Download. - Firstbeat

10
2 HENGITYS- JA VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINTA
Hapenkuljetuselimistöön kuuluvat keuhkot, sydän ja verenkierto. Sen päätehtävänä
on tuoda elimistöön riittävästi solujen aineenvaihdunnassa tarvittavaa
happea, kuljettaa tehokkaasti pois hiilidioksidia ja säädellä happoemästasapainoa.
(Aalto 2005, 22; McArdle ym. 2006, 294.) Tässä luvussa tarkastellaan
hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminnan perustaa, jotta aerobisen
kunnon käsite olisi mahdollista ymmärtää paremmin.
2.1 Keuhkot ja hengitys
Keuhkot ovat rintaontelon sisällä liikkuva parillinen ja kimmoisa elin (Nienstedt
ym. 2009, 267). Ne ovat osana hengityselimiä ja painavat keskimäärin noin kilon,
levitettyinä keuhkojen pinta-alaksi tulee noin 60–80 neliömetriä. Keuhkojen
tilavuus vaihtelee yksilöllisesti 4-6 litran välillä. Nenän tai suun kautta hengitetty
ilma etenee nielusta henkitorven kautta pääkeuhkoputkeen. Pääkeuhkoputki
haarautuu kahdeksi keuhkoputkeksi johdattaen sisäänhengitetyn ilman vasempaan
tai oikeanpuoleiseen keuhkopuoliskoon. (McArdle ym. 2006, 294.) Oikea
keuhkopuolisko muodostuu kolmesta ja vasen kahdesta lohkosta, joissa sidekudoksiset
väliseinät jakavat lohkot pienempiin jaokkeisiin eli segmentteihin.
Kummassakin keuhkopuoliskossa segmenttejä on yhteensä kymmenen ja sisään
hengitetty ilma kulkeutuu niihin keuhkoputkenhaarojen kautta. (Nienstedt
ym. 2009, 267.) Ilma jatkaa suurista keuhkoputkista yhä pienempiä ilmatiehyitä
pitkin kohti alveoleja eli keuhkorakkuloita, joissa tapahtuu kaasujenvaihto
(McArdle ym. 2006, 294).
Uloshengitys on levossa passiivista. Voimakkaassa rasituksessa käytetään
myös sisempiä kylkivälilihaksia sekä vatsalihaksia tehostamaan ja syventämään
uloshengitystä. Sisäänhengitys perustuu ilmanpaine-eroon. Pallean supistuessa
ja vetäytyessä alaspäin noin 10 cm sekä uloimpien kylkivälilihasten nostaessa
rintakehää rintaonteloon syntyy alipaine. Paine-ero ulkoilmaan on noin 5 mmHg
ja tämän paine-eron seurauksena ilma virtaa keuhkoihin. Rasituksessa sisään-