Porin kansallinen kaupunkipuisto - hoito- ja käyttösuunnitelma
Porin kansallinen kaupunkipuisto - hoito- ja käyttösuunnitelma
Porin kansallinen kaupunkipuisto - hoito- ja käyttösuunnitelma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Porin</strong> vanha rautatieasema<br />
Rautatieyhteys Tampereelta Poriin valmistui keväällä 1895,<br />
mutta rataosan vihkiäiset pidettiin vasta marraskuussa.<br />
Vuonna 1895 valmistunut asemarakennus paloi kansalaissodan<br />
tapahtumien yhteydessä <strong>ja</strong> uusi asemarakennus<br />
rakennettiin vuonna 1919 samalle paikalle arkkitehti<br />
Thure Hällströmin piirustuksien mukaisesti. Uusi asema<br />
on muotokieleltään varsin pelkistetty. Epäsymmetrinen<br />
julkisivujen jäsentely viittaa vielä jugend-arkkitehtuuriin.<br />
Sen si<strong>ja</strong>an yksityiskohdissa on jugend-piirteiden ohella<br />
nähtävissä jo klassismin vaikutusta. Rakennus jäi pois<br />
liikennekäytöstä nykyisen aseman valmistuttua uuteen<br />
paikkaan vuonna 1938. Vanha asema muutettiin asuinkäyttöön<br />
vuonna 1945. Asuntolana rakennus toimi 1970-<br />
luvulta lähtien. Asuntolakäytön päätyttyä talo on myyty<br />
<strong>ja</strong> kunnostettu yksityiseen asuinkäyttöön. Rakennus on<br />
suojeltu asemakaavalla.<br />
Hautausmaat <strong>ja</strong> kaupunginsairaalan alue<br />
Kaupungin hautausmaat <strong>ja</strong> Kaupunginsairaalan alue muodostavat<br />
vihreän <strong>ja</strong>tkeen Länsipuistolle. Alueen maamerkkinä<br />
toimii Vanhan hautausmaan kupeessa seisova noin<br />
50 metriä korkea funkistyylinen tiilinen vesitorni. Kaupunginsairaalan<br />
länsipuolella si<strong>ja</strong>itsevalla uudella hautausmaalla<br />
si<strong>ja</strong>itsee yksi <strong>Porin</strong> tunnetuimmista nähtävyyksistä<br />
Juseliuksen mausoleumi, joka on tullut kuuluisaksi Akseli<br />
Gallen-Kallelan freskoista. Vuonna 2007 kansalliseen <strong>kaupunkipuisto</strong>on<br />
liitettiin Käppärän hautausmaan <strong>ja</strong> Maantiekadun<br />
eteläpuolella oleva Käppäränpuisto <strong>ja</strong> ortodoksisen<br />
kirkon alue.<br />
sa jokaisessa on oma puulaji. Kokonaisuudessa puusto on<br />
vanhaa <strong>ja</strong> sitä uusitaan tällä hetkellä. Hautausmaalla ei ole<br />
uusia hautapaikko<strong>ja</strong>. Hautauksia voidaan suorittaa sukuhautoihin.<br />
Seurakunta antaa uudelleen hautauskäyttöön<br />
hoitamattomuuden tai muun syyn takia palautuneita<br />
hauto<strong>ja</strong>. Alueelle voidaan haudata arkussa, uurnassa sekä<br />
tuhkana muistolehtoon.<br />
Uusi <strong>ja</strong> vanha siunauskappeli<br />
Vanhassa osassa hautausmaata si<strong>ja</strong>itsee pikkukappeli, joka<br />
on rakennettu vuonna 1891. Siunauskappeli on uusgoottilaista<br />
tyyliä <strong>ja</strong> se on maamme vanhimpia siunauskappeleita.<br />
Sen on suunnitellut arkkitehti J. Brynolf Blomqvist.<br />
Kappeliin on tehty peruskor<strong>ja</strong>uksia vuosina 1965 sekä<br />
2000. Peruskor<strong>ja</strong>uksen yhteydessä kappeliin rakennettiin<br />
uudet yhdeksänkertaiset urut. Ne ovat Paschen Kiel orgelbau<br />
tuotantoa <strong>ja</strong> ne valmistuivat vuonna 2001. Kappeli on<br />
mitoitettu neljällekymmenelle hengelle.<br />
Asemapäällikön talo<br />
Vanha rautatieasema. HN<br />
<strong>Porin</strong> radan rakennukset tehtiin Oulun rautatietä varten<br />
1880-luvulla laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Nykyään<br />
<strong>Porin</strong> vanhan aseman alueella on jäljellä mm. asemanpäällikön<br />
taloksi kutsuttu vuonna 1895 valmistunut<br />
lähinnä uusrenessanssityylinen asuinrakennus. Rakennus<br />
on suojeltu asemakaavalla.<br />
Käppärän hautausmaa<br />
Vanha kaupunginsairaala. HN<br />
Hautausmaa perustettiin 1884 sairaalan viereen kaupungin<br />
ulkopuolelle. Hautausmaa käsitti aluksi viiden hehtaarin<br />
alueen jota laajennettiin 1913 sekä 1943. Laajennusten<br />
jälkeen hautausmaa oli kahdeksantoista hehtaarin suuruinen.<br />
Alkuajoilta ei ole saatu suunnitteli<strong>ja</strong>a selville, mutta<br />
vuonna 1917 arkkitehti B.M. Schalin laati yksityiskohtaisen<br />
suunnitelman. Ilmari Virkkalan ehdotus voitti 1946 vuonna<br />
pidetyn hautausmaasuunnittelukilpailun jota sittemmin<br />
on noudatettu. Alue on <strong>ja</strong>ettu erilaisiksi lohkoiksi, jos-<br />
Uusi siunauskappeli. HN<br />
Iso kappeli rakennettiin<br />
vuonna1960 arkkitehti<br />
Keijo Vallin suunnitelmien<br />
mukaisesti.<br />
Kappelin käyttöönottovihkimisen<br />
suoritti<br />
arkkipiispa Ilmari Salomies.<br />
Samalla hän vihki<br />
myös vihkimättömän<br />
hautausmaa-alueen<br />
hautauskäyttöön. Kappeli<br />
on suunniteltu noin<br />
kahdellesadalle hengelle.<br />
Kappelin ulkoseinässä<br />
on reliefi ”Enkeli<br />
<strong>ja</strong> purjeenlaski<strong>ja</strong>”, jonka<br />
on suunnitellut Jussi<br />
Vikainen.<br />
61
Change language