Porin kansallinen kaupunkipuisto - hoito- ja käyttösuunnitelma
Porin kansallinen kaupunkipuisto - hoito- ja käyttösuunnitelma
Porin kansallinen kaupunkipuisto - hoito- ja käyttösuunnitelma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2. Rooli<br />
<strong>Porin</strong> <strong>kansallinen</strong> <strong>kaupunkipuisto</strong> kertoo yhden Suomen<br />
merkittävimmän joen <strong>ja</strong> suomalaisten asutuksen kehittymisen<br />
vaiheista. Kokemäenjoen vesitietä pitkin asutus,<br />
kulttuuri <strong>ja</strong> uudet virtaukset ovat vuosituhansien saatossa<br />
levinneet rannikolta sisämaahan. Kaupunkipuiston ydin<br />
on osa suomalaista kaupunkikehityshistoriaa. Jokisuun<br />
kauppapaikka on muuttunut teollistumisen a<strong>ja</strong>n jälkeiseksi<br />
osaamiskeskukseksi. Etelärannan kivikorttelit <strong>ja</strong> kaupunkia<br />
halkovat puistoakselit muistuttavat kaupunkipaloista<br />
<strong>ja</strong> aikansa arvomaailmasta. Kaupunkia ympäröineet viljelysmaat<br />
ovat yhteiskunnallista muutosta seuraten saaneet<br />
uuden merkityksen kaupunkilaisten <strong>ja</strong> matkailijoiden vapaa-a<strong>ja</strong>nviettoalueina.<br />
Kaupunkipuiston pohjoisreunalta<br />
levittäytyy Pohjoismaiden laajin jokisuisto, jonka luontoarvot<br />
ovat kansainvälisestikin tunnustettu<strong>ja</strong>.<br />
<strong>Porin</strong> <strong>kansallinen</strong> <strong>kaupunkipuisto</strong><br />
<strong>Porin</strong> <strong>kansallinen</strong> <strong>kaupunkipuisto</strong> on Kokemäenjoen suistossa<br />
<strong>ja</strong> rannoilla si<strong>ja</strong>itsevien sekä rakennettujen että yhä<br />
viljelykäytössä olevien kulttuuriympäristöjen, puistojen<br />
<strong>ja</strong> puistokatujen, kaupunkimetsien <strong>ja</strong> jokivarsiluonnon<br />
yhdessä muodostama kansallisesti arvokas kokonaisuus.<br />
Alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia<br />
ympäristöjä <strong>ja</strong> siihen sisältyy osa Kokemäenjoen<br />
rikaslinnustoisesta kosteikosta <strong>ja</strong> Natura 2000-alueesta.<br />
Alueella ovat säilyneet <strong>Porin</strong> synty- <strong>ja</strong> kehityshistorian<br />
ymmärtämisen kannalta olennaisimmat piirteet.<br />
Luotojen alue on osa Kokemäenjoen kehityshistoriaa.<br />
Maankohoamisen <strong>ja</strong> jokilietteen maatumisen seurauksena<br />
syntyneellä alueella on monimuotoista joki- <strong>ja</strong> joenvarsiluontoa<br />
sekä 1900-luvun vaihteessa syntynyttä huvila-<br />
<strong>ja</strong> mökkikulttuuria. Luoteiskärjestään luotojen alue<br />
on yhteydessä linnustoltaan <strong>ja</strong> kasvistoltaan tunnettuun<br />
Kokemäenjoen suistoon. Joen monilajisten rantalehtojen<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<strong>Porin</strong> <strong>kansallinen</strong><br />
<strong>kaupunkipuisto</strong><br />
alueiden nimet<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
kartta 1<br />
vyö ulottuu aivan ydinkeskustaan saakka. Osa alueesta<br />
on säilyttänyt avoimuutensa <strong>ja</strong> on edelleen viljelykäytössä.<br />
Alueella si<strong>ja</strong>itsevat Kalafornian golfkenttä, sotien<br />
jälkeen perustettu siirtolapuutarha <strong>ja</strong> kaupunginpuutarha,<br />
jonka yhteydessä toimii alueellinen vihertietokeskus<br />
mallipuutarhoineen. Kirjurinluodossa on kesällä 2001<br />
avattu mm. pitkät perinteet omaavan Pori Jazz -festivaalin<br />
nykyisenä päänäyttämönä toimiva Kirjurinluoto Arenan<br />
konserttipuisto.<br />
Kirjurinluodolla on kansanpuistonomainen menneisyys.<br />
Siellä on englantilaistyyppinen puisto, jota kaupunkilaiset<br />
ovat käyttäneet jo vuosisadan a<strong>ja</strong>n. Historiallista puistoa<br />
täydentävät muun muassa vuonna 1996 valmistunut uimaranta<br />
<strong>ja</strong> Pelle Hermannin leikkipuisto. Kirjurinluoto on<br />
Pori Jazz -festivaalin pääkonserttipaikka. Kirjurinluodon<br />
yhdistää kaupunkikeskustaan kevytrakenteinen ponttonisilta.<br />
Vuoden 2001 kesällä valmistunut Luotsinmäenjuovan<br />
ylittävä Pormestarinsilta yhdistää Kirjurinluodon, Pormestarinluodon<br />
<strong>ja</strong> Isosannan kaupunginosat. Uusi silta on<br />
toteutettu kansallisen <strong>kaupunkipuisto</strong>n periaatteita noudattaen.<br />
Kaunis, osittain puinen kaarisilta palvelee kevyttä<br />
liikennettä <strong>ja</strong> Kirjurinluodon huoltoliikennettä.<br />
Pohjoisranta edustaa vanhaa teollisuusmiljöötä rantapuistoineen.<br />
1800-luvun puolivälin jälkeen perustetun <strong>Porin</strong><br />
konepa<strong>ja</strong>n rakennukset <strong>ja</strong> 1900-luvun alussa rakennetut<br />
<strong>Porin</strong> Puuvillan tehdasrakennukset ovat suomalaisen<br />
teollisuuden historiaa. Konepa<strong>ja</strong>n alueella jokivarressa<br />
si<strong>ja</strong>itseva Isosannan sahamiljöö kuuluu valtakunnallisesti<br />
arvokkaisiin, vuosien varrella huvenneisiin sahateollisuuden<br />
muistomerkkeihin. Mainitut teollisuusrakennukset<br />
muodostavat monipuolisen <strong>ja</strong> monumentaalisen teollisuusmiljöön<br />
Kivi-<strong>Porin</strong> vastapainoksi.<br />
Viimeinen suurpalo koetteli Poria vuonna 1852. Palon<br />
jälkeisen uuden, aikakauden tapaan väljän <strong>ja</strong> vehreän<br />
ruutuasemakaavan laati vielä samana vuonna lääninark-<br />
9
Change language