Karhunpalvelus 2/2008 - Pori

More documents

Recommendations

Info

16 Mirjami ja Juhani Pelkosella on jo katse tiukasti kohti kesää, kun he istahtavat hetkeksi kesken rakennushommien saunatupaansa kahvitauolle. Tiiliä kärrätessä hoitui kuntoilukin – Mummolla on alkanut hauikset kasvaa, totesi riemastuneena Mirjami ja Juhani Pelkosen 9-vuotias lapsenlapsi. Mummon hauikset eivät ole Pelkosten viiden lastenlapsen ainoat ilonaiheet, sillä koko jälkikasvu on isovanhempien mukaan aivan innoissaan Reposaareen nousevasta lomaasunnosta. Mirjami ja Juhani Pelkonen olivat katselleet talon paikkaa jo Viroa myöten. Siellä ja Kokemäelläkin he jo jättivät jostakin talosta tarjouksen, mutta ne eivät tärpänneet, eikä se pahemmin Pelkosia harmittanutkaan. Reposaaren ja sen luonnontyrskyjen suuntaan he olivat jo katselleetkin. Porin loma-asuntomessuista kuultuaan ja Reposaaren tontteja katseltuaan Pelkoset tiesivät heti, että Reposaareen rakennetaan, jos vain juuri se mieluinen tontti saadaan. Onni oli myötäinen, ja kauppakirjat tontista tehtiin 25. toukokuuta. – Saman tien alettiin laahata kiviä Peipohjasta, sillä halusimme pengertää tontin itse kivillä, Juhani Pelkonen kertoo. Pelkosten rantapenger onkin todella kaunis, mutta on siinä tarvittu miesvoimaa järeämpääkin kalustoa ennen kuin kaikki rannan mahtavat kivet on saatu paikoilleen. Laattakiviä pitkin on mukava laskeutua mereen uimaan. Lapsenlapset rakastavat hyppiä mereen kiviltä ja joku kivistä on kuin tehty pöydäksi matkan varrelle. – Luonto, merenlahti ja naapurina toisella puolella oleva Meripelastusseuran venevaja olivat ne tekijät, jotka viehättivät meitä juuri tässä tontissa. Tontilla on hyvä paikka kahdelle rakennukselle, ja kun sai vielä rakentaa veden päälle, niin kaikki oli kohdallaan, Juhani Pelkonen kuvailee. Paluu Satakuntaan Pelkoset ovat paluumuuttajia, sillä Mirjami on kotoisin Preiviikistä ja Juhani on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Kokemäellä. He muuttivat viime elokuussa Porin Viasvedelle talviasuttavaan kesämökkiinsä 36:n Tuusulassa asutun vuoden jälkeen. Loma-asunnon rakentaminen lähes pelkästään omin voimin ei pelottanut, sillä Juhani Pelkonen on ehtinyt uransa aikana rakentaa kymmeniä taloja. Omia talojakin on tullut tehtyä aiemmin kolme, Reposaaren loma-asunto on neljäs. – Sitä ei tiedä, olisiko viimeinen, sillä se viideshän olisi se paras talo. Olen aina tykännyt haasteista, joten ei tiukka aikataulukaan pelottanut, muurarina työuransa aloittanut ja urakoitsijana eläkkeelle jäänyt Juhani Pelkonen kertoo. Dosentti, filosofian tohtori Mirjami puolestaan on psykologina tehnyt koko ikänsä töitä nuorten parissa. Hän on suorittanut jatko-opintoja tohtorintutkinnon jälkeen. Nyt hän alkaa jo vähitellen höllätä työntekoa ja suunnittelee jäävänsä kokonaan eläkkeelle, kunhan saa vielä ohjauksessaan olevien opiskelijoiden tekeillä olevat väitöskirjatyöt saateltua loppuun. Työmaalla pariskunta on huhkinut päivittäin aamuvarhaisesta. Joskus on sentään pidetty yksi vapaapäiväkin viikossa. – Vähän huilattiin etukäteen, kuittaa Mirjami Pelkonen, joka on ollut verrattomana hanslankarina työmaalla. Hän joutuu varmaan vielä loma-asunnon valmistuttuakin kulkemaan jonkun aikaa kottikärryjä työntäen välttyäkseen vieroitusoireilta. Tiili oli selvä materiaalivalinta Pelkosten talo ja saunarakennus, Tiilerin Lomaparatiisi, on muurattu tiili tiileltä. Materiaalivalinta ei ihmetytä lainkaan, kun kuulee, että pariskunnan rakennusfirma oli nimeltään Uudenmaan Tuplatiili Oy. – Kaikki yrityksen myyntiin rakentamat talot olivat tiilestä. Se on kestävä, ajaton, huoltovapaa, sitä ei tarvitse maalata kahden vuoden välein, Juhani Pelkonen luettelee. Hänen laskelmiensa mukaan tiilitalo ei ole yhtään sen kalliimpi kuin mikään muukaan talo. Tiilitaloja rakennettiin paljon 1970-luvulla, jolloin oli paljon tyyppitaloja omakotirakentajille. Aiemminhan esimerkiksi majakat ja kasarmit tehtiin tiilestä. Yhtenä syynä tiilitalojen vähäiseen rakentamiseen saattaa Juhani Pelkosen mielestä nykyään olla lisääntynyt byrokratia. – Se on lisääntynyt niin paljon, että puoli vuotta saa juosta virastoissa, jos itse alkaa rakentaa. Loma-asuntomessuille rakentaminen ei ole sen kummempaa kuin muukaan rakentaminen. Sen se kuitenkin tekee, että joissakin asioissa menee vähän matalamman aidan yli kuin jos olisi aikaa rakentaa kaikessa rauhassa, Juhani Pelkonen kertoo. Pelkoset ovat omien sanojensa mukaan asuneet aina aiemmin rauhallisella paikalla, mutta nyt he nauttivat jo etukäteen siitä, että palvelut ovat loma-asunnon lähellä. Bussipysäkki on vieressä ja kaikki palvelut ovat alle kilometrin päässä. – On mukava olla ihmisten ilmoilla, Mirjami sanoo. Pelkoset aikovat elää ihan tavallista arkea Reposaaressa, kunhan messut ovat ohi ja he pääsevät lomailemaan taloonsa, lämmittämään leivinuunin ja sytyttämään tulen takkaan vaikka saunarakennuksen tuvassa. – Otetaan aurinkoa ja ongitaan, kuljetaan ja kattellaan, Pelkoset suunnittelevat. Teksti Asta Matikainen Kuvat Antti-Jussi Marjamäki Isäntä Juhani Pelkonen kokeili, millaista olisi lämmitellä uuninpankolla.
17 En tiedä mikä minusta tulee isona Porin ammattiopistolla aikuiskoulutus- ja tukipalveluiden tehtävissä toimii Miia Reiman. Hän muutti vuonna 1995 Tampereelta Poriin opiskelemaan. Työelämä vuosien kuluessa Miialla kipinöi uusi ajatus opiskelusta. Syksyllä 2006 hän aloitti opiskelun Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa. – Yrittäjyyteen liittyvät kurssit ovat lähinnä yrittäjyyteen jo päätyneille ja omaa yritystä perustamassa oleville opiskelijoille, Miia selventää. Ylemmän AMK-tutkinnon koulutus järjestetään monimuotokoulutuksena. Se luo mahdollisuuden edetä uralla. Tutkinto antaa julkisiin virkoihin saman kelpoisuuden kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. – Koulutuksessa pyritään hyödyntämään opittua omassa työssään. Lähiopetusta on joka kolmas viikko. Tehtäviä riittää joka illalle. – Virtuaalista opetusta on liikaa. Yhteys opettajiin on vain netin välityksellä, Miia kertoo opetuksesta. Haasteellinen projekti Työn ja opiskelun yhteensovittaminen on haasteellinen projekti. On tärkeää pysyä pääryhmän mukana ja olla läsnä kontaktitunneilla. Pieni kurinpalautus on välillä paikallaan. Ajankäyttö pitää osata organisoida. – On lapsellista ajatella kaiken hoituvan itsestään, Miia hymähtää. Vaikeinta Miialle on ollut vain englannin kieli. – Hyvin on selvitty, vaikka usko onkin meinannut loppua. – Meitä on 25 opiskelijaa eri puolelta Suomea. Keskusteluista heidän kanssaan saa aina uutta virtaa. Ylempi AMK–tutkinto on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto jatko-opiskeluun. – Aikaa pitää uhrata, ja oma elämäkin on oltava balanssissa, Miia opastaa. Tukea ja pään putsausta Opiskelu on monelle uuden elämän alku. Työpaikat vaihtuvat, toisilla elämänkumppanit. – Minullakin vaihtui ukko! Miia naurahtaa. Pahojakin hetkiä on koettu, jolloin molemminpuolinen tuki on paikallaan. Jotta elämä ei olisi pelkkää työtä ja opiskelua, niin oma kehokin kaipaa huolehtimista. – Käsityöt, sähly ja kaikenlainen näpertely ovat mielekkäitä pään putsauskeinoja. Muutama vuosi kerrallaan eteenpäin Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneita tarvitaan kehittämis- ja johtotehtävissä. Miialla ei koulutuksen puutetta ole, vaikka tulevaisuuden suunnitelmat ovat hieman haussa. – Kun aikoinaan suoritin lukion ja tradenomikoulutuksen, en tiennyt mikä minusta tulee isona. Nyt käyn tätä koulua enkä tiedä vieläkään, Miia nauraa. – Tiedotustyö on lähellä sydäntä. Myös yrittäjyys on alkanut kiinnostaa enemmän. Tärkeä osa opintoja on opinnäytetyö, joka usein tehdään omalle työnantajalle. – Ensi joulukuussa on aikomus valmistua. Silloin päättyy Osaamista ikä kaikki –hanke, jonka tarpeista opinnäytetyöni aihe sai alkunsa. Ystävät pitivät aluksi hulluutena muuttoa Poriin, mutta porilaisuushan on hulluutta. – Täytyy olla todella iso ja painava syy, että muuttaisin täältä pois. Teksti Ulla Rosenberg Kuva Jan Virtanen Ammattistartti uravalinnan avuksi Catarina Kasalan (takana vas.) pitkäaikainen toive parturi-kampaajaopinnoista toteutui ammattistartin kautta. Matkailualalla opiskeleva Helena Koskinen haaveilee työpaikasta kylpylässä. Edessä ryhmänohjaaja Timo Lehto. Porin ammattiopistossa aloitettiin toissasyksynä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti. Se on tarkoitettu ensisijaisesti perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan. Siihen voivat ottaa myös osaa ammatillisen koulutuksen tai lukion keskeyttäneet nuoret. Opintonsa keskeyttää yhä harvempi Ammattistartin ryhmänohjaaja Timo Lehdon mukaan koulutuksen tavoitteena on madaltaa kynnystä siirryttäessä peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen. Tavoitteena on tukea ja ohjata koulutus- ja uravalinnoissa nuoria ja heidän vanhempiaan. Koulutuksella pyritään myös vähentämään ammatillisen koulutuksen alkuvaiheen keskeyttämistä. Timo Lehto iloitseekin siitä, että Ammattistartin opiskelijoilla keskeytyksiä ei ole juuri ollut. Opiskelija voi olla koulutuksessa enintään vuoden, jonka jälkeen hän joko siirtyy opiskelemaan ammatilliseen oppilaitokseen tai hänellä on työhön siirtymisen suunnitelma. Oma ala löytyi Ammattistartin kautta Ammattistartin opiskelijat Catarina Kasala ja Helena Koskinen aloittivat opintonsa Porin ammattiopistossa syksyllä 2006. Molemmilla oli yläasteen jälkeen haaveena kauneudenhoitoalan opinnot. Kumpaakaan ei yhteishaussa silloin onnistanut. Catarinan tie vei pintakäsittelyalalle, jota ei kokenut omakseen. Työvoimatoimiston kautta hän pääsi erilaisten työkokeilujen jälkeen nuorisotalon kahvilaan työharjoitteluun. Siellä Catarina kuuli ensimmäistä kertaa ammattistartista. Nyt hän opiskelee unelma-ammattiinsa parturi-kampaajaksi. Helena aloitti yläasteen jälkeen opinnot hotelli- ja ravintolaalalla, mutta valinta osoittautui pian vääräksi. Opinto-ohjaajan ja kuraattorin avulla Helena löysi ammattistartti-ryhmään. Toive kauneudenhoitoalan opinnoista muuttui haluksi opiskella matkailualaa. Catarinan ja Helenan ammattistartin aikana alkanut ystävyys jatkuu edelleen, vaikka he eivät enää tapaakaan päivittäin. Teksti Timo Lehto ja Miia Reiman Porin ammattiopisto Kuva Miia Reiman
Page 1 and 2: 2 2008 Pori edelläkävijä Karjara
Page 3 and 4: 3 Uutisia Porilaisten parhaaksi: uu
Page 5 and 6: Henkilöstöasioita Miten sinä tä
Page 7 and 8: 7 Kun keskustaan tullaan lännestä
Page 9 and 10: 9 ”Peruskouluun opettajiksi enemm
Page 11 and 12: 11 ”Oli aikamoinen kilinä ja kol
Page 13 and 14: 13 Pori 450 vuotta Juhlavuosi kukki
Page 15: 15 Pori 450 vuotta Deus Protector N
Page 19 and 20: 19 Vaatii vastauksen 450-Kalenteri

Karhunpalvelus 2/2008 - Pori

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?