Karhunpalvelus 3/2005 - Pori
05.06.2015 • Views
Share Embed Flag

Karhunpalvelus 3/2005 - Pori

Karhunpalvelus 3/2005 - Pori

Karhunpalvelus 3/2005 - Pori

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
pori.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>Pori</strong>n kaupungin henkilöstölehti 3/<strong>2005</strong><br />

Keittiömestari<br />

Juhani Lahden<br />

kesän<br />

grillivinkit<br />

s.10–11<br />

Leo-Pekka Tähti<br />

viilettää<br />

kaupungin<br />

ATK-tukena<br />

s.16<br />

Talkoohenki on kallis voimavara,<br />

sanoo Kalevan Kisojen talkoolainen<br />

Mailis Nieminen.<br />

Kalevan Kisat <strong>Pori</strong>ssa 15.–17.7.<br />

s.8–9<br />

Kuva: Kaisu Vaalto

2 KarhunPalvelus<br />

KarhunPalvelus<br />

3<br />

HENKILÖSTÖPOLITIIKKA<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

AINO-MAIJA LUUKKONEN, kaupunginjohtaja<br />

Hyvää kesälomaa<br />

KOLUMNI<br />

Olen ollut tekemisissä tieyhteyksien ja<br />

rakentamisen parissa vuodesta 1962 lähtien.<br />

Tuolloin 1960-luvulla Suomessa<br />

siirryttiin kasvukeskuksiin kohti leveämpiä<br />

teitä. Minäkin muutin lehmi- ja kärrypoluilta<br />

eri vaiheiden jälkeen moottoriteille,<br />

aluksi Malaan, mikä Maailman<br />

pankin rahoituksella toteutti Suomen<br />

ensimmäiset moottoritiet. Vuosina 1967<br />

– 72 toimin TVH:ssa suurten kaupunkien<br />

liikenne- ja kaavasuunnittelun yhdyshenkilönä,<br />

mm. Helsingin seudun<br />

liikennesuunnitelmaa laatineen työryhmän<br />

sihteerinä. Työn atk-ajot suoritettiin<br />

Lontoossa, koska Suomen konekapasiteetti<br />

ei riittänyt, vaikkakin ensimmäinen<br />

muutaman kuution kokoinen<br />

tietokone Esco oli Teknillisessä korkeakoulussa<br />

otettu käyttöön jo kymmenen<br />

vuotta aikaisemmin. Työssä sovellettiin<br />

amerikkalaisia liikennemalleja, mitkä<br />

johtivat henkilöautopainotteisiin epärealistisiin<br />

suunnitelmiin. Amerikassa<br />

osattiin tuolloin viedä kolme ihmistä n.<br />

400.000 kilometrin päähän kuuhun,<br />

mutta vastaavana liikennesuoritteena ei<br />

osattu viedä 400.000 ihmistä kolmen<br />

kilometrin päähän keskustaan.<br />

●<br />

<strong>Pori</strong>n yleiskaavatyössä olin TVH:n edustajana<br />

mukana vuodesta 1968 alkaen.<br />

Yleiskaavan 1969 ennuste oli 100.000<br />

Kesälomalla on tarvis tehdä kaikki se, mikä talvella<br />

jäi tekemättä: kaappien siivous, ikkunoiden pesu,<br />

uusien hyllypapereiden laitto, jääkaapin ja pakastimen<br />

taustan imurointi, vanhojen vaatteiden kerääminen<br />

ja vienti pelastusarmeijaan, perintötädin tapaaminen<br />

ja autotallin siivous vain muutamia mainitakseni.<br />

Lisäksi täytyy ehtiä kesätapahtumiin, kuten<br />

Kuhmon kamarimusiikkijuhlille, eukonkannon<br />

maailmanmestaruuskisoihin, Savonlinnan oopperajuhlille,<br />

Seinäjoen tangomarkkinoille, Aitoon kirkastusjuhlille.<br />

Omat lapset tai jos heitä ei ole, ainakin<br />

kummilapset, pitää viedä Tervakosken puuhamaahan,<br />

Naantalin muumimaailmaan, Lintsille ja Särkänniemeen.<br />

Sitten tulevat vielä sukulaisten häät ja rippijuhlat,<br />

jotka parhaimmassa tapauksessa ajoittuvat<br />

juuri juhannukseen. Jos omistaa<br />

merikelpoisen veneen,<br />

täytyy tietysti käydä Tukholmassa<br />

testaamassa Gröna<br />

Lundin uudet kieputtimet,<br />

eikä ole pahitteeksi kiertää<br />

Gotlantikaan, jos haluaa tarkistaa,<br />

vieläkö Merisäästä tuttu<br />

Gotska Sandön on paikoillaan<br />

tai onnistuuko purjehtimaan<br />

Eckeröstä Grisslehamniin<br />

tarttumatta pyydyksiin.<br />

Monelle kesäloma siis muodostuu<br />

täyttymättömien toiveiden<br />

tynnyriksi ja kesäloman<br />

jälkeinen työhön paluu<br />

on lomaan verrattuna pelkkää<br />

lepoa.<br />

Itselleni sopiva käyntikohde<br />

voisi olla Heinolan lintutalo,<br />

jonne siipensä loukanneen<br />

mustavariksen eräänä<br />

Erkki Rajala<br />

My way -<br />

pääasia on matka,<br />

eivät hevoset<br />

– 130.000 asukasta vuodelle 2000. <strong>Pori</strong><br />

olikin voimakkaassa kasvuvaiheessa.<br />

Suunnitelmissa päädyttiin mm. 5. osan<br />

ja Rosenlewin alueen kautta kulkevaan<br />

moottoritievaraukseen, mitä olin mukana<br />

esittelemässä mm. Rosenlewin johtajistolle.<br />

Ratkaisuilla oli silloisen toimintaympäristön<br />

ja kasvun sekä profeettoina<br />

häärineiden konsulttien ja atkmallien<br />

perustelut. Suunnitelmien pohjalta<br />

<strong>Pori</strong> sai valtionavut sekä Linnansiltaan<br />

että Raumansiltaan, rakennettiin<br />

mm. Ulvilantien ja Mäntyluodontien<br />

eritasoliittymäjärjestelyt sekä käynnistettiin<br />

keskustan, kevytliikenteen ja joukkoliikenteen<br />

suunnittelu. Perustettiin<br />

mm. <strong>Pori</strong>n Linjat Oy. Myös Pohjoisen<br />

satamatien selvitykset käynnistettiin.<br />

Moottoritievarausta ryhdyttiin hallitusti<br />

purkamaan. Vuonna 1986 valmistuikin<br />

Länsitie. Rakentamista vastusti n.<br />

10.000 porilaista kirjallisella vetoomuksellaan.<br />

Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi.<br />

Länsitien idea oli syntynyt <strong>Pori</strong>ssa<br />

jo 1960-luvun alussa konsulttityönä<br />

(Koskela & Lehvonen). Uskottavuussyistä<br />

TVH ei voinut sitä tuolloin hyväksyä,<br />

koska ratkaisua ei oltu suunniteltu<br />

yhteistyössä TVH:n kanssa. Näistä<br />

kokemuksista alkoi liikenneverkollinen<br />

yhteissuunnittelu kuntien ja valtion<br />

välillä. <strong>Pori</strong> oli pilottikohteita.<br />

●<br />

Muutin <strong>Pori</strong>in vappuna 1972. Mm. Linnansillan<br />

rakentamistamme vaikeutti v.<br />

1973 keväällä julkisen alan teknisten<br />

lakko. Viisi viikkoa kestäneen lakon ”sovitteli”<br />

presidentti Urho Kekkonen.<br />

”Neuvottelutuloksen”, pöytäkirjaa ei<br />

vieläkään ole löytynyt Kekkosen kassakaapista.<br />

Vuonna 1972 <strong>Pori</strong>n liikenteessä<br />

kuoli 21 henkilöä. Nyt vuosina 2003-<br />

04 on kuollut vastaavasti yksi henkilö<br />

molempina vuosina. Toisaalta <strong>Pori</strong>ssa<br />

mm. pyöräteiden määrä on lähes satakertaistunut.<br />

Valtakunnallisesti kuolonuhrien<br />

määrä on pudonnut pahimman<br />

vuoden 1972 1156 uhrista lähes kolmannekseen.<br />

Taitekohdan aiheutti<br />

1970-luvun alkupuolella presidentin<br />

uuden vuoden puhe, missä vaadittiin<br />

viranomaisilta toimenpiteitä, mitkä johtivat<br />

mm. tiukempiin nopeusrajoituksiin.<br />

Presidentin tuolloisen kannanoton<br />

ansiosta ovat ilmeisesti tuhannet henkilöt,<br />

osaltaan myös porilaiset, säästäneet<br />

henkensä. Urho Kekkonen kävi ”suhteillaan<br />

Korkeimpaan” pelastamassa porilaiset<br />

myös Kokemäenjoen tulvalta<br />

vuoden 1975 tammikuussa. Kokemäenjoki<br />

vesitienä liittyy aihepiiriin siten, että<br />

TVH ja tiehallinto ovat saaneet alkunsa<br />

vuonna 1799 perustetusta keskusvirastosta,<br />

Kuninkaallisesta Koskenperkausjohtokunnasta,<br />

minkä ensimmäisiä tehtäviä<br />

oli Kokemäenjoen koskien perkaus.<br />

Kokemäelle on pystytetty tätä koskeva<br />

muistomerkki. Olen ollut mukana<br />

tiehallinnon 175 v- ja 200 v juhlissa<br />

samoin kuin jokeen historiallisesti liittyvän<br />

<strong>Pori</strong>n sataman 200 v- ja 225 v-<br />

juhlissa. Myös edeltäjäni <strong>Pori</strong>n ensimmäinen<br />

kaupungininsinööri v. 1882 tarvittiin<br />

juuri Kokemäenjokea syventämään.<br />

Tehtävä on ikuinen. Joki on sekä<br />

uhka että mahdollisuus.<br />

●<br />

Monivuotinen keskustan ja kävelykadun<br />

suunnittelu johti Suomen ensimmäisen<br />

kaupunkikeskustan kävelykadun käyttöönottoon<br />

v. 1977. Kaupunginvaltuusto<br />

käsitteli suunnitelmia useita kertoja.<br />

Käsittelyn pääpaino oli etsiä tasapuolinen<br />

ratkaisu eri kaupparyhmittymien<br />

kannalta. Kuntalaisille toteutus tuli yllätyksenä<br />

ja johti tunnekuohuihin, jotka<br />

laantuivat vasta 1980-luvulla. Puolustelin<br />

ja esittelin ratkaisua vuosien varrella<br />

sadoissa eri tilaisuuksissa <strong>Pori</strong>ssa ja<br />

muuallakin. Ratkaisuista sikisi myös<br />

kaupunkilehtiä osin perättömine juttuineen.<br />

Kaupunkilehdet ovat niistä ajoista<br />

myönteisesti kehittyneet. Sittemmin<br />

kävelykatu ja tekijät on rehabilitoitu.<br />

Jännittävimmillään työurani on ollut<br />

1965 kesällä, jolloin suoritin maastotutkimuksia<br />

Hankoniemellä, tietämättäni<br />

Motto: Kuten kievarilaitoksessa<br />

pääasia on matka, eivät hevoset.<br />

Hevoset vaihtuvat, mutta matka<br />

jatkuu. Ellei tiedä päämäärää tai<br />

on peräti väärällä tiellä, ei<br />

kannata pitää kiirettä. On asioita,<br />

mitkä aika hoitaa ja on asioita,<br />

mitkä on aika hoitaa.<br />

miinoitetulla alueella. Haastavia ovat<br />

olleet mm. syväsataman ongelmavaiheet,<br />

joissa osaltani oli mukana, sekä<br />

vuoden 1998 organisaatiomuutoksiin<br />

liittyvät uudistukset.<br />

Yleiskaavaan 1969 perustuva kaupunkikehitys<br />

ja silloinen kasvu johtivat myös<br />

mittavaan henkilöstön rekrytointiin.<br />

Energiakriisi taittoi kasvukäyrät. 1980<br />

alusta alkaen on koettu rakennemuutoksia,<br />

mitkä ovat kaventaneet kaupungin<br />

taloudellista liikkumavaraa. Henkilöstön<br />

rekrytointi estyi niin <strong>Pori</strong>ssa kuin<br />

muuallakin. Työurani alussa työyhteisömme<br />

keski-ikä oli alle 30 vuotta. Nyt<br />

keväisenä iltana kyyditsin. Sen hengitysrei’in varustettu<br />

kuljetuslaatikko oli apukuljettajan penkillä vieressäni<br />

ja aika ajoin se koputti laatikon reunaan<br />

ikään kuin ilmoittaen olevansa hengissä. Heinolan<br />

lintutalossa se on hyvässä hoidossa ja kun soitimme<br />

seuraavana päivänä ja kysyimme otuksen vointia,<br />

oli sen toiveissa päästä Oulusta tuotujen lajitoveriensa<br />

kanssa samaan häkkiin. Olen iloinen siitä,<br />

että <strong>Pori</strong>n elinkeinokeskuksen innovatiivinen ja<br />

nuorekas väki on vihdoin tekemässä meille mustavariksesta<br />

brändin. Tarkoitan tällä tietysti Viksua.<br />

Eeva Lindholmin säveltämässä ja Ulla Kamppisen<br />

sanoittamassa Pieni musta kaveri –äänitteessä Iida-<br />

Kaisa Leivonniemi laulaa tuosta meidän porilaisten<br />

ekosysteemiin olennaisena osana kuuluvasta siivekkäästä<br />

aivan ihanasti.<br />

Suosittelen pikkuväen ja<br />

isompienkin kuultavaksi.<br />

Toivotan kaikille rentouttavaa<br />

kesälomaa, eikä<br />

kannata tuntea huonoa<br />

omaatuntoa, vaikka autotalli<br />

taas kerran jää siivoamatta!<br />

Tulee se kesä ensi<br />

vuonnakin. Kannattaa löhötä,<br />

kun on löhöämisen<br />

aika!<br />

Kesälomien jälkeen itse<br />

kullakin on työtä yllin kyllin,<br />

ja jotta totuus tulevasta<br />

ei unohtuisi, laitan tähän<br />

loppuun vielä kaupunginhallituksen<br />

30.5.<br />

<strong>2005</strong> hyväksymän kaupunginhallituksen<br />

hallitusohjelman<br />

<strong>2005</strong>-2008,<br />

jota me kaupungin viranhaltijat<br />

ja työntekijät omalta osaltamme tulemme toteuttamaan:<br />

1. <strong>Pori</strong>n kaupungin talous pidetään vakaana ja talouden<br />

pohjaa parannetaan. Veroprosenttia – 18 – ei<br />

koroteta vaalikauden aikana.<br />

2. <strong>Pori</strong>n kaupunki tarjoaa asukkailleen kattavat ja<br />

laadukkaat palvelut tunnistaen muuttuvat tarpeet.<br />

3. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa varten tarvittavat<br />

lisäresurssit hankitaan koko palvelutuotannon kehittämisen<br />

ja toiminnallisten muutosten tuella.<br />

4. <strong>Pori</strong>n kaupunki harjoittaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa.<br />

Henkilöstöä ei irtisanota taloudellisista ja tuotannollisista<br />

syistä. Henkilöstösuunnittelulla tuetaan<br />

palvelutuotantoa.<br />

5. <strong>Pori</strong>ssa on työtä, asuntoja ja terveellinen ja turvallinen<br />

ympäristö. <strong>Pori</strong>laisten toimeentulosta huolehditaan<br />

panostamalla työllisyyden hoitoon ja edistämällä<br />

elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kaupungissa.<br />

6. Joen ja meren ranta-alueiden asumis-, virkistysja<br />

matkailukäyttöä lisätään.<br />

7. <strong>Pori</strong> on koulutuskaupunki. Peruskoulun, lukion<br />

ja toisen asteen koulutusta kehitetään ikäluokkien pienentyminen<br />

huomioon ottaen. Yliopistokeskuksen ja<br />

Satakunnan ammattikorkeakoulun toimintaedellytyksistä<br />

huolehditaan.<br />

8. Laadukkailla kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla<br />

lisätään asukkaiden viihtyvyyttä ja parannetaan elämänlaatua.<br />

9. Liikelaitoksen turvaavat vakaan tuoton <strong>Pori</strong>n kaupungille.<br />

10. Kaupunki luopuu tuottamattomasta omaisuudestaan.<br />

11. Laaditaan investointiohjelma noudatettavaksi<br />

vuosina 2006 – 2008.<br />

12. Kuntien välistä yhteistyötä tiivistetään yleisten<br />

tavoitteiden toteuttamiseksi.<br />

keski-ikä on n. 50 vuotta. Nuoren sukupolven<br />

vähäisyys on tuonut ja tuo<br />

monia ongelmia mm. osaamisen siirrolle<br />

ja jatkuvuudelle sekä haasteita mm. työterveys-<br />

ja työsuojeluorganisaatiolle sekä<br />

johtamiselle.<br />

●<br />

Liikennesuunnittelu on vaativa tehtävä,<br />

ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista<br />

ja sietämistä. Kompromisseista ei<br />

kiitetä. Rekka-autojen ja lastenvaunujen<br />

yhteensovittaminen vaatii kuuntelu- ja<br />

neuvottelutaitoa. Liikennesuunnittelu<br />

on kiitettävällä tavalla ja veturina osallistunut<br />

mm. seudulliseen käyttäjävaikutteiseen<br />

suunnitteluun ja valistustoimintaan,<br />

missä kosketellaan ihmisten<br />

käyttäytymisvapautta. Tiellä kulttuuri,<br />

luonne ja luonto sovittelua vaativalla<br />

tavalla kohtaavat. Vuorovaikutus vaatii<br />

yhteyksiä. Yhteydet luovat yhteiskuntaa,<br />

hyvinvointia ja kasvua ja myös kääntäen.<br />

Suunnittelija on Teitä varten. Suunnittelijan<br />

tulee vastata myös kysymyksiin<br />

joita ei ole tehty. ”Tietä käyden tien<br />

on vanki, vapaa on vain umpihanki”.<br />

●<br />

Ceterum Censeo, muuten olen sitä mieltä,<br />

että nyt tarvitaan laaja kansallinen<br />

tahtotila rapistuvan liikenneverkon ylläpitämiseksi<br />

ja kehittämiseksi hyvinvoinnin<br />

tueksi ja maamme logistisen kilpailukyvyn<br />

parantamiseksi. Mm. murtuvilta<br />

kiskoilta putoilevat junat tulee<br />

nostaa takaisin kiskoille. <strong>Pori</strong>ssa 40-50<br />

vuotta sitten toteutettu valtion päätieverkko<br />

odottaa uudistumista ja junayhteydet<br />

nopeutumista. Panostettaessa terveydenhuoltoon<br />

ei saa unohtaa monilta<br />

osiltaan sairasta infrastruktuuria. Kaiken<br />

kaikkiaan <strong>Pori</strong>n kaupungin ja sen infran<br />

tulevaisuus näyttää kuitenkin aikaisempaa<br />

valoisammalta.<br />

Erkki Rajala on <strong>Pori</strong>n teknisen<br />

palvelukeskuksen johtaja.<br />

Henkilöstösuunnitelma<br />

– päätöksiä ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä<br />

Jatkokoulutusta työpaikkaohjaajille<br />

■ Useissa <strong>Pori</strong>n kaupungin hallintokunnissa<br />

on tuttua eri oppilaitoksista työssäoppimisjaksolla<br />

olevien nuorten ja aikuisten<br />

ohjaaminen. Työssäoppimisjaksohan<br />

on osa opiskelua, ja sen vuoksi<br />

oppilaitokset ovat jo vuosia toteuttaneet<br />

työelämän edustajille suunnattua työpaikkaohjaajakoulutusta.<br />

Nyt työssäoppimiseen on tulossa<br />

muutos, joka edellyttää työelämän edustajilta<br />

uutta osaamista:<br />

– hallituksen esityksen mukaan ammattiosaamisen<br />

näytöt otetaan käyttöön<br />

viimeistään elokuussa 2006 alkavassa<br />

ammatillisessa peruskoulutuksessa.<br />

Uudistus koskee täydessä laajuudessaan<br />

noin 114 000 ammatillista perustutkintoa<br />

suorittavaa opiskelijaa. Opetusministeri<br />

Tuula Haataisen mukaan<br />

ammattiosaamisen näyttöjen lisääminen<br />

ammatilliseen perustutkintoon on hallituskauden<br />

merkittävin ammatillisen<br />

koulutuksen uudistus.<br />

Näytöt ovat työtilanteita, jotka koulutuksen<br />

järjestäjä ja työelämän edustajat<br />

yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja<br />

arvioivat. Opiskelija osoittaa käytännön<br />

työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut<br />

ammatillisten opintojen tavoitteet<br />

ja työelämän edellyttämän ammattitaidon.<br />

Näyttöjen arvioinnissa korostuvat<br />

käytännön osaaminen ja työelämän<br />

edustajien rooli.<br />

Henkilöstösuunnittelulla on perinteisesti tarkoitettu henkilöstön<br />

mitoitusta. Nyt henkilöstöstä tulee tietää paljon muutakin.<br />

Toimintaa ja palveluiden tuottamista varten tarvitaan tietoa<br />

henkilöstön määrästä ja laadusta, tiedoista, taidoista ja ominaisuuksista.<br />

Tietoa tarvitaan myös organisaation osaamisesta.<br />

Henkilöstön tulee tietää, millaista henkilöstöpolitiikkaa työnantaja<br />

harjoittaa, mitä asioita arvostetaan, mihin työnantaja panostaa ja<br />

miten heidän asioitaan käsitellään.<br />

Koko työyhteisö on yhteisesti vastuussa<br />

siitä, että työyhteisö on terve ja<br />

hyvinvoiva.<br />

Työnantajan velvollisuudet<br />

henkilöstöään<br />

kohtaan<br />

ovat laajat. Suuren<br />

työnantajan kuten<br />

<strong>Pori</strong>n kaupungin<br />

tulee huolehtia siitä, että kaikkia sen<br />

palveluksessa olevia henkilöitä kohdellaan<br />

yhtenäisten pelisääntöjen<br />

mukaan. Yhtä tärkeää on huolehtia<br />

lukuisten eriasteisten säädösten ja<br />

ohjeiden sekä kaupungin omien paikallisesti<br />

sovittujen sopimusten ja pelisääntöjen<br />

jalkauttamisesta ja noudattamisesta.<br />

Prosessien, joissa asioista<br />

päätetään pitää olla avoimia ja<br />

selkeitä. Kaikkien osapuolien on tärkeä<br />

tietää ja tunnistaa, ketkä ovat toimijoita<br />

erilaisissa päätöksenteko- ja<br />

neuvottelutilanteissa.<br />

Johdolla, esimiehillä ja työntekijöillä<br />

on työpaikalla erilaiset vastuut<br />

ja roolit. Ne on tarpeen tunnistaa ja<br />

toimia niiden mukaisesti. Hyvä johtaminen,<br />

selkeät toimintaperiaatteet<br />

ja yhteinen näkemys auttavat saavuttamaan<br />

asetetut tavoitteet.<br />

Niiden avulla voidaan myös ratkoa<br />

mahdollisesti syntyviä työyhteisökonflikteja.<br />

Koko työyhteisö on<br />

yhteisesti vastuussa siitä, että työyhteisö<br />

on terve ja hyvinvoiva. On hyvä<br />

muistaa asiallinen, aikuismainen ja<br />

työroolin mukainen työkäyttäytyminen.<br />

Satakunnan toisen asteen ammatillisten<br />

oppilaitosten yhteistyönä on käynnissä<br />

Länsi-Suomen lääninhallituksen ja<br />

Euroopan sosiaalirahaston rahoittama<br />

projekti, jonka tavoitteena on kouluttaa<br />

työpaikkaohjaajia työssäoppimisvastaaviksi.<br />

Työssäoppimisvastaava toimii<br />

organisaation työssäoppimisen yhdyshenkilönä,<br />

joka koordinoi organisaation<br />

työssäoppimista, perehdyttää organisaation<br />

työpaikkaohjaajia ja toimii<br />

Oheiseen henkilöstösuunnitelman<br />

kuvaukseen on koottu ne asiakokonaisuudet,<br />

joista meillä <strong>Pori</strong>ssa pitää<br />

olla päätöksiä, ohjeita tai sovittuja<br />

käytäntöjä. Suurin osa niistä on olemassa<br />

muodossa tai toisessa. Aineisto<br />

pitää koota yhteen ja tarkistaa sen<br />

ajan tasaisuus. Osa asioista pitää kuvata<br />

ja osasta pitää eri osapuolien<br />

kanssa rakentaa yhteinen näkemys.<br />

Henkilöstösuunnitelma viedään<br />

vaiheittain syksystä lähtien kaupungin<br />

intranettiin, Rumpuun, jota samalla<br />

uudistetaan. Sisäverkko on<br />

hyvä väline laajaan ajankohtaisviestintään.<br />

Tavoitteena on, että sisäverkossa<br />

on oleelliset ja ajan tasalla olevat<br />

tiedot sisältävä tai niihin ohjaava<br />

tietovarasto.<br />

Uudistettuun<br />

Rumpuun tullaan<br />

lisäksi siirtämään<br />

Tiimi foorumista<br />

mm.<br />

kirpputori.<br />

Rumpuun perustetaan<br />

myös<br />

kaupungin sisäinen kysymystori.<br />

Kaupungin internet-sivuilla ei ole<br />

asiallista käydä keskustelua, joka on<br />

luonteeltaan työnantajan ja työntekijän<br />

välistä.<br />

Henkilöstöviestintään velvoittaa<br />

yleissopimus yhteistoimintamenettelystä.<br />

Kokemukset ovat jo moneen<br />

kertaan osoittaneet, miten merkityksellistä<br />

eri keinoja käyttävä, riittävä<br />

ja oikein ajoitettu henkilöstöviestintä<br />

on toiminnan tuloksellisuudelle. Lisäksi<br />

voidaan parantaa työelämän<br />

laatua ja varmistaa työilo.<br />

Helena Metsälä<br />

vs.henkilöstöjohtaja<br />

oppilaitosten yhteyshenkilönä. Koulutukseen<br />

sisältyy 8 lähipäivää syys–joulukuussa<br />

<strong>2005</strong> ja se on osallistujille maksutonta.<br />

Koulutuksen esite on Rummussa<br />

henkilöstöosaston sivulla Koulutus ja<br />

henkilöstön kehittäminen. Lisätietoja<br />

antaa projektisihteeri Raisa Isokytö Tekniikkaopistolta<br />

puh. 621 5439 tai<br />

raisa.isokyto@porinammattiopisto.fi.<br />

Riitta Saarinen<br />

Lähde: www.oph.fi

4 KarhunPalvelus<br />

KarhunPalvelus<br />

5<br />

OLKA-projekti vauhdissa, paperilaskut pian historiaa<br />

<strong>Pori</strong> siirtyy sähköiseen ostolaskujen<br />

käsittelyyn<br />

Leena Harmaala on<br />

Työssä olevien sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien<br />

kolmen kuukauden<br />

koulutusjakso sisälsi kaksi viikon mittaista<br />

kuntoutusjaksoa. Kurssilaiset viettoiveammatissaan<br />

Viime vuonna näihin aikoihin<br />

starttasi kaupungin johdon<br />

päätöksellä OLKA-projekti,<br />

jossa tavoitteena on<br />

suunnitella ja ottaa käyttöön<br />

uusi sähköinen<br />

toimintamalli ostolaskujen<br />

käsittelyyn ja arkistointiin.<br />

■ Laskutuksissa ollaan kiihtyvällä<br />

vauhdilla siirtymässä kokonaan<br />

sähköiseen toimintatapaan, jolloin<br />

laskuja ei enää tulosteta missään<br />

vaiheessa paperille. Nyt tehtävillä<br />

toimilla varmistetaan se,<br />

että tästä kehityksestä pystyy<br />

myös <strong>Pori</strong>n kaupunki hyötymään<br />

mahdollisimman paljon.<br />

<strong>Pori</strong> on isoista kaupungeista viimeisten<br />

joukossa siirtymässä sähköiseen<br />

ostolaskujen käsittelyyn.<br />

Projektissa ollaan nyt siirtymässä<br />

käyttöönottovaiheeseen.<br />

Ostolaskujen sähköinen käsittely<br />

ja arkistointi eli tuttavallisemmin<br />

OLKA-projekti on kovassa<br />

vauhdissa. Toista vuotta<br />

kestänyt selvitys- ja kilpailutusvaihe<br />

on päättynyt, ja käytännön<br />

toteutus on alkamassa. Tarjouskilpailun<br />

jälkeen kaupunginhallitus<br />

valitsi kierrätysohjelmistoksi<br />

BasWaren Invoice Processingin<br />

eli puhekielessä IP:n ja skannauspalvelun<br />

tuottajaksi Xeroxin.<br />

Skannauspalvelussa paperilaskut<br />

muunnetaan liitteineen sähköiseen<br />

muotoon verkkolaskuiksi.<br />

Kummankin toimittajan kanssa<br />

on jo aloitettu käyttöönotto-projektit.<br />

Käytännössä ostolaskujen sähköinen<br />

käsittely tarkoittaa sitä,<br />

että paperiset laskut jäävät tämän<br />

vuoden aikana historiaan. Kaikki<br />

laskut muuttuvat sähköisiksi<br />

ja niitä käsitellään ja arkistoidaan<br />

vain tietokoneen näytöllä.<br />

Uusi toiminnan malli<br />

Laskujen kierron toimintamalli<br />

on jatkossa sellainen, että tavarantoimittajat<br />

lähettävät laskut<br />

suoraan skannauskeskukseen,<br />

joka toimittaa laskut sähköisinä<br />

kaupungin järjestelmään. Mikäli<br />

laskulla on tieto kenen tarkastettavaksi<br />

lasku pitää mennä, niin<br />

ohjelma lähettää laskun suoraan<br />

tarkastajalle. Tarkastaja tarkastaa<br />

laskun oikeellisuuden ja tekee<br />

tarvittavan tiliöinnin ja lähettää<br />

laskun edelleen hyväksyjälle.<br />

Hyväksyjä voi tarvittaessa tarkentaa<br />

tiliöintiä. Mikäli lasku on asiallinen,<br />

niin hyväksyntä tehdään<br />

ohjelmassa. Tämän jälkeen lasku<br />

siirretään kirjanpitoon ja ostoreskontraan<br />

ja sitä kautta maksettavaksi.<br />

Huomattava edistysaskel<br />

paperilaskuihin verrattuna<br />

on sähköinen arkisto. Hyväksyjä<br />

pystyy näkemään kaikki ne laskut<br />

järjestelmästä, jotka hän tai<br />

hänen sijaisensa on hyväksynyt.<br />

Järjestelmään voidaan myös<br />

määritellä katseluoikeuksia, jolloin<br />

vaikkapa virastopäällikkö<br />

pääsee näkemään kaikki oman<br />

virastonsa laskut. Enää ei tarvitse<br />

siis lähteä arkiston uumeniin,<br />

kun haluaa tietää mitä pari vuotta<br />

sitten ostettu konttorituoli<br />

maksoikaan.<br />

Kaikki hallintokunnat<br />

mukaan syksyn aikana<br />

Ensimmäiset testilaskut kiertävät<br />

jo. Varsinainen tuotantokäyttö<br />

alkaa juhannusviikolla pilottitoimistojen<br />

eli tietohallinto-osaston<br />

ja rahatoimiston laskuilla. Syyskuun<br />

alussa järjestelmän ottavat<br />

käyttöön sosiaalikeskus ja koulutusvirasto,<br />

lokakuun alussa terveysvirasto,<br />

SAMK ja ammattiopisto.<br />

Marraskuun alusta tulevat<br />

mukaan loputkin eli TPK ja<br />

rahatoimiston hoitamat pienemmät<br />

virastot. <strong>Pori</strong> Energia ja Vesi<br />

hoitavat jo nyt ostolaskunsa sähköisesti<br />

omilla järjestelmillään.<br />

Laskujen tarkastajat ja<br />

hyväksyjät koulutetaan<br />

Uusi toimintatapa vaatii laajaa<br />

koulutuspakettia ja ohjeistusta.<br />

Ohjelmistoon tulee tuhatkunta<br />

käyttäjää, ja kaikki saavat tarpeellisen<br />

koulutuksen. Tarkastus ja<br />

hyväksyntä ovat teknisesti hyvin<br />

helppoja suorittaa, joten siihen<br />

riittää parin tunnin koulutus.<br />

Koulutuspäiviä pyritään järjestämään<br />

useampia, jotta kaikille<br />

löytyisi sopiva aika. Lisäksi virastojen<br />

Tuhet, jotka muutenkin<br />

opastavat tietokoneen käytössä,<br />

perehdytetään myös IP:n käyttöön.<br />

Koulutusta on suunniteltu<br />

myös maakuntaan, lähinnä<br />

SAMKin toimipisteiden mukaan.<br />

Pelastuslaitoksen väki voi<br />

hyödyntää myös näitä koulutuksia.<br />

Reskontranhoitajat, joita<br />

Uutta potkua osaamiskunnosta<br />

Väinölän neuvolan terveydenhoitaja Hannele Kangas teki irtioton<br />

säännöllisestä päivätyöstään ja lähti etsimään uutta perspektiiviä<br />

työhönsä osaamiskunto-projektista. Kolmen kuukauden koulutus<br />

takanaan Hannele Kangas on kypsynyt ammatissaan.<br />

Lasku ei ole<br />

jatkossa enää<br />

paperimuodossa,<br />

vaan kaikki<br />

käsittelyvaiheet<br />

tehdään<br />

tietokoneella.<br />

Terveydenhoitaja Hannele Kankaan irtiotto rutiineista<br />

■ Huhtikuun 1. päivänä kaikuivat osaamiskunto-projektin<br />

ensimmäisen koulutusjakson<br />

päätöspuheet.<br />

Ennen todistustenjakoa kehuttiin,<br />

että päivätyöstään kouluttautumaan lähteneet<br />

sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat<br />

ovat saaneet uusia valmiuksia sosiaali-<br />

ja terveydenhuollon muuttuvaan<br />

toimintaympäristöön ja heidän ammatilliset<br />

taitonsa ovat nyt ajantasalla. Koulutusta<br />

kaivataan näillä aloilla kipeästi,<br />

sillä potilaiden keski-ikä on nousussa ja<br />

yhä suurempi osa potilaista on monisairaita.<br />

Sairaanhoitajilta ja terveydenhoitajilta<br />

vaaditaan valtavasti monipuolista<br />

ammattitaitoa.<br />

Oman ammatin arvostus nousi<br />

Hannele Kankaan ryhmä on palannut<br />

jo ruotuun, mutta ESR-rahoitteisen<br />

Osaamiskunto-projektin neljäs ja viimeinen<br />

koulutusjakso on edelleen käynnissä.<br />

Koulutettavien sairaanhoitajien ja<br />

terveydenhoitajien sijaisina toimivat<br />

koulutuksen ajan perehdytyksen saaneet<br />

työttömät sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat<br />

vaihtovalmennuksen periaatteella.<br />

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.<br />

– Säännöllisen työn vaihtuminen luokassa<br />

istumiseksi ja kuuntelemiseksi oli<br />

tietysti iso muutos. Minulla oli kuitenkin<br />

vahva motivaatio päivittää tietojani<br />

ja etsiä uusia kokemuksia. Muutos ei<br />

ollut vaikea, sillä oppiminen perustui<br />

pitkälti keskustelulle ja kokemusten jakamiselle,<br />

kertoo vuonna 1983 terveydenhoitajaksi<br />

valmistunut Hannele<br />

Kangas.<br />

Nyt töihin palattuaan Hannele Kangas<br />

on huomannut, että hän on kypsynyt<br />

ammatissaan.<br />

– Osaan arvostaa ammattiani entistä<br />

enemmän. Tämä koulutus on näyttänyt<br />

terveydenhuollon monet kasvot. Hoitotyötä<br />

tarvitaan niin monessa paikassa.<br />

Koulutuksen jälkeen osaa kunnioittaa<br />

toistenkin työtä eri tavalla.<br />

Olemme<br />

etuoikeutetussa<br />

asemassa<br />

IP:ssä kutsutaan mastereiksi, saavat<br />

tietenkin myös tarvittavan<br />

koulutuksen.<br />

Valmistautuminen<br />

muutoksiin<br />

Mitä nyt pitäisi virastoissa tehdä?<br />

Kaikkien virastojen tulisi tutkia<br />

kriittisesti nykyisiä toimintatapojaan<br />

ja katsoa miten niitä<br />

voisi kehittää nyt, kun käyttöön<br />

saadaan uusia välineitä. Isoissa<br />

hallintokunnissa on tämä työ jo<br />

aloitettu, ja on käynnistetty pieniä<br />

viraston sisäisiä projekteja<br />

miettimään mikä olisikaan se<br />

sutjakoin tapa tarkastaa ja hyväksyä<br />

laskut. Rahatoimisto antaa<br />

apua pienempien virastojen vastaaviin<br />

projekteihin.<br />

OLKA-asioista saat parhaiten<br />

tietoa Rummun OLKA-projekti<br />

sivuilta. Sieltä löytyy mm. kuvauksia<br />

uudesta toimintamallista,<br />

ja sinne kerätään kesän aikana<br />

erilaista asiaan liittyvää ohjeistusta.<br />

Tarkat ohjeet ovat tulossa<br />

ainakin uusista laskutusosoitteista<br />

ja laskuille vaadittavista viitetiedoista.<br />

Sivuilta löytyvät myös<br />

virastojen ja koko projektin yhteyshenkilöt,<br />

joilta saa tarvittaessa<br />

lisätietoja.<br />

Kari Nummi<br />

Teija-Leena Wass<br />

tivät mm. viikon Siuntion kuntoutusleirillä.<br />

– Kuntoutusjaksot ovat parantaneet<br />

eritoten työssä jaksamista. Siuntion rentoutukset,<br />

monipuolinen liikunta ja fysioterapian<br />

opiskelijoiden vetämä liikunta<br />

koulussa lisäsivät kipinää oman kunnon<br />

ylläpitämiseen. Kuntoutusjaksoilla<br />

sai aikaa ihan itselleen, se oli mahdollisuus<br />

irrottautua arjesta, kertoo Hannele<br />

Kangas.<br />

Tunneilla opetettiin tiedonhakua ja<br />

hoitotyön teoriaa, kehitettiin päätöksentekotaitoja<br />

ja verestettiin vuorovaikutusja<br />

ohjaustaitoja. Itsensä kehittäminen oli<br />

myös tärkeä osa opintokokonaisuutta.<br />

Hannele Kangas sanoo, että kurssilta<br />

riittää eväitä pitkäksi aikaa työssä jaksamiseen.<br />

– Aluksi paluu työpaikalle Väinölän<br />

neuvolaan tuntui miltei vastenmieliseltä.<br />

Mutta muutaman päivän jälkeen<br />

ymmärsin, että tänne minä kuulun.<br />

Osaanhan tehdä työtäni 20 vuoden kokemuksella!<br />

– Me koulutuksessa olleet olemme tavallaan<br />

etuoikeutetussa asemassa, vaikka<br />

haimmekin koulutukseen omatoimisesti.<br />

Tästä koulutuksesta ammennan<br />

vielä pitkään, pohtii Hannele Kangas.<br />

Kaisu Vaalto<br />

Kuva: Kaisu Vaalto<br />

Intendentti<br />

Leena<br />

Harmaala<br />

toivoo<br />

Sinfoniettan<br />

konsertteihin<br />

enemmän<br />

myös nuorta<br />

yleisöä.<br />

Leena Harmaala haki viime<br />

kesänä <strong>Pori</strong> Sinfoniettan<br />

intendentiksi, mutta virkaa ei<br />

silloin täytetty. Nyt vuosi siitä<br />

filosofian maisteri Leena<br />

Harmaala häärii Teljäntorin<br />

viidennessä kerroksessa <strong>Pori</strong><br />

Sinfoniettan intendenttinä.<br />

Haastavaa työtä on takana<br />

runsaat kuukauden päivät.<br />

Sinfoniettan intendentillä edessään<br />

haastava tehtävä<br />

Tämä on juuri sitä työtä, mitä olen<br />

opiskeluajoista asti halunnut<br />

tehdä, iloitsee musiikkitieteitä<br />

Turun yliopistossa opiskellut<br />

Leena Harmaala.<br />

Mistä Harmaala on haaveillut?<br />

Mitä intendentti sitten tekee, ei kai ainakaan puikkoa<br />

heiluta?<br />

– Intendentti on orkesterin hallinnollinen johtaja.<br />

Kulttuuritoimen johtosäännön mukaan intendentin<br />

tehtävänä on johtaa ja valvoa kaupunginorkesterin<br />

hallinnollista toimintaa sekä huolehtia<br />

sen toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä<br />

ja tarpeellisesta yhteistyöstä. Intendentti<br />

myös valmistelee yhteistyössä kapellimestarin<br />

ja orkesterin ohjelmatoimikunnan kanssa tulevien<br />

kausien ohjelmistot kulttuurilautakunnan<br />

hyväksyttäväksi. Niiden pohjalta intendentti laatii<br />

sopimukset taiteilijoiden ja vierailevien kapellimestarien<br />

kanssa, kertoo Leena Harmaala.<br />

Intendentin työ on niin hallintoa, ohjelmasuunnittelua<br />

kuin markkinointiakin.<br />

Harmaalan mukaan tiedottaja on<br />

tärkeä työkumppani, sillä ilman<br />

häntä intendentille kasaantuu<br />

kohtuuton työmäärä.<br />

Harmaalan mielestä intendentin<br />

on tultava toimeen monenlaisten<br />

ihmisten kanssa. Kärkisijoille<br />

hän nostaa myös esimiestaidot ja<br />

diplomaattisuuden, sillä hänen<br />

työssään asioiden kaikki puolet on<br />

otettava huomioon. Nämä ominaisuudet<br />

on opittava, jotta hänen<br />

työssään pärjää.<br />

– Musiikkitieteellinen koulutus<br />

on antanut hyvät valmiudet tähän<br />

työhön. Tarvitaan myös taloushal-<br />

linnon taitoja, joita olen oppinut Turun kauppakorkeakoulun<br />

kursseilta ja opiskellessani merkonomiksi<br />

ennen musiikkiopintoja. Tietysti tässä<br />

työssä on etua valmiista suhteista, joita on syntynyt<br />

jo opiskeluaikoina ja musiikkiharrastusten kautta.<br />

Sinfoniettan ruorissa<br />

Leena Harmaalan mukaan uusi työpaikka on hyvin<br />

haastava sekä itse työnkuvan että orkesterin<br />

viimeaikaisten ongelmien vuoksi. Tulevaisuudelle<br />

hän ei lupaa vielä radikaaleja muutoksia, onhan hän<br />

ollut työssään vasta kovin vähän aikaa.<br />

– Aloittaessani työt syksyn ohjelma oli muutamia<br />

aukkoja lukuunottamatta valmis. Onneksi, sillä<br />

näin lyhyessä ajassa en olisi ehtinyt koota syksyn<br />

ohjelmistoa kasaan. Voin vakuuttaa, että ensi syksynä<br />

on luvassa ainutlaatuisia konsertteja. Toivoisin<br />

todellakin, että ihmiset tulisivat konsertteihin.<br />

Sitä ei tiedä, mistä jää paitsi, jos esityksiä ei näe ja<br />

kuule.<br />

Tällä hetkellä Harmaalalla<br />

on työn alla mm. esitys<br />

Sinfoniettan kapellimestarista,<br />

joka julkistetaan<br />

juuri Karhunpalveluksen<br />

ilmestymisen aikaan.<br />

Lopullisen päätöksen<br />

asiasta tekee kaupunginhallitus<br />

kulttuurilautakunnan<br />

annettua lausuntonsa.<br />

Pikku hiljaa<br />

porilaistutaan<br />

Leena Harmaala on kotoisin<br />

Hämeenkyröstä ja<br />

on asunut Turussa viiti-<br />

sentoista vuotta. Hänen isänsä suku on kuitenkin<br />

<strong>Pori</strong>sta, joten tämä seutu ei ole täysin harmaata vyöhykettä<br />

uudelle intendentille. Harmaalan nelihenkisellä<br />

perheellä onkin pian ratkaisevat hetket edessä,<br />

kun <strong>Pori</strong>sta tulee heidän uusi kotikaupunkinsa.<br />

– Asumme edelleen Turussa, mikä tarkoittaa jatkuvaa<br />

edestakaisin ajelua. Toisinaan olen yöpynyt<br />

myös tätini luona tässä lähempänä.<br />

– Kesällä meidän pitäisi päättää, missä ensimmäiselle<br />

ja neljännelle luokalle menevät pojat aloittavat<br />

syksyllä koulunsa. Jonkin verran olen töiden<br />

jälkeen ajellut ympäri <strong>Pori</strong>a nähdäkseni, mihin<br />

kodin voisi perustaa.<br />

Leena Harmaala ei ole perheensä musta lammas,<br />

sillä <strong>Pori</strong>in muuttaa hyvin musikaalinen perhe.<br />

– Musiikki on koko perheen yhteinen asia. Mieheni<br />

on opiskellut musiikkitiedettä ennen kuin hän<br />

vaihtoi pääaineekseen tietotekniikan. Pojat puolestaan<br />

soittavat pianoa.<br />

Ei ole ihme, että Harmaala päätyi musiikkialalle,<br />

sillä hän on soittanut huilua lapsesta asti. Kotona<br />

taas hänen isänsä piti huolen perheen riittävästä<br />

jazzannista. Pojasta polvi paranee, niinhän sitä<br />

sanotaan. Mikähän on poikien toiveammatti?<br />

Kaisu Vaalto<br />

Kuva: Kaisu Vaalto

6 KarhunPalvelus<br />

KarhunPalvelus<br />

7<br />

KESÄKUU<br />

kesä<br />

- ke 29.6. TEATTERI RATA-KOPLA RY: ”Hölmölän kylä”,<br />

Pelle Hermannin puisto, Kirjurinluoto<br />

To 23.6.<br />

HEINÄKUU<br />

Pe 1.-<br />

Su 3.7.<br />

Su 3.-<br />

Su 17.7.<br />

Su 3.7.-<br />

Su 7.8.<br />

JUHANNUSMARKKINAT, Promenadi ja kauppatori<br />

klo 9-18<br />

VALTAKUNNALLISET KANSANLÄHETYSPÄIVÄT<br />

päätapahtumapaikkana <strong>Pori</strong>n urheilutalon alue<br />

AHLAISTEN NUORISOSEURAN KESÄTEAT-<br />

TERI: ”Yksinäisten sydänten kerho”<br />

Ahlaisten nuorisotilan piha, Nahkurinkuja<br />

PAJURANNAN KESÄTEATTERI: ”Jeppe Niilonpoika”<br />

Sunniemen Pajutila, Leinontie 41<br />

La 9.- YYTERI RANTAFUTISTURNAUS <strong>2005</strong><br />

Su 10.7. Yyterin hiekkaranta<br />

Pe 15.- KALEVAN KISAT <strong>2005</strong><br />

Su 17.7. <strong>Pori</strong>n stadion<br />

Pe 15.-<br />

Su 17.7.<br />

Pe 15.-<br />

su 17.7.<br />

La 16.-<br />

Su 24.7.<br />

La 23.7.<br />

Ma 25.-<br />

su 31.7.<br />

Pe 29.-<br />

Su 31.7.<br />

ELOKUU<br />

To 18.-<br />

Su 21.8.<br />

To 18.-<br />

Su 21.8.<br />

Pe 19.-<br />

su 21.8.<br />

SATAKUNNAN KANSANSOUTU<br />

vesistöretki meloen tai soutaen Vammalasta <strong>Pori</strong>in<br />

NATURISTIPÄIVÄ <strong>2005</strong>, Yyterin naturistiranta<br />

40. KANSAINVÄLINEN PORIN JAZZFESTI-<br />

VAALI<br />

22. JAZZHÖLKKÄ, lähtö <strong>Pori</strong> Delta Arenalta<br />

klo 12<br />

SURFVIIKKO, Yyterin Surfkeskus<br />

SUOMEN VETERAANIMOOTTORIPYÖRÄ-<br />

KLUBIN 30-VUOTISJUHLARALLI,<br />

Leirintä Yyteri<br />

6. PORI FOLK<br />

KANSAINVÄLINEN KANSANKULTTUURI-<br />

FESTIVAALI<br />

PORI FIESTA –VIINIFESTIVAALI, Eetunaukio<br />

YYTERI MEETING, moottoripyörätapahtuma,<br />

Leirintä Yyteri<br />

To 25.- SIRKUS FINLANDIA, esitykset to-pe klo 19, la-su<br />

Su 28.8. klo 13 ja 17<br />

Kirjurinluoto<br />

SYYSKUU<br />

Pe 2.-<br />

Su 4.9.<br />

La 3.-<br />

Su 4.9.<br />

La 3.-<br />

Su 4.9.<br />

Ke 7.-<br />

Su 11.9.<br />

La 10.9.<br />

XVII SILAKKAMARKKINAT<br />

<strong>Pori</strong>n jokiranta<br />

SUOMEN PUNAISEN RISTIN YLEISKOKOUS<br />

Promenadikeskus<br />

BOCCIAN HENKILÖKOHTAISET<br />

SM -KILPAILUT, <strong>Pori</strong>n Karhuhalli<br />

VAPAIDEN AMMATTIRYHMIEN TEATTERI-<br />

FESTIVAALI<br />

”LAINSUOJATTOMAT”<br />

XIIII MAASEUTUMARKKINAT, Kävelykatu<br />

ja Eetunaukio<br />

La 17.- SATAKUNNAN MESSUT<br />

Su 18.9. <strong>Pori</strong>n Karhuhalli klo 10-18<br />

La 17.-<br />

Su 18.9.<br />

To 29.9.-<br />

Su 2.10.<br />

KEHITYSVAMMAISTEN VALTAKUNNALLI-<br />

NEN KIRKKOPYHÄ<br />

45. PORIN PÄIVÄ<br />

päätapahtumapaikkana <strong>Pori</strong>n tori<br />

<strong>2005</strong><br />

Kirjurinluoto Arena<br />

<strong>Pori</strong> Jazzin päänäyttämönä<br />

Tänä kesänä <strong>Pori</strong>n jazzfestivaalien<br />

pääkonsertit ovat<br />

ensimmäisen kerran<br />

Kirjurinluoto Arenalla.<br />

Konsertit alkavat torstaina<br />

21.7. klo 15, perjantaina<br />

22.7. klo 15, lauantaina 23.7.<br />

klo 14 ja sunnuntaina 24.7.<br />

klo 13.<br />

<strong>Pori</strong> Folk tarjoaa kulttuuria<br />

New Yorkista Petroskoihin<br />

Tämän vuoden <strong>Pori</strong> Folk<br />

-festivaaleille saapuu laaja<br />

kansainvälinen<br />

esiintyjäkaarti. Edustettuna<br />

on kulttuuria niin idästä kuin<br />

lännestäkin.<br />

■ Kokonaisuutena tästä kulttuurielämysten<br />

monipuolisesta kirjosta<br />

voi nauttia Kansainvälinen<br />

Tähtisade -konsertissa. <strong>Pori</strong>n<br />

kaupungin työntekijät pääsevät<br />

kyseiseen konserttiin henkilökuntahinnalla.<br />

Kulttuurilaitoksilta yhteinen kesälehti<br />

festivaalien ajan. Maanantaina<br />

18.7. avataan Kirjurinluodon<br />

uusi palvelurakennus, jossa on<br />

yleisöwc:t, kioski-kahvila ja infopiste.<br />

Avajaisviikon aikana on<br />

myös lapsille sopivaa ohjelmaa.<br />

<strong>Pori</strong>n matkailutoimisto järjestää<br />

tänäkin vuonna yksityismajoitusta<br />

jazzvieraille. Ota yhteys<br />

matkailutoimistoon, jos tarvitset<br />

vieraallesi majoitusta, tai jos sinulla<br />

on tarjottavana vapaata majoitustilaa<br />

kaupungin ydinkeskustassa<br />

jazzien aikana.<br />

Ritva Hellman<br />

Cleoma´s Ghost -duo on<br />

cajun-musiikin<br />

ruumiillistuma.<br />

Yyteri on valmis<br />

matkailukesään<br />

■ Yyteri on valmistautunut matkailukesään<br />

uudistetulla ilmeellä<br />

sekä uusilla palveluilla. <strong>Pori</strong>in<br />

odotetaan vilkasta matkailusesonkia.<br />

Kotimaisista matkailijoista<br />

eniten <strong>Pori</strong>in tulee Tampereen<br />

ja Helsingin seuduilta sekä Keski-Suomesta.<br />

Ulkomaisia matkailijoita<br />

<strong>Pori</strong>in odotetaan eniten<br />

Ruotsista, Saksasta ja Venäjältä.<br />

Uudistuksia<br />

Jo toukokuun puolivälissä auenneesta<br />

Yyterin infokeskuksesta<br />

saa tietoa koko Yyterin matkailualueen<br />

kesätarjonnasta ja -tapahtumista.<br />

Infokeskuksen pihapiiriä on<br />

ehostettu viime vuodesta. Grillipaikkaa<br />

on täydennetty uusilla<br />

grilleillä. Talon opasteet on myös<br />

uusittu. Infokeskuksen uusimpana<br />

palveluna on matkailijoille<br />

suunnattu viikko-ohjelma, joka<br />

sisältää opastettua ohjelmaa lapsille<br />

ja aikuisille päivittäin.<br />

Yyterin leirintäalueelle on rakennettu<br />

26 uutta vaunupaikkaa,<br />

jotka sijaitsevat Ruutujärven länsipuolella.<br />

Yleisiä vesipisteitä on<br />

■ <strong>Pori</strong>laiset kulttuurilaitokset<br />

esittäytyvät Kulttuuri<strong>Pori</strong>ssa tapahtuu<br />

-lehdessä. Mukana ovat<br />

<strong>Pori</strong>n kaupungin kulttuuritoimi,<br />

<strong>Pori</strong>n taidemuseo, <strong>Pori</strong>n kaupungin<br />

kirjasto – Satakunnan<br />

maakuntakirjasto ja Satakunnan<br />

Museo sekä sen alaisuuteen kuuluvat<br />

Luontotalo Arkki ja Rakennuskulttuuritalo<br />

Toivo.<br />

Lehdessä on tietoa kesän monipuolisesta<br />

kulttuuritarjonnasta.<br />

<strong>Pori</strong>n kesässä voi tutustua<br />

muun muassa lukuisiin yksittäisiin<br />

kulttuuritapahtumiin, näyttelyihin<br />

ja erityyppisiin musiikkifestivaaleihin.<br />

Lehdestä löytää<br />

myös vinkkejä monenlaiselle temanmusiikkia<br />

<strong>Pori</strong> Folkissa<br />

edustaa unkarilainen The Kerekes<br />

Band. Kansainvälisestikin palkitun<br />

yhtyeen musiikilliset juuret<br />

ovat moldovalaisessa kansanmusiikissa,<br />

johon on omaksuttu vaikutteita<br />

muista musiikkityyleistä.<br />

Ominaista tälle yhtyeen esittämälle<br />

etnofunkille on se, että<br />

sitä soitetaan vapaasti improvisoiden,<br />

mutta kuitenkin autenttisen<br />

kansanmusiikin ehdoilla.<br />

Kansainvälisyyttä<br />

Kansainvälisen tanssituulahduksen<br />

<strong>Pori</strong>n kaduille tuo tällä kertaa<br />

ranskalainen La Virondee<br />

-ryhmä. Perinnepukuihin ja<br />

puukenkiin sonnustautuneiden<br />

esiintyjien repertuaariin kuuluu<br />

satoja tansseja. Ryhmä esittää vakiotanssinaan<br />

bourréeta, joka on<br />

erityisen suosittua heidän kotiseudullaan<br />

Morvanissa. Bourréen<br />

lisäksi festivaaliyleisö pääsee<br />

nauttimaan ainakin masurkan,<br />

polkan ja valssin pyörteistä. Toinen<br />

Folkkiin saapuva ranskalaisvieras<br />

on porilaisille jo aikaisemmilta<br />

vuosilta tutuksi tullut haitarimies<br />

Daniel Vacheresse ystävineen.<br />

viisi. Alueelle jätettiin myös iso<br />

aukio pallopelejä tai isompia tilaisuuksia<br />

varten. Leirintä-alueella<br />

leikitetään lapsia juhannuksesta<br />

koulujen alkuun.<br />

Dyyneille on rakennettu WCsuihkurakennus.<br />

Suihkuja on viisi<br />

ja ne toimivat poletilla.<br />

Yyteri näkyy<br />

Yyterin kohderyhmänä ovat kotimaiset<br />

sekä Tukholman alueen<br />

lapsiperheet. Tukholmassa käynnistyikin<br />

toukokuun lopussa<br />

Aurinkoa ja rantaelämää Suomen<br />

Rivieralla-kampanja. Tukholmalaisille<br />

lapsiperheille myydään<br />

räätälöityä Yyteri-pakettia.<br />

Tänä kesänä on otettu käyttöön<br />

uusi Yyterin matkailualueen<br />

logo. Se tulee näkymään<br />

koko kesän porilaisten urheilujoukkueiden<br />

peliasuissa. Yyterin<br />

matkailualueesta on tehty myös<br />

uusi esite.<br />

Festivaalin lähimmät tuttavuudet<br />

tulevat Virosta ja Venäjältä.<br />

Pılvan maakunnasta saapuu 14-<br />

jäseninen nuorten kansantanssiryhmä<br />

Kagu Kabujalakısı. Ryhmän<br />

koreografiasta vastaa Virossa<br />

arvostettu ja tunnettu koreografi<br />

Maido Saar. Venäjältä on puolestaan<br />

Folkkiin tulossa petroskoilainen<br />

lauluyhtye Tuomi.<br />

Yhtye esittää karjalankielisiä lauluja,<br />

joita säestetään muun muassa<br />

balalaikalla.<br />

Kansainvälinen Tähtisade<br />

-konsertti järjestetään nyt ensimmäistä<br />

kertaa <strong>Pori</strong>n Teatterissa.<br />

Edellä esille otetuista nimistä<br />

Teatterin intiimissä tunnelmassa<br />

esiintyvät Cleoma´s Ghost, The<br />

Kerekes Band ja Daniel Vacheresse<br />

-trio. Kotimaisista esiintyjistä<br />

mukana ovat ainakin Lipparit<br />

sekä Ballet Flamenco de <strong>Pori</strong>.<br />

Konsertti pidetään lauantaina<br />

20.8. klo 19–21. Kaupungin<br />

työntekijöille pääsymaksu konserttiin<br />

on 10 euroa (norm. 15<br />

euroa). Festivaali-info ja lipunmyynti<br />

www.pori.fi/kulttuuri/<br />

porifolk<br />

Jan-Kristian Kivi<br />

Kulttuuritoimisto<br />

Folkin kaukaisimmat vieraat<br />

tulevat Amerikasta. Newyorkilainen<br />

Cleoma’s Ghost -duo esittää<br />

festivaaleilla cajun-musiikkia,<br />

jonka syntyhistoriaan arvellaan<br />

suomalaissiirtolaisilla olleen oma<br />

vaikutuksensa. Varsinaisen Cajun-musiikin<br />

esittämisen lisäksi<br />

duo luennoi ja pitää aiheesta<br />

workshoppia.<br />

Nykyaikaa ja erityisesti maailkemiselle.<br />

Esimerkiksi lapset voivat<br />

ohjatusti puuhastella läpi kesän<br />

erilaisten kädentaitojen parissa.<br />

Sen sijaan varttuneempi<br />

väki voi puolestaan osallistua lauluiltoihin<br />

tai hakea vaikkapa kirjastosta<br />

lehden lukuvinkkejä-listalta<br />

mielekästä kesälukemista.<br />

Kulttuuri<strong>Pori</strong>ssa tapahtuu -lehteä<br />

jaetaan <strong>Pori</strong>n matkailutoimiston<br />

info-pisteissä sekä edellä<br />

mainituissa kulttuurilaitoksissa.<br />

Näiden lisäksi lehteä voi<br />

lukea sähköisesti osoitteessa<br />

www.pori.fi/kulttuuri/ olevan<br />

linkin kautta. Kulttuuri<strong>Pori</strong>ssa<br />

tapahtuu -lehden julkaisijana on<br />

<strong>Pori</strong>n kaupungin kulttuuritoimi.<br />

Nimikilpailu ratkaistiin, nykyinen nimi säilyy<br />

Karhu on tuttu eläin sekä<br />

satakuntalaisille että porilaisille.<br />

Harva on sitä tosin<br />

nähnyt elävänä luonnossa,<br />

mutta monella tavalla se on<br />

läsnä, historiassa ja nykypäivässä.<br />

Aina ei sitä ole uskallettu<br />

sanoa ääneen, mutta<br />

karhun henki on leijunut<br />

pitkään kaupungin yllä.<br />

Satakunnan laulussa ”Satakunnan<br />

kansa tyynnä<br />

kyntää aurallansa maata<br />

isien... Koska Suomen viljelystä<br />

uhkaa sorron yö...<br />

Nousee Satakunnan kansa,<br />

entisellä voimallansa karhun kämmen<br />

lyö”.<br />

<strong>Pori</strong>ssa sitkeästi elävän vanhan legendan<br />

mukaan kaupunki on saanut nimensä<br />

karhunpesän perusteella. Pesä on<br />

sijainnut Junneliuksen palatsin eli kaupungintalon<br />

paikalla.<br />

Legendaa tämäkin sanovat toiset. Jos<br />

se karhunpesä jossain on ollut, niin nykyisen<br />

raatihuoneen kohdalla. Siinähän<br />

lukeekin ”Curia Arctopolis”, jonka arkkitehti<br />

C.L. Engel on siihen kirjoituttanut<br />

vuonna 1841. Se on taas johdettu<br />

vanhasta kreikkalaisvaikutteisesta latinasta<br />

ja tarkoittaa karhukaupungin hallintovirastoa.<br />

Oikeastaan mahtavaa kaupunkikeskusta<br />

ja sen curiaa, jollainen<br />

paavillakin on Vatikaanissa.<br />

Karhukaupunki<br />

<strong>Pori</strong>lla on vahva karhukaupungin imago.<br />

Ruotsiksi nimi on Björneborg. Sen<br />

antoi ruotsinkielinen kuninkaallinen Juhana-herttua,<br />

joka huseerasi näillä seuduilla<br />

1500-luvulla, ennen kuin veljensä<br />

kuningas Eerik XIV vangitutti hänet.<br />

Juhana-herttuan vaakunassa esiintyi satakuntalaisten<br />

nykyinen karhu. Karhu<br />

on paitsi <strong>Pori</strong>n myös Satakunnan vaakunan<br />

symboli.<br />

<strong>Karhunpalvelus</strong><br />

<strong>Pori</strong>n perustaja Juhana-herttua valitsi<br />

uuden kaupungin paikaksi hiekkaharjun<br />

Päärnäisten saarella. Hän aikoi rakentaa<br />

linnansa nykyisen pääpostin kohdalle.<br />

Sinne raahattiin kiviä eri puolilta<br />

maakuntaa. Mutta koska rakennelmat<br />

jäivät sattuneesta syystä kesken, jäi sille<br />

paikalle kuitenkin linnanmäki. Siitä ovat<br />

saaneet nimensä lähellä kulkevat Isolinnankatu<br />

ja Vähälinnankatu.<br />

Karhunpalveluksesta syntyy<br />

uusi tapa ajatella<br />

Karhunpalveluksen lukijat ja tekijät eivät<br />

ole mitään yksioikoisia ihmisiä vaan<br />

heidän ajatusmaailmansa on satakuntalais-porilaiseen<br />

tapaan monimerkityksellistä<br />

ja usein vastakohtiin perustuvaa.<br />

Täytyy olla vähintään satakuntalainen,<br />

että ymmärtää tätä ajatustapaa.<br />

”<strong>Pori</strong>lainen sanoo mielellään<br />

päinvastoin. Kun hän sanoo,<br />

että on se varsinainen karhunpalvelus,<br />

se tarkoittaa, että hän<br />

kehuu sitä. Jos joku tekee<br />

tahallisesti hyvää, niin<br />

voidaan hyvin sanoa, että hän<br />

tekee karhunpalveluksen. Ja<br />

sitten hymyillään vinosti”,<br />

sanoo Satakunnan Museon<br />

tutkija Sirkka-Liisa Hakala.<br />

Sana <strong>Karhunpalvelus</strong> tulee suomalaisesta<br />

kansantarinasta, jossa karhu tappoi<br />

nyrkillä hyttysen henkilön päästä ja<br />

samalla tappoi hänet. Siis hyvä tarkoitus<br />

kääntyi tahattomasti vahingolliseksi<br />

teoksi.<br />

Nykysuomen sanakirja antaa karhunpalvelukselle<br />

kaksi merkitystä:<br />

1. Karhunpalvonta<br />

2. Teko tai toimenpide, joka tahattomasti<br />

koituu jonkun vahingoksi, ikävyydeksi,<br />

huono palvelus.<br />

Metsän kuningas ja myyttinen<br />

eläin<br />

Karhu on metsän kuningas ja shamaanien<br />

myyttinen eläin. Lapsille se on nalle<br />

ja aikuisille saalis tai peto, jonka kohtaamista<br />

kavahdetaan.<br />

Karhunpyynnin ja peijaisten kuvaus<br />

seuraa tiettyä peruskaavaa Suomessa,<br />

Karjalassa ja Lapissa. Sitä kuvaa Juha<br />

Pentikäinen kirjassaan ”Karhun kannoilla”<br />

(Etnika Oy, Helsinki <strong>2005</strong>). Se on<br />

pohjana myös Satakunnan Museossa<br />

<strong>Pori</strong>n Päivänä syksyllä avattavassa karhunäyttelyssä.<br />

”Karhulla on kahentoista<br />

miehen voima ja yheksän<br />

miehen mieli”<br />

(Pentikäinen, s. 60)<br />

”Karhun kiertäminen, hiihto<br />

ja surma pesälleen on ollut<br />

erittäin arkaluontoinen, monin<br />

tabusäännöin pyhitetty<br />

tapahtuma, jossa karhulta<br />

pyydetään anteeksi tapahtunutta.<br />

Sen on kuitenkin otettava<br />

paikkansa karhun syntymän,<br />

kuoleman ja paluun alati<br />

jatkuvassa kierrossa maan<br />

päältä taivaan piiriin ja<br />

takaisin. Karhua puhuteltiin<br />

kunnioittavasti jumalana, joka<br />

on ihmissukua.”<br />

(s. 111)<br />

■ Kirjurinluodon uimaranta ja<br />

Pelle Hermannin leikkipuisto<br />

ovat avoinna yleisölle koko jazzpiti<br />

pintansa<br />

<strong>Pori</strong>n nimikkoeläin pitää vahtia<br />

myös eu-aikana raatihuoneen<br />

puistossa Curia Arctopoliksen<br />

edustalla.<br />

”Pohjoisten kansojen keskuudessa<br />

karhuun liittyvät myyttiset piirteet<br />

selittyvät myös yötaivaan kautta.<br />

Tietystä suunnasta tarkasteltuna<br />

Otavan tähtikuvio näyttää todella<br />

päättömältä karhulta.<br />

(s. 30)<br />

”Mettä liikkuu, sanottiin kun<br />

karhu teki pahojaan. Ei sanottu<br />

karhuksi, ei saanut sanoa. Jos sanoo,<br />

niin se tulee nimensä perille.<br />

Sanottiin, kun karhu tappoi:<br />

”Mettä on liikkunut”<br />

(Kustu Korvonen, Sompio,<br />

Samuli Paulaharjulle)<br />

Karhunimitysten määrä on suuri,<br />

noin 200. Se kertoo karhun vankasta<br />

suosiosta, mutta myös tabuasemasta<br />

suomalaisten mielissä. Karhu on Ohto,<br />

Otso, Otava, Metsän kuningas, Kontio,<br />

Karvajalka, Metsä, Metsän omena, Tapio,<br />

Mesikämmen, Nalle, Metsänpitäjä,<br />

Mies, Ukko jne.<br />

”Karhumyytti liittää maan<br />

päällä tallustavan karhun (ursus<br />

arctos) pohjoisella taivaalla<br />

havaittuihin tähtikuvioihin<br />

(ursa major ja minor, Iso ja Pieni<br />

Otava).”<br />

(s. 54)<br />

<strong>Karhunpalvelus</strong> säilyy<br />

henkilöstölehden nimenä<br />

Karhunpalveluksen kaatoyritys kuivui<br />

kokoon. Nimen arvostelijat eivät saaneet<br />

joukkojaan liikkeelle. Vain ainoastaan<br />

viisi vastaajaa oli jonkun muun nimen<br />

kannalla. Ylivoimainen enemmistö eli<br />

27 vastaajaa piti nimeä onnistuneena ja<br />

toivoi <strong>Pori</strong>n henkilöstölehden jatkavan<br />

Karhunpalveluksen nimellä.<br />

Kaikkien äänestykseen osallistuneiden<br />

kesken arvottiin kolme palkintoa: Kaupungin<br />

historian osa 4 (uusin) voitti Sirpa<br />

Virtanen, kaksi Jazz t-paitaa meni<br />

Kai Salmiselle ja Sirkka Leivo-Jokimäelle.<br />

Onnettarena toimi Virve Lepistö<br />

kaupunginkansliasta. Palkinnot toimitetaan<br />

voittajille karhumaisesti hymyillen.<br />

Kiitoksia osallistumisesta.<br />

Seppo Purhonen<br />

Kuvat: Seppo Purhonen

8 KarhunPalvelus<br />

KarhunPalvelus<br />

9<br />

Kaisu Vaalto Kuvat: Kaisu Vaalto<br />

Vuoden 1983 asetelma<br />

toistuu<br />

Kalevan Kisat on<br />

Toivottavasti heinäkuu ei ole helteinen. <strong>Pori</strong>laiset näet saavat hien hattuun<br />

ilman ilmojen haltijan avustustakin. Heinäkuun tapahtumapyörteessä<br />

porilaiset tuskin ehtivät edes hengittää: 15.–17. heinäkuuta kunnaillemme<br />

vyöryy Kalevan Kisat ja samassa rytäkässä jazzit.<br />

<strong>Pori</strong> on ollut Kalevan Kisojen<br />

näyttämönä jo kolmesti: vuosina<br />

1953, 1967 ja 1983. Kuten ensi<br />

heinäkuussa, myös vuonna 1983<br />

yleisurheilun MM-kisat järjestettiin<br />

Helsingissä. Tulevien Kalevan<br />

Kisojen moottori, järjestelytoimikunnan<br />

puheenjohtaja Raimo<br />

Järvinen hääri jo 20 vuoden<br />

takaisten kisojen kulisseissa.<br />

Ja taas syntyy kisat <strong>Pori</strong>ssa.<br />

– Kyllähän meitä fanaatikkoja eri seuroista<br />

mukana oli. Me lähdimme siitä,<br />

että <strong>Pori</strong>n edellisistä kisoista on kulunut<br />

pitkä aika. <strong>Pori</strong>n on kuitenkin pysyttävä<br />

kartalla, isojen urheilutapahtumien<br />

järjestäjien joukossa. Stadionpuitteiltaan<br />

<strong>Pori</strong> on tätä stadionluokkaa, oli<br />

jo ennen näitä kisapaikan remontteja.<br />

Jatkossa kisoja myönnetäänkin vain stadiontasoisille<br />

paikoille, sanoo Raimo<br />

Järvinen.<br />

Se, että yleisurheilun maailmanmestaruuskisat<br />

järjestetään Suomessa tänä<br />

vuonna, vaikuttaa väistämättä Kalevan<br />

Kisoihinkin.<br />

<strong>Pori</strong>n kaupunki on vastannut<br />

Kalevan Kisojen haasteisiin<br />

110 prosenttisesti, sanoo<br />

Raimo Järvinen.<br />

– Helsingin kisat antaa ylimääräistä<br />

painoarvoa meidän kisoillemme. Ja<br />

meiltä yleisurheilijat saavat pääsylipun<br />

MM-kisoihin, sillä kisojen välissä on<br />

vain kolmisen viikkoa. Vuoden 1983<br />

kisojen painoarvoa heikensi se, että Kalevan<br />

Kisojen ja Helsingin MM-kisojen<br />

välissä oli pidempi tauko, jolloin väliin<br />

mahtui muitakin mittelöitä, Raimo Järvinen<br />

pohtii.<br />

Hänen mukaansa vuoden 1983 Kalevan<br />

Kisoissa yhteistyökumppaneiden<br />

hakeminen oli helpompaa kuin tänä<br />

vuonna.<br />

– MM-kisat ovat kehittyneet siihen<br />

suuntaan, että valtakunnallisille yrityksille<br />

annetaan enemmän näkyvyyttä. Me<br />

jäämme tässä kilpailussa hopealle, hän<br />

jatkaa.<br />

Jos yhteistyökumppaneiden hankinta<br />

on ollut haasteellisempaa, niin MMkisoilla<br />

on kuitenkin päinvastainen vaikutus<br />

yleisöön tänä vuonna.<br />

– Yleisurheilua seuraavat ihmiset ovat<br />

kiinnostuneita SM-kilpailuista enemmän,<br />

jos maassa on samana vuonna<br />

MM-kilpailut. Se on selkeästi havaittavissa<br />

jo nyt. Tietysti ensimmäiset yleisurheilutuloksetkin<br />

ovat saaneet kisakuumetta<br />

aikaan, kertoo Raimo Järvinen.<br />

■ Kalevan Kisat järjestetään 15.-17. heinäkuuta.<br />

■ Urheilijoita kisoihin tulee noin tuhat, mediaväkeä<br />

150 ja yleisöä noin 20 000.<br />

■ <strong>Pori</strong> valittiin kisapaikaksi vuonna 2002. <strong>Pori</strong>n<br />

lisäksi vuoden <strong>2005</strong> Kalevan Kisoja haki Tampere<br />

ja Lappeenranta.<br />

■ Kisojen järjestäjinä ovat <strong>Pori</strong>n Yleisurheilu, <strong>Pori</strong>n<br />

Tarmo, Kyläsaaren Kajastus, Noormarkun Nopsa,<br />

Nakkilan Vire ja Eurajoen Veikot.<br />

■ Taina Kolkkala, Tiia Hautala, Paula Tarvainen ja<br />

Leo-Pekka Tähti tuovat kisoihin porilaista väriä.<br />

■ Tänä kesänä yleisurheilun MM-kisat käydään<br />

Helsingissä.<br />

Stadionin nuorennusleikkaus<br />

Kevät on tuonut stadionille<br />

maalarit, muurarit ja hanslankarit,<br />

sillä Kalevan Kisat aiotaan tarjoilla<br />

laadukkaalta näyttämöltä.<br />

Stadionia on peukaloitu jo pitkin<br />

alkuvuotta, ensimmäiset työt<br />

aloitettiin jo viime vuoden puolella.<br />

Juoksijat saavat piikkareidensa alle<br />

uunituoreen ratapinnoitteen, ja<br />

kunnostetussa kuulantyöntöringissäkin<br />

kelpaa pyörähdellä.<br />

Kalevan Kisoissa kamppaillaan<br />

yleisurheilun Suomen mestaruuksista.<br />

Kasvojen kohotuksen<br />

saaneella <strong>Pori</strong>n stadionilla pidettävät<br />

kisat ovatkin urheilijoille<br />

viimeinen näytön paikka<br />

ennen Helsingin MM-kisoja. Huippusuorituksia<br />

ei kuitenkaan odoteta ainoastaan urheilijoilta, vaan<br />

tapahtuma on myös kisakaupungille mitä oivallisin<br />

mahdollisuus näyttää kyntensä. Toivottavasti<br />

Pihtiputaan mummokin tietää, missä tänä suvena<br />

tapahtuu.<br />

Kalevan Kisat ja vanhastaan näkyvyyttä keräävä<br />

<strong>Pori</strong> Jazz lyövät hynttyyt yhteen, mikä ylittää jazzien<br />

saaman normaalinäkyvyyden.<br />

– Pelkästään Kalevan Kisat tulee näkymään tiedotusvälineissä<br />

paljon. Yle TV2 näyttää kisalähetyksiä<br />

yhteensä kuusi tuntia, muutkin kanavat<br />

koosteita. Sitten on vielä muut mediat. Tällainen<br />

medianäkyvyys ei toistu kuin tämän luokan kisoissa,<br />

pohdiskelee Kalevan Kisojen järjestelytoimikunnan<br />

puheenjohtaja Raimo Järvinen.<br />

Jotta me satakuntalaiset saisimme olla ylpeitä<br />

kisoista, on mammuttitapahtuman eteen jouduttu<br />

tekemään vuosien työ. Eikä uurastus lopu, ennen<br />

kuin tuomari viheltää pelin alkaneeksi.<br />

Kaupunki tuli takaajaksi<br />

Kalevan Kisoja haettiin <strong>Pori</strong>in vuonna 2002, mutta<br />

aktiivisimmat puuhamiehet toimivat kulisseissa<br />

jo hyvissä ajoin ennen hakemusten viimeistä jättöpäivää.<br />

Yksi uutterammista kisavetureista on ollut<br />

järjestelytoimikunnan päällikkö, <strong>Pori</strong>n Yleisurheilun<br />

johtokunnan puheenjohtaja Raimo Järvinen,<br />

jonka sinnikkyydellä Kalevan Kisat on rantautumassa<br />

<strong>Pori</strong>n stadionille.<br />

- <strong>Pori</strong>n kaupunki vastaa siitä, että stadion<br />

kelpaa heinäkuussa Kalevan Kisojen<br />

estradiksi. Suorituspaikkoja sorvataan<br />

kisakuntoon. Juoksurata on saanut<br />

juuri uuden punaisen polyuretaanin ja<br />

kumirouheen seoksesta valmistetun pinnoitteen<br />

vanhan kuluneen tilalle. Moukarihäkki<br />

on upouusi, samoin kuulantyöntöpaikka.<br />

Seiväskuopatkin on nykyaikaistettu,<br />

sillä uusien sääntömuutoksien<br />

myötä alastulopehmusteita ei saa<br />

sijoittaa nurmialueelle, kertoo <strong>Pori</strong>n<br />

kaupungin liikuntapaikkainsinööri Harri<br />

Aaltonen.<br />

Harri Aaltonen edustaa Kalevan Kisojen järjestelytoimikunnassa <strong>Pori</strong>n kaupunkia.<br />

näytön paikka<br />

Aluksi kisoja puuhailivat <strong>Pori</strong>n Tarmo, <strong>Pori</strong>n<br />

Yleisurheilu sekä Noormarkun Nopsa. Alku aina<br />

hankalaa, niin oli järjestäjäseurojenkin alkumatka<br />

kuoppainen: Kisojen saaminen <strong>Pori</strong>in edellytti Suomen<br />

Urheiluliiton vaatiman huomattavan takuusumman<br />

maksamista, mutta takaajaa ei löytynyt.<br />

– Emme ehkä osanneet kertoa kisoista riittävän<br />

selkeästi vai eikö kaupungin isät ja äidit sitten ymmärtäneet,<br />

kuinka suuri painoarvo kisoilla olisi,<br />

pohtii Kalevan Kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja<br />

Raimo Järvinen.<br />

Pian vastoinkäymisten jälkeen ukkospilvet väistyivät,<br />

kun Helsingistä tuotiin ilouutisia: pääkaupunki<br />

oli saanut vuoden <strong>2005</strong> yleisurheilun MMkisat.<br />

Järjestäjäryhmäänkin oli saatu täydennystä,<br />

kun mukaan tulivat Kyläsaaren Kajastus, Nakkilan<br />

Vire ja Eurajoen Veikot. Näiden mukana kisat<br />

saivat koko Satakunnan kattavaa näkyvyyttä.<br />

- Urheilijoille on myös hankittava<br />

asianmukaiset urheiluvälineet, jotka kisojen<br />

päätyttyä jäävät stadionille. Osa<br />

välineistä vuokrataan, lisää hän.<br />

Rakennuksistakin on tarkoitus tehdä<br />

esteettisempiä, eli pintoja maalataan ja<br />

ehostetaan. Kuuluttamo sen sijaan rakennetaan<br />

kokonaan uudestaan.<br />

Stadionin remontti valmistuu<br />

muiden töiden lomassa<br />

Vapaa-aikavirastolla on kädet täynnä<br />

töitä, ja stadionia kunnostetaankin silloin,<br />

kun muista tehtävistä on irrottaa<br />

työntekijöitä. Stadionilla ahkeroi päivittäin<br />

kuitenkin vähintään kaksi henkilöä.<br />

- Vaikka remontti kuormittaakin meitä,<br />

on motivaatio korkealla. Tämän mittakaavan<br />

tapahtuma osuu yleensä vain<br />

kerran omalle kohdalle. Pitäähän sitä<br />

näyttää, että asiat osataan hoitaa, sanoo<br />

liikuntapaikkainsinööri Harri Aaltonen.<br />

Aaltosen mukaan stadionin remontti<br />

tuntuu olevan loputon työsarka. Ettei<br />

vain lipsahtaisi koko stadionin remontiksi.<br />

- Kaikenlaista pientä askaretta riittää.<br />

Parempi katsoa, ettei homma laajene liian<br />

suureksi työresursseihin nähden ja rasita<br />

liikaa muiden liikuntapaikkojen hoitotasoa.<br />

Tilanne mietityttää, sillä virasto<br />

ei ole varsinaisesti rakentamisen kunnossapitoyksikkö,<br />

pohtii Aaltonen.<br />

– Pian uusien käänteiden jälkeen kaupunki lupautuikin<br />

takaamaan Suomen Urheiluliiton vaatiman<br />

summan. Nyt tuntuu, että sen jälkeen kaikki<br />

kaupungin päätökset ovat tapahtuneet sangen positiivisessa<br />

hengessä, kertoo Raimo Järvinen.<br />

Stadion lepää talkooväen hartioilla<br />

Kalevan Kisoissa työskentelee<br />

600 talkoolaista per päivä.<br />

Pelkästään kenttätoimitsijoita<br />

on jo 300, mutta myös<br />

kahviloihin, ravintoloihin,<br />

parkkialueelle, ensiapuun ja<br />

siivoukseen tarvitaan<br />

työvoimaa.<br />

Homma hanskassa<br />

Kalevan Kisojen rattaat saatiin todenteolla pyörimään<br />

viime vuonna, kun valiokunnat alkoivat kokoontua<br />

säännöllisesti, ja eri alan osaajia rekrytoitiin<br />

jättiprojektiin. Viime syksynä kisoille nimitettiin<br />

pääsihteeri, urheilun ulkopuolelta napattu nuori<br />

mutta kokenut tapahtumajärjestäjä Kirsi Sainio-<br />

Taskinen.<br />

– Kalevan Kisat syntyvät eri osien summana: Jokainen<br />

kisaorganisaatiossa toimiva on jonkin alan<br />

ekspertti. Kontakteja liike-elämään luodaan koko<br />

ajan. Urheiluliittoa ja <strong>Pori</strong>n kaupunkia ei sovi unohtaa,<br />

sillä ne ovat tärkeimpiä tukijoitamme, kertoo<br />

Kirsi Sainio-Taskinen.<br />

Kisavalmistelut alkavat jo näkyä ulospäin. Liput<br />

ovat tulleet myyntiin, markkinointimylly pyörii ja<br />

stadionia ollaan ehostamassa salonkikelpoiseen<br />

kuntoon. Kaupunki onkin kunnostanut kisapaikkoja<br />

viime vuodesta, mutta työsarka ei lopu.<br />

– Vaikka työt on aloitettu hyvissä ajoin, kiireeltä<br />

tuskin vältytään. Järjestelyt käyvät hektisimmiksi<br />

päivä päivältä. Normaalit kesälomakuukaudet ovat<br />

työntäyteistä aikaa järjestäjille, vaikka työt on aloitettu<br />

hyvissä ajoin, pohtii Kalevan Kisojen pääsihteeri<br />

Kirsi Sainio-Taskinen.<br />

Grillimakkarakoju ja kaljateltta kentän<br />

vieressä eivät siis taida näissä kisoissa riittää.<br />

Kun urheilijoille ja yleisölle halutaan<br />

leipää ja sirkushuveja, tarvitaan siihen<br />

valtava määrä uurastajia. Talkoohenki on<br />

kullan kallis urheiluseurojen väkeä yhdistävä<br />

voimavara, jonka merkitystä kisojen<br />

onnistumiselle ei voi vähätellä.<br />

Talkoita tehdään hyvässä<br />

seurassa<br />

Mailis Nieminen on ennättänyt leipätyönsä<br />

ohella monenmoisiin talkootöihin.<br />

Useat jazzit tämä Pihlavan Onnenkiven<br />

päiväkodin lastenhoitaja on seissyt<br />

valvojana jazzkadulla. Hän on mukana<br />

myös syöpäyhdistyksen toiminnassa.<br />

Viime vuonna hän hääräili <strong>Pori</strong>ssa<br />

Mailis Nieminen toivoo näkevänsä kisoissa täydet<br />

katsomot, sillä katsojat tekevät tunnelman.<br />

järjestetyissä yleisurheilun nuorten SMkisoissa.<br />

Kalevan Kisoissa Mailis Nieminen<br />

keittää kahvia <strong>Pori</strong>n Yleisurheilun<br />

naisporukassa stadionin kupeessa sijaitsevassa<br />

kioskissa. Yhteishenki tuntuu<br />

olevan naisporukan suola.<br />

– Kioskia on mukava pyörittää oman<br />

seuran jäsenten kanssa, koska porukka<br />

tuntee omansa. Meillä on noin kymmenen<br />

aktiivijäsenen tiivis ryhmä, jossa<br />

huuli lentää. Olemme ottaneet tavaksi<br />

kokoontua epävirallisempien palaverien<br />

merkeissä jokaisen kotona vuorotellen,<br />

sanoo Mailis Nieminen.<br />

Mailis Nieminen ei ole enää mikään<br />

keltanokka urheiluseuratoiminnassa.<br />

Hän istuu <strong>Pori</strong>n Yleisurheilun johtokunnassa<br />

ja Kalevan Kisojen kioskitoimintaan<br />

hän on värvännyt työntekijöitä.<br />

Mailis Niemisen urheiluseuratoiminnan<br />

juuret juontavat tyttären urheiluharrastukseen:<br />

Kun tyttö aikoinaan lopetti<br />

juoksemisen, pyydettiin äitiä naistoimikuntaan.<br />

Ja sille tielle on jääty.<br />

Päättäjien nyrkit savessa kyynärpäitä<br />

myöten<br />

<strong>Pori</strong>n Kaupungin rooli on ollut Kalevan Kisojen<br />

saamisessa ja valmisteluissa hyvin merkittävä. Kalevan<br />

Kisojen pääsihteerin Kirsi Sainio-Taskisen<br />

sanoja lainaten “kaupungissa on vallinnut yhteinen<br />

tahtotila”.<br />

– Kaupungin suuri myönteisyys pääsi yllättämään.<br />

Täällä halutaan näyttää, että homma toimii.<br />

Kun tahtotila syntyy, silloin kaikki hoituu, sanoo<br />

Kirsi Sainio-Taskinen.<br />

Kalevan Kisojen järjestelytoimikunnan vetäjä<br />

Raimo Järvisen näkemykset eivät juuri Sainio-Taskisen<br />

kommenteista eroa. Järvinen korostaakin<br />

<strong>Pori</strong>n entisen kaupunginjohtajan Martti Sinisalmen<br />

erityistä roolia.<br />

– Martti Sinisalmen merkitystä ei voi kiistää. Hän<br />

lupautui heti alkuun olemaan projektissa mukana<br />

nyrkit savessa kyynärpäitä myöten. Samanlainen<br />

henki on tarttunut <strong>Pori</strong>n kaupungin nykyisiinkin<br />

päättäjiin. Tällä on mielestäni tavattoman suuri<br />

merkitys kaupungin imagoon ja näkyvyyteen, sanoo<br />

Raimo Järvinen.<br />

Kaupungin suhtautumisella on ollut suuri merkitys<br />

kisaorganisaation työhön.<br />

– Kaupungin positiivisuus antaa henkisiä voimavaroja<br />

tällaisessa tilanteessa, kun monta rautaa on<br />

tulessa. Myönteisyys tuo varmuuden siitä, että ainakin<br />

yhdellä saralla asiat sujuvat taisteluitta. Asioiden<br />

myönteinen kehitys heijastuu myös omaan<br />

mielialaan, muotoilee Raimo Järvinen.<br />

Kisakoneisto on nyt rasvattu. Vaiherikkaiden taipaleiden<br />

jälkeen se jyllää jykevästi kohti h-hetkeä.<br />

Meille on rakennettu spektaakkeli, jolle viimeisen<br />

silauksen voivat antaa vain urheilijat ja yleisö. Prameimmatkin<br />

kisat ilman yleisöä ovat kuin yksinlaulua<br />

suihkussa. Kohta on näytön paikka.<br />

Halukkaita riittää<br />

Vapaaehtoistöiden tekijöitä ei haettu<br />

Kalevan Kisoihin ulkoisella rekrytoinnilla,<br />

vaan kaikki talkootyöntekijät tulevat<br />

kuuden järjestävän seuran riveistä.<br />

<strong>Pori</strong>n yleisurheilijoita edustaa noin 150<br />

talkootyöntekijää.<br />

– Ihmisiä ei ole tarvinnut kinua talkooporukkaan.<br />

Päinvastoin: Monet ovat<br />

itse tarjoutuneet töihin.<br />

Mailis Niemisen mukaan miehet tahtovat<br />

päätyä kenttätyöhön ja naiset kahviloihin<br />

ja kioskeihin. Toki yhdistyksen<br />

naisia on kentälläkin, mutta heillä onkin<br />

pakollinen toimitsijakoulutus takana.<br />

Perhosia vatsassa<br />

Laulain työtään he tekevät, mutta luulisi<br />

kesän suurtapahtuman aiheuttavan<br />

edes pientä epätasapainoa talkooväen<br />

vatsahapoissa.<br />

– Onhan ne isot kisat. Vatsassa kieltämättä<br />

kihelmöi jos miettii, riittääkö<br />

tuotteet tai saadaanko työntekijöitä tarpeeksi.<br />

Ilmoistakaan ei koskaan tiedä.<br />

Vaikka vastaankin kisatiedotuksesta<br />

omalle ryhmälleni, ei vastuu kioskin<br />

toiminnasta ole yksin minun, vaan kioskia<br />

pyörittää koko porukka.<br />

<strong>Pori</strong>n Yleisurheilun naistoimikunta ei<br />

lähde leikkiin aivan pystymetsästä, sillä<br />

he saivat ensituntumaa kisajärjestelyihin<br />

jo viime vuoden nuorten SM-kisoissa.<br />

Luonnollisesti kisat ovat myös olleet<br />

kaikkien huulilla jo pitkään.<br />

– Kisat ovat olleet jatkuva puheenaihe<br />

johtokunnassa siitä lähtien, kun kisalupa<br />

tuli. Konkreettisiin toimiin ryhdyttiin<br />

viime vuonna. Aina kun urheiluväkeä<br />

tapaa, kääntyy puhe väistämättä<br />

Kalevan Kisoihin.<br />

– Yöuniani en kuitenkaan aio kisojen<br />

takia menettää. Onneksi minulla ei ole<br />

jännitettävää niin paljon kuin suuremmilla<br />

pomoilla, huokaisee Mailis Nieminen.

✃<br />

10 KarhunPalvelus<br />

KarhunPalvelus<br />

11<br />

Keittiömestari Juhani Lahti tekee vieraille hyvää ruokaa<br />

Paistinkääntäjän<br />

<strong>Pori</strong>n koulukeittiöt<br />

mukana tapahtumien<br />

järjestelyissä<br />

Juhani Lahti aloitti<br />

työnsä <strong>Pori</strong>n kaupungilla<br />

vuonna 1993.<br />

Tehtäväkuva ja sen<br />

hoitaminen oli suunniteltava<br />

alusta lähtien.<br />

– Sitä ennen olin toiminut <strong>Pori</strong>n<br />

hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen<br />

keittiömestarina ja opettajana.<br />

Toimitimme kaupungille<br />

paljon ruokatilauksia, sillä kaupungilla<br />

ei ollut lainkaan omaa<br />

ruoan valmistusta. Kaikki tilattiin<br />

kahvi- ja voileipiä myöten<br />

muualta, kertoo Juhani Lahti.<br />

– Kaupungin vanha keittiö oli<br />

vuodelta 1895. Sitä uudistettiin<br />

vuonna 1968 antokeittiömalliin.<br />

Siellä oli hankala valmistaa ruokaa<br />

kovin suuriin tilaisuuksiin.<br />

– Tässä tilanteessa tein kaupunginjohtaja<br />

Martti Sinisalmelle<br />

laskelmat, kuinka kaikki voitaisiin<br />

hoitaa. Ja samalla taattaisiin<br />

ruoanvalmistajien ja muun<br />

henkilökunnan palkat. Vuonna<br />

1996 saatiin keittiöremontti alulle.<br />

Työt kestivät noin viisi kuukautta.<br />

– Keittiön remontissa ajatuksena<br />

oli, että “piisi on keskipiste”<br />

ja kaikki muu tulee sen ympärille.<br />

Mitään ei tarvitse pitkältä<br />

hakea. Seinät olivat keittiön<br />

suunnittelun rajana. Muuten<br />

minulla oli vapaat kädet, sanoo<br />

Juhani Lahti.<br />

Maistuuko kotiruoka?<br />

Maistuuko kokille kotiruoka?<br />

– Kyllä maistuu. Itse asiassa me<br />

pyrimme kaupungin tarjoilussa<br />

esimerkiksi työlounailla lähelle<br />

kotiruokaa. Sitä tehdään hyvistä<br />

suomalaisista perusraaka-aineista,<br />

kalasta, lihasta, kasviksista, vihanneksista,<br />

marjoista ja hedelmistä.<br />

Kesä on tullut. Grillikausi on<br />

parhaillaan menossa. Lähestymme<br />

suurta kesän juhlaa juhannusta.<br />

Perään Juhanilta joitain vinkkejä<br />

grillaukseen, savustukseen<br />

sekä yleensä ruoka-aineiden käsittelyyn.<br />

Hyvässä kesäruoassa<br />

kevyt linja<br />

Iso mies Juhani Lahti suosittelee<br />

kesäruokaan kevyttä linjaa. Tietysti<br />

makkarat ja muu raskaampi<br />

kuuluu kesäiltoihin aina joskus.<br />

Mutta ei jatkuvasti. Kasviksista<br />

ja kaloista saa kevyempiä<br />

vaihtoehtoja.<br />

– Mukavan ohjelmanumeron<br />

vieraiden kanssa saa rosvopaistin<br />

teosta, jos kuopan kaivamiseen<br />

on mahdollisuus. Rosvopaisti<br />

tehdään perinteiseen tapaan lampaasta.<br />

Tai porsaan niskasta ja<br />

muista possun rasvaisemmista<br />

osista. Ne sopivat hauduttamiseen.<br />

Grilleistä Lahti kannattaa perinteistä<br />

avonaista hiiligrilliä.<br />

Sähkögrilli ei saa häneltä juuri<br />

pisteitä. Kaasugrilli saa jonkinlaisen<br />

hyväksynnän.<br />

Grillaus<br />

– Grillauspaikan pitää olla toimiva<br />

ja turvallinen. Työskentelytasoja<br />

tarvitaan ja tuli ei saa<br />

päästä karkaamaan, eikä kaasu<br />

vuotamaan kaasugrillistä Grilli ja<br />

työvälineet pitää olla puhtaat.<br />

– Grilliruokien valmistuksessa<br />

on tärkeää oikean lämpötilan<br />

löytäminen. Liian kuumassa syntyy<br />

karstaa ja nokea.<br />

– Marinoitu liha on hyvä kuivata<br />

ennen grillausta, sillä valuva<br />

öljy voi syttyä palamaan. Öljypohjaiset<br />

tai muut kastikemarinadit<br />

antavat lihalle hyvän<br />

maun.<br />

– Vartaat kannattaa rakentaa<br />

siten, että samassa vartaassa kaikilla<br />

aineksilla on suunnilleen<br />

sama kypsymisaika. Erilaisilla<br />

kastikkeilla ja lisäkkeillä saa vaihtelua<br />

ruokiin.<br />

– Possun sisäfileestä, joka on<br />

meillä samoissa hinnoissa ulkofileen<br />

kanssa, saa monenlaista<br />

hyvää ja mureaa grillattavaa. Sitä<br />

voi letittää tai laittaa vartaaseen<br />

kasvisten kanssa. Sekin on kevyttä<br />

vähäisen rasvan vuoksi.<br />

Entäs vokkiruoat?<br />

Mitä pidät niistä?<br />

– Pidän kyllä vokkiruoista. Ne<br />

ovat kevyitä ja niihin saa vaihtelua<br />

kastikkeilla.<br />

– Vokkipannu on hyvä olla,<br />

mutta emme sillä pysty tekemään<br />

niin hyvää vokkiruokaa kuin kiinalaiset.<br />

Heillä kaasu tulee paineella<br />

kuumana ja voimakkaana.<br />

Siinä on helppo “freesata” saada<br />

nopeasti paistopinta. Meidän<br />

pannuilla on pidettävä ruokamäärät<br />

pienempänä, koska tehotkin<br />

ovat pienempiä.<br />

Savustus – kalat ja lihat<br />

Savustus on hyvä, mutta vaativa<br />

kypsennystapa. Itse pyydystetyt<br />

kalat on muistettava verestää<br />

heti. Kalojen lisäksi myös lihaa<br />

voi savustaa. Possun sisäfilee käy<br />

tähänkin.<br />

kuumat grillivinkit<br />

– Jos savustaa liian korkeassa<br />

lämpötilassa, ruoka alkaa kytemään<br />

ja siihen tulee karvas<br />

maku. Kala, jossa on mieto<br />

maku, ottaa äkkiä karvautta liiasta<br />

kuumuudesta.<br />

– Paras savustuspönttö on<br />

puupönttö. Mutta kyllä metallipönttökin<br />

kelpaa. Lämpötilan<br />

pitäisi pysyä 120 -140 celsiuksen<br />

välillä. Väriä saadaan lisäämällä<br />

sokeripaloja leppälastujen tai katajan<br />

joukkoon. Kevyesti öljyämällä<br />

tulee kalaan mieto väri.<br />

Kalaa ei saa päästää kuivumaan.<br />

Pöntön kansi saadaan tiiviiksi<br />

laittamalla sen väliin voipaperi.<br />

Näin syntyy hyvä paistoväri.<br />

Juhani Lahti käyttää itse kalaa<br />

kotonaan ainakin parina päivänä<br />

viikossa. Parhaimmat kalat<br />

ovat tuoreet kotimaiset lohikalat<br />

sekä siika, ahven, silakka, muikku<br />

ja lahna.<br />

– Nykyisin kalaa ja lihaa voi<br />

myös yhdistellä. Uudempi ja<br />

hintavampi esimerkki on härän<br />

sisäfilee, joka avataan ja nuijitaan.<br />

Se täytetään lohiviipaleilla<br />

ja kierretään rullalle niin kuin<br />

kääretorttu sekä paistetaan uunissa.<br />

Vanhempi kala-liha yhdistelmä<br />

on tietysti kalakukko, erinomainen<br />

tuote. Sopii länsisuomalaisellekin.<br />

Tumma leipä ja<br />

hernekeitto<br />

Suomalaisesta ruoasta kannattaa<br />

muistaa tumma leipä, jossa on<br />

kuitua ja hiilihydraattien osuus<br />

on pienempi kuin vaaleassa.<br />

Tummassa leivässä on makua ja<br />

se maistuu erinomaiselta kalan<br />

kanssa.<br />

Oikeasta hernekeitosta Lahdella<br />

on myös selkeä käsitys.<br />

Siinä pitää olla paljon lihaa ja<br />

sen pitää olla sellaista vahvaa ruokaa.<br />

Koulussa ja armeijassa hernekeitto<br />

tehdään pitkään liemeen.<br />

Jos soppa uhkaa loppua,<br />

niin siihen lisätään ämpärillinen<br />

vettä. Siellä toinen herne hakee<br />

toistaan. Toiset pitävät sellaisestakin.<br />

– Aikoinaan olin Juhana Herttuassa,<br />

joka oli ns. hopealusikkapaikka.<br />

Siellä oli ala carte listalla<br />

hernekeitto. Ei meillä sitä paljon<br />

mennyt, mutta kerran viikossa illalla<br />

tuli Repolan johtaja Andelin<br />

ja tilasi hernekeiton.<br />

– Siihen aikaan ei ruokia pakastettu,<br />

eikä ollut pohjia valmiina.<br />

Johtaja odotti ruokaansa tunnin<br />

tai kaksi, mutta sai sen. Kuivia<br />

herneitä keitettiin ja räjäytettiin<br />

suudan kanssa. Näin saatiin<br />

Juhanin<br />

valkoinen<br />

mestarilakki<br />

on korkeudeltaan<br />

runsaat<br />

32 senttiä.<br />

niiden rakenne rikki. Muuten<br />

olisi jouduttu odottamaan seuraavaan<br />

aamuun.<br />

Käädyt ja hattu ovat<br />

tärkeitä<br />

Keittiömestari Juhani Lahti kuuluu<br />

kansainväliseen gastronomiseen<br />

järjestöön, joka tunnetaan<br />

Suomessa Paistinkääntäjien Veljeskunnan<br />

nimellä. Järjestö toimii<br />

noin sadassa maassa ympäri<br />

maailmaa. Sen päämaja on Pariisissa.<br />

Perinteet ovat lähteneet<br />

alulle Ranskasta 1200-luvulta,<br />

jolloin Ludvig Pyhä antoi siellä<br />

kuninkaallisen julistuksen vuonna<br />

1248 mestarikiltojen perustamiseksi.<br />

Tultuaan vuonna 1993 kaupungille<br />

töihin Juhani Lahti sai<br />

seuraavana vuonna vastaanottaa<br />

keittiöpäällikön käädyt paistinkääntäjien<br />

ritareiden kriteerien ja<br />

suositusten mukaisesti. Hän oli<br />

tehnyt siihen mennessä jo pitkän<br />

uran ravintola-alalla mm. Teljänhovissa,<br />

ravintola Juhana Hert-<br />

Kokkiohjelmista saa<br />

tietoakin<br />

– TV:stä tulee nykyisin paljon<br />

kokkiohjelmia. Niitä voi katsoa<br />

monella tavalla. Niistä saa hyvää<br />

perustietoa ja oppii tekemään<br />

muutakin kuin einesruokia<br />

omassa keittiössään. Osa ohjelmista<br />

sisältää lisäksi huumoria,<br />

joka viihdyttää. Ruokaohjelmia<br />

tulee kuitenkin niin paljon, ettei<br />

kaikkia jaksa katsoa, eikä siihen<br />

riitä aikakaan. Ulkomaalaituassa,<br />

ravintola Cumuluksessa<br />

<strong>Pori</strong>ssa ja ravintola Sillankorvassa<br />

Helsingissä sekä <strong>Pori</strong>n hotellija<br />

ravintolaoppilaitoksen opettajana.<br />

Juhanin valkoinen mestarilakki<br />

on korkeudeltaan runsaat 32<br />

senttiä.<br />

Ravintola-alan lakit kertovat<br />

tarkasta hierarkiasta. Näin varsinkin<br />

aikaisemmin.<br />

– Ennen oli harjoittelijalla aina<br />

suikka. Kun harjoittelija valmistui,<br />

hän sai kokin lakin. Mestareille<br />

jaettiin erilaisia käätyjä, joiden<br />

värillä ilmaistiin arvostusta.<br />

Kokin lakista on monta tarinaa.<br />

Eräs niistä kertoo kokin korkean<br />

lakin olleen tärkeä kuninkaitten<br />

hovissa. Kokki toimi kuninkaan<br />

ylimpänä ruoan maistajana.<br />

Lakki ulottui aina muitten<br />

vieraitten päiden yläpuolelle. Jos<br />

lakkia ei näkynyt, se merkitsi,<br />

että kokki oli kaatunut. Ruoka<br />

oli ollut myrkytettyä. Näin kuningas<br />

pelastui, mutta kokki menetettiin.<br />

Kuva: Kuvaamo Raita<br />

Kaupungintalon<br />

vanha keittiö oli<br />

vuodelta 1895.<br />

- Keittiön<br />

remontissa<br />

ajatuksena oli,<br />

että “piisi on<br />

keskipiste”<br />

Ruokakulttuuria monesta<br />

maasta<br />

Juhani Lahti on käynyt vuodesta<br />

1996 säännöllisesti kahden<br />

vuoden välein järjestetyissä Bocuse<br />

d´Or:n nuorten kokkien<br />

kansainvälisessä kilpailussa Ranskassa.<br />

Hän on ollut siellä sekä<br />

seuraajana että jonkun kerran<br />

myös suomalaiskilpailijoiden<br />

taustajoukoissa. Matkat ovat olleet<br />

ammattilaiselle hyödyllisiä<br />

opintomatkoja ”ruoanlaiton<br />

Mekkaan”, Ranskanmaalle.<br />

Vaikka Lahti arvostaakin korkeimmaksi<br />

ranskalaisen keittiön<br />

taidot, riittää häneltä ymmärrystä<br />

myös muiden maiden ruokiin.<br />

– Italialaiset ovat nyt tehneet<br />

maihinnousun Satakuntaan <strong>Pori</strong>in<br />

ja Raumalle. Arvostan italialaisten<br />

monipuolista ruokakulttuuria<br />

ja myös pitsaa, italialaista<br />

talonpoikaisruokaa.<br />

– Ei täällä Suomessakaan enää<br />

pärjätä pelkällä viinerleike -linjalla.<br />

Ruokalistoihin on saatava<br />

vaihtelua.<br />

Lahti on ollut itse mukana kehittämässä<br />

1990-luvulla satakuntalaista<br />

perinneruokaa. Aineksia<br />

ruokalistaan kerättiin kansan<br />

parista. Niistä visioitiin myös<br />

omaa ala carte listaa.<br />

- Teimme silloin uusia tuotteita<br />

variksenmarjasta, tyrnistä, verestä,<br />

silakoista jne. Pidimme ravintola<br />

Liisanpuistossa yllä hyvän<br />

ruoan lippua ”herkutellen länsirannikolla”.<br />

Kaupungin keittiöstä<br />

siakin kokkeja näkee meidän ohjelmissa.<br />

On ruotsalaisia, englantilaisia,<br />

ranskalaisia ja saksalaisia<br />

kokkiohjelmia.<br />

– Ohjelmista voi saada sellaisen<br />

kuvan, että kokin ammatti<br />

on kohtuullisen helppo ja mukava<br />

homma. Se ei kuitenkaan<br />

anna koko kuvaa ammatista. Siihen<br />

kuuluu paljon työtä, pitkiä<br />

päiviä, epäsäännöllisiä työaikoja,<br />

ilta- ja viikonlopputöitä. Mutta<br />

onhan tämä ammatti myös mielenkiintoinen<br />

ja antoisa.<br />

– Joillekin nuorille tämä ammatti<br />

on vain yksi useammasta<br />

ammatista ennen sen oikean löytämistä.<br />

Olen tavannut näissä<br />

hommissa jopa seitsemään ammattiin<br />

valmistuneen henkilön,<br />

joka ihmetteli, kuinka minulla ei<br />

ole muuta ammattia kuin tämä<br />

kokin homma, sanoo keittiömestari<br />

Juhani Lahti.<br />

Seppo Purhonen<br />

Kuvat: Seppo Purhonen<br />

ammattitaidolla<br />

■ Kaupungin keittiöhenkilökuntaan<br />

kuuluvat keittiömestari Juhani Lahti ja<br />

kylmäkkö Tuula Säilä, joka toimii puolet<br />

ajasta edustustiloissa Vähä-Katavassa.<br />

Lisäksi on useita harjoittelijoita vuoden<br />

mittaan. Apuhenkilökuntaa ja ekstraajia<br />

hankitaan lisäksi tarpeen mukaan.<br />

Vähä-Katavan lisäksi kaupungin<br />

edustus- ja tarjoilupaikat ovat kaupungintalon<br />

3. kerros ja raatihuoneen yläkerta<br />

eli juhlakerros.<br />

Tarjoilua voi olla myös henkilöstöosastolle,<br />

elinkeinokeskukseen ja rahatoimistoon.<br />

Kaupungin vastaanottoja on vuosittain<br />

noin 25 – 40. Ne ovat iltatilaisuuksia,<br />

jotka kestävät tunnista puoleentoista.<br />

Isoja kahvituksia kertyy vuosittain<br />

noin 20 000 – 24 000 henkilölle, työlounaita<br />

on 4000 – 5000 vuosittain,<br />

edustussaunassa Vähä-Katavassa tarjotaan<br />

syömisiä vuosittain 2000 henkilölle.<br />

– Moni asia valmistellaan ihan ”suutarin<br />

työnä” toivomusten mukaan. Se on<br />

haastavinta ja parasta tässä työssä, sanoo<br />

Juhani Lahti.<br />

Suurimmat kaupungin tilaisuudet<br />

ovat vuosittain jazz-viikon torstai ja <strong>Pori</strong>n<br />

Päivä syksyllä.<br />

– Jazz-vastaanoton onnistumiseksi on<br />

tänä vuonna on varattu töihin jo etukäteen<br />

15 ylimääräistä henkilöä. Kutsuvieraiden<br />

määrä on liikkunut aiemmin 500<br />

– 800 hengen välillä. Joka vuosi tarjoilua<br />

hieman muunnellaan. Tänä vuonna<br />

ei tarjota jazz-vieraille väkeviä alkoholeja,<br />

vaan on tyydytty viini- ja oluttarjoiluun.<br />

Ruokalistalla, joka on vielä salaisuus,<br />

on pyritty pitämään kotimaisuusaste<br />

korkealla (noin 80 prosentissa).<br />

Itse valmistetaan kaikki salaatit ja kalaruoat,<br />

kertoo Juhani Lahti.<br />

<strong>Pori</strong>n koulutoimen<br />

ruokapalveluilla on<br />

meneillään vilkas vuosi<br />

erilaisiin tapahtumiin<br />

osallistumisen suhteen.<br />

Olemme saaneet<br />

alkuvuoden aikana useita<br />

tarjouspyyntöjä<br />

kaupungissa järjestettävien<br />

isojen tapahtumien<br />

ruokapalveluiden<br />

järjestämisestä tai niihin<br />

osallistumisesta. Olemme<br />

vastanneet näihin ja<br />

päässeet mukaan.<br />

■ Peruskorjatut koulukeittiöt ja<br />

ruokasalit mahdollistavat toimivien<br />

ja puitteiltaan miellyttävien<br />

palveluiden järjestämisen kesäaikana<br />

ja viikonloppuina <strong>Pori</strong>in<br />

tuleville vieraille.<br />

Tammikuussa <strong>Pori</strong>n Urheilutalolla<br />

järjestettiin valtakunnallinen<br />

Helluntaiseurakuntien työntekijöiden<br />

talvitapahtuma. Herralahden<br />

ja Kuninkaanhaan koulujen<br />

ruokasalit toimivat tapahtuman<br />

ravintoloina ja keittiöt<br />

valmistavat ateriat. Kolmen päivän<br />

aikana tarjosimme reilut<br />

3000 ateriaa. Tapahtumasta jäi<br />

hyvä mieli niin vieraille, järjestäjille<br />

kuin työntekijöillemme,<br />

jotka palvelun toteuttivat.<br />

Kesäkuun ajan kesä-Iltis ostaa<br />

ruoat Herralahden koulun keittiöstä.<br />

Kesä–heinäkuun vaihteessa<br />

Kuninkaanhaka-Herralahti-urheilutalo<br />

-alueella järjestetään<br />

kolmipäiväiset Kansanlähetyspäivät,<br />

johon odotetaan noin<br />

10 000 vierasta. Varaudumme<br />

valmistamaan aterioita noin puolelle<br />

vieraista, ohjelman suorittajille<br />

ja tapahtuman työntekijöille.<br />

Teemme yhteistyötä Kalevan<br />

Kisojen ravintoloitsijan kanssa.<br />

Hän rakentaa stadionille vip-ravintolan<br />

koulujen ruokasaleista<br />

vuokraamilla tarjoilubuffeteilla ja<br />

astioilla. Kuuma gourmet -ruoka<br />

matkaa stadionille koulukeittiön<br />

uuneista ja padoista.<br />

Reseptikansiosta…<br />

Lihavartaat (ohje 4 henkilölle)<br />

n. 750 g possunsisäfileetä (tai naudan)<br />

mausteliemi:<br />

4 rkl öljyä<br />

1–2 tl sitruunamehua<br />

suolaa<br />

rouhittua mustapippuria<br />

paprikajauhetta<br />

1–2 valkosipulinkynttä<br />

lisäkkeet:<br />

Muurinpohjaletut<br />

4 sipulia<br />

4 tomaattia<br />

2 punaista paprikaa<br />

Varsinaisen jazz-tapahtuman<br />

artistit ja työntekijät ruokailevat<br />

heinäkuussa lähes kahden viikon<br />

ajan <strong>Pori</strong>n Lyseon ruokasalissa.<br />

Vuokraamme keittiö- ja ruokasalitilat<br />

tapahtuman järjestäjille<br />

jo neljäntenä peräkkäisenä kesänä.<br />

Heinäkuun lopulla muonitamme<br />

500–600 reipasta jalkapalloleiriläistä<br />

kolmen päivän aikana.<br />

Syyskuussa viikonlopputapahtumat<br />

jatkuvat ja valmiina on<br />

sopimus kolmen tapahtuman<br />

osalta.<br />

Tapahtumien työntekijät ovat<br />

eri koulujen keittiöistä ja tulevat<br />

”on ilo palvella” - asenteella mukaan.<br />

‘Koemme, että tällaiset tapahtumat<br />

ovat ”maustetta” perustyöhömme.<br />

Haluamme osaltamme<br />

auttaa tapahtumien järjestäjiä<br />

onnistumaan työssään ja<br />

välittää hyvää porilaista kaupunkikuvaa<br />

ympäri Suomea tuleville<br />

vieraille.<br />

Leena Mäkelä<br />

Ruokapalvelupäällikkö<br />

Pilko puhdistettu filee isohkoksi kuutioksi. Sekoita<br />

kaikki mausteliemen aineet keskenään, valkosipuli<br />

murskattuna. Pane lihapalat liemeen, peitä astia<br />

kannella ja anna maustua noin 3 tuntia. Sekoita<br />

lihapaloja silloin tällöin, että ne maustuvat hyvin<br />

joka puolelta.<br />

Leikkaa puhdistetut sipulit, tomaatit ja paprikat<br />

lohkoiksi. Ota lihat marinointiliemestä, valuta ja<br />

ripottele pinnalle suolaa.<br />

Pujottele lihakuutiot vuorotellen lisukkeiden kanssa<br />

neljään vartaaseen. Sivele mauste liemellä ja<br />

kypsennä niitä kuumassa grillissä n. 10–15<br />

minuuttia.<br />

2–3 munaa<br />

5dl maitoa<br />

1,5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja<br />

1 dl ohrajauhoa (vehnäjauhoa pk)<br />

1 tl suolaa Vatkaa munat ja lisää puolet maidosta. Mittaa<br />

suola ja jauhot joukkoon.. Lisää loppumaito ja anna<br />

taikinan turvota 1–2 tuntia.<br />

Kuumenna muurinpohjapannu.<br />

Pyyhi pohja rasvapaperilla ja kaada lettutaikinaa<br />

useaan paikkaan. Paista ohuet letut molemmin<br />

puolin kauniin ruskeiksi.<br />

Tarjoa erilaisten marjahillojen, sokerin, jäätelön ja<br />

kermavaahdon kera.

12 KarhunPalvelus<br />

KarhunPalvelus<br />

13<br />

Vaihto-oppilaiden näkemyksiä <strong>Pori</strong>sta<br />

Viime numerossa debyyttinsä Karhunpalvelukseen tehnyt kaupunginkansliassa työskentelevä<br />

belgialainen vaihto-oppilas Nadia Farris puhuu meistä ja kulttuuristamme tässäkin numerossa.<br />

Nyt Nadia raportoi Karhunpalveluksen lukijoille tekemänsä kyselyn tuloksista, joista<br />

paljastuu 50 vaihto-oppilaan näkemykset kotikaupungistamme<br />

ow that I, Nadia Farris, have been<br />

living in <strong>Pori</strong> for two months, I<br />

have heard from several citizens<br />

how they feel about their city. NThis got me thinking. Do foreign<br />

exchange students feel the same way? What<br />

do they think of <strong>Pori</strong>?<br />

To find out, I created a survey.<br />

<strong>Pori</strong>,<br />

yes or no<br />

Who?<br />

A total of 50 foreign exchange students, 25 girls<br />

and 25 boys, living in the different student apartments<br />

of <strong>Pori</strong>, participated in the survey. They come<br />

from countries all over Europe such as France, Belgium,<br />

Germany, Italy, … and even further, like Russia<br />

and China.<br />

Male Female Total<br />

France 6 3 9<br />

Belgium 4 3 7<br />

Germany 3 6 9<br />

United Kingdom 3 2 5<br />

Russia 3 0 3<br />

The Netherlands 0 3 3<br />

Spain 1 0 1<br />

Norway 0 2 2<br />

Italy 2 2 4<br />

Hungary 1 3 4<br />

China 1 0 1<br />

Lithuania 1 1 2<br />

Total 25 25 50<br />

Why did you choose to come to <strong>Pori</strong>?<br />

For most of the students, their school chose <strong>Pori</strong>,<br />

after nearly all of them chose Finland as their destination.<br />

Those who did choose this city themselves, came<br />

because they have friends here or heard from other<br />

students that SAMK is a good school and <strong>Pori</strong> a<br />

nice place to live.<br />

As nearly none of the students (94%) knew <strong>Pori</strong><br />

before they came here, it is not so surprising that<br />

they did not choose to come here themselves.<br />

Description of <strong>Pori</strong><br />

When asked to describe <strong>Pori</strong> in three words, the<br />

five most given answers were:<br />

❍ expensive for students<br />

❍ beautiful nature<br />

❍ cold<br />

❍ quiet<br />

❍ boring in the weekend<br />

But also student town, modern, normal and small<br />

are words that were mentioned a few times.<br />

<strong>Pori</strong>‘s most attractive and unattractive<br />

features<br />

Each student could choose two most attractive and<br />

most unattractive features of <strong>Pori</strong>.<br />

Yyteri (45%) and the <strong>Pori</strong> Jazz Festival (32%)<br />

got the highest scores and are therefore considered<br />

to be <strong>Pori</strong>‘s most attractive features.<br />

Next follow Kirjurinluoto (15%) and Reposaari<br />

(7%).<br />

Predominantly, the most unattractive features<br />

have to do with money.<br />

Despite the fact that most students can be found<br />

in the discos and bars in the weekend, they find<br />

these aspects the most unattractive features of <strong>Pori</strong><br />

(39%).<br />

This because they believe the entrance price is<br />

quite high.<br />

The same goes for public transportation, which<br />

got the second highest score (31%). As the price is<br />

this high, many of the students think that it sometimes<br />

keeps them from going to the city whenever<br />

they feel like it.<br />

24% of the students finds the buildings in <strong>Pori</strong><br />

not so attractive, they feel that some buildings make<br />

<strong>Pori</strong> look less nice than it is.<br />

Would you like to return to <strong>Pori</strong>?<br />

Why (not)?<br />

94% would definitely like to come back to <strong>Pori</strong> to<br />

visit all the friends they have made here, Finns as<br />

well as foreigners.<br />

Or they like to come back to see the <strong>Pori</strong> Jazz<br />

Festival. Most of the students think that the festival<br />

is the perfect place and time to annually meet<br />

up with all their friends.<br />

As most of the participating students stayed in<br />

<strong>Pori</strong> during the winter and spring, a lot of them<br />

would also like to come back to take a swim in<br />

Yyteri when the weather is warm.<br />

Those who do not like to return (6%), think the<br />

city is too expensive or not special enough to revisit.<br />

Conclusion<br />

Even though <strong>Pori</strong> possesses, among other things,<br />

the nicest beach in Finland and organizes the<br />

renowned <strong>Pori</strong> Jazz Festival, it is hardly known by<br />

foreign exchange students.<br />

Yet, having lived here, these two are one of the<br />

top reasons for them to return to the city.<br />

I think one of the students makes the best conclusion<br />

of this survey when she says: ”Not many<br />

would come to <strong>Pori</strong>, unless they know how special<br />

it could become to them.”<br />

So in answer to the headline, foreign exchange<br />

students definitely say ”yes” to <strong>Pori</strong> after their stay.<br />

Nadia Farris<br />

Yli puolet tiesi kyselyssä <strong>Pori</strong>n Vanhusneuvoston<br />

Seniorimessuilla yli 10 000 kävijää<br />

■ Satakunnan kolmannet seniorimessut<br />

järjestettiin <strong>Pori</strong>n Urheilutalossa 13.–<br />

14.5.<strong>2005</strong>. Messujen järjestäjinä toimivat<br />

edellisvuosien tapaan Satakunnan<br />

ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala<br />

sekä Satakunnan Messut. Kahden<br />

messupäivän kävijämäärä oli noin<br />

10 500 henkilöä. Juontajina toimivat<br />

Satu Silvo ja Juha Mieto. Messujen lavaohjelma<br />

koostui paikallisesta harrastustoiminnasta,<br />

tietoiskuista ja musiikista.<br />

Ohjelmassa oli paljon erilaisia luentoja<br />

mm. terveellisestä ruokavaliosta,<br />

lääkkeistä ja liikunnasta. Messuille ja<br />

luennoille oli vapaa pääsy.<br />

<strong>Pori</strong>n sosiaalikeskus oli jälleen mukana<br />

messuilla omalla osastollaan, jolla<br />

esiteltiin sosiaalitoimen järjestämiä ikäihmisten<br />

palveluja. Messuvieraille järjestettiin<br />

kysely koskien Vanhusneuvoston<br />

toimintaa.<br />

Messukysely<br />

Messukyselyyn vastasi yhteensä 303<br />

henkilöä.<br />

Lähes puolet porilaisista vastaajista ilmoitti,<br />

että ei ole kohdannut vanhusvastaisuutta<br />

koskaan (12%) tai vain harvoin<br />

( 31%). Sen sijaan 5% (n= 14) oli<br />

kohdannut vanhus-vastaisuutta erittäin<br />

paljon, 13% (n= 36) melko paljon ja<br />

38% (n= 107) joskus.<br />

Selvästi eniten porilaisia vastaajia pelotti<br />

joutuminen toisten autettavaksi<br />

(69%). Seuraavia vanhenemiseen liittyviä<br />

huolen aiheita olivat raihnaisuus/<br />

sairaus (37%), yksinäisyys (27%) ja palveluiden<br />

puute (26%).<br />

Runsaslukuinen senioriväki seurasi messuilla luentoja.<br />

Palvelutaloon tai muualle muuttamishalukkuutensa<br />

ilmaisseet olivat huolestuneita<br />

palvelujen puutteesta, omasta<br />

taloudellisesta tilanteestaan, yksinäisyydestä<br />

sekä raihnaisuudesta/sairaudesta<br />

selvästi omassa kodissaan asumishalukkaita<br />

useammin.<br />

Seniorimessukyselyyn vastanneista<br />

porilaisista suurin osa, 91%, ilmoitti<br />

haluavansa asua myös vanhuutensa<br />

omassa kodissaan ja 10% ilmoitti toiveekseen<br />

palveluasunnon. Vastauksista<br />

välittyi toive siitä, että vanhuksille järjestettäisiin<br />

tarpeenmukaiset ja kohtuuhintaiset<br />

palvelut. Erityisesti huoli henkilöstön<br />

riittävyydestä ja osaamisesta<br />

tuotiin esille. Lisäksi vastauksista korostui<br />

toive siitä, että vanhukset saisivat<br />

ansaitsemansa ihmisarvon, niin kuin<br />

muutkin.<br />

<strong>Pori</strong>n vanhusneuvosto<br />

Vanhusneuvoston olemassa olemisesta<br />

porilaiset vastaajat olivat hyvin selvillä,<br />

sillä 55% porilaisista vastaajista tiesi<br />

kaupungissa olevan vanhusneuvoston.<br />

Kuitenkin 43% vastasi, etteivät osanneet<br />

sanoa ja 2%:lla oli käsitys, ettei <strong>Pori</strong>ssa<br />

toimi vanhusneuvostoa.<br />

Vanhusneuvosto<br />

■ <strong>Pori</strong>n kaupunginhallitus on v.<br />

1999 asettanut vanhuspoliittisen<br />

neuvottelukunnan. Vuoden 2001<br />

alusta nimi muutettiin Vanhusneuvostoksi.<br />

■ Vanhusneuvosto on ikäihmisten<br />

yhteistoimintaelin, joka on<br />

kiinteässä yhteistyössä kaupunginhallituksen,<br />

sosiaalilautakunnan ja<br />

terveyslautakunnan kanssa. Sen<br />

puheenjohtajana toimii tällä<br />

hetkellä Leo Marmio ja sihteerinä<br />

Sirkka Viren.<br />

Ranskalaiskansanedustajat<br />

ystävyyskierroksella<br />

Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3<br />

-projekti toi Ranskan kansalliskokouksen<br />

Ranska–Suomi ystävyysryhmän<br />

vierailulle Satakuntaan keskiviikkona<br />

4.5. <strong>Pori</strong>ssa vierailleen neljän ranskalaisen<br />

kansanedustajan tärkein tavoite oli<br />

yhteistyöverkoston kutominen. Etenkin<br />

Olkiluoto-projekti on tiivistänyt maiden<br />

suhteita.<br />

Hiawathan jalanjäljillä Kokemäenjoella<br />

■ Ryhmä kaupungintalolaisia kävi testaamassa<br />

miten melonta onnistuu kajakkiyksiköllä<br />

ja -kaksikolla sekä avokanootilla.<br />

Kaikki pysyivät pinnalla ja kokemus<br />

oli kaikin puolin nautittava ja kokemisen<br />

arvoinen. Kokeilun seurauksena<br />

porilaisten harrastajamelojien joukko<br />

todennäköisesti kasvaa tänä kesänä<br />

uusilla innokkailla melojilla. Melonta<br />

on erittäin suositeltava tapa rentoutua<br />

luonnon helmassa! Kanootteja ja kajakkeja<br />

vuokrataan melontaan Hevosluodon<br />

majalta. Kaupungin työntekijät<br />

voivat vuokrata niitä ajalla 15.6.–31.8.<br />

05 esittämällä henkilökuntakortin, jolloin<br />

he saavat henkilöstöosaston tarjoaman<br />

2 euron alennuksen normaalihinnasta.<br />

■ Kansalliskokouksen Ranska-Suomi<br />

ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja<br />

Jean-Claude Lefort myöntää,<br />

että Ranska ja Suomi tuntevat toisiaan<br />

liian vähän, mutta muistuttaa, että maiden<br />

välillä on monia yhteisiä arvoja.<br />

– Yhteistyön tiivistäminen on tärkeää,<br />

sillä tulevaisuudessa EU:n kansallisilla<br />

parlamenteilla tulee olemaan entistä<br />

läheisemmät suhteet. Suomeen tullessamme<br />

olimme sitä mieltä, että yhteistyötä<br />

voidaan lähentää. Nyt olemme<br />

varmoja asiasta, sanoo Lefort.<br />

TVO:n Olkiluoto 3 ydinreaktorin<br />

rakentamisen takia Satakuntaan on tulossa<br />

noin 200–250 ranskalaista ja saksalaista<br />

työntekijää. Ranskan kansanedustajat<br />

halusivat nähdä paikan päällä,<br />

kuinka projekti etenee.<br />

– Tutustuimme Olkiluoto 3- hankkeeseen<br />

nähdäksemme ranskalais-suomalaista<br />

yhteistyötä käytännössä. Toinen<br />

vierailumme syy on koko maailmaa koskettava<br />

energian tarve. Ydinenergia on<br />

ajankohtainen asia, koska energian tarve<br />

on tyydytettävä, mutta öljyvarat vähenevät,<br />

sanoo Ranskan kansalliskokouksen<br />

Ranska-Suomi ystävyysryhmän<br />

jäsen Hélène Mignon.<br />

Kokemuksia kesäisestä<br />

luonnosta pyöräilemällä<br />

Polkupyöriä lainataan kahden tunnin<br />

ajaksi Yyterin leirintäalueella olevasta infopisteestä.<br />

Kaupungin työntekijöille lainaus on<br />

ilmaista henkilökuntakortin esittämällä.<br />

Polkupyöriä on käytössä viisi.<br />

Kuntosalitoiminta<br />

Keväällä aloitettu tuettu kuntosalitoiminta<br />

sai huikean suosion. Käyntikertoja<br />

oli noin 6000. Niinpä varattu määrärahan<br />

ylitettiin. Henkilöstöosasto kesän<br />

aikana löytämään sellaisen ratkaisun,<br />

että syksyllä voisimme taas aloittaa kuntosalitoiminnan<br />

tukemisen.<br />

Hyvää kesää<br />

Henkilöstöosasto<br />

Pelastuslaitos takaisin Satakunnankadulle<br />

■ Satakunnan pelastuslaitoksen <strong>Pori</strong>n<br />

keskuspaloaseman remontti Satakunnankadulla<br />

on viimeistä silausta vaille<br />

valmis. Pelastuslaitos muutti väliaikaisissa<br />

tiloista takaisin uudistettuun rakennukseen<br />

poliisiaseman viereen toukokuussa.<br />

Pelastuslaitoksen kiinteistöön tehtiin<br />

runsaan vuoden aikana täydellinen peruskorjaus<br />

sähköistä lämmitysjärjestelmiin.<br />

Pelastuslaitos sai upouudet henkilö-<br />

ja tavarahissit sekä liukutangot, jotka<br />

nopeuttavat hälytykseen lähtöä.<br />

Kalustohallissa havaittiin remontin<br />

aikana kosteus- ja asbestiongelmia, jotka<br />

on nyt hoidettu. Välineiden palautus<br />

hälytysvalmiuteen edellisen hälytystehtävän<br />

jälkeen on nopeutunut. Myös<br />

sairaankuljetuksen huoltotiloja on kunnostettu:<br />

Välinepuhdistamo ja varastotilat<br />

sijaitsevat heti autojen takana.<br />

Laitokselle rakennettiin myös 70-<br />

paikkainen luentosali. Korjaussuunnitelmien<br />

lähtökohtana oli panostaa enemmän<br />

kuntalaisten ja pelastuslaitoksen sisäiseen<br />

neuvontaan, valistukseen ja koulutustyöhän.<br />

Pelastuslaitoksen julkisivuremontti on<br />

vielä kesken. Rakennukseen tullaan tekemään<br />

aiempaa selkeämpi lipallinen sisäänkäynti<br />

Satakunnankadun puolelle<br />

kalustohallin ja toimisto-osan kulmaukseen.<br />

<strong>Pori</strong>n keskuspaloasema valmistui<br />

vuonna 1961. Rakennusta laajennettiin<br />

ensimmäisen kerran vuonna 1988.<br />

Palveluseteliä esiteltiin<br />

Karhukunnissa eletään sosiaalipalvelujen<br />

suhteen jännittävää aikaa. <strong>Pori</strong>n<br />

seudun kunnissa on käynnissä palvelusetelikokeilu,<br />

jonka on tarkoitus tuoda<br />

ratkaisu yhä lisääntyvään palvelujen<br />

kysyntään ja samalla lisätä sosiaalipalvelujen<br />

asiakkaiden valinnanvapautta.<br />

Ensimmäinen seteli myönnettiin<br />

1.4.<strong>2005</strong>.<br />

■ Palveluseteliä esiteltiin myös toukokuisilla<br />

Seniorimessuilla. Molemmissa<br />

on alusta alkaen vaikuttanut Satakunnan<br />

ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja<br />

– Olemme vaimon kanssa käyneet<br />

Seniorimessuilla joka vuonna.<br />

Messuilta saa paljon tarpeellista<br />

tietoa, varsinkin vanhustentalojen<br />

esittelyt, erilaiset mittaukset ja<br />

apteekkien esittelyt ovat<br />

mielenkiintoisia. Olemme tulossa<br />

vielä huomennakin, kertoo<br />

messukävijä Sulo Lehtonen.<br />

terveysalan toimialan tutkimusjohtaja<br />

Hanna Hyttinen. Myös Seniorimessuja<br />

sponsoroiva Senioriakatemiahanke on<br />

Hyttisen aikaansaannoksia. Voisiko sanoa,<br />

että nämä hankkeet ovat Hyttisen<br />

lapsia?<br />

– No, tuo on aika voimakkaasti sanottu,<br />

Hyttinen naurahtaa. – Mutta idean<br />

olen kyllä molempiin käynnistänyt.<br />

Ajatukset eivät sinänsä olleet uusia,<br />

mutta meidän kauttamme ne on tuotu<br />

tänne Satakuntaan.<br />

– Palvelusetelihanke käynnistettiin,<br />

jotta omaishoitajien asemaa saataisiin<br />

parannettua ja palvelusetelijärjestelmän<br />

tulemisen vauhdittamiseksi. Senioriakatemia<br />

puolestaan sai alkunsa yleisön<br />

pyynnöstä, kun Seniorimessujen<br />

luentosarjaa kuunnelleet<br />

ihmettelivät, miksei meillä Satakunnassa<br />

ole Ikäihmisten<br />

yliopistotoimintaa, tutkimusjohtaja<br />

Hyttinen kertaa.<br />

Projektipäällikkö Outi Aalto-Wahlstedt<br />

tarkentaa: –<br />

Palvelusetelihankkeen aikana<br />

kunnille luodaan setelin suhteen<br />

yhteiset sopimusmallit ja<br />

valinta- ja seurantakriteerit.<br />

Toiveena on, että Karhukunnat<br />

ottavat järjestelmän omakseen,<br />

jotta toiminta voisi jatkua hankkeen<br />

loputtuakin.<br />

Seteli on sosiaalitoimen maksujärjestelmän<br />

laajennus – se ei siis sinänsä laajenna<br />

sosiaalipalvelujen käsitettä esimerkiksi<br />

terveen työssäkäyvän kodinhoitoon.<br />

Asiakas saa sosiaalitoimen myöntämän<br />

setelin ja palveluntuottajarekisterin,<br />

josta voi itse valita mieleisensä<br />

tuottajan. Rekisterissä olevat tuottajat<br />

ovat kaikki alansa ammattilaisia, joiden<br />

yritystoiminta on kunnossa.<br />

Verenpaineen tarkkailu on<br />

monille tärkeää. Oma<br />

seurantana sen voi tehdä<br />

omaan tahtiin hyvin ensin<br />

rauhoittuen. Mansetti on<br />

hyvä olla paikallaan 5<br />

minuuttia ennen mittausta.<br />

Terveyttä<br />

edistettiin<br />

■ Terveysvirasto oli mukana Seniorimessuilla<br />

13.-14.5.<strong>2005</strong> ja kävijöitä riitti<br />

niin <strong>Pori</strong>sta kuin ympäristökunnistakin.<br />

Terveydenedistämistyössä panostetaan<br />

ennaltaehkäisyyn. Messuilla pyrittiin<br />

kiinnittämään kävijöiden huomiota liikunnan<br />

merkitykseen, luukadon ehkäisyyn,<br />

diabetesriskin tiedostamiseen, tupakanpolton<br />

lopettamiseen ja ikääntyneen<br />

täyspainoiseen ravitsemukseen ja<br />

verenpaineen oma seurantaan. Kävijöille<br />

esiteltiin myös Pohjois-<strong>Pori</strong>n uutta<br />

terveysasemaa ja sen yhteyteen tulevaa<br />

opetusterveyskeskusta.<br />

Senioreita liikkui messuilla paljon,<br />

mutta myös nuorempaa polvea näkyi<br />

mukana leppoisassa menossa. Verenpaineen<br />

mittaus ja oma seurantaan opastus<br />

kiinnosti kaikkia kävijöitä, mittauspisteemme<br />

jopa ruuhkautui ajoittain.<br />

Messuvieraat saivat myös äänestää terveydenedistämistyön<br />

painopistealueista.<br />

Äänestysvastauksissa, joita oli 173, tärkeimmäksi<br />

panostuskohteeksi nousi riit-<br />

Lahjoitus kotisairaalalle<br />

■ Lions Club <strong>Pori</strong> Juhanan jäsenet<br />

Heikki Järvenpää, Risto Kumpula<br />

ja Raimo Rintala luovuttivat kotisairaalalle<br />

20.5.<strong>2005</strong> merkittävän<br />

lahjoituksen, jonka vastaanottivat<br />

kotisairaalan lääkäri Emilia Katko-<br />

Kesälä ja osastonhoitaja Kaisu<br />

Meusel. Ennakkoon sovitulla rahasummalla<br />

kotisairaalaan hankittiin<br />

hoitotarvikkeita, joita kotisairaala<br />

muuten olisi joutunut odottamaan<br />

pitkään.<br />

tävä liikunta (134) ja lähes samaan ylsi<br />

painonhallinta (130) ja henkiseen hyvinvointiin<br />

panostaisi 105 vastaajaa ja<br />

tupakoinnin lopettamiseen 84. Mielenkiintoa<br />

löytyi kiitettävästi terveydenedistämisteemoihin.<br />

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen<br />

ikäilläkin vähentää sairastumisriskejä<br />

ja parantaa elämänlaatua ja lisää<br />

terveen elämän edellytyksiä.<br />

Painehaavapotilaiden patjat ja<br />

asentotyynyt helpottavat vaikeasti<br />

sairaiden potilaiden hoitoa kotona.<br />

Tukevassa ja siirrettävässä nesteensiirtotelineessä<br />

kulkee isompikin<br />

nestepussi ja tarvittaessa virtsapussikin<br />

turvallisesti, eikä se sido<br />

potilasta tiputusten ajaksi vuoteeseen,<br />

selvitti Kaisu Meusel.

14 KarhunPalvelus<br />

15<br />

HENKILÖSTÖUUTISIA<br />

KarhunPalvelus HENKILÖSTÖUUTISIA<br />

Kestävä kehitys Luontotalo<br />

Arkissa heinäkuun loppuun<br />

Pukeutumisneuvojia <strong>Pori</strong>n<br />

ammattiopistosta<br />

Toukokuun 19. päivä juhlivat<br />

Satakunnan ensimmäiset<br />

pukeutumisneuvojat<br />

ravintola Liisanpuistossa.<br />

Heidän vuoden mittainen<br />

urakkansa tuli päätökseen.<br />

Elokuvantekoa Villilässä<br />

■ Länsi-Suomen tv- ja elokuvakeskus<br />

Villilään Nakkilaan lähti<br />

tutustumismatkalle kesäkuun<br />

alussa kaupungintalolta bussilastillinen<br />

innokkaita ja uteliaita<br />

elokuvan ystäviä. He pääsivät sisään<br />

lavasteisiin kuvaustauolla ja<br />

saivat FC Venuksen tuottajan<br />

Jarkko Hentulan selostamaan<br />

elokuvan tekemisen saloja.<br />

Villilän Studiolla oli juuri aloitettu<br />

FC Venus -elokuvan kuvaaminen.<br />

Elokuva on romanttinen<br />

draama, jonka aiheena on jalkapallo,<br />

nainen ja mies (“miesten<br />

peli - naisten säännöt”). Sen ensiilta<br />

on tammikuussa 2006. Rooleissa<br />

ovat mm.Minna Haapkylä,<br />

Petteri Summanen, Laura<br />

Elokuvan ystävät<br />

seurasivat Villilän<br />

Studiolla FC Venus<br />

-elokuvan<br />

kuvaamista.<br />

■ <strong>Pori</strong>n kaupunki on vahvasti<br />

sitoutunut kestävään kehitykseen<br />

toiminta-ajatuksellaan sekä kansallisilla<br />

että kansainvälisillä sopimuksilla.<br />

Vuosien saatossa <strong>Pori</strong><br />

on toteuttanut kestävän kehityksen<br />

ajatusta järjestämällä erilaisia<br />

kestävän kehityksen tempauksia<br />

ja osallistumalla kestävää<br />

kehitystä edistäviin hankkeisiin.<br />

<strong>Pori</strong>sta onkin kehittynyt yksi<br />

Suomen johtavista kestävän kehityksen<br />

kaupungeista. <strong>Pori</strong>ssa<br />

vuonna 2003 aloitetun hallintokuntien<br />

välisen ympäristöyhteistyön<br />

tuloksena on Luontotalo<br />

Arkkiin pystytetty näyttely, joka<br />

on esillä 31.7 saakka. Näyttely on<br />

järjestetty yhteistyössä <strong>Pori</strong>n kaupungin<br />

eri hallintokuntien kanssa<br />

ja se pyrkii kokoamaan yhteen<br />

niitä kestävän kehityksen toimintoja,<br />

joita kaupungin eri hallintokunnilla<br />

on.<br />

■ Syksyllä 2004 aloitti 20 innokasta<br />

satakuntalaista aikuista <strong>Pori</strong>n<br />

ammattiopistossa pukeutumisneuvojan<br />

koulutuksen. Vastuuopettajana<br />

toimi Anneli<br />

Puuska. Koulutuksen tarkoituksena<br />

oli tarjota opiskelijoille käytännönläheisiä<br />

neuvoja ja opetusta<br />

pukeutumiseen liittyvistä teemoista<br />

kuten puvuston suunnittelemisesta,<br />

asustamisesta, värien<br />

merkityksestä, materiaalituntemuksesta,<br />

tilanne- ja etikettipukeutumisesta<br />

sekä markkinoinnista,<br />

kuluttajasuoja-asioista ja<br />

somistuksesta. Tavoitteena oli<br />

oppia ymmärtämään asiakkaan<br />

persoonallisia piirteitä ja korostamaan<br />

niitä oikealla tavalla sekä<br />

löytämään asiakkaille oman oloisia<br />

vaatteita.<br />

Ensi vuodeksi suunnitellaan<br />

valmentavana koulutuksena pukeutumisneuvojan<br />

erikoisammattitutkintoa<br />

alkavaksi <strong>Pori</strong>n<br />

ammattiopistossa. Opetusministeriö<br />

on hyväksynyt uuden tutkinnon<br />

ja sen vaatimukset toukokuun<br />

<strong>2005</strong> aikana. Tutkinto<br />

suoritetaan näyttömuotoisena,<br />

joten myös oman työn ohessa voi<br />

suorittaa näytön. Tutkintoon sisältyy<br />

myös yrittäjyysopintoja.<br />

Malmivaara, Lotta Lehtikari ja<br />

Taneli Mäkelä, joista saattoi nähdä<br />

vilahduksen Nakkilan maisemissa.<br />

Elokuvakeskuksen taustavaikuttajana<br />

merkittävällä vähemmistöosuudella<br />

mukana oleva<br />

<strong>Pori</strong>n kaupunki uskoo keskuksen<br />

tulevaisuuden mahdollisuuksiin.<br />

Villilä Studiot sisältää kaikki elokuvatuotannon<br />

tarvitsemat resurssit:<br />

studiot, kuvauspaikat,<br />

tuotantohenkilöstön ja elokuvantekoon<br />

liittyvän välineistön<br />

sekä osarahoituksen. Tavoitteena<br />

on, että Villilä Studiot on vuonna<br />

2008 kansainvälinen elokuvatuotantokeskus.<br />

<strong>Pori</strong> Energian liiketoiminnat<br />

järjestetään uudelleen<br />

Vuoden alussa voimaan<br />

tullut sähkömarkkinalaki<br />

velvoittaa <strong>Pori</strong> Energian<br />

yhtiöittämään<br />

sähköverkkotoimintansa<br />

viimeistään vuoden 2007<br />

alkuun mennessä.<br />

■ Joulukuussa 2004 käynnistettiin<br />

selvitystyö, jonka tavoitteena<br />

oli määritellä <strong>Pori</strong>n kaupungin<br />

ja <strong>Pori</strong> Energian strategisiin<br />

ja toiminnallisiin tavoitteisiin sopivin<br />

lain vaatimukset täyttävä<br />

eriyttämisratkaisu.<br />

Selvitystyön tuloksena edullisimmaksi<br />

ratkaisumalliksi osoittautui<br />

vaihtoehto, jossa <strong>Pori</strong>n<br />

kaupunki myy koko <strong>Pori</strong> Energian<br />

nykyisen liiketoiminnan<br />

kaupungin omistamalle <strong>Pori</strong>n<br />

Lämpövoima Oy:lle. Tällöin<br />

kaikki kaupungin energialiiketoiminnat<br />

toimivat yhtenä osakeyhtiömuotoisena<br />

kokonaisuutena,<br />

jonka tytäryhtiöön sähköverkkoliiketoiminta<br />

eriytetään<br />

seuraavassa vaiheessa liiketoimintasiirtona.<br />

Muutoksessa <strong>Pori</strong>n kaupunki<br />

säilyttää määräysvallan kaikissa<br />

<strong>Pori</strong>n satama täytti 225 vuotta<br />

■ <strong>Pori</strong>n satamalaitos perustettiin<br />

13.5.1780, jolloin valittiin ensimmäinen<br />

satamavouti. Sitä<br />

ennenkin oli jo merenkulussa<br />

tapahtunut. <strong>Pori</strong> sai tapulioikeudet<br />

vuonna 1765, jolloin merenkulku<br />

kehittyi ripeästi. <strong>Pori</strong>n ulkosatama<br />

sijaitsi nykyisessä Kyläsaaren<br />

Kivinissä, josta se siirtyi<br />

myöhemmin Reposaareen.<br />

1840-luvulla <strong>Pori</strong>n kauppalaivasto<br />

oli kantavuudeltaan maan<br />

suurin. Siitä muutama vuosikymmen<br />

eteenpäin ja Reposaaren<br />

redillä saattoi nähdä kerralla<br />

jopa 160 laivaa.<br />

Rautatien tulo ratkaisi Mäntyluodon<br />

uudeksi<br />

satamapaikaksi,<br />

satama valmistui<br />

vuonna 1901.<br />

Tahkoluodon<br />

syväsatama valmistui<br />

vuonna<br />

1987.<br />

Nykyinen <strong>Pori</strong>n<br />

Satama on kilpailukykyinen<br />

ja<br />

erikoistunut. Se<br />

koostuu kolmesta<br />

<strong>Pori</strong> Energian ja <strong>Pori</strong>n Lämpövoima<br />

Oy:n liiketoiminnoissa.<br />

Yhtiö on edelleen osa <strong>Pori</strong>n kaupunkikonsernia<br />

ja kaupunki voi<br />

järjestää sen hallinnon ja ohjauksen<br />

omien tavoitteidensa mukaisesti.<br />

<strong>Pori</strong> Energian liiketoiminnan<br />

luovutushinta on suuruusluokaltaan<br />

noin 185 miljoonaa<br />

euroa, mikäli liiketoimintakaupassa<br />

siirretään myös kaikki <strong>Pori</strong><br />

Energian taseessa nyt olevat osakkeet<br />

ja kiinteistöt.<br />

Kaupan rahoittamiseksi kaupunki<br />

myöntää <strong>Pori</strong>n Lämpövoima<br />

Oy:lle pääosin vieraan pääoman<br />

ehtoista lainaa, jonka korot<br />

muodostavat järjestelyn jälkeen<br />

pääosan kaupungin vuosittaisesta<br />

tuloutuksesta. Tarvittaessa<br />

osa kauppasummasta voidaan<br />

maksaa myös <strong>Pori</strong>n Lämpövoima<br />

Oy:n osakkeilla.<br />

<strong>Pori</strong> Energian liiketoimintaennusteiden<br />

perusteella tehtyjen<br />

laskelmien mukaan energialiiketoimintojen<br />

vuosittainen korkotuloutus<br />

kaupungille säilyisi nykyisellä<br />

peruspääoman korkoa<br />

vastaavalla noin 7,5 miljoonan<br />

euron tasolla. Energialiiketoiminnan<br />

kehittyessä suotuisasti<br />

voidaan mahdollinen lisätuotto<br />

erillisestä satamanosasta; Mäntyluodosta,<br />

Tahkoluodon syväsatamasta<br />

sekä öljy- ja kemikaalisatamasta.<br />

Yhdessä ne muodostavat<br />

toimivan kokonaisuuden.<br />

<strong>Pori</strong>n Satama on nopeasti kasvavan<br />

konttisataman lisäksi infrastruktuuriltaan<br />

erinomainen<br />

öljy- ja kemikaali- sekä projektilaivaussatama.<br />

Mäntyluoto on<br />

pohjoismaiden suurin sahatavarasatama.<br />

Sahatavaraa puretaan<br />

päivittäin yli 5000 kuutiota. Kokonaisliikennemäärä<br />

oli vuonna<br />

2004 5,5 miljoonaa tonnia. 15,3<br />

metrin väylä tekee <strong>Pori</strong>n satamasta<br />

Pohjanlahden syvimmän.<br />

tulouttaa kaupungille myöhemmin<br />

osinkoina tai lainojen lyhennyksinä.<br />

Järjestelyn tuloksena kaikki<br />

<strong>Pori</strong>n kaupungin energialiiketoiminnat<br />

siirtyvät <strong>Pori</strong>n Lämpövoima<br />

Oy:öön ja <strong>Pori</strong>n Lämpövoima<br />

Oy:n nimi vaihdetaan<br />

<strong>Pori</strong> Energia Oy:ksi. Nykyisessä<br />

<strong>Pori</strong> Energia liikelaitoksessa työskentelee<br />

noin 140 henkeä, jotka<br />

siirtyvät <strong>Pori</strong>n Lämpövoima<br />

Oy:n palvelukseen ns. vanhoina<br />

työntekijöinä. Kun tähän lisätään<br />

runsaat 80 lämpövoimalaista,<br />

tulee henkilöstön kokonaismääräksi<br />

yli 220.<br />

Metsäkoneen kuljettajien MM-kulta Satakuntaan<br />

■ <strong>Pori</strong>n Metsäopiston kasvatti<br />

Jaakko Saarivirta toi Laviaan<br />

kultaa WorldSkills ammattitaidon<br />

MM-kisoista, joka järjestettiin<br />

Helsingin Messukeskuksessa<br />

26.–29.5. Siikaisista kotoisin<br />

oleva Matti Eloranta sijoittui samassa<br />

metsäkoneen kuljetustaitoja<br />

mitanneessa kisassa neljänneksi.<br />

Perjantaina 27.5. <strong>Pori</strong>n<br />

<strong>Pori</strong> Energian hallitus on kokouksessaan<br />

25.5.<strong>2005</strong> päättänyt<br />

esittää yllä kuvatun järjestelyn<br />

toteuttamista 31.12.<strong>2005</strong><br />

mennessä. Siirtyvän henkilöstön<br />

aseman turvaava henkilöstöjärjestöjen<br />

hyväksymä henkilöstösopimus<br />

on <strong>Pori</strong> Energian hallituksen<br />

lisäksi hyväksytty myös<br />

KH:n henkilöstöjaoksessa. Kaupunginvaltuusto<br />

käsittelee ehdotusta<br />

alustavan aikataulun mukaan<br />

29.8.<strong>2005</strong>.<br />

Matti Rintanen<br />

PORI ENERGIA<br />

<strong>Pori</strong> Energia<br />

<strong>Pori</strong>n satama palkitsi 225-vuotisjuhlansa yhteydessä 20- ja 30 vuotta<br />

palvelleita työntekijöitä kunniakirjalla.<br />

30 vuotta palvelleista palkittiin nosturinkäyttäjä Hannu Henriksson,<br />

satamasihteeri Raija Lenko, satamavalvoja Tauno Merisalo,<br />

nosturinkäyttäjä Reijo Niinikoski, nosturinkäyttäjä Eero Nordlund<br />

ja monitoimimies Hannu Wihlman. 20-vuotisesta urasta palkittiin<br />

nosturinkäyttäjä Vesa Hallikainen, työnjohtaja Jukka Harjunpää,<br />

nosturinkäyttäjä Markku Jaakkola ja satamasihteeri Ilse-Maj<br />

Salmi.<br />

<strong>Pori</strong>n Sataman 225-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin 13.5. juhlaseminaari,<br />

jossa puhui mm. Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja<br />

Matti Aura (edessä vas.) ja satamajohtaja Harri Virta.<br />

Metsäopistolta valmistuneet<br />

nuoret herrat onnistuttiin saamaan<br />

kaupungintalolle onnittelutilaisuuteen.<br />

Ammattitaidon MM-kilpailut<br />

järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa<br />

pohjoismaissa. Se on suurin<br />

koskaan Helsingin messukeskuksessa<br />

järjestetty tilaisuus.<br />

Vastavalmistuneilla mestareilla Matti Elorannalla (vas.) ja<br />

Jaakko Saarivirralla on syytä juhlaan, sillä molemmat<br />

pääsivät oman alan töihin suoraan koulunpenkiltä.<br />

Marjaana Karjalaisesta muotokuva<br />

Kirjastotoimenjohtaja Marjaana<br />

Karjalaisen muotokuva paljastettiin<br />

keskiviikkona 11.5. raatihuoneella.<br />

Muotokuvan on maalannut<br />

taiteilija Asta Niemistö.<br />

Marjaana Karjalainen on <strong>Pori</strong>n<br />

kaupunginkirjasto -<br />

Satakunnan maakuntakirjaston<br />

pitkäaikainen<br />

johtaja. Hän on<br />

toiminut <strong>Pori</strong>n kaupunginkirjastossa<br />

vuodesta<br />

1974 ensin apulaisjohtajana<br />

ja vuodesta<br />

1984 lähtien kirjastotoimenjohtajana.<br />

Karjalainen taisteli<br />

mm. kirjastojen valtionosuuksien<br />

radikaaleja<br />

leikkauksia vastaan<br />

Kaupunki muisti 40 vuotta palvelleita<br />

Kaupunki palkitsi työntekijöitään 40-vuotisesta urasta 7.2.<br />

40-vuotisansiomerkin saivat: Suunnitteluavustaja Marita Holma, kartoittaja<br />

Henri Kari, vaaitsija Keijo Kasala, kanslisti Riitta-Maija Kasala, kirvesmies<br />

Antti Kivelä, työnjohtaja Matti Lagerroos, kartanpiirtäjä Marjatta Lahti,<br />

kuorma-autonkuljettaja Arto Laine, perinnänhoitaja Sirpa Linnamäki, kanslisti<br />

Marja-Liisa Nieminen, kaupunginpuutarhuri Juhani Nylund, apulaistyönjohtaja<br />

Seppo Salo, sähköasentaja Olli-Pekka Stenroos, mittausetumies Jyrki Träskelin,<br />

laskija Jaakko Veistelehto, hallinnon sihteeri Pirkko Teikari, varaäänenjohtaja<br />

Jorma Kohijoki.<br />

Koulutoimesta eläkkeelle<br />

Ympäristöpalkinnot kahdelle<br />

yhdistykselle<br />

<strong>Pori</strong>n Seudun Rakennuskulttuuriseura<br />

ry ja Satakunnan Martat ry<br />

saivat tämänvuotiset <strong>Pori</strong>n kaupungin<br />

ympäristölautakunnan myöntämät<br />

ympäristöpalkinnot. Palkinnot<br />

jaettiin maailman ympäristöpäivän<br />

merkeissä Eetunaukiolla perjantaina<br />

3.6.<br />

<strong>Pori</strong>n Seudun Rakennuskulttuuriseura<br />

ry sai palkinnon näkyvästä<br />

rakennussuojelun hyväksi tehdystä<br />

90-luvun alussa. Hän pani alulle adressin,<br />

johon kerättiin lyhyessä ajassa kaikkiaan<br />

300 000 nimeä vastustamaan hanketta,<br />

joka sitten haudattiin.<br />

Marjaana Karjalainen jää eläkkeelle virastaan<br />

kesällä.<br />

Koulutoimesta eläkkeelle<br />

siirtyviä juhlittiin 19.5.<strong>2005</strong><br />

kaupungintalolla. Eläkkeelle<br />

siirtyviä oli 22, juhliin osallistuvat<br />

saivat kiitoskirjan,<br />

kukkia ja hyvää ruokaa. Kuvassa<br />

myhäilevät työuransa<br />

koulutoimessa päättäneet<br />

Anneli Jalander, Marja-Liisa<br />

Halonen ja Eila Vuorenpää.<br />

työstä. Satakunnan Martat ry palkittiin<br />

arvokkaasta työstä kestävän kehityksen<br />

edistämiseksi.<br />

Ympäristöpalkinnot jaetaan vuosittain<br />

yhdistyksille tai yrityksille merkittävistä<br />

uusista ympäristöä säästävistä<br />

innovaatioista tai keksinnöistä, merkittävästi<br />

ympäristöä säästävän tekniikan<br />

tai menetelmän käyttöönotosta tai ympäristökuormituksen<br />

huomattavasta vähentämisestä.<br />

VAATII VASTAUKSEN<br />

Tietohallinnon pääsuunnittelija<br />

Kaija Laurila<br />

Miksi postilaatikko<br />

täyttyy roskapostista?<br />

Sähköpostilaatikko natisee<br />

liitoksistaan, kun sitä viikonlopun<br />

jälkeen raottaa. Pitkän raksutuksen<br />

jälkeen kone suoltaa pitkät<br />

rivit viestejä, joiden otsikot alkavat<br />

maininnalla “***ROSKAPOS-<br />

TI***”. Ensimmäiset kaksi työtuntia<br />

vierähtää moskaa peratessa.<br />

Kuulostaako tutulta?<br />

Mistä roskapostit löytävät<br />

minun sähköpostiini?<br />

– Roskapostin lähettäjät keräävät<br />

osoitteita muun muassa www-sivuilta.<br />

Jos internet-sivuilla yhteystiedot<br />

on ilmoitettu täydellisessä<br />

muodossa, kuten matti.meikalainen@pori.fi,<br />

joutuu osoite varmasti<br />

roskapostilistoille. Roskapostirobotit<br />

hakevat automaattisesti internet-sivuilta<br />

tekstikohtia, joissa<br />

esiintyy esimerkiksi @-merkki ja<br />

poimivat osoitteet kiusallisille listoillensa.<br />

– Toisaalta roskapostin uhriksi<br />

joutuu helposti myös silloin, jos ilmoittaa<br />

osoitetiedot harkitsemattomasti<br />

millä sivulla tahansa. Postituslistat<br />

ja uutisryhmät ovat myös<br />

otollisia paikkoja osoitteita kerääville<br />

roskapostijärjestelmille.<br />

– Sähköpostin automaattinen<br />

vastaus-toiminto (kuten ”olen seuraavan<br />

kerran tavattavissa maanantaina”)<br />

on myös vinkki osoitteen<br />

voimassaolosta roskapostittajille.<br />

Kun roskapostiin lähtee automaattinen<br />

vastaus, saa roskapostittaja<br />

tiedon, että tämä osoite on käytössä.<br />

Kaikki roskapostit olisi hyvä siivota avaamatta heti niiden saavuttua,<br />

neuvoo Tietohallinnon pääsuunnittelija Kaija Laurila.<br />

Miten voin välttää<br />

roskapostin?<br />

– Internet-sivuillamme yhteystiedot<br />

tulisi esittää muodossa etunimi.sukunimi@pori.fi,<br />

ei siis<br />

matti.meikalainen@pori.fi. Internet-sivujen<br />

alalaidassa on yleensä<br />

hallintokunnan yhteystiedot:<br />

osoite, puhelin jne. Samaan laatikkoon<br />

voisi kirjoittaa yleisen sähköpostiosoitteen<br />

etunimi.sukunimi@pori.fi.<br />

Sivulla ei silloin tarvitse<br />

kuin mainita henkilöiden nimet.<br />

Jos henkilön osoite on normaalista<br />

poikkeava, kuten matti m. meikalainen,<br />

hänen nimensä perään voi<br />

laittaa sähköpostin alkuosan eli<br />

matti.m.meikalainen. Kun kyseessä<br />

ei ole henkilö, vaan esimerkiksi<br />

hallintokunta, pitäisi @-merkin<br />

ympärille laittaa sulut roskapostirobottien<br />

harhauttamiseksi näin:<br />

tietohallinto(@)pori.fi.<br />

– On myös tarkkaan mietittävä,<br />

mihin osoitetietoja luovuttaa. Työosoitetta<br />

ei pidä käyttää yksityisiin rekisteröinteihin<br />

tai muihin vastaaviin tarkoituksiin<br />

internetissä.<br />

– Roskapostiin ei kannata koskaan<br />

vastata. Joissakin tapauksissa pyydetään,<br />

että ”vastaa, jos et enää halua näitä posteja”.<br />

Vastaus roskapostiin on selkeä viesti<br />

roskapostittajalle osoitteen toimivuudesta.<br />

Minkälainen<br />

torjuntajärjestelmä<br />

sähköpostissamme on?<br />

– Kaikki ulkoapäin tulevat postit käyvät<br />

läpi sekä virustarkistuksen että roskapostitunnistuksen.<br />

Viestit pisteytetään<br />

tietyin F-Securen määrittämin roskapostikriteerein<br />

asteikolla 1–9. Roskapostia<br />

ei kuitenkaan hävitetä, vaan yli kuusi<br />

pistettä saaneiden viestien otsikoihin lisätään<br />

teksti ***ROSKAPOSTI***.<br />

– Siitä huolimatta, että viestin otsikossa<br />

on roskapostimerkintä, voi lähetys<br />

olla tavallinen viesti. Tämä johtuu<br />

siitä, ettei roskapostilla ole mitään määrättyä<br />

olemusta, mikä tekisi viestistä roskaa.<br />

Saapunut posti on siksi syytä tarkistaa<br />

huolellisesti.<br />

– Tällä hetkellä kaikki viestit välitetään<br />

vastaanottajalle, mutta tavoite on<br />

tulevaisuudessa estää 8 ja 9 pistettä saaneiden<br />

viestien eli selkeän roskapostin<br />

perillemeno.<br />

Minkälaisia haittavaikutuksia<br />

roskapostilla on?<br />

– Lomien ja viikonloppujen aikana ihmisille<br />

kertyy valtavat määrät roskapostia,<br />

mikä vie paljon levytilaa ja se luonnollisesti<br />

hidastaa jokaisen sähköpostia.<br />

Kaikki roskapostit olisikin hyvä siivota<br />

avaamatta heti niiden saavuttua, ettei<br />

niitä jää postilaatikkoon viemään turhaa<br />

tilaa.<br />

– Roskapostien seulontaa voi vähän<br />

nopeuttaa järjestämällä viestit ensin aiheen<br />

mukaiseen järjestykseen, sitten tutkia<br />

ja poistaa *** ROSKAPOSTI ***<br />

-merkinnän saaneet mahdollisesti kaikki<br />

kerralla. Samoin yhdellä vilkaisulla<br />

näkee samalla otsikolla tulleet roskat.<br />

Sen jälkeen postin voisi järjestää lähettäjän<br />

mukaan aakkosiin, jolloin kaikki<br />

virustarkistuksen ilmoitukset ovat peräkkäin.<br />

Lopuksi kannattaa palauttaa päivämääräjärjestys<br />

ja noukkia vielä loput<br />

roskat käyttäen ctrl-klik ja shift-klik<br />

-toimintoja saadakseen useamman postin<br />

merkittyä kerralla.<br />

Pikaohjeet<br />

Kaisu Vaalto<br />

Kuva: Kaisu Vaalto<br />

Ilmoita sähköpostiosoitteesi<br />

internetissä seuraavasti:<br />

– Matti Meikäläinen, yhteystietolaatikossa<br />

ilmoitetaan koko<br />

osaston sähköposti:<br />

etunimi.sukunimi@pori.fi<br />

– poikkeus: sposti:<br />

matti.j.meikalainen. Muualla<br />

sivulla määritelty em. tavalla<br />

– tietohallinto(@)pori.fi<br />

Poista roskaposti mielellään heti.<br />

Tarkista aika ajoin, että roskakorisi<br />

on todella tyhjentynyt.

16 KarhunPalvelus<br />

Rauhallinen datanomi helpdesk-ryhmässä<br />

Puhelinkuulokkeet ja muut<br />

normaalit apuvälineet ovat<br />

Leo-Pekan käytössä päätetyöskentelyssä<br />

helpdeskissä.<br />

Ongelmien ratkaisut<br />

tapahtuvat korvien välissä.<br />

Ratakelaaja<br />

Leo-Pekka Tähti<br />

viilettää kaupungin ATK-tukena<br />

<strong>Pori</strong>n kaupungin atk-tukihenkilö Leo-Pekka<br />

Tähti tunnetaan paremmin Ateenan<br />

paralympialaisten kaksinkertaisena<br />

kultamitalistina ratakelauksen 100 ja 200<br />

metrin matkoilta.<br />

Nopea mies vastaa harkitsevan tuntuisesti usein<br />

hätäisiinkin avunpyyntöihin puhelimessa. Leo-Pekka<br />

työskentelee kaupungin tietohallinto-osaston<br />

helpdesk-ryhmässä. Helpdesk toimii kaupungin<br />

atk-laitteiden ja ohjelmien käyttäjien teknisenä asiakastukena.<br />

– Meiltä saa avun tietokoneen toiminta- tai käyttöongelmiin<br />

yleensä heti puhelimessa. Saamme<br />

etäyhteyden suoraan kaupungin työntekijän koneelle<br />

ja pystymme käyttämään ohjelmamme avulla<br />

hänen konettaan. Teemme siinä tarvittavat muutokset<br />

ja kone saadaan taas käyttökuntoon, kuvailee<br />

Leo-Pekka varman tuntuisesti tiiminsä toimintatapoja.<br />

– Työ on ryhmätyötä siinä mielessä, että ongelmiin<br />

löytyy tietoa ja apua laajenevan verkoston<br />

kautta. Jos ei itse tiedä, eikä lähin työkaverikaan<br />

ole asiasta varma, voidaan katsoa ratkaisutietokannasta.<br />

Sinne on kerätty aikaisempien ongelmien<br />

ratkaisuja. Mikäli ei ongelma vieläkään ratkea, otetaan<br />

yhteyttä laite- ja ohjelmistotoimittajiin. Lopulta<br />

ongelma ratkeaa.<br />

Juhannusviikolla 22 vuotta täyttävälle Leo-Pekka<br />

Tähdelle kaupungin työ on juuri hänen ammattiaan<br />

vastaavaa. Hän aloitti sen tämän vuoden tammikuussa.<br />

Tähti on käynyt koulunsa <strong>Pori</strong>ssa ja valmistunut<br />

<strong>Pori</strong>n Palveluopistosta datanomiksi keväällä<br />

2002. Ennen kaupungin töihin tuloa hän<br />

oli Satakunnan hätäkeskuksessa paloilmoitinlaitteiden<br />

testaus- ja huoltohommissa.<br />

– Minulla on tällä hetkellä oikeastaan kaksi ammattia<br />

ja kaksi työtä. Olen datanomi ja ratakelaaja.<br />

– ATK-tukena työskentelen puolipäivää aamupäivisin<br />

ja iltapäivällä harjoittelen urheilua varten.<br />

Minulle on tositärkeää hoitaa molemmat hommat<br />

hyvin.<br />

– Kaupungin helpdeskissä eli ”helpparissa” minut<br />

on otettu hyvin vastaan. Olen saanut oppia<br />

uusia asioita ja olen tuntenut kehittyväni työssäni.<br />

Muiden tuki on ollut tärkeää.<br />

– Työnantaja on ymmärtänyt hyvin myös tarpeeni<br />

saada vapaata kilpailumatkoja varten. Poissaolojani<br />

olen paikannut olemalla puolen päivän<br />

sijasta täyden 8 tunnin työvuoron.<br />

Ratakelaaja meillä ja maailmalla<br />

Ratakelaus on maailmalla ihan ammattimaista urheilua<br />

rahapalkintoineen ja sponsoreineen kaikkineen.<br />

Sitä harrastetaan kaikissa maanosissa Afrikkaa<br />

myöten. Leo-Pekka Tähti on osallistunut kutsukilpailuihin<br />

eri puolilla Eurooppaa. Kilpailutoiminta<br />

on aktiivista myös paralympialaisten välivuosina.<br />

Koska Suomesta ei löydy Leo-Pekalle vastusta,<br />

on kilpailutuntumaa haettava muualta.<br />

– Tänä keväänä olen ehtinyt jo osallistua pariin<br />

kutsukilpailuun, Englannissa ja Hollannissa sekä<br />

Sveitsin avoimiin mestaruuskisoihin. Mahdollisuus<br />

on myös osallistua Saksan avoimiin mestaruuskisoihin.<br />

– Huippukelaajien määrä on tänä päivänä maailmalla<br />

jo mäkihyppääjien luokkaa. Kutsukilpailuissa<br />

on katsojia tuhatmäärin. Esimerkiksi kevään ensimmäisissä<br />

kisoissa Manchesterissa oli katsojia<br />

useita tuhansia ja BBC välitti ne televisiossakin.<br />

Voitto tuli Leo-Pekalle 100 metrillä, mutta 200<br />

metrillä sijoitus oli kolmas. Marginaalit ovat pienet,<br />

sillä voittaja oli 200 metrillä 0.1 sekuntia nopeampi,<br />

kertaa Leo-Pekka tapahtumia.<br />

Tämän vuoden päätapahtuma Leo-Pekalla on<br />

ratakelauksessa EM-kisat Espoossa elokuun lopulla.<br />

Sitä ennen hän esiintyy myös kotikaupungissaan<br />

<strong>Pori</strong>ssa Kalevan Kisoissa näytöslajissa 100<br />

metrillä sekä Helsingin MM-kisoissa myös näytöslajissa,<br />

jolla on silti MM-arvo.<br />

Huippu-urheilun valmennusmenetelmät<br />

Leo-Pekka Tähti pääsi Ateenan paralympialaisten<br />

ratakelauksen kaksinkertaisena kultamitalistina<br />

mukaan viime vuoden parhaiden urheilijoiden äänestyslistalle<br />

Suomessa. Aikaisemmin sinne ei ole<br />

otettu ketään paralympialaisissa<br />

menestynyttä. On ajateltu, että he<br />

ovat ikään kuin eri sarjassa. Näin<br />

ei asia enää ole.<br />

Kun kuuntelee Leo-Pekan harjoitusohjelmaa<br />

ja määrätietoista<br />

itsensä kehittämistä urheilijana,<br />

ymmärtää pian, että kyse on huippu-urheilusta.<br />

Tämä on huomattu<br />

myös valtiovallan taholla, sillä<br />

hän on saanut täksi kaudeksi täyden<br />

urheilija-apurahan.<br />

– Vaikka en ole koskaan kävellyt<br />

tai juossut, on minulla käytössä<br />

samat harjoitusmetodit kuin pikajuoksijoilla.<br />

Valmentajanani on toiminut syksystä 2002 lähtien<br />

Juha Flink, kertoo Leo-Pekka Tähti.<br />

Nykyisin Leo-Pekka keskittyy pikamatkoille. 100<br />

metriä taittuu noin 14 sekuntiin ja 200 metriä vie<br />

aikaa runsaat 26 sekuntia. 400 metrilläkin hän kellotti<br />

uuden Suomen ennätysajan 49,51 pari viikkoa<br />

sitten Sveitsissä. Pikamatkojen lähtökiihdytyksestä<br />

johtuen matkoihin kuluu hieman enemmän<br />

aikaa kuin pikajuoksijoilla (vrt. 100 m alle 10 sekuntia<br />

ja 200 metriä alle 20 sekuntia). Leo-Pekan<br />

Leo-Pekka Tähti pääsi<br />

kokeilemaan<br />

ratakilpuriaan uusitulla<br />

<strong>Pori</strong>n Stadionilla. Rata<br />

näytti olevan hyvässä<br />

kunnossa heinäkuun<br />

Kalevan Kisoja<br />

odoteltaessa.<br />

tavoitteena on rikkoa satasen ME-tulos (13,99)<br />

vielä tänä vuonna.<br />

Leo-Pekka on kokeillut aikaisemmin myös pitempien<br />

matkojen kelausta. Hänellä on takanaan<br />

jopa 15 maratonin kelausta, viimeisin kolmen vuoden<br />

takaa. Siinä lajissa ei enää jalkaisin askeltava<br />

huippujuoksija pärjää hänelle. Leo-Pekan paras aika<br />

maratonilla on 1 tunti 46 minuuttia. Kilpamaratonilla<br />

ei yksikään juoksija ole vielä alittanut 2 tunnin<br />

rajaa.<br />

Kelaustuoli eli ratapyörä on<br />

huippukilpuri<br />

Ratakelaajan työväline, kelaustuoli on kehitelty<br />

kilpuriksi radoille. Siinä on kolme pyörää, istuin<br />

ja runko-osa. Kilpailut käydään normaaleilla urheilukentän<br />

juoksuradoilla.<br />

– Pyörän pitää täyttää määrätyt kilpailustandardit.<br />

Säännöissä sanotaan missä rajoissa ne saavat<br />

olla. Ennen kilpailua ne vielä tarkistetaan. Mittaus<br />

koskee etupyörän ja takapyörien korkeutta sekä<br />

selkänojaa.<br />

– Minulla on ollut tämä viimeinen pyöräni jo<br />

vuodesta 2001. Se on vielä aivan huippuluokkaa.<br />

Ratapyörien kehitys meni nopeasti eteenpäin 1990-<br />

luvulla, mutta viime vuodet ovat olleet rauhallisempia.<br />

Suurempia uudistuksia ei ole enää tullut.<br />

Eikä oikeastaan tarvitsisi tullakaan, sillä nykyisen<br />

pyörän hinta oli jo hyvän käyttöauton luokkaa eli<br />

noin 5000 euroa.<br />

Kokemus auttaa kulkemisessa<br />

Leo-Pekka Tähti ei ole koskaan kävellyt. Hänelle<br />

on pyörätuolilla kulkeminen ollut itsestään selvyys.<br />

Kaikilla meillä on omat rajamme. Mahdottomia ei<br />

voi tehdä, sen tiedämme luonnostaan. Olemme<br />

ihmeissämme, kun näemme jotain erilaista. Osaammeko<br />

suhtautua oikein liikuntarajoitteisten kulkemiseen.<br />

– En tunne itse kokeneeni syrjintää liikkumisessa.<br />

On osattava rohkeasti avata suunsa, silloin kun<br />

se on tarpeen. Yritän ensin itse. Joskus tulee paikka,<br />

josta näkee heti “jaaha, tuosta ei pääse”. Silloin<br />

pyydän apua ja opastan auttajaani, kuinka tulee<br />

menetellä ja mistä ottaa kiinni. Muuten en pidä<br />

liiasta auttamisesta.<br />

Leo-Pekan kulkijan taidot on pantu merkille<br />

myös työkavereiden keskuudessa. Kuljet kuulemma<br />

ketterästi portaatkin alas tuolin kanssa?<br />

– Joo, se vaatii tietysti hyviä käsivoimia ja vartalonhallintaa.<br />

Portaita pääsee alaspäin kieputtamalla<br />

takaperin. Jos on kaiteet, voi niistä saada tukea<br />

myös portaiden ylösnousussa.<br />

Liikkumisesteisten kulkua parannetaan<br />

Kaikki pyörätuolilla liikkujat eivät ole huippu-urheilijoita.<br />

Leo-Pekka Tähtikin ymmärtää hyvin liikkumisesteisten<br />

ongelmat. Katutasossa olevalla työpaikallaan<br />

hän pääsee liikkumaan hyvin kaikkialle.<br />

Yksi liuska on tehty varaston kulkuväylälle.<br />

– Joskus käydään koulutuksessa talon ylemmissä<br />

kerroksissa. Silloin työkaverit auttavat portaat<br />

ylös.<br />

Maaliskuun alussa tänä vuonna tulivat voimaan<br />

uudet tiukentuneet rakentamisen määräykset. Niissä<br />

kiinnitetään huomiota liikunnan esteettömyyteen<br />

myös työpaikoilla. Asenteellisella tasolla on<br />

kyseessä iso askel, kun liikkumisen esteettömyys ei<br />

ole enää rakentamisessa mikään erityisasia, vaan<br />

yhtä tärkeä kuin paloturvallisuus tai ilmanvaihto.<br />

– Parempaan suuntaan ollaan menossa näissä<br />

uusissa rakentamismääräyksissä, jossa tarkastellaan<br />

esteetöntä kulkua myös työntekijän näkökulmasta.<br />

Kuka tahansa voi loukkaantua vaikkapa liikenneonnettomuudessa<br />

ja tulla liikkumisesteiseksi,<br />

mutta silti jatkaa entisessä työssään.<br />

Leo-Pekka Tähdelle nousee talo <strong>Pori</strong>n Lukkarinsantaan.<br />

Se on suunniteltu hänen toivomustensa<br />

ja tarpeittensa mukaan. 1-tasoratkaisussa on vältetty<br />

liikuntaesteet ennakkosuunnittelulla.<br />

– Toivottavasti pääsen muuttamaan sinne jo pian<br />

syksyllä, sanoo Leo-Pekka Tähti.<br />

Seppo Purhonen<br />

Kuvat Seppo Purhonen

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!