Porin kansallinen kaupunkipuisto - hoito- ja käyttösuunnitelma
Porin kansallinen kaupunkipuisto - hoito- ja käyttösuunnitelma
Porin kansallinen kaupunkipuisto - hoito- ja käyttösuunnitelma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
HN<br />
Kaupunkikeskusta<br />
Pohjoisranta<br />
Pohjoisranta on vanhaa teollisuusmiljöötä rantapuistoineen.<br />
Vuonna 1900 <strong>ja</strong> vaiheittain myöhemmin rakennetut<br />
<strong>Porin</strong> Puuvillan tehdasrakennukset sekä 1800-luvun puolivälin<br />
jälkeen perustetun <strong>Porin</strong> konepa<strong>ja</strong>n teollisuusrakennukset<br />
ovat osa suomalaisen teollistumisen historiaa. Alue<br />
on myös arkkitehtonisesti ainutlaatuinen.<br />
Puuvillatehdas<br />
<strong>Porin</strong> Puuvillatehdas aloitti toimintansa syksyllä 1900.<br />
Koko tehdasalueen suunnitelman laati arkkitehti August<br />
Krook. Näyttävän kehräämörakennuksen rinnalla jokirantaa<br />
hallitsee puutarhan ympäröimä entinen konttori- <strong>ja</strong><br />
johta<strong>ja</strong>n asuinrakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti<br />
Runar Finnilä vuonna 1934. Tehdas rakentui vähittäin aina<br />
1960-luvulle asti. Vilkkain kasvuvaihe osui 1950-luvulle,<br />
jolloin laajennusten suunnittelusta vastasi teollisuuden<br />
arkkitehtina tunnettu Pentti Ahola. 1950-luvun lopulla <strong>Porin</strong><br />
Puuvillatehdas työllisti jo yli 2500 henkeä.<br />
Yhä edelleen puuvillatehtaan punatiilinen kehräämörakennus<br />
hallitsee Kokemäenjoen pohjoisrannan maisemaa,<br />
mutta käyttötarkoitukseltaan muuttuneena. Tehtaan<br />
laa<strong>ja</strong> kutomorakennus paloi vuonna 1982. Sen jälkeen<br />
tehtaan toiminta ajettiin vähitellen alas 1990-luvun puoliväliin<br />
mennessä. Tänä päivänä laa<strong>ja</strong>a, kaupunkikuvallisesti<br />
<strong>ja</strong> teollisuushistoriallisesti merkittävää tehdaskiinteistöä<br />
hallitsevat moninainen yritystoiminta sekä lukuisat virastot,<br />
suurimpina Satakuntaliitto, <strong>Porin</strong> yliopistokeskus <strong>ja</strong><br />
Satakunnan TE-keskus. Kokonaisuus on valtakunnallisesti<br />
arvokas kulttuurihistoriallinen kohde. Kehräämörakennus<br />
sekä konttori on suojeltu asemakaavassa.<br />
<strong>Porin</strong> konepa<strong>ja</strong><br />
<strong>Porin</strong> konepa<strong>ja</strong> kuuluu kaupungin varhaisimpiin varsinaisiin<br />
teollisuuslaitoksiin. Yritys perustettiin vuonna 1858<br />
Isollesannalle, Vaasaan vievän maantien varrelle, tuolloin<br />
vielä kaupunkialueen ulkopuolelle. Monien vaiheiden<br />
jälkeen konepa<strong>ja</strong> joutui vuonna 1877 W. Rosenlew & Co:<br />
n haltuun, joka hallitsi yritystä seuraavat 110 vuotta.<br />
Vuonna 1987 Rauma-Repola Oy osti Rosenlew -yhtiön<br />
osake-enemmistön <strong>ja</strong> <strong>Porin</strong> konepa<strong>ja</strong>n olemassaolo lakkasi.<br />
<strong>Porin</strong> konepa<strong>ja</strong> muistetaan ennen kaikkea <strong>Porin</strong> Valu<br />
merkillä tuotetuista keittiöliesistään, talousvaluistaan<br />
sekä silitysraudoistaan. Yhtiö valmisti myös maataloustyökalua<strong>ja</strong>,<br />
höyrykoneita, auro<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> puimakoneita, myöhemmin<br />
leikkuupuimureita sekä laivo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> rautatievaunu<strong>ja</strong>.<br />
II maailmansodan jälkeen Isollasannalla tuotettiin Rosenlew<br />
-merkillä myös kodinkoneita, kuten jääkaappe<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
pesukoneita.<br />
Vuosina 1903–19 rakennettu vanha valimo (J. Nordstrand)<br />
jokirannassa hallitsee kaupunkikuvaa <strong>ja</strong> on lajinsa edus-<br />
tavimpia maassamme. Tehdasalueen läpi kulkevan tien<br />
ympärille ryhmittyvät Torkel Nordmanin suunnittelema<br />
monumentaalinen, vuonna 1918 valmistunut koneistushalli,<br />
niin ikään Nordmanin piirtämät konttorirakennus<br />
vuodelta 1916 sekä pa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> pannuverstas vuosilta 1934–<br />
35. Alueen kerroksista teollisuusarkkitehtuuria edustavat<br />
vielä arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnittelema uusi valimo<br />
vuodelta 1945 <strong>ja</strong> arkkitehti Jarl Eklundin puutyö- <strong>ja</strong> maalausosasto<br />
vuodelta 1940.<br />
<strong>Porin</strong> konepa<strong>ja</strong>n tuotantolaitokset ovat säilyneet teollisessa<br />
käytössä. Tuotantoa hallitsevat Sampo-Rosenlew Oy:n<br />
puimurien valmistus sekä valimo. Kokonaisuus on Suomen<br />
merkittävimpiin kuuluva historiallinen kaupunkikonepa<strong>ja</strong>,<br />
joka on niin rakennus- kuin teollisuushistoriallisestikin<br />
merkittävä, valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen<br />
kohde. Rakennusten alkuperäinen sijoitus vanhan<br />
maantien molemmin puolin on säilynyt. Kokonaisuuden<br />
historiallista rakennetta rikkoo Teollisuuskadun sulkeminen<br />
<strong>ja</strong> uuden katuyhteyden avaaminen jokirantaan 2000-<br />
luvun alussa.<br />
Isonsannan saha<br />
Isonsannan saha perustettiin vuonna 1862 <strong>ja</strong> se oli ensimmäinen<br />
sittemmin sahateollisuuskeskukseksi muodostuneeseen<br />
Poriin perustettu höyrysaha. Parhaimmillaan<br />
<strong>Porin</strong> nykyisen keskustan alueella toimi neljä höyrysahaa,<br />
joista toimivana on jäljellä enää Seikun saha, rakennuskannaltaan<br />
kuitenkin täysin uusiutuneena.<br />
56
Change language