkiinsa ja saada heidät mukaanharrastustoimintaan. Toiminta rahoitetaan aluksi moku-projektin avulla. Myös yhteistyöluontokoulun kanssa aloitetaan uudelleen lukuvuonna 2009 – 2010 järjestämällä vuosittainluontopäivä valmistavan opetuksen ja nivelvaiheen oppilaille. Maahanmuuttajaopetuksenkoordinaattori kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia myös eri urheiluseurojen kanssa.Lukuvuonna 2009 – 2010 aloitetaan kokeilu oman äidinkielen opettajan antamastatukiopetuksesta esim. vietnamin tai venäjän kielellä. Kouluissa, joissa on eri kieli- jakulttuuritaustaisia oppilaita, rehtorit ohjeistavat opettajia henkilökohtaistenoppimissuunnitelmien laatimisessa, arvioinnissa ja joustavien suoritustapojen toteuttamisessa.Rehtorit tuovat myös esiin oman äidinkielen merkityksen uusien tietojen oppimisessa sekä24

painottavat oppilaiden kielten ja kulttuuriin liittyvien tietojen ja taitojen arvostamista kaikkienaineiden opetuksessa. Koulutustoimi huolehtii siitä, että kouluilla on mahdollisuus toteuttaa suomitoisena kielenä -opetus ja oman äidinkielen opetus asianmukaisella tavalla. Koulutustoimi korostaaomalta osaltaan aiheen tärkeyttä järjestämällä lukuvuonna 2009 – 2010 veso-luennonMaahanmuuttajaoppilaan oman äidinkielen ja suomen kielen taidon kehittyminen.6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen6.1. Nykytilan kuvausPorvoon suomenkielisessä koulutustoimessa työskentelee tällä hetkellä muutamia eri kieli- jakulttuuritaustaisia henkilöitä, lähinnä koulunkäyntiavustajina tai oman äidinkielen opettajina.Vuosittain useat eri kieli- ja kulttuuritaustaiset henkilöt suorittavat eri pituisia harjoittelujaksojakouluissa. Harjoittelu saattaa liittyä esim. kotoutumiskoulutukseen, koulunkäyntiavustajantutkinnon suorittamiseen tai työttömän työnhakijan työllistämiseen. Muutamatmaahanmuuttajataustaiset harjoittelijat ovat myöhemmin päättäneet suorittaakoulunkäyntiavustajan tutkinnon tai hankkia suomalaisen opettajanpätevyyden. Oman äidinkielenopettajien viikottainen työtuntimäärä koululla on pieni, ja opettajien samaistuminenkouluyhteisöön tai yhteistyö muiden opettajien kanssa on usein jäänyt vähäiseksi. Useimmat erikieli- ja kulttuuritaustaiset henkilöt työskentelevät määräaikaisessa työsuhteessa, mutta joitakintyösuhteita on vakinaistettu.6.2. KehittämissuunnitelmaPorvoon kaupungin kotouttamisohjelman mukaan Porvoon kaupunki pyrkii työllistäjänäennakkoluulottomuuteen ja yhdenmukaisuuteen. Vastaavasti koulutustoimi noudattaatyöllistäjänä yhdenmukaisuusperiaatetta. Kouluissa huomioidaan kuitenkin se, ettämaahanmuuttajataustainen opettaja tai henkilökunnan jäsen voi tuoda kouluun uuttaerityisosaamista sekä edistää suvaitsevaisuutta niin työyhteisössä kuin oppilaiden keskuudessa.(Porvoon kaupungin kotouttamisohjelma 2006.)25

Työpaikat huolehtivat siitä, että eri kieli- ja kulttuuritaustaiset työntekijät voivat osallistuatyöpaikan kaikkeen toimintaan tasavertaisina muiden työntekijöiden kanssa. Eri kieli- jakulttuuritaustaiset opettajat ja koulunkäyntiavustajat osallistuvat koulun kokouksiin, tilaisuuksiinja henkilökunnan virkistystoimintaan. Työpaikan ilmapiirin tulee tukea tasavertaisuutta jakannustaa osallistumaan. Uudelle työntekijälle valitaan työpari, joka opastaa uutta työntekijäätyöpaikan käytänteissä. Kouluissa valitaan yhteyshenkilö, joka huolehtii koulun tapahtumistatiedottamisesta eri kouluilla toimiville maahanmuuttajataustaisille työntekijöille, esimerkiksi omanäidinkielen opettajille.Yhteistyötä oman äidinkielen opettajan, s2-opettajan ja äidinkielen opettajan kesken lisätään.Luokanopettajat ja aineenopettajat laativat maahanmuuttajataustaisen oppilaan henkilökohtaisenoppimissuunnitelman yhdessä oman äidinkielen opettajan kanssa. Oman äidinkielen opettajaakonsultoidaan, kun oppilaan tehostetun tuen tarvetta kartoitettaessa halutaan arvioida oppilaantaitoja omalla kielellä. Opettajat voivat sopia oman äidinkielen opettajan kanssa, millaisia asioitakäsitellään oman äidinkielen tunneilla kieliopintojen lisäksi. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksiamyös omankieliseen tukiopetukseen. Opettajia rohkaistaan käyttämään omankielistä opettajaa taikoulunkäyntiavustajaa apuna koetilanteissa tai omalla kielellä suoritettujen kokeiden arvioinnissa.Työnantaja kannustaa eri kieli- ja kulttuuritaustaista henkilökuntaa osallistumaan koulutuksiin.Koulutustoimen maahanmuuttajakoordinaattori huolehtii siitä, että oman äidinkielen opettajatsaavat tietoa täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Vuosittain 1-2 oman äidinkielen opettajaaosallistuu koulutukseen. Koulut huolehtivat myös muiden henkilöstöryhmien, esim.koulunkäyntiavustajien, tasapuolisesta mahdollisuudesta osallistua koulutuksiin. Työyhteisö tukeeeri kieli- ja kulttuuritaustaisten työntekijöiden ammatillisuuden kehittymistä neuvomalla jatiedottamalla työsuhdekysymyksistä, ammattiyhdistystoiminnasta ja työsuojelusta. Esimiehenkanssa vuosittain käytävät kehityskeskustelut ovat osa ammatillisuuden kehittämistä.Porvoon kaupungin suomenkielinen koulutustoimi arvostaa eri kieli- ja kulttuuritaustaisenhenkilökunnan merkitystä kouluyhteisön monikulttuurisuuden kehittymiselle. Tästä syystä setukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten henkilöiden rekrytointia pysyväisluonteisiin työsuhteisiinsekä pätevyysvaatimukset täyttävien henkilöiden työsuhteiden vakinaistamista.26

6.3. Toteutus ja seurantaKoulujen koko henkilökunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisettyöntekijät pystyvät osallistumaan tasavertaisina koulun ja henkilökunnan kaikkeen toimintaan.Oman äidinkielen opettajien rooli muuttuu kouluyhteisön kannalta näkyvämmäksi, kun heidätotetaan mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden henkilökohtaisten oppimissuunnitelmienlaatimiseen. Lukuvuonna 2009 – 2010 aloitetaan oman äidinkielen opettajan antama tukiopetusesim. vietnamin tai venäjän kielellä. Mikäli kokemukset ovat myönteisiä, toiminta laajennetaanmyös muihin kieliin esimerkiksi läksykerhon muodossa. Nämä toimenpiteet edistävät eri kieli- jakulttuuritaustaisten oppilaiden oppimismahdollisuuksia, mutta parantavat myös samalla eri kielijakulttuuritaustaisen henkilökunnan asemaa kouluyhteisössä. Koulutustoimi tukee eri kieli- jakulttuuritaustaisen henkilökunnan osallistumista koulutuksiin ja järjestää myös itse koulutusta.Ennen oman äidinkielen kielikohtaisten opetussuunnitelmien laatimistyön aloittamista syksyllä2009 koulutustoimi järjestää luennon opettajille (luennon aihe: Millaisia vaatimuksiaopetussuunnitelma asettaa oman äidinkielen opetukselle?).7. LopuksiMonikulttuurisuustyöryhmä hakee monikulttuurisuustaitojen kehittämishankkeellejatkorahoitusta Opetushallitukselta. Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma käsitelläänsuomenkielisessä koulutusjaostossa. Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorit aloittavat työnsäsyyslukukauden 2009 alussa. Syksyllä 2009 järjestetään suomenkielisen koulutustoimen kaikkienkoulujen yhteinen koulutustilaisuus, jossa kerrotaan kehittämissuunnitelman sisältämistätoimenpiteistä ja niiden toteuttamisesta kouluissa. Monikulttuurisuustyöryhmä jatkaakehittämistoimintaa jatkorahoituksen turvin. Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelmapäivitetään vuosittain.27