05.06.2015 Views

Karhunpalvelus 3/2005 - Pori

Karhunpalvelus 3/2005 - Pori

Karhunpalvelus 3/2005 - Pori

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

✃<br />

10 KarhunPalvelus<br />

KarhunPalvelus<br />

11<br />

Keittiömestari Juhani Lahti tekee vieraille hyvää ruokaa<br />

Paistinkääntäjän<br />

<strong>Pori</strong>n koulukeittiöt<br />

mukana tapahtumien<br />

järjestelyissä<br />

Juhani Lahti aloitti<br />

työnsä <strong>Pori</strong>n kaupungilla<br />

vuonna 1993.<br />

Tehtäväkuva ja sen<br />

hoitaminen oli suunniteltava<br />

alusta lähtien.<br />

– Sitä ennen olin toiminut <strong>Pori</strong>n<br />

hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen<br />

keittiömestarina ja opettajana.<br />

Toimitimme kaupungille<br />

paljon ruokatilauksia, sillä kaupungilla<br />

ei ollut lainkaan omaa<br />

ruoan valmistusta. Kaikki tilattiin<br />

kahvi- ja voileipiä myöten<br />

muualta, kertoo Juhani Lahti.<br />

– Kaupungin vanha keittiö oli<br />

vuodelta 1895. Sitä uudistettiin<br />

vuonna 1968 antokeittiömalliin.<br />

Siellä oli hankala valmistaa ruokaa<br />

kovin suuriin tilaisuuksiin.<br />

– Tässä tilanteessa tein kaupunginjohtaja<br />

Martti Sinisalmelle<br />

laskelmat, kuinka kaikki voitaisiin<br />

hoitaa. Ja samalla taattaisiin<br />

ruoanvalmistajien ja muun<br />

henkilökunnan palkat. Vuonna<br />

1996 saatiin keittiöremontti alulle.<br />

Työt kestivät noin viisi kuukautta.<br />

– Keittiön remontissa ajatuksena<br />

oli, että “piisi on keskipiste”<br />

ja kaikki muu tulee sen ympärille.<br />

Mitään ei tarvitse pitkältä<br />

hakea. Seinät olivat keittiön<br />

suunnittelun rajana. Muuten<br />

minulla oli vapaat kädet, sanoo<br />

Juhani Lahti.<br />

Maistuuko kotiruoka?<br />

Maistuuko kokille kotiruoka?<br />

– Kyllä maistuu. Itse asiassa me<br />

pyrimme kaupungin tarjoilussa<br />

esimerkiksi työlounailla lähelle<br />

kotiruokaa. Sitä tehdään hyvistä<br />

suomalaisista perusraaka-aineista,<br />

kalasta, lihasta, kasviksista, vihanneksista,<br />

marjoista ja hedelmistä.<br />

Kesä on tullut. Grillikausi on<br />

parhaillaan menossa. Lähestymme<br />

suurta kesän juhlaa juhannusta.<br />

Perään Juhanilta joitain vinkkejä<br />

grillaukseen, savustukseen<br />

sekä yleensä ruoka-aineiden käsittelyyn.<br />

Hyvässä kesäruoassa<br />

kevyt linja<br />

Iso mies Juhani Lahti suosittelee<br />

kesäruokaan kevyttä linjaa. Tietysti<br />

makkarat ja muu raskaampi<br />

kuuluu kesäiltoihin aina joskus.<br />

Mutta ei jatkuvasti. Kasviksista<br />

ja kaloista saa kevyempiä<br />

vaihtoehtoja.<br />

– Mukavan ohjelmanumeron<br />

vieraiden kanssa saa rosvopaistin<br />

teosta, jos kuopan kaivamiseen<br />

on mahdollisuus. Rosvopaisti<br />

tehdään perinteiseen tapaan lampaasta.<br />

Tai porsaan niskasta ja<br />

muista possun rasvaisemmista<br />

osista. Ne sopivat hauduttamiseen.<br />

Grilleistä Lahti kannattaa perinteistä<br />

avonaista hiiligrilliä.<br />

Sähkögrilli ei saa häneltä juuri<br />

pisteitä. Kaasugrilli saa jonkinlaisen<br />

hyväksynnän.<br />

Grillaus<br />

– Grillauspaikan pitää olla toimiva<br />

ja turvallinen. Työskentelytasoja<br />

tarvitaan ja tuli ei saa<br />

päästä karkaamaan, eikä kaasu<br />

vuotamaan kaasugrillistä Grilli ja<br />

työvälineet pitää olla puhtaat.<br />

– Grilliruokien valmistuksessa<br />

on tärkeää oikean lämpötilan<br />

löytäminen. Liian kuumassa syntyy<br />

karstaa ja nokea.<br />

– Marinoitu liha on hyvä kuivata<br />

ennen grillausta, sillä valuva<br />

öljy voi syttyä palamaan. Öljypohjaiset<br />

tai muut kastikemarinadit<br />

antavat lihalle hyvän<br />

maun.<br />

– Vartaat kannattaa rakentaa<br />

siten, että samassa vartaassa kaikilla<br />

aineksilla on suunnilleen<br />

sama kypsymisaika. Erilaisilla<br />

kastikkeilla ja lisäkkeillä saa vaihtelua<br />

ruokiin.<br />

– Possun sisäfileestä, joka on<br />

meillä samoissa hinnoissa ulkofileen<br />

kanssa, saa monenlaista<br />

hyvää ja mureaa grillattavaa. Sitä<br />

voi letittää tai laittaa vartaaseen<br />

kasvisten kanssa. Sekin on kevyttä<br />

vähäisen rasvan vuoksi.<br />

Entäs vokkiruoat?<br />

Mitä pidät niistä?<br />

– Pidän kyllä vokkiruoista. Ne<br />

ovat kevyitä ja niihin saa vaihtelua<br />

kastikkeilla.<br />

– Vokkipannu on hyvä olla,<br />

mutta emme sillä pysty tekemään<br />

niin hyvää vokkiruokaa kuin kiinalaiset.<br />

Heillä kaasu tulee paineella<br />

kuumana ja voimakkaana.<br />

Siinä on helppo “freesata” saada<br />

nopeasti paistopinta. Meidän<br />

pannuilla on pidettävä ruokamäärät<br />

pienempänä, koska tehotkin<br />

ovat pienempiä.<br />

Savustus – kalat ja lihat<br />

Savustus on hyvä, mutta vaativa<br />

kypsennystapa. Itse pyydystetyt<br />

kalat on muistettava verestää<br />

heti. Kalojen lisäksi myös lihaa<br />

voi savustaa. Possun sisäfilee käy<br />

tähänkin.<br />

kuumat grillivinkit<br />

– Jos savustaa liian korkeassa<br />

lämpötilassa, ruoka alkaa kytemään<br />

ja siihen tulee karvas<br />

maku. Kala, jossa on mieto<br />

maku, ottaa äkkiä karvautta liiasta<br />

kuumuudesta.<br />

– Paras savustuspönttö on<br />

puupönttö. Mutta kyllä metallipönttökin<br />

kelpaa. Lämpötilan<br />

pitäisi pysyä 120 -140 celsiuksen<br />

välillä. Väriä saadaan lisäämällä<br />

sokeripaloja leppälastujen tai katajan<br />

joukkoon. Kevyesti öljyämällä<br />

tulee kalaan mieto väri.<br />

Kalaa ei saa päästää kuivumaan.<br />

Pöntön kansi saadaan tiiviiksi<br />

laittamalla sen väliin voipaperi.<br />

Näin syntyy hyvä paistoväri.<br />

Juhani Lahti käyttää itse kalaa<br />

kotonaan ainakin parina päivänä<br />

viikossa. Parhaimmat kalat<br />

ovat tuoreet kotimaiset lohikalat<br />

sekä siika, ahven, silakka, muikku<br />

ja lahna.<br />

– Nykyisin kalaa ja lihaa voi<br />

myös yhdistellä. Uudempi ja<br />

hintavampi esimerkki on härän<br />

sisäfilee, joka avataan ja nuijitaan.<br />

Se täytetään lohiviipaleilla<br />

ja kierretään rullalle niin kuin<br />

kääretorttu sekä paistetaan uunissa.<br />

Vanhempi kala-liha yhdistelmä<br />

on tietysti kalakukko, erinomainen<br />

tuote. Sopii länsisuomalaisellekin.<br />

Tumma leipä ja<br />

hernekeitto<br />

Suomalaisesta ruoasta kannattaa<br />

muistaa tumma leipä, jossa on<br />

kuitua ja hiilihydraattien osuus<br />

on pienempi kuin vaaleassa.<br />

Tummassa leivässä on makua ja<br />

se maistuu erinomaiselta kalan<br />

kanssa.<br />

Oikeasta hernekeitosta Lahdella<br />

on myös selkeä käsitys.<br />

Siinä pitää olla paljon lihaa ja<br />

sen pitää olla sellaista vahvaa ruokaa.<br />

Koulussa ja armeijassa hernekeitto<br />

tehdään pitkään liemeen.<br />

Jos soppa uhkaa loppua,<br />

niin siihen lisätään ämpärillinen<br />

vettä. Siellä toinen herne hakee<br />

toistaan. Toiset pitävät sellaisestakin.<br />

– Aikoinaan olin Juhana Herttuassa,<br />

joka oli ns. hopealusikkapaikka.<br />

Siellä oli ala carte listalla<br />

hernekeitto. Ei meillä sitä paljon<br />

mennyt, mutta kerran viikossa illalla<br />

tuli Repolan johtaja Andelin<br />

ja tilasi hernekeiton.<br />

– Siihen aikaan ei ruokia pakastettu,<br />

eikä ollut pohjia valmiina.<br />

Johtaja odotti ruokaansa tunnin<br />

tai kaksi, mutta sai sen. Kuivia<br />

herneitä keitettiin ja räjäytettiin<br />

suudan kanssa. Näin saatiin<br />

Juhanin<br />

valkoinen<br />

mestarilakki<br />

on korkeudeltaan<br />

runsaat<br />

32 senttiä.<br />

niiden rakenne rikki. Muuten<br />

olisi jouduttu odottamaan seuraavaan<br />

aamuun.<br />

Käädyt ja hattu ovat<br />

tärkeitä<br />

Keittiömestari Juhani Lahti kuuluu<br />

kansainväliseen gastronomiseen<br />

järjestöön, joka tunnetaan<br />

Suomessa Paistinkääntäjien Veljeskunnan<br />

nimellä. Järjestö toimii<br />

noin sadassa maassa ympäri<br />

maailmaa. Sen päämaja on Pariisissa.<br />

Perinteet ovat lähteneet<br />

alulle Ranskasta 1200-luvulta,<br />

jolloin Ludvig Pyhä antoi siellä<br />

kuninkaallisen julistuksen vuonna<br />

1248 mestarikiltojen perustamiseksi.<br />

Tultuaan vuonna 1993 kaupungille<br />

töihin Juhani Lahti sai<br />

seuraavana vuonna vastaanottaa<br />

keittiöpäällikön käädyt paistinkääntäjien<br />

ritareiden kriteerien ja<br />

suositusten mukaisesti. Hän oli<br />

tehnyt siihen mennessä jo pitkän<br />

uran ravintola-alalla mm. Teljänhovissa,<br />

ravintola Juhana Hert-<br />

Kokkiohjelmista saa<br />

tietoakin<br />

– TV:stä tulee nykyisin paljon<br />

kokkiohjelmia. Niitä voi katsoa<br />

monella tavalla. Niistä saa hyvää<br />

perustietoa ja oppii tekemään<br />

muutakin kuin einesruokia<br />

omassa keittiössään. Osa ohjelmista<br />

sisältää lisäksi huumoria,<br />

joka viihdyttää. Ruokaohjelmia<br />

tulee kuitenkin niin paljon, ettei<br />

kaikkia jaksa katsoa, eikä siihen<br />

riitä aikakaan. Ulkomaalaituassa,<br />

ravintola Cumuluksessa<br />

<strong>Pori</strong>ssa ja ravintola Sillankorvassa<br />

Helsingissä sekä <strong>Pori</strong>n hotellija<br />

ravintolaoppilaitoksen opettajana.<br />

Juhanin valkoinen mestarilakki<br />

on korkeudeltaan runsaat 32<br />

senttiä.<br />

Ravintola-alan lakit kertovat<br />

tarkasta hierarkiasta. Näin varsinkin<br />

aikaisemmin.<br />

– Ennen oli harjoittelijalla aina<br />

suikka. Kun harjoittelija valmistui,<br />

hän sai kokin lakin. Mestareille<br />

jaettiin erilaisia käätyjä, joiden<br />

värillä ilmaistiin arvostusta.<br />

Kokin lakista on monta tarinaa.<br />

Eräs niistä kertoo kokin korkean<br />

lakin olleen tärkeä kuninkaitten<br />

hovissa. Kokki toimi kuninkaan<br />

ylimpänä ruoan maistajana.<br />

Lakki ulottui aina muitten<br />

vieraitten päiden yläpuolelle. Jos<br />

lakkia ei näkynyt, se merkitsi,<br />

että kokki oli kaatunut. Ruoka<br />

oli ollut myrkytettyä. Näin kuningas<br />

pelastui, mutta kokki menetettiin.<br />

Kuva: Kuvaamo Raita<br />

Kaupungintalon<br />

vanha keittiö oli<br />

vuodelta 1895.<br />

- Keittiön<br />

remontissa<br />

ajatuksena oli,<br />

että “piisi on<br />

keskipiste”<br />

Ruokakulttuuria monesta<br />

maasta<br />

Juhani Lahti on käynyt vuodesta<br />

1996 säännöllisesti kahden<br />

vuoden välein järjestetyissä Bocuse<br />

d´Or:n nuorten kokkien<br />

kansainvälisessä kilpailussa Ranskassa.<br />

Hän on ollut siellä sekä<br />

seuraajana että jonkun kerran<br />

myös suomalaiskilpailijoiden<br />

taustajoukoissa. Matkat ovat olleet<br />

ammattilaiselle hyödyllisiä<br />

opintomatkoja ”ruoanlaiton<br />

Mekkaan”, Ranskanmaalle.<br />

Vaikka Lahti arvostaakin korkeimmaksi<br />

ranskalaisen keittiön<br />

taidot, riittää häneltä ymmärrystä<br />

myös muiden maiden ruokiin.<br />

– Italialaiset ovat nyt tehneet<br />

maihinnousun Satakuntaan <strong>Pori</strong>in<br />

ja Raumalle. Arvostan italialaisten<br />

monipuolista ruokakulttuuria<br />

ja myös pitsaa, italialaista<br />

talonpoikaisruokaa.<br />

– Ei täällä Suomessakaan enää<br />

pärjätä pelkällä viinerleike -linjalla.<br />

Ruokalistoihin on saatava<br />

vaihtelua.<br />

Lahti on ollut itse mukana kehittämässä<br />

1990-luvulla satakuntalaista<br />

perinneruokaa. Aineksia<br />

ruokalistaan kerättiin kansan<br />

parista. Niistä visioitiin myös<br />

omaa ala carte listaa.<br />

- Teimme silloin uusia tuotteita<br />

variksenmarjasta, tyrnistä, verestä,<br />

silakoista jne. Pidimme ravintola<br />

Liisanpuistossa yllä hyvän<br />

ruoan lippua ”herkutellen länsirannikolla”.<br />

Kaupungin keittiöstä<br />

siakin kokkeja näkee meidän ohjelmissa.<br />

On ruotsalaisia, englantilaisia,<br />

ranskalaisia ja saksalaisia<br />

kokkiohjelmia.<br />

– Ohjelmista voi saada sellaisen<br />

kuvan, että kokin ammatti<br />

on kohtuullisen helppo ja mukava<br />

homma. Se ei kuitenkaan<br />

anna koko kuvaa ammatista. Siihen<br />

kuuluu paljon työtä, pitkiä<br />

päiviä, epäsäännöllisiä työaikoja,<br />

ilta- ja viikonlopputöitä. Mutta<br />

onhan tämä ammatti myös mielenkiintoinen<br />

ja antoisa.<br />

– Joillekin nuorille tämä ammatti<br />

on vain yksi useammasta<br />

ammatista ennen sen oikean löytämistä.<br />

Olen tavannut näissä<br />

hommissa jopa seitsemään ammattiin<br />

valmistuneen henkilön,<br />

joka ihmetteli, kuinka minulla ei<br />

ole muuta ammattia kuin tämä<br />

kokin homma, sanoo keittiömestari<br />

Juhani Lahti.<br />

Seppo Purhonen<br />

Kuvat: Seppo Purhonen<br />

ammattitaidolla<br />

■ Kaupungin keittiöhenkilökuntaan<br />

kuuluvat keittiömestari Juhani Lahti ja<br />

kylmäkkö Tuula Säilä, joka toimii puolet<br />

ajasta edustustiloissa Vähä-Katavassa.<br />

Lisäksi on useita harjoittelijoita vuoden<br />

mittaan. Apuhenkilökuntaa ja ekstraajia<br />

hankitaan lisäksi tarpeen mukaan.<br />

Vähä-Katavan lisäksi kaupungin<br />

edustus- ja tarjoilupaikat ovat kaupungintalon<br />

3. kerros ja raatihuoneen yläkerta<br />

eli juhlakerros.<br />

Tarjoilua voi olla myös henkilöstöosastolle,<br />

elinkeinokeskukseen ja rahatoimistoon.<br />

Kaupungin vastaanottoja on vuosittain<br />

noin 25 – 40. Ne ovat iltatilaisuuksia,<br />

jotka kestävät tunnista puoleentoista.<br />

Isoja kahvituksia kertyy vuosittain<br />

noin 20 000 – 24 000 henkilölle, työlounaita<br />

on 4000 – 5000 vuosittain,<br />

edustussaunassa Vähä-Katavassa tarjotaan<br />

syömisiä vuosittain 2000 henkilölle.<br />

– Moni asia valmistellaan ihan ”suutarin<br />

työnä” toivomusten mukaan. Se on<br />

haastavinta ja parasta tässä työssä, sanoo<br />

Juhani Lahti.<br />

Suurimmat kaupungin tilaisuudet<br />

ovat vuosittain jazz-viikon torstai ja <strong>Pori</strong>n<br />

Päivä syksyllä.<br />

– Jazz-vastaanoton onnistumiseksi on<br />

tänä vuonna on varattu töihin jo etukäteen<br />

15 ylimääräistä henkilöä. Kutsuvieraiden<br />

määrä on liikkunut aiemmin 500<br />

– 800 hengen välillä. Joka vuosi tarjoilua<br />

hieman muunnellaan. Tänä vuonna<br />

ei tarjota jazz-vieraille väkeviä alkoholeja,<br />

vaan on tyydytty viini- ja oluttarjoiluun.<br />

Ruokalistalla, joka on vielä salaisuus,<br />

on pyritty pitämään kotimaisuusaste<br />

korkealla (noin 80 prosentissa).<br />

Itse valmistetaan kaikki salaatit ja kalaruoat,<br />

kertoo Juhani Lahti.<br />

<strong>Pori</strong>n koulutoimen<br />

ruokapalveluilla on<br />

meneillään vilkas vuosi<br />

erilaisiin tapahtumiin<br />

osallistumisen suhteen.<br />

Olemme saaneet<br />

alkuvuoden aikana useita<br />

tarjouspyyntöjä<br />

kaupungissa järjestettävien<br />

isojen tapahtumien<br />

ruokapalveluiden<br />

järjestämisestä tai niihin<br />

osallistumisesta. Olemme<br />

vastanneet näihin ja<br />

päässeet mukaan.<br />

■ Peruskorjatut koulukeittiöt ja<br />

ruokasalit mahdollistavat toimivien<br />

ja puitteiltaan miellyttävien<br />

palveluiden järjestämisen kesäaikana<br />

ja viikonloppuina <strong>Pori</strong>in<br />

tuleville vieraille.<br />

Tammikuussa <strong>Pori</strong>n Urheilutalolla<br />

järjestettiin valtakunnallinen<br />

Helluntaiseurakuntien työntekijöiden<br />

talvitapahtuma. Herralahden<br />

ja Kuninkaanhaan koulujen<br />

ruokasalit toimivat tapahtuman<br />

ravintoloina ja keittiöt<br />

valmistavat ateriat. Kolmen päivän<br />

aikana tarjosimme reilut<br />

3000 ateriaa. Tapahtumasta jäi<br />

hyvä mieli niin vieraille, järjestäjille<br />

kuin työntekijöillemme,<br />

jotka palvelun toteuttivat.<br />

Kesäkuun ajan kesä-Iltis ostaa<br />

ruoat Herralahden koulun keittiöstä.<br />

Kesä–heinäkuun vaihteessa<br />

Kuninkaanhaka-Herralahti-urheilutalo<br />

-alueella järjestetään<br />

kolmipäiväiset Kansanlähetyspäivät,<br />

johon odotetaan noin<br />

10 000 vierasta. Varaudumme<br />

valmistamaan aterioita noin puolelle<br />

vieraista, ohjelman suorittajille<br />

ja tapahtuman työntekijöille.<br />

Teemme yhteistyötä Kalevan<br />

Kisojen ravintoloitsijan kanssa.<br />

Hän rakentaa stadionille vip-ravintolan<br />

koulujen ruokasaleista<br />

vuokraamilla tarjoilubuffeteilla ja<br />

astioilla. Kuuma gourmet -ruoka<br />

matkaa stadionille koulukeittiön<br />

uuneista ja padoista.<br />

Reseptikansiosta…<br />

Lihavartaat (ohje 4 henkilölle)<br />

n. 750 g possunsisäfileetä (tai naudan)<br />

mausteliemi:<br />

4 rkl öljyä<br />

1–2 tl sitruunamehua<br />

suolaa<br />

rouhittua mustapippuria<br />

paprikajauhetta<br />

1–2 valkosipulinkynttä<br />

lisäkkeet:<br />

Muurinpohjaletut<br />

4 sipulia<br />

4 tomaattia<br />

2 punaista paprikaa<br />

Varsinaisen jazz-tapahtuman<br />

artistit ja työntekijät ruokailevat<br />

heinäkuussa lähes kahden viikon<br />

ajan <strong>Pori</strong>n Lyseon ruokasalissa.<br />

Vuokraamme keittiö- ja ruokasalitilat<br />

tapahtuman järjestäjille<br />

jo neljäntenä peräkkäisenä kesänä.<br />

Heinäkuun lopulla muonitamme<br />

500–600 reipasta jalkapalloleiriläistä<br />

kolmen päivän aikana.<br />

Syyskuussa viikonlopputapahtumat<br />

jatkuvat ja valmiina on<br />

sopimus kolmen tapahtuman<br />

osalta.<br />

Tapahtumien työntekijät ovat<br />

eri koulujen keittiöistä ja tulevat<br />

”on ilo palvella” - asenteella mukaan.<br />

‘Koemme, että tällaiset tapahtumat<br />

ovat ”maustetta” perustyöhömme.<br />

Haluamme osaltamme<br />

auttaa tapahtumien järjestäjiä<br />

onnistumaan työssään ja<br />

välittää hyvää porilaista kaupunkikuvaa<br />

ympäri Suomea tuleville<br />

vieraille.<br />

Leena Mäkelä<br />

Ruokapalvelupäällikkö<br />

Pilko puhdistettu filee isohkoksi kuutioksi. Sekoita<br />

kaikki mausteliemen aineet keskenään, valkosipuli<br />

murskattuna. Pane lihapalat liemeen, peitä astia<br />

kannella ja anna maustua noin 3 tuntia. Sekoita<br />

lihapaloja silloin tällöin, että ne maustuvat hyvin<br />

joka puolelta.<br />

Leikkaa puhdistetut sipulit, tomaatit ja paprikat<br />

lohkoiksi. Ota lihat marinointiliemestä, valuta ja<br />

ripottele pinnalle suolaa.<br />

Pujottele lihakuutiot vuorotellen lisukkeiden kanssa<br />

neljään vartaaseen. Sivele mauste liemellä ja<br />

kypsennä niitä kuumassa grillissä n. 10–15<br />

minuuttia.<br />

2–3 munaa<br />

5dl maitoa<br />

1,5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja<br />

1 dl ohrajauhoa (vehnäjauhoa pk)<br />

1 tl suolaa Vatkaa munat ja lisää puolet maidosta. Mittaa<br />

suola ja jauhot joukkoon.. Lisää loppumaito ja anna<br />

taikinan turvota 1–2 tuntia.<br />

Kuumenna muurinpohjapannu.<br />

Pyyhi pohja rasvapaperilla ja kaada lettutaikinaa<br />

useaan paikkaan. Paista ohuet letut molemmin<br />

puolin kauniin ruskeiksi.<br />

Tarjoa erilaisten marjahillojen, sokerin, jäätelön ja<br />

kermavaahdon kera.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!