Karhunpalvelus 2/2008 - Pori
05.06.2015 • Views
Share Embed Flag

Karhunpalvelus 2/2008 - Pori

Karhunpalvelus 2/2008 - Pori

Karhunpalvelus 2/2008 - Pori

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
pori.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

2 <strong>2008</strong><br />

<strong>Pori</strong> edelläkävijä<br />

Karjaranta<br />

näyttää mallia<br />

palveluasumisessa<br />

Rakenteilla olevat modernit<br />

palveluasunnot<br />

tarjoavat turvallisia ja<br />

viihtyisiä koteja vanhuksille<br />

ja liikuntarajoitteisille.<br />

s. 6–7<br />

Työn ääniä<br />

Pääterveysaseman<br />

palvelu paranee<br />

Uusi laboratorio ei tunne<br />

vuoronumerojärjestelmää.<br />

Näytteenotto<br />

hoituu ripeästi asiakkaan<br />

intimiteettisuojaa<br />

kunnioittaen. s. 10-11<br />

Juhlat jatkuvat<br />

Tilaussävellyksen<br />

kimpussa<br />

<strong>Pori</strong>n Filharmoninen kuoro<br />

harjoittelee Jukka Linkolalta<br />

tilattua Deus Protector<br />

Noster –messua, jonka kantaesitys<br />

kuullaan Keski-<br />

<strong>Pori</strong>n kirkossa 3. kesäkuuta.<br />

s. 15

2<br />

Pääkirjoitus<br />

Kuva Jan Virtanen<br />

Minä poljen, sinä ohjaat…<br />

”Toimi heti – lopeta lykkääminen”<br />

oli nimeltään teos, jonka<br />

kerran hankin ystävälleni. Selailin<br />

kirjan läpi. Se keskittyi<br />

tapaamme kasata kirjoituspöydällemme<br />

tekemättömiä asioita.<br />

Siihen ne jäävät lojumaan ikiajoiksi<br />

koskaan toteutumatta.<br />

Kirja opasti tarttumaan ripeästi<br />

tekemättömiin asioihin ja saattamaan<br />

ne loppuun. Asioiden<br />

lykkääminen hamaan tulevaisuuteen<br />

on perin inhimillistä ainakin<br />

vastenmielisissä asioissa.<br />

Tämä on havaittavissa myös<br />

muutosvastarinnassa. Ensireaktio<br />

on yleensä kielteinen. Muutos<br />

tulee toteuttaa niin myöhään<br />

kuin mahdollista. Muutoksen<br />

vastustamiseksi esitetyt argumentit<br />

ovat mielenkiintoisia,<br />

oli kyse kuntaliitoksista, kuntien<br />

yhteistoiminnasta, sosiaali-<br />

ja terveystoimen prosesseista<br />

tai ajoneuvohallinnan<br />

keskittämisestä.<br />

Logistiikkaa<br />

kehitettävä<br />

HS uutisoi, kuinka kuljetusten<br />

järkeistämisellä voidaan saavuttaa<br />

merkittäviä säästöjä. <strong>Pori</strong>n<br />

kaupungissa ajoneuvojen poistamaton<br />

tasearvo on 4,8 miljoonaa<br />

euroa. Henkilöautojen<br />

käyttöasteeksi on arvioitu runsaat<br />

40 prosenttia.<br />

Ajoneuvohallinnan keskittäminen<br />

on esimerkki <strong>Pori</strong>n kaupungin<br />

kehittämishankkeista.<br />

Sen avulla voidaan merkittävästi<br />

nostaa ajoneuvojen käyttöastetta<br />

ja tulla toimeen vähemmällä.<br />

Vapautuvia voimavaroja<br />

voidaan kohdentaa kaupungin<br />

peruspalveluihin.<br />

Pari vuosikymmentä sitten kullakin<br />

neljästä kaupunginjohtajasta<br />

oli oma autonsa ja autonkuljettajansa.<br />

Itselleni on sama,<br />

millä välineellä siirtyy paikasta<br />

toiseen, kunhan olen sovittuun<br />

aikaan sovitussa paikassa, ja<br />

kyyti on turvallista.<br />

Myös ilmastonmuutos vaikuttaa<br />

ajoneuvojen käyttöasteeseen. Jokainen<br />

pohtikoon, mikä on ollut<br />

aurauskaluston käyttöaste kuluneena<br />

talvena. Toivon uudelta<br />

keskitetyltä ajoneuvohallinnalta<br />

asiakasystävällistä, tehokasta ja<br />

sujuvaa toimintaa. Kuljetusten<br />

tilausjärjestelmän tulee myös<br />

olla helppokäyttöinen.<br />

On keskeistä tietää kaupungin<br />

omistamien ajoneuvojen sijainti.<br />

Siten pystytään eliminoimaan<br />

epätarkoituksenmukaisuudet.<br />

Ajoneuvohallinta tullaan toistaiseksi<br />

sijoittamaan Teknisen<br />

palvelukeskuksen alaisuuteen.<br />

Sen päällikkö rekrytoidaan sisäisellä<br />

haulla. Muutos toteutetaan<br />

kuluvan vuoden aikana.<br />

Asioista kerrotaan<br />

Muutoksessa mietitään ensimmäiseksi,<br />

miten minulle käy. On<br />

perhe ja asuntolainaa ja ikääntyvistä<br />

vanhemmistakin täytyy<br />

kantaa huolta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen<br />

puitelaki<br />

sekä kuntajakolaki takaavat<br />

työntekijöille ja viranhaltijoille<br />

hyvän suojan.<br />

Kun kaupungin toimintoja on<br />

yhtiöitetty, on pidetty huolta<br />

henkilöstön vahvasta asemasta.<br />

Jos on epävarma, kannattaa<br />

kysyä uudehkoissa yhtiöissä kuten<br />

Länsi-Suomen Taloustuki<br />

Oy:ssä tai <strong>Pori</strong> Energia Oy:ssä<br />

työskenteleviltä.<br />

Muutoksista tiedottamista kritisoidaan<br />

usein. Käyttäen esimerkkinä<br />

sosiaali- ja terveystoimen<br />

yhdistämishanketta olen<br />

täysin vakuuttunut siitä, että<br />

henkilöstölle on kattavasti selvitetty<br />

hanketta.<br />

Viime vuonna asetettu organisaatiotoimikunta<br />

on käsitellyt<br />

myös useita muita kehittämishankkeita.<br />

Vastuuhenkilöt ovat<br />

valmiita selvittämään lautakunnille<br />

ja työyksiköille, mitä ollaan<br />

tekemässä. Yhteistoimintalain<br />

mukaisesti henkilöstön<br />

edustajat osallistuvat hankkeiden<br />

valmisteluun myös virallisissa<br />

valmisteluelimissä.<br />

Palaute on tärkeää<br />

Otsikon mieleen tuomassa lastenlaulussa<br />

on säe ”Mummolaan<br />

kun pyöräilemme, pilven<br />

hattaraa ei näy”. Lapsuuden<br />

aurinkoiseen auvoon on tuskin<br />

paluuta.<br />

Toisinaan taivas on pilvinen,<br />

mutta pilvien sijasta kannattaa<br />

tuijottaa niiden väliin. Siellä<br />

näkyy ennemmin tai myöhemmin<br />

vilahdus sinistä taivasta.<br />

Meneillään olevat muutokset<br />

ovat sitä sinistä. Ne on syytä<br />

nähdä mahdollisuuksina toimintojen<br />

kehittämiseen niin<br />

kaupunkitasolla kuin yksikköja<br />

työntekijätasolla.<br />

Palautteen antaminen on tärkeää<br />

muutoinkin kuin kehityskeskusteluissa.<br />

Positiivisen<br />

palautteen saaminen lämmittää<br />

silloin, kun se on vilpitöntä.<br />

Tällöin voi mielihyvin välittää<br />

palautteen heille, jotka ovat sen<br />

saamiseen vaikuttaneet.<br />

Scanian uuden yksikön avajaisissa<br />

minulla oli kunnia keskustella<br />

Scanian hallituksen puheenjohtajan,<br />

vuorineuvos Matti<br />

Sundbergin kanssa. Sundberg<br />

kehui hankkeessa mukana olleita<br />

<strong>Pori</strong>n kaupungin toimijoita<br />

ripeästä asioiden valmistelusta<br />

ja päätöksenteosta. Vertailupohjaa<br />

löytyi, joten meidän on syytä<br />

olla iloisia.<br />

Kun jokainen tietää tehneensä<br />

parhaansa yritystoiminnan<br />

edistämiseksi kaupungissamme,<br />

ei kannata jämähtää tiedotusvälineiden<br />

rankkauksiin kaupunkien<br />

yrittäjäystävällisyydestä.<br />

Koirat haukkuvat, mutta karavaani<br />

kulkee.<br />

Aino-Maija Luukkonen<br />

kaupunginjohtaja<br />

Kevätkarnevaalit Kirjurissa<br />

TERVE!-kampanjan kevätkarnevaaleja vietetään<br />

lauantaina 17.5.<strong>2008</strong> klo 12.00–15.00 Kirjurinluodossa.<br />

Kevätkarnevaalit on koko perheen hyvinvointitapahtuma.<br />

Vietetään yhdessä<br />

aktiivinen,<br />

keväinen lauantai!<br />

Ohjelmassa<br />

k Sauvakävelyä Juha Miedon opastuksella, melomista, rullaluistelua ym. liikuntaa<br />

k Elintapakoulutusta työterveyshuollon terveysteltassa<br />

k Yhteislauluhetki Lokkilavalla<br />

k Kaupunginvaltuuston ja henkilöstön välinen jalkapallo-ottelu<br />

k Lapsille hevoskärryajelua, poniratsastusta ja palokaluston esittelyä

3<br />

Uutisia<br />

<strong>Pori</strong>laisten parhaaksi: uusi uimahalli 2011<br />

Asemakaavaluonnokseen liittyvä havainnekuva.<br />

<strong>Pori</strong>n kaupunginvaltuusto teki<br />

juhlapäätöksen kaupungin syntymäpäivänä<br />

8. maaliskuuta.<br />

<strong>Pori</strong>in rakennetaan uusi uimahalli<br />

Kuninkaanhaan koulun<br />

viereen.<br />

– Pidän paikkaa erinomaisena,<br />

se on toiminnallisesti hieno.<br />

Koulut ovat lähellä, se on myös<br />

joukkoliikenteen kannalta osuva,<br />

kuvailee apulaiskaupunginjohtaja<br />

Kari Hannus.<br />

Keskustelu keskustan uimahallin<br />

korjaamisesta tai sen korvaamisesta<br />

uudella jatkui useita<br />

vuosia. Halli on rakennettu<br />

vuonna 1971 ja muun muassa<br />

valtuuston päätöksen perusteluissa<br />

sen kunto arvioitiin<br />

huonoksi. Johtopäätös oli, että<br />

”hyvä uudenaikainen uimahalli<br />

on kaupungin perustehtävien<br />

kannalta välttämätön”.<br />

<strong>Pori</strong>laisten kannalta kyse ei<br />

ole pienestä asiasta. Parhaina<br />

päivinä keskustan uimahallissa<br />

käy yli tuhat uinnin ystävää.<br />

Uuden hallin voi arvella lisäävän<br />

korkeita käyttäjämääriä<br />

entisestään.<br />

Strategiansa mukaan <strong>Pori</strong> haluaa<br />

profiloitua lasten, nuorten<br />

ja lapsiperheiden kaupunkina.<br />

Terveyden ja liikunnan<br />

edistämisen lisäksi uuden uimahallin<br />

suunnitelmat sisältävät<br />

lupauksen ”kylpylämäisistä<br />

toiminnoista”.<br />

Rakennuttamiseen<br />

kiinteistöyhtiö<br />

– Päätöksellä uuden uimahallin<br />

rakentamisesta ei ole dramaattisia<br />

vaikutuksia muihin kaupungin<br />

investointeihin. Kaupunginhallitus<br />

on hyväksynyt<br />

lähivuosien investointisuunnitelman.<br />

Palvelutuotannon kannalta<br />

välttämättömät ratkaisut<br />

kyetään tekemään, lupaa<br />

Hannus.<br />

Rakentamista varten perustetaan<br />

kiinteistöyhtiö. Kaupungin<br />

budjettirahoitus yhtiölle tulee<br />

olemaan runsas kuusi miljoonaa<br />

euroa. Loppu rakennuskustannuksista<br />

eli yhdeksän miljoonaa<br />

euroa otetaan lainaa. Toteutuvaksi<br />

rakennuskustannukseksi<br />

arvioidaan inflaatio mukaan<br />

lukien noin 17,5 miljoonaa euroa.<br />

Kysymys on siis isosta<br />

investoinnista.<br />

Vapaa-aikaviraston käyttötalouteen<br />

ratkaisun arvioidaan<br />

tuovan 700 000 euron lisäkustannuksen.<br />

Lisääntyneen<br />

pinta-alan ja korkean kävijämäärän<br />

odotetaan lisäävän henkilökunnan<br />

tarvetta nykyiseen<br />

verrattuna.<br />

Rakennustyöt pyritään aloittamaan<br />

ensi vuoden lopulla. Avajaisuinnit<br />

pidetään <strong>Pori</strong>n päivänä<br />

2011.<br />

Kaupunginvaltuusto teki hienon<br />

juhlapäätöksen. Kuten usein,<br />

tässäkin tapauksessa historia<br />

tullee antamaan tunnustuksen<br />

rohkeudesta.<br />

Teksti Tapio Furuholm<br />

Kuva Kaupunkisuunnittelu<br />

Tulvasuojeluhanke tuo turvallisuutta <strong>Pori</strong>in<br />

Vuolaan Kokemäenjoen vuoksi <strong>Pori</strong> on yksi<br />

merkittävimmistä tulvariskiseuduista Suomessa.<br />

<strong>Pori</strong>n kaupungin alueella on ollut pahoja tulvia<br />

muun muassa vuosina 1951, 1974 ja 1975. Uhkaavia<br />

tulvatilanteita on ollut 1970-luvun lopussa<br />

ja 1980-luvun alussa sekä talvella 2004–2005.<br />

<strong>Pori</strong>n tulvariskien kehittämishanke<br />

sai alkunsa vuonna<br />

2003, jolloin mukana olivat <strong>Pori</strong>n<br />

kaupunki, Lounais-Suomen<br />

ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus<br />

sekä Satakunnan<br />

pelastuslaitos. Jatkoa seurasi<br />

kesällä 2006, kun <strong>Pori</strong>n kaupunki<br />

ja Lounais-Suomen ympäristökeskus<br />

sitoutuivat <strong>Pori</strong>n<br />

tulvasuojelutyöhön.<br />

Selkoa ympäristövaikutuksista<br />

Ympäristövaikutusten arviointi<br />

eli YVA-prosessi kestää arviolta<br />

vuoden, jonka jälkeen<br />

jatkuu valitun vaihtoehdon yksityiskohtainen<br />

suunnittelu ja<br />

vesilain mukainen lupaprosessi.<br />

Rakentamaan päästään näillä<br />

näkymin vuosina 2010–2014.<br />

Tätä ennen tehdään tulvapatojen<br />

heikkokuntoisten pääkohtien<br />

hätäkorjauksia jo ensi<br />

kesänä ja tulevina vuosina määrärahan<br />

puitteissa.<br />

– YVA-prosessi tuntuu raskaalta<br />

ja työläältä sekä vaatii kaikennäköisiä<br />

luonto- ym. selvityksiä.<br />

Hankkeesta on niin<br />

paljon erilaisia intressejä, toteaa<br />

rakennuspäällikkö Harri Juhola<br />

Teknisestä palvelukeskuksesta.<br />

– Arviointiohjelman laadinnan<br />

yhteydessä tuli joukko perusvaihtoehtojen<br />

täydennyksiä,<br />

kuten Harjunpäänjoen kääntämisen<br />

sijasta uoman pitäminen<br />

nykyisellä paikallaan, mittavat<br />

ruoppaustyöt Pihlavanlahdella<br />

sekä ruoppaustöiden laajentaminen<br />

vielä perusvaihtoehdoistakin,<br />

Juhola selventää.<br />

Tulvasuojeluhankkeelle<br />

projektipäällikkö<br />

Helmikuun alussa tulvasuojeluhankkeen<br />

projektipäällikkönä<br />

aloittanut Pekka Vuola on<br />

kokenut tulvamies. Hän on ollut<br />

viiden vuoden ajan töissä<br />

Rantojen miehet: Pekka Vuola ja Harri Juhola.<br />

Suomen Ympäristökeskuksessa<br />

patoturvallisuustehtävissä.<br />

– Tulvasuojeluun ei voi ikinä panostaa<br />

liikaa. Vesistön säännöstely<br />

Pirkanmaalta lähtien sekä<br />

säännöstelyn kehittäminen on<br />

erityisen tärkeää tulvasuojelun<br />

kannalta. Huomio on kiinnitettävä<br />

myös ilmastonmuutokseen,<br />

Vuola tiivistää.<br />

Kehitteillä<br />

varoitusjärjestelmä<br />

Tekninen palvelukeskus vastaa<br />

patojen korottamisista ja ruoppauksista<br />

sekä tulvariskien hallintaan<br />

liittyvistä toimenpiteistä,<br />

joita ovat hydrologisen seurannan,<br />

vesistömallin ja tulvavaroitusjärjestelmän<br />

kehittäminen.<br />

Tulvasuojelutoimenpiteiden kokonaiskustannukset<br />

ovat 20–30<br />

miljoonaa euroa. <strong>Pori</strong>n kaupunki<br />

maksaa hankkeesta 52 prosenttia<br />

ja valtio loput.<br />

Teksti Hanna Heinikangas<br />

Kuva Eetu Henttonen

4<br />

Henkilöstöasioita<br />

Pärjää sitä ilman kermaa ja voitakin<br />

Ruoanvalmistuskurssi<br />

lupaa terveyttä keholle<br />

ja keveyttä kukkarolle.<br />

Entä miten on maun<br />

laita?<br />

Satakunnan Marttojen kotitalousneuvoja<br />

Sari Rainingolle terveysruokateema<br />

on hyvin hallussa.<br />

Martat ovat mukana Voi<br />

hyvin aikuinen nainen –projektissa,<br />

jossa oikealla ravinnolla<br />

sekä liikunnan ja levon määrällä<br />

keskitytään ehkäisemään vaarallista<br />

keskivartalolihavuutta ja<br />

kakkostyypin diabetesta.<br />

Opintoaineisto sujautetaan kassiin<br />

kotilukemiseksi. Kokkaamaanhan<br />

tänne tultiin! Siis<br />

esiliinat ylle ja hiukset harsomyssyn<br />

sisään.<br />

Perunalumi ja<br />

mustaherukkapilvi<br />

Tutustumme reseptejä varten<br />

hankittuihin raaka-aineisiin.<br />

Keittiössä viihtyville naisille<br />

ei tarvitse tehdä eroa purjon<br />

ja porkkanan välillä. Inkivääri,<br />

linssi, chilipalko ja broilerinjauheliha<br />

ovat sen sijaan hieman<br />

oudompia ja vähemmän käytettyjä<br />

tuttavuuksia.<br />

– Kun olette käsitelleet chiliä,<br />

peskää heti kätenne. Älkää vain<br />

hieraisko silmiänne tai nenän<br />

alustaanne chilisin sormin, Raininko<br />

neuvoo.<br />

Kysymyksiä ei pidä arkailla esittää,<br />

kun paikalle on saatu ruoanlaiton<br />

asiantuntija.<br />

– Voiko sipulia käsitellä jotenkin<br />

niin, ettei se ärsytä vatsaa?<br />

haluaa Marjaleena Saarinen<br />

tietää.<br />

Pirkko Teikari sanoo ääneen<br />

kaikkia naisia askarruttavan<br />

asian: Voiko perunasose maistua<br />

hyvältä, jos ei käytetä maitoa<br />

Kristiina Aalto tutustuu reseptiin. Hän aikoo valmistaa intialaista<br />

perunapataa.<br />

eikä voita? Kotitalousneuvoja<br />

Rainio vakuuttaa, että pelkistä<br />

jauhoisista perunoista puristettu<br />

”perunalumi” maistuu hyvältä<br />

kastikkeen kanssa siinä missä<br />

perinteinen perunamuusikin.<br />

– Lisäksi samasta perunamäärästä<br />

saadaan huomattavasti<br />

enemmän perunalunta kuin perunamuusia,<br />

Raininko toteaa.<br />

Pyörykät pannulta<br />

uuniin<br />

Kahdeksan herkullista ruokalajia<br />

syntyy vajaassa tunnissa<br />

ilman voita ja kermaa. Broileripyörykät<br />

tekevät kauppansa,<br />

vaikka niitä ei olekaan paistettu<br />

rasvassa pannulla. Makeahkot<br />

palsternakkarieskat maistuvat<br />

välipalana sellaisenaan tai<br />

keittolounaan lisukkeena ilman<br />

margariiniakin.<br />

Kreikkalainen kiusaus ei ui kermassa,<br />

vaan maustuu rasvattomassa<br />

maitoliemessä. Mustaherukkajälkkäri<br />

on sametinpehmeää<br />

herkkua, jonka kuohkeus<br />

ei tule kermasta vaan<br />

munanvalkuaisista.<br />

Entä, millä mielellä naiset jatkavat<br />

kokkausta kotona? Eniten<br />

naisia kauhistuttaa ruokaaineiden<br />

lisä- ja säilöntäaineet.<br />

Itse valmistettu ruoka onkin<br />

korkealle arvostettua. Voita ja<br />

kermaa ei pidetä verivihollisina<br />

– kohtuudella käytettynä.<br />

Enemmänkin olisi syytä kiinnittää<br />

huomiota ateriakokoihin<br />

ja estetiikkaan. Värikäs ruoka<br />

on hyvää, terveellistä ja ilo silmälle!<br />

Tuoreita yrttejä käytetään<br />

entistä rohkeammin.<br />

Teksti Virpi Laiho<br />

Kuvat Jan Virtanen<br />

Punainen linssikeitto<br />

3 dl punaisia linssejä<br />

2 sipulia<br />

2 valkosipulinkynttä<br />

1 vihreä paprika<br />

1 tuore chilipalko (tai ½ tl<br />

chilirouhetta)<br />

2 rkl öljyä<br />

1 l vettä<br />

2 kasvisliemikuutiota<br />

1 tlk (400 g) tomaattimurskaa<br />

½ limetin mehu<br />

soijakastiketta<br />

aromisuolaa<br />

tuoretta koriantelia<br />

(100 g sulatejuustoa)<br />

Hienonna kuoritut sipulit ja valkosipulinkynnet.<br />

Halkaise paprika,<br />

poista siemenet ja leikkaa<br />

puolikkaat kuutioiksi. Halkaise<br />

chili, poista siemenet ja hienonna<br />

puolikkaat (tai laita puolikkaat<br />

maustamaan keittoa ja ota ne<br />

ennen tarjoilua pois).<br />

Kuullota sipulit, paprika ja chili<br />

öljyssä. Lisää joukkoon vesi, liemikuutiot<br />

ja huuhdotut linssit.<br />

Keitä n. 20 minuuttia, kunnes<br />

linssit ovat kypsiä.<br />

Lisää tomaattimurska, limetin<br />

mehu ja mausteet. Jos haluat,<br />

voit lisätä keittoon vielä pari<br />

nokaretta sulatejuustoa. Kuumenna<br />

ja tarkista maku.<br />

Pirkko Teikarin linssikeiton mausteet<br />

ovat kohdallaan.<br />

Palsternakkarieskat<br />

1 dl vettä<br />

2 dl palsternakkaraastetta<br />

1 prk maitorahkaa<br />

1 dl vettä<br />

½ dl öljyä<br />

1 rkl siirappia<br />

½ tl suolaa<br />

1 tl ruokasoodaa<br />

4 dl sämpyläjauhoja<br />

Voiteluun kananmunaa.<br />

Kuori ja raasta palsternakat. Mittaa<br />

kulhoon 1 dl vettä ja raaste.<br />

Kypsennä mikrossa 3–4 minuuttia.<br />

Jäähdytä hieman.<br />

Lisää raasteen joukkoon muut<br />

aineet. Taikinasta tulee melko<br />

löysää.<br />

Nosta taikinasta kahdella lusikalla<br />

pelille leivinpaperin päälle<br />

kokkareita (n. 15 kpl). Taputtele<br />

kokkareet jauhotetulla kädellä tai<br />

lusikalla litteiksi rieskoiksi. Voitele<br />

munalla.<br />

Paista uunissa 225 asteessa<br />

n. 12 minuuttia.<br />

Reseptit<br />

Satakunnan Martat ry

Henkilöstöasioita<br />

Miten sinä täytät perheesi jääkaapin?<br />

5<br />

Lasten ylipaino huolestuttaa<br />

terveydenalan ammattilaisia.<br />

<strong>Pori</strong>n, Luvian, Ulvilan sekä<br />

Luoteis-Satakunnan sairaanhoitopiirin<br />

kuntayhtymän yhteinen,<br />

lasten hyvinvoinnin<br />

edistämiseen tähtäävä HYVIShanke<br />

sai lähtölaukauksensa<br />

viime syksynä.<br />

– Lasten liikunnan määrä on vähentymässä<br />

koko ajan. Se on todettu<br />

valtakunnallisestikin. Ylipaino<br />

siis lisääntyy. Koko ajan<br />

kasvaa yhä huonompikuntoisia<br />

lapsia, mikä on todella huolestuttavaa,<br />

harmittelee projektipäällikkö<br />

Hannele Wallin.<br />

Ylipainoisten osuus on viimeisten<br />

30 vuoden aikana kolminkertaistunut.<br />

7–18-vuotiaista<br />

lapsista 11–25 % arvioidaan olevan<br />

ylipainoisia tai lihavia.<br />

Hankkeen tavoitteena on luoda<br />

alueellinen toimintamalli, jolla<br />

lisätään lasten liikunnan määrää<br />

ja perheiden tietämystä terveistä<br />

elintavoista. Kehitteillä<br />

on myös terveellisten elintapojen<br />

mittaristo. Kohderyhmänä<br />

ovat alle 13-vuotiaat lapset.<br />

Terveistä lapsista<br />

terveitä aikuisia<br />

Liikunnan liian vähäinen määrä<br />

ja huonot elintavat lisäävät<br />

riskiä sairastua kakkostyypin<br />

diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin<br />

sekä tuki- ja<br />

liikuntaelinsairauksiin.<br />

– Pyrimme lisäämään tietoa<br />

perheille juuri lasten passiivisuudesta<br />

sekä huonoista ruokatottumuksista<br />

aiheutuvista vaaroista,<br />

Wallin kertoo.<br />

– Jos me pystymme vaikuttamaan<br />

lasten asenteisiin, heistä<br />

kasvaa luultavimmin valistuneita<br />

aikuisia ja vanhempia. Sillä<br />

tavoin tieto lisääntyy ja terveistä<br />

lapsista kasvaa terveitä aikuisia.<br />

Vanhemmilta<br />

esimerkkiä<br />

Suurin osa koululaisten puolentoista<br />

tunnin liikunta-annoksesta<br />

muodostuu välitunti- ja<br />

kerhoaktiviteeteista sekä koulumatkasta.<br />

Tämän lisäksi lapsia<br />

on kannustettava liikunnalliseen<br />

vapaa-ajantoimintaan.<br />

Kuva Heli Koskela<br />

Terveydenhoitajat toimivat liikunnan<br />

lähettiläinä. Päiväkotien<br />

ja koulujen vanhempainillat<br />

sekä henkilökohtaiset vanhempainkeskustelut<br />

ovat myös hyviä<br />

tiedonkulun väyliä.<br />

– Päiväkodeissa opetetaan jo oikeisiin<br />

ruokailutottumuksiin.<br />

Kotona vanhemmat ovat suuressa<br />

vastuussa, sillä he sen jääkaapin<br />

täyttävät. Päiväkodin,<br />

vanhempien sekä jopa isovanhempien<br />

täytyy puhaltaa yhteen<br />

hiileen, Hannele Wallin<br />

muistuttaa.<br />

Wallin haluaa painottaa, ettei<br />

hanketta kannata ottaa<br />

pelottavana asiana. Tärkeää<br />

olisi kannustaa perheitä<br />

elintaparemonttiin.<br />

– Toivon, että kaikki lasten<br />

kanssa toimijat panostavat vahvasti<br />

oikeanlaisten elintapojen<br />

toteuttamiseen. Rohkeasti siis<br />

muuttamaan sitä jääkaapin sisältöä<br />

ja käyttämään portaita hissin<br />

sijasta, kannustaa Wallin.<br />

Ylipainoisille lapsille on suunniteltu<br />

motoriikkaryhmiä yhteistyössä<br />

kuntoutusneuvolan,<br />

vapaa-aikatoimen ja koulutoimen<br />

kanssa. Ryhmät aloittavat<br />

toimintansa ensi syksynä. Mukaan<br />

pääsee terveydenhoitajan<br />

kautta.<br />

Teksti Tiina Salminen<br />

Ryhmäneuvoloista hyviä kokemuksia<br />

Samanikäisten, erilaisissa kehitysvaiheissa<br />

olevien lasten tarkkaileminen<br />

avartaa vanhempien<br />

näkemystä oman lapsensa kasvamisesta.<br />

Terveydenhoitaja saa<br />

mahdollisuuden seurata vanhempien<br />

ja lasten välistä vuorovaikutusta,<br />

antaa positiivista<br />

palautetta ja luoda avoimempia<br />

yhteistyösuhteita.<br />

Perheitä kannustetaan<br />

ystävyyssuhteisiin<br />

Ryhmässä kannustetaan äitejä ja<br />

isiä solmimaan suhteita toisiinsa<br />

ja muodostamaan jatkoryhmiä<br />

joko ulkoilun tai yhteisten<br />

harrastusten muodossa. Ystävyyssuhteita<br />

perheiden kesken<br />

onkin syntynyt.<br />

Puolivuotiaiden tapaamisessa<br />

vanhemmuus ja siinä kasvaminen<br />

on tärkeää. Samalla etsitään<br />

apua lapsen ajankohtaisten<br />

nukkumispulmiin.<br />

Terveydenhoitaja Marjut Lehtonen, terveydenhoitajaopiskelija Mari Kesäläinen ja terveydenhoitaja Johanna Grönroos kannustavat vanhempia vaihtamaan<br />

kokemuksia sekä jatkamaan yhteistapaamisia omissa arkiympäristöissä.<br />

Toisella tapaamisella lapsen ollessa<br />

kymmenen kuukauden<br />

ikäinen keskustelussa korostuvat<br />

parisuhdeasiat ja työhön<br />

lähtemisen paineet.<br />

Viikkarin neuvolan terveydenhoitajat<br />

ryhtyivät pari vuotta<br />

kokeilemaan ryhmäneuvolaa.<br />

Ryhmäneuvolat ovat hyvä tapa<br />

järjestää vanhemmille mahdollisuuksia<br />

vertaistuen saantiin.<br />

kastuksen ainakin ikäkausikohtaisen<br />

neuvonnan osalta.<br />

Ryhmäneuvolaan kutsutaan<br />

yleensä neljästä viiteen samanikäistä<br />

lasta vanhempineen normaalin<br />

kuukausitarkastuksen<br />

ajankohtaan. Aikaa tapaamiselle<br />

on varattu yhdestä kahteen<br />

tuntiin.<br />

Aiheet ovat tavallisimmin liittyneet<br />

vauvan kehittymiseen ja<br />

hoitoon, vanhempien parisuhteeseen,<br />

vanhemmuuteen ja jaksamiseen<br />

sekä lapsiperheiden<br />

palveluihin. Terveydenhoitajan<br />

lisäksi ryhmässä saattaa vierailla<br />

muita asiantuntijoita.<br />

Kokemusten jakamista<br />

vanhemmuudesta<br />

Ryhmäneuvolaan on kutsuttu<br />

samaan aikaan mukaan puolivuotta<br />

täyttävien lasten perheet<br />

Ideana on yhdistää samanikäisten<br />

lasten vanhempien neuvolakäynti<br />

ja tarjota keskustelumahdollisuus<br />

muiden vanhempien<br />

kanssa. Ryhmäneuvolakäynti<br />

korvaa yhden määräaikaistarja<br />

ryhmän jatkokäynti on lapsen<br />

täyttäessä kymmenen kuukautta.<br />

Ryhmissä on ollut 6–8 perhettä<br />

kerralla.<br />

Terveydenhoitajat ovat uudesta<br />

työskentelytavasta innostuneita<br />

ja perheet ovat lähteneet lähes<br />

sataprosenttisesti mukaan.<br />

Vanhemmat ovat keskustelleet<br />

innokkaasti kokemuksistaan,<br />

myös parisuhdeasiat on otettu<br />

avoimesti puheeksi.<br />

Ryhmätyöskentely vaatii työntekijältä<br />

rohkeutta heittäytyä tilanteisiin,<br />

jotka eivät ole aina ennalta<br />

hallinnassa olevia – mutta<br />

mielenkiintoisia. Pienryhmätoiminnan<br />

toivotaan myös aktivoivan<br />

vanhempia osallistumaan<br />

neuvolatoiminnan suunnitteluun<br />

ja lisäävän näin neuvolatoiminnan<br />

asiakaslähtöisyyttä.<br />

Teksti ja kuva<br />

Eeva-Liisa Haanpää

6<br />

Harppauksia<br />

palveluasumisessa<br />

<strong>Pori</strong> liikahti taas edelläkävijöihin<br />

Karjarantaan nousee neljän<br />

vuoden aikana kuusi tehostetun<br />

palveluasumisen taloa. Kahteen<br />

ensimmäiseen asukkaat pääsevät<br />

lähipäivinä.<br />

Korkeat, värikkäät ja nykyajan<br />

kerrostaloilta näyttävät tornit<br />

puskivat itsensä kevätesikoiden<br />

tapaan suojamuovien, rakennustarvikkeiden<br />

ja tilapäisten<br />

liikenneratkaisujen takaa.<br />

Alueelle syntyy ”räätälöityjä”<br />

asuntoja vanhuksille ja liikuntarajoitteisille<br />

- mahdollisimman<br />

itsenäisiä ja turvallisia koteja<br />

niitä tarvitseville.<br />

Toimitusjohtaja Ilkka Träskelin<br />

<strong>Pori</strong>n YH-Asunnot Oy:stä<br />

lupaa talot käyttökuntoon nyt.<br />

– Talot tulevat <strong>Pori</strong>n Palvelukiinteistöt<br />

Oy:n omistukseen<br />

ja tämä vuokraa ne <strong>Pori</strong>n kaupungin<br />

sosiaalikeskukselle.<br />

Annettavien palvelujen vuoksi<br />

kerrostalo ei ole lainkaan huono<br />

vaihtoehto. Lisäksi keskitetty<br />

rakentaminen on hajautettua<br />

edullisempaa.<br />

<strong>Pori</strong> on tehostetun palveluasumisen<br />

edelläkävijöitä. Ratkaisuun<br />

ei päädytty keskustelematta.<br />

– Väitteitä ja mielipiteitä aiheesta<br />

oli paljon. Asunnot kuuluu<br />

tehdä Ahlaisiin. Reposaarikin<br />

oli esillä. Mutta on selvää, että<br />

hajasijoitus maksaa. Vanhukset<br />

ja invalidit ovat samanlaisia porilaisia<br />

kuin muutkin. He asuvat<br />

siellä missä muutkin.<br />

Karjaranta tarjoaa asuinpaikan<br />

eri-ikäisille ihmisille sosiaaliluokista<br />

riippumatta.<br />

Kylpyhuoneissa on nykyaikaiset apuvälineet. Kuva Eetu Henttonen<br />

Ei laitosmaista<br />

– Vanhusten tehostetun palveluasumisen<br />

talolle eli Karjaranta<br />

ykköselle, valtionapua<br />

tuli 35 prosenttia kokonaishankintahinnasta.<br />

Sinne syntyi 56<br />

asuntoa.<br />

Karjaranta kakkosessa on liikuntarajoitteisten<br />

asuntoja. Niitä<br />

on yhteensä 28. Lisäksi alueelle<br />

saadaan vielä kolme taloa<br />

vanhuksille ja invalideille, yhteensä<br />

250 asuinpaikkaa.<br />

Toimitusjohtaja Träskelin ennakoi<br />

alueen synnyttävän 100-120<br />

työpaikkaa.<br />

– Sen se tekee välittömästi. Lisäksi<br />

tämä tuottaa välillisesti<br />

paljon työtä ja toimintaa. Rakentamis-<br />

ja toteuttamisajatus<br />

noudattaa valtuuston ohjelmaa,<br />

joka suosi kevyempää ratkaisua<br />

kuin mitä sairaalahoito on.<br />

Tämä ei ole - eikä tarjoa - laitoshoitoa.<br />

Tehostettu palvelu<br />

takaa turvallisen asumisen,<br />

Träskelin korostaa.<br />

Asuntojen valmistuttua mielialat<br />

ovat korkealla.<br />

– Nyt kuuluu <strong>Pori</strong>n kaupungille<br />

hyvää! Tunnelma on hieno.<br />

Asunnot ovat valmiit ja tulevat<br />

<strong>Pori</strong>n kaupungin suoraan<br />

omistukseen.<br />

Päätös samanlaisesta ratkaisusta<br />

on tekeillä Raumalla.<br />

– On annettu naapurille konsulttiapua.<br />

Tehdään yhteistyötä.<br />

Tämän kaltainen rakentaminen<br />

on kuitenkin erilaista, koska rahoitus<br />

järjestetään toisin kuin<br />

yleensä.<br />

modernia huolenpitoa<br />

– Asunnoissa kaikki tehdään<br />

esteettömäksi ja siten, että henkilökunnan<br />

on helppo hoitaa<br />

Toimitusjohtaja Ilkka Träskeliniä ilahduttaa olla mukana Suomen oloissa<br />

ainutlaatuisessa palvelurakentamisen systeemissä. kuva Kristiina Suutari<br />

Liikuntarajoitteisten apuna ovat<br />

sähköisesti avautuvat ovet.<br />

Muutamissa huoneissa on liikkeeseen<br />

reagoivat erikoismatot.<br />

asukkaita. Siivous, pyykki ja<br />

ruokapalvelut tuotetaan jopa<br />

250 henkilölle, mikä tietää noin<br />

tuhatta ateriaa päivittäin.<br />

Vaikeasti liikuntarajoitteisten<br />

elämää halutaan helpottaa monin<br />

keinoin.<br />

– Niitä ovat mm. sähköisesti<br />

avautuvat ovet. Muutamissa<br />

huoneissa on erikoismatot.<br />

– Mattojen välittämistä viesteistä<br />

valvomossa tiedetään, että<br />

henkilö nousi sängystä. Samoin<br />

saadaan signaalit esimerkiksi<br />

kaatumisesta.<br />

Sanottuaan ”valvomo” Träskelin<br />

tarkentaa tarkennusta.<br />

– Valvonta on kaksipiippuinen<br />

termi. Ei asunnoissa kenenkään<br />

yksityisyyteen puututa.<br />

Asukkaan turvallisuus ja turvallisuuden-tunne<br />

ovat tärkeitä<br />

asioita.<br />

Teksti Kristiina Suutari<br />

Karjaranta näyttää mallia palveluasumisessa<br />

Karjarantaan rakennettavat<br />

palveluasunnot ovat tärkeitä<br />

sekä kaupungille että ikääntyville<br />

asukkaille. Talot ovat<br />

kymmenen miljoonan euron<br />

rakennushanke. Ne ovat myös<br />

merkittävä avaus <strong>Pori</strong>n vanhusja<br />

vammaispalveluissa.<br />

<strong>Pori</strong>ssa on paljon vanhuksia.<br />

Palveluasuntoja absoluuttisesti<br />

ja suhteellisesti rakentamalla<br />

tavoittelemme merkittävää<br />

palvelurakenteen muutosta ja<br />

kohennusta.<br />

Kaupunki on perinteisesti ollut<br />

aktiivinen vanhusväestön<br />

asuntopolitiikassa.<br />

Uudessa mallissa kaupungin<br />

omistama <strong>Pori</strong>n YH-asunnot<br />

Oy on perustanut <strong>Pori</strong>n palvelukiinteistöt<br />

Oy:n, joka rakennuttaa<br />

ja ylläpitää palveluasumisen<br />

uudet tilat. Kaupunki<br />

välivuokraa tilat ja tuottaa palvelut<br />

itse.<br />

Kaupunginhallitus on päättänyt,<br />

että kolmannen vaiheen palvelut<br />

kilpailutetaan. Näin saadaan<br />

vertailukelpoista tietoa kahden<br />

vaihtoehtoisen palvelumallin<br />

laadusta ja kustannuksista.<br />

Karjarannan avaukseen on saatu<br />

Valtion asuntorahaston (ARA)<br />

investointiavustusta liki kolme<br />

miljoonaa euroa. Rahoitusmalli<br />

on ollut ratkaisevan tärkeä.<br />

Malli on ARA:llekin uusi. Aikaisemmin<br />

ARA ja RAY ovat<br />

rahoittaneet vanhusten asumispalveluja<br />

ja avopalvelukeskuksia.<br />

Kuntien kannalta olisi<br />

hyvin ongelmallista, jos uudenmuotoista<br />

ARA rahoitusta ei<br />

olisi käytettävissä.<br />

Nyt puhutaan kuntien sosiaalija<br />

terveyspalveluiden pirstoutumisen<br />

vaarasta. <strong>Pori</strong> on yhdessä<br />

naapuriensa kanssa tehnyt<br />

mielestäni hyvän Paras-suunnitelman,<br />

jonka toimeenpanoa<br />

käynnistellään.<br />

Suunnitelmassa <strong>Pori</strong>n Palveluasunnot<br />

Oy:lle on varattu seudullisen,<br />

jopa mahdollisesti<br />

maakunnallisen konseptin rooli.<br />

Meillä on suuret odotukset<br />

Karjarannan palvelukokonaisuuden<br />

onnistumisesta.<br />

Kuluvan vuoden talousarvioon<br />

on varattu vuosikymmeniin suurin<br />

yksittäisen kohteen virkapaketti.<br />

Samalla kertaa palkataan<br />

43 työntekijää palvelemaan vanhus-<br />

ja vammaisväestöämme.<br />

Teksti Aulis Laaksonen<br />

palvelutoimen<br />

apulaiskaupunginjohtaja

7<br />

Kun keskustaan tullaan lännestä<br />

Karjarannantietä, palveluasunnot<br />

ovat vasemmalla,<br />

joen puolella ensimmäisinä.<br />

Kuva Jan Virtanen<br />

Hoidon arviointi<br />

on erittäin<br />

vaikeaa<br />

esimerkiksi<br />

siksi, että<br />

vanhuksen<br />

kunto saattaa<br />

vaihdella jopa<br />

päivittäin.<br />

Keinoina määrittelyssä on toimintakykyarvionti<br />

ja tarvittaessa<br />

asiakkaalle tehdään<br />

muistitesti.<br />

Tehostettu palveluasuminen vastaa<br />

asukkaiden tarpeisiin<br />

– Iso ja merkittävä asia <strong>Pori</strong>lle,<br />

sanoo kotipalvelun toimistopäällikkö<br />

Pirjo Rehula kaupungin<br />

uudesta ylpeydenaiheesta,<br />

Karjarannan palvelutaloista.<br />

Toukokuun alussa valmistuvat<br />

Palvelukoti Jokiranta ja Jokisuiston<br />

Palveluasunnot. Alakerrassa<br />

niiden välillä kulkee<br />

yhdyskäytävä, missä on rakennusten<br />

yhteinen kuntosali.<br />

Muut talot valmistuvat vuoteen<br />

2012 mennessä. <strong>Pori</strong>n ansio on<br />

siinä, että on vastattu ihmisten<br />

tarpeeseen.<br />

– Joka vuosi on arvioitu tarvittavan<br />

noin 60 vanhusten asun-<br />

Pirjo Rehulan<br />

puhelin soi<br />

tiuhaan.<br />

Kuva Kristiina<br />

Suutari<br />

toa lisää. Ennen Karjarantaa oli<br />

olemassa 530 tehostetun asumisen<br />

paikkaa, joista 80 kaupunki<br />

tuottaa itse. Palvelukoti<br />

Jokirannan palvelut kaupunki<br />

tuottaa itse.<br />

Sosiaalikeskus on talossa vuokralainen<br />

ja vuokraa asunnot<br />

edelleen.<br />

Rehulalta löytyy<br />

vastaus<br />

Pirjo Rehula on saanut vastata<br />

sekä puhelimessa että kasvokkain<br />

hyvin moniin asumista<br />

koskeviin kysymyksiin.<br />

– Iäkkäiden kaupunkilaisten<br />

määrä lisääntyy. Tehostettu<br />

palveluasuminen on niille, jotka<br />

eivät selviydy omassa kodissa.<br />

Toimintakyky ratkaisee.<br />

Kakkostalo on vammaisten palveluasumista<br />

varten. Kolmonen<br />

on jälleen vanhuksille.<br />

Karjarannan palveluasunnot<br />

toimivat myös hyvinvointiteknologian<br />

testaus- ja pilotointiympäristönä.<br />

hoidon arviointi<br />

vaikeaa<br />

Kahteen nyt valmistuvaan taloon<br />

tulee asunto yhteensä yli<br />

80 henkilölle.<br />

– Olemme kaikkein ikääntyvin<br />

kaupunki kymmenen suurimman<br />

kaupungin joukossa eikä<br />

esimerkiksi muistihäiriöisiä<br />

vanhuksia voida avopalveluilla<br />

turvallisesti hoitaa.<br />

Asiakkaat eivät välttämättä itse<br />

osaa hakea palveluita. Kun nähdään<br />

asiakaskunta avopuolella,<br />

huomataan että tehostettua palveluasumista<br />

tarvitaan.<br />

Tilojen valmistuminen on yksi<br />

asia ja asukkaiden valinta toinen.<br />

Valinnassa käytetään selkeitä<br />

yhteisiä kriteereitä.<br />

Vanhustyössä ja kotipalvelussa<br />

asiakkaan toimintakyvyn kartoitus<br />

on tuttua.<br />

– SAS-työryhmä valitsee<br />

asukkaat.<br />

Kysymyksessä ei siis ole lentoyhtiö,<br />

vaan sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

asiantuntijaryhmä:<br />

”selvitä, arvioi, sijoita”.<br />

– Ryhmä kokoontuu joka<br />

toinen viikko ja tekee<br />

sijoituspäätöksen.<br />

Luulisi, että kartoittaminen on<br />

suhteellisen yksinkertaista. Toisin<br />

kuitenkin on.<br />

– Hoidon arviointi on erittäin<br />

vaikeaa. Se on vaikeaa esimerkiksi<br />

siksi, että vanhuksen kunto<br />

saattaa vaihdella, jopa päivittäin,<br />

Rehula huomauttaa.<br />

Arviointia helpottaa jossakin<br />

määrin tuttuus, mutta ei sekään<br />

aina auta.<br />

Kiinnostava<br />

työpaikkana?<br />

Työntekijähaussa tuli noin 400<br />

hakemusta.<br />

– Henkilökunta kokee talon<br />

haasteellisena ja miellyttävänä,<br />

Rehula tuumii.<br />

Lisäksi asunnon vetovoimaisuutta<br />

kuvaavat käsitteet: uusi,<br />

kodikas ja miellyttävä, sopivat<br />

tietenkin myös tänne.<br />

Muuttaminen on silti koska ja<br />

kenelle tahansa iso asia.<br />

– Tärkeää on oikean tiedon antaminen.<br />

Asukkailla ja heidän<br />

läheisillään on oikeus tutustua<br />

asuntoihin etukäteen. He näkevät<br />

onko se ympäristö, jossa<br />

viihtyy. Vanhukset ovat olleet<br />

hoidettavina sairaalassa tai he<br />

ovat olleet intervallilla vanhainkodissa,<br />

joten he pystyvät suhteuttamaan<br />

eri paikkoja toisiinsa.<br />

Karjarannassa jokaisella on<br />

oma asunto, tilava huone suihkullisella<br />

vessalla.<br />

Aamupala tehdään paikan päällä,<br />

mutta lounas ja päivällinen<br />

tuodaan valmistuskeittiöstä.<br />

Henkilökunta katsoo, että asiakas<br />

syö ruokansa.<br />

Asukkaille järjestetään heidän<br />

voimiensa mukaista kuntoilua.<br />

Karjaranta lisää<br />

vaihtoehtoja<br />

Kaiken uuden edellä kannattaa<br />

muistaa, että koti on<br />

aina kuitenkin se ensisijainen<br />

hoitopaikka.<br />

– Olisi mietittävä mikä on paras<br />

tapa ja paikka tukea asiakkaan<br />

itsenäisyyttä ja omatoimisuutta.<br />

Onneksi nyt on vaihtoehtoja,<br />

summaa Rehula.<br />

Teksti Kristiina Suutari

8<br />

<strong>Pori</strong>ssa on potentiaalia metropoliksi<br />

”Kyllä tänne haluaisi jäädä”<br />

<strong>Pori</strong>n kysytyimmässä opiskelija-asuntotalo<br />

Funkkiksessa<br />

asustelee yritysviestintää opiskeleva<br />

Satu Jokinen.<br />

– Olin vuoden opiskelijavaihdossa<br />

Espanjan Madridissa.<br />

Nyt on työharjoittelu takana ja<br />

edessä on vielä muutama kurssi<br />

sekä päättötyö, jonka teen harjoittelupaikkaani.<br />

Sen jälkeen<br />

alan olla valmis tradenomi, Satu<br />

hehkuttaa.<br />

Satu on ehtinyt asustella mm.<br />

kimppakämpässä. Palattuaan<br />

maailmalta hän kertoo löytäneensä<br />

kivan kaksion melko<br />

helposti.<br />

– Vuokra ei ole kovin korkea,<br />

ja siihen sisältyy sähkö, vesi ja<br />

nettiyhteys. Keskustaan on lyhyt<br />

matka, ja matka koululle on<br />

kohtuullinen.<br />

Monoa<br />

virtuaaliopiskelulle<br />

Parissakymmenessä vuodessa<br />

<strong>Pori</strong>n koulutustarjonta on kasvanut<br />

roimasti. <strong>Pori</strong> on saanut<br />

oman yliopistokeskuksensa.<br />

– Ei <strong>Pori</strong>sta täydellistä yliopistokaupunkia<br />

tule, mutta muutoin<br />

kaupungissa on potentiaalia<br />

uudeksi metropoliksi, Satu<br />

nauraa.<br />

Satakunnan ammattikorkeakoulu<br />

tarjoaa lukuisia eri koulutusaloja.<br />

Ammattikoulut ovat<br />

yhdistyneet <strong>Pori</strong>n ammattiopistoksi.<br />

– Olen opiskellut merkonomiksi<br />

Turussa. <strong>Pori</strong> tuntui<br />

hyvältä vaihtoehdolta<br />

jatko-opiskeluun. Täällä on kaverit<br />

ja sukulaiset, Satu kertailee<br />

valintaperusteitaan.<br />

– Yritysviestintä vaikutti sellaiselta,<br />

josta voisi saada hyvät<br />

eväät esim. tiedottajan tai toimittajan<br />

hommiin.<br />

Sadun odotukset opiskelusta<br />

ovat olleet hyvin tyypilliset. Aikomus<br />

oli täydentää pohjakoulutusta<br />

ja syventää aikaisemmin<br />

Myös Satu Jokinen asuu täällä – <strong>Pori</strong>n suosituimmassa opiskelija-asuntola<br />

Funkkiksessa. Kuva Tomi Glad<br />

opittua. Joiltakin osin opinnot<br />

ovat olleet pettymyksiä.<br />

– Antaisin negatiivista palautetta<br />

virtuaali-opiskelulle, koska<br />

liian monet kurssit järjestetään<br />

nykyään ilman kontaktiopetusta,<br />

Satu lataa jämptisti.<br />

Pilateksesta virtaa<br />

koko keholle<br />

Nykyään nuoret ovat hyvin valveutuneita<br />

pitämään kehostaan<br />

ja hyvinvoinnistaan huolta. On<br />

myös tyypillistä, että käydään<br />

opiskelujen ohella töissä.<br />

– Minä vedän ryhmäliikuntaa<br />

kuntosalilla, lisäksi hoidan välillä<br />

kuntosalin vastaanottoa,<br />

Satu kertoo omasta työstään.<br />

– Olen aina harrastanut liikuntaa.<br />

Nykyään olen löytänyt pilateksen.<br />

Se on rauhallista ja keskittymistä<br />

vaativaa.<br />

Jos ovat koulutusmahdollisuudet<br />

<strong>Pori</strong>ssa vuosien myötä<br />

laajentuneet, sitä ovat myös<br />

harrastusmahdollisuudet.<br />

– Kyllä <strong>Pori</strong>sta varmasti jokainen<br />

löytää oman lajinsa. Harrastusmahdollisuudet<br />

ovat hyvät.<br />

Sadun mielestä työt eivät haittaa<br />

hänen opiskeluaan.<br />

– Pitää osata organisoida ajankäyttönsä<br />

niin, että järkevästi<br />

miettii mitä milloinkin tekee,<br />

hän pohtii.<br />

Samaan hengenvetoon hän miettii<br />

opinnäytetyötään, sillä hän<br />

haluaa sen onnistuvan ja olevan<br />

hyödyksi harjoittelupaikalleen.<br />

Julkinen liikenne ei<br />

toimi<br />

<strong>Pori</strong> viettää 450 vuotista taivaltaan<br />

tänä vuonna. Sadulta<br />

löytyy selkeä mielipide<br />

kotikaupungistaan.<br />

– Vuosien varrella käsitykseni<br />

kaupungista on muuttunut positiivisemmaksi.<br />

Yyteri ja Kirvatsi<br />

ovat parasta erityisesti kesällä.<br />

– Iltaisin kävelykatu on hiljainen.<br />

Kesällä on enemmän menoa.<br />

Jazzit tuovat kivan väriläiskän<br />

katukuvaan. Talvisin<br />

kiekkopelit ovat sitä aitoa ehtaa<br />

<strong>Pori</strong>a, Satu laukoo plussia<br />

kotikaupungistaan.<br />

Kaupungin tarjoamia palveluita<br />

Satu pitää hyvinä, mutta muu-<br />

tamaa negatiivista pullonkaulaa<br />

hän ei kauaa mieti.<br />

– Bussiliikenne on päin jotakin<br />

peltoa, varsinkin kun vertaa<br />

Madridin liikenteeseen, joka on<br />

aivan omaa luokkaansa, mutta<br />

erittäin toimivaa.<br />

– Junaliikenne voisi kulkea<br />

suoraan muuallekin kuin vain<br />

Tampereelle.<br />

– Myös työllistyminen on ongelmallista.<br />

Opiskelemani alan<br />

töitä ei välttämättä löydy. Yritysten<br />

pitäisi antaa enemmän<br />

mahdollisuuksia vastavalmistuneiden<br />

työllistymiselle, jos haluavat<br />

pitää heidät käsissään.<br />

Kotiin pääsee aina<br />

takaisin<br />

Ensi syyskuussa Sadun olisi tavoite<br />

valmistua. Tulevaisuuden<br />

suunnitelmat ovat hänellä vielä<br />

avoinna.<br />

– Haluaisin jäädä <strong>Pori</strong>in, mutta<br />

työllisyystilanne aika paljon<br />

ratkaisee, minne suuntaan sukset<br />

luistavat.<br />

Tradenomin koulutus on yleiskoulutus,<br />

jolla ei välttämättä<br />

edetä suoraan johtajaksi, koska<br />

kilpailu on kovaa ja tradenomeja<br />

valmistuu runsaasti. Jos haluaa<br />

erottua massasta, niin tradenominkoulutus<br />

ei ehkä riitä.<br />

– Muualla mahdollisuuksia on<br />

enemmän. Minä en ole ajatellut<br />

jääväni kaupan kassalle, Satu<br />

kertoo päättäväisesti.<br />

– On mahdollista, että hakeudun<br />

jatko-opiskelemaan<br />

ulkomaille.<br />

Vaikka <strong>Pori</strong> onkin Sadun mielestä<br />

kiva kaupunki, niin hän<br />

myös suosittelee muille vaihtoon<br />

lähtemistä ulkomaille.<br />

– Ehdottomasti kannattaa! Sieltä<br />

saa uusia ystäviä ja kokemuksia.<br />

Kielitaitokin paranee ihan<br />

huomaamatta, Satu luettelee.<br />

– Ja pääseehän tänne kotiin aina<br />

takaisin.<br />

Teksti Ulla Rosenberg<br />

opiskelija, SAMK<br />

Opiskelun vastapainoksi Satu hyppää spinning-pyörän selkään.<br />

Opiskelija löytää asunnon <strong>Pori</strong>sta helposti<br />

<strong>Pori</strong>sta on kehittynyt varsin<br />

merkittävä opiskelukaupunki.<br />

Opiskelupaikkoja on runsaasti<br />

tarjolla. Kaikesta päätellen <strong>Pori</strong>ssa<br />

on hyvä asuntotilanne.<br />

– 23 vuoden aikana en ikinä<br />

ole kuullut, että joku olisi jäänyt<br />

ilman asuntoa. Kapasiteettia<br />

on paljon, sanoo <strong>Pori</strong>n YH-<br />

Asuntojen isännöitsijä Timo<br />

Jylhäsaari.<br />

Samoilla linjoilla Jylhäsaaren<br />

kanssa on Vuokraporin Peter<br />

Kouvo.<br />

– Vuokra-asunto tilanne <strong>Pori</strong>ssa<br />

on hyvä. Ehkä hyvin varustelluista<br />

asunnoissa on hieman vajausta.<br />

Kaikille on löytynyt sopiva<br />

oma kolo, Kouvo kertoo.<br />

Haaveissa edullinen<br />

keskustakämppä<br />

Nykyajan opiskelijat ovat hyvin<br />

määrätietoisia. Enää eivät ole<br />

kimppakämpät suosiossa.<br />

Jylhäsaaren mukaan opiskelijoille<br />

vuokran kipurajana alkaa<br />

olla 350 euroa, johon sisältyy<br />

usein jo sähkö, vesi ja nettiyhteys.<br />

Kouvo kertoo opiskelijoiden<br />

olevan valmiit maksamaan<br />

vuokraa 300–400 euroa<br />

kuukaudessa.<br />

– Eniten halutaan saada oma<br />

pieni yksiö tai kaksio läheltä<br />

keskustaa. On toki niitäkin,<br />

jotka haluavat asunnon läheltä<br />

tulevaa kouluaan, Jylhäsaari<br />

kertoo.<br />

– Tärkeintä on, että liikenneyhteydet<br />

toimivat hyvin, Kouvo<br />

selventää.<br />

Funkkis on ykkönen<br />

YH-Asunnoilla on suosituimmaksi<br />

hakukohteeksi noussut<br />

lähellä keskustaa sijaitseva<br />

Funkkikseksi ristitty talo. Sen<br />

osoite on Taiteilijankatu 1.<br />

– Tähän kohteeseen emme pysty<br />

kaikkia sijoittamaan, mutta<br />

koulujen alkamisen lähestyessä<br />

muutkin kohteemme täyttyvät<br />

ripeästi.<br />

Vilkkain hakuaika vuodesta<br />

on yleensä heinäkuu, ja muutoinkin<br />

hakemuksia tulee sitä<br />

mukaan, kun koulut tekevät<br />

opiskelijavalintojaan.<br />

Teksti Ulla Rosenberg<br />

opiskelija, SAMK

9<br />

”Peruskouluun opettajiksi<br />

enemmän nuoria miehiä!”<br />

Matti Pentikäinen on katsellut maailmaa noin kuusikymmentä vuotta.<br />

Monet kasvuun ja kasvatukseen liittyvät kysymykset saavat erityisopettajan<br />

tänään mietteliääksi.<br />

– Minä olen saanut pojan ja miehen<br />

roolin. Vanhempani lähtivät<br />

aikanaan ilman vaihtoehtoja sotaa<br />

karkuun ja isä ajatteli silloin,<br />

että mennään niin pitkälle kuin<br />

päästään. Tultiin <strong>Pori</strong>in.<br />

Pentikäinen kävi neljä vuotta<br />

kansakoulua Koivistonluodossa,<br />

tehtaan kupeessa, pyrki ja pääsi<br />

lyseoon. <strong>Pori</strong>n Lyseossa oli siihen<br />

aikaan vain poikia. Koulupäivän<br />

jälkeen kokoontui naapurustoon<br />

pieni kaveriporukka<br />

urheilemaan, poikaporukka.<br />

Jyväskylän yliopistossa jakauma<br />

kiepahti toisinpäin: Pentikäinen<br />

oli ranskanryhmänsä ainoa<br />

poika.<br />

– Tuohon aikaan nuoret kehittyivät<br />

eri lailla kuin nykyään.<br />

Tämän päivän koulussa<br />

tytöt ja pojat ovat aika lailla<br />

samanlaisia.<br />

Sukupuolierot<br />

vähentyneet<br />

– Olen niin sanottu klinikkaopettaja,<br />

selvittää Pentikäinen.<br />

Tällä hetkellä näyttää siltä, että<br />

tyttöjen osuus ”klinikalla” käyvistä<br />

on lisääntymässä.<br />

– Pojat lähentyvät tyttöjä ja tytöt<br />

poikia.<br />

Opettajina kouluissa on edelleen<br />

runsaasti naisia.<br />

– Koska enemmistö on naisia,<br />

se vaikuttaa työyhteisöön, mm.<br />

jokapäiväisiin keskustelunaiheisiin,<br />

juhliin ja illanviettoihin.<br />

Itse opetustyössä sukupuoli ei<br />

ole erottava tekijä.<br />

Koska peruskoulussa kuitenkin<br />

miehet ovat lukumäärältään vähemmistönä,<br />

heitä voisi Pentikäisen<br />

mielestä olla siellä nykyistä<br />

enemmän.<br />

Naisten ja miesten töistä Pentikäisellä<br />

on omat, omaan tilanteeseen<br />

sopivat käsitykset.<br />

– En esimerkiksi ole mikään<br />

näppärä timpuri – mikä on suuri<br />

vahinko. Kun on ikänsä opiskellut,<br />

ei ole ollut aikaa oppia<br />

”miesten töille”.<br />

Pojille ryhmä on<br />

tärkeä<br />

Erityisopettajalle jatkuva opiskelu<br />

ja vuorovaikutus ovat tärkeitä<br />

asioita.<br />

Matti Pentikäinen kuunteli<br />

lastenpsykiatri Jari Sinkkosta<br />

maaliskuussa <strong>Pori</strong>ssa. Millaisia<br />

eväitä kuuluisa luennoija antoi<br />

koulutyöhön?<br />

– Minulle oli yllätys, että Sinkkonen<br />

näkee yläkouluikäiset<br />

pojat hyvin stereotyyppisinä.<br />

He hyväksyvät vain tietyt, kapea-alaiset<br />

harrastukset. Esimerkiksi<br />

urheilua ja musiikkia<br />

pitäisi katsoa laveammalla<br />

sihdillä.<br />

– Mielenkiintoista on, että porukka,<br />

jengi, sakki – ne kaikki<br />

ovat pojille äärimmäisen tärkeitä.<br />

Pohjana lienee hätä omasta<br />

miehen mallista. Pahin tapa<br />

lyödä joku ryhmän ulkopuolelle,<br />

on nimittää hänet homoksi.<br />

Matti Pentikäinen menee mietteliääksi,<br />

kun puhumme nuorten<br />

ja aikuisten välisestä kommunikaatiosta.<br />

Varhainen,<br />

avoin ja rehellinen asioista keskustelu<br />

on paras konsti ongelmia<br />

vastaan. Tuki haetaan varsin<br />

usein ulkopuolelta.<br />

– Mannerheimin Lastensuojeluliiton<br />

tukipuhelimet ovat hyviä.<br />

Silti mietin, miksi nuoret niitä<br />

niin paljon käyttävät. Toki on<br />

hyvä, että he eivät ole vain kavereiden<br />

informaation varassa.<br />

Käytössä on vankkaa ja kiistatonta,<br />

tutkittua tietoa, että oppilaat<br />

eivät viihdy koulussa.<br />

– Nuoret sanovat usein, että<br />

opettajat eivät kuuntele heitä.<br />

Tämä ei aina pidä paikkaansa,<br />

sanoo Matti Pentikäinen.<br />

Erityisopettajan haastattelu<br />

osoittaa taas kerran, että kehuista<br />

huolimatta suomalaisessa<br />

koulussa riittää parannettavaa.<br />

Tulos on hyvä vain<br />

siinä tapauksessa, että mukana<br />

ovat oppilaat, heidän vanhempansa<br />

ja kouluyhteisö. Kaikkia<br />

tarvitaan.<br />

Satakunnan ammattikorkeakoulu<br />

järjesti seminaarin sosiaali- ja<br />

terveysalan täydennyskoulutuksena<br />

<strong>Pori</strong>ssa. Luennoitsijana toimi<br />

lastenpsykiatri Jari Sinkkonen,<br />

joka käsitteli poikien kehityksen<br />

erityispiirteitä.<br />

Teksti ja kuva<br />

Kristiina Suutari<br />

Mikä on ”klinikka” koulussa?<br />

Erityisopettaja Matti Pentikäisellä on paitsi henkilökohtaista myös työperäistä kokemusta pojan elämästä<br />

Klinikaksi sanotaan luokkaa, jossa oppilaat saavat apua oppimisvaikeuksiinsa.<br />

Tavallisimmat aineet ovat englanti, ruotsi, matematiikka ja<br />

äidinkieli. Opetus on yksilöllistä. Järjestelmä on joustava, oppilas voi<br />

saada apua yhden tunnin, toiset osallistuvat koko yläkoulun ajan.

10<br />

Työn ääniä<br />

Henkilöstö mukana pääterveysaseman<br />

uudistamisessa<br />

Terveysviraston laboratorio on saanut ajanmukaiset tilat. Näytteenotto<br />

voidaan nyt hoitaa ripeästi ja asiakkaan intimiteettisuojaa entistä paremmin<br />

kunnioittaen.<br />

– Nyt ovat odotustilat tyhjät. Niin nopeasti se aamuruuhka<br />

meni, huomaa Leena Tingander.<br />

Labran tiloissa istuskellaan ja odotellaan kutsun kuulumista.<br />

Intimiteettisuoja toimii, vaikka<br />

asiakasvirrat ovat valtavat. Viime<br />

vuonna näytteenotossa kävi<br />

70 000 henkilöä.<br />

Muutoksia entiseen on useita:<br />

eri paikkaan siirtynyt sisäänkäynti<br />

ja vuoronumerojärjestelmästä<br />

luopuminen.<br />

Pääterveysaseman näytteenottolaboratorioon<br />

tullaan joko<br />

valmiin aikavarauksen kanssa –<br />

tai joissakin tapauksissa, esimerkiksi<br />

päivystyskäynneille – palveluluukulle<br />

ilmoittautumalla.<br />

”Tämä on<br />

yhden luukun<br />

periaate –<br />

eikä käytössä<br />

ole vuoronumeroita.”<br />

Kummallekin asiakasryhmälle<br />

hoitajan kutsu kertoo, milloin<br />

kysymyksessä on oma vuoro.<br />

Sisäänkulku näytteenottoon on<br />

muuttunut ja selkeytynyt. Kun<br />

ennen tultiin pääovesta, käytetään<br />

nyt uutta ovea terveysasemarakennuksen<br />

keskustan puoleisessa<br />

päädyssä.<br />

Uusi käytäntö vaatii aina opettelua<br />

ja totuttelua. Kun järjestelyihin<br />

on saatu jonkin verran<br />

tuntumaa, voi niiden tarkoituksellisuutta<br />

ja toimivuutta jo pikkuisen<br />

alkaa arvioida.<br />

Henkilöstö<br />

vaikuttamassa<br />

Osastonhoitaja Leena Tinganderilla<br />

on kokemusta vanhan ja<br />

uuden käytännön eroista. Hänelle<br />

ei ole epäselvää, että muutostyöt<br />

olivat enemmän kuin<br />

tarpeen.<br />

– Laboratoriossa oltiin 28 vuotta<br />

samoissa tiloissa. Koko aikana<br />

ei tehty edes kunnollista<br />

peruskorjausta, pientä pintaremonttia<br />

vain. Tilat eivät olleet<br />

nykyvaatimusten tai asiakasmäärien<br />

edellyttämällä tasolla.<br />

Tämä korjausprosessi alkoi<br />

vuonna 2005. Silloin oli ensimmäinen<br />

ohjausryhmän kokous.<br />

Tinganderin mielestä on kiitettävää<br />

ja välttämätöntä, että<br />

työntekijöiltä kyseltiin näkemyksiä<br />

muutostöissä.<br />

– C-rakennuksen ykköskerroksen<br />

peruskorjauksen on suunnitellut<br />

kaupunginarkkitehti<br />

Pentti Klemetti. Hän kyseli<br />

henkilökunnalta tärkeitä kysymyksiä.<br />

Me saimme sanoa mielipiteemme<br />

kaikesta. Lisäksi<br />

käytiin tutustumassa Tampereella<br />

ja Kuopiossa tehtyihin<br />

ratkaisuihin.<br />

Aina kun ollaan muutosten<br />

edessä, tulee esille kysymys remontoidako<br />

vanhaa vai rakentaako<br />

uutta.<br />

– Päädyimme remonttiin. Siksi<br />

oli mietittävä, kuinka saadaan<br />

toivottu ratkaisu jo olemassa<br />

oleviin ulkoseiniin.<br />

Tinganderin vastuulla ei ollut<br />

vain oma näkökulma keskustelussa,<br />

vaan oli otettava huomioon<br />

koko osaston kanta.<br />

– Olen ollut sanantuoja. On<br />

piirretty ja piirrätetty kohtia<br />

uudestaan. Kyllä siinä saatiin<br />

oikeasti vaikuttaa, löytyi kompromissi,<br />

hän kuvailee prosessia.<br />

Leena Tingander naurahtaa<br />

pikkuisen ja sanoo, ettei kolmeakymmentä<br />

naista ihan koko<br />

ajan kuunneltu. Mahdotonta se<br />

olisi ollut!<br />

Systeemi muuttui<br />

Nykyään asiakkaan ei tarvitse<br />

ilmoittautua luukulle, jos<br />

hänellä on etukäteen varattu<br />

aika. Hän voi istua suoraan<br />

odottamaan vuoroaan. Joka<br />

huoneessa on näytteenottajalla<br />

ajanvarauskirja.<br />

– Tämä on yhden luukun periaate,<br />

iloitsee Tingander.<br />

– Jos tulee päivystyspotilaana,<br />

pitää mennä ilmoittautumisen<br />

kautta. Päivystävä lääkärihän<br />

voi lähettää tänne. Silloin voi<br />

tulla ilman ajanvarausta ja täytyykin<br />

tulla.<br />

Vaikka järjestely on jo toiminut<br />

kolme kuukautta ja se on<br />

hyväksi havaittu, ei se välttämättä<br />

ole heti aukoton.<br />

– Kysymyksiä riittää kulkusuunnista<br />

ja paikoista, vaikka<br />

kuinka viitoitetaan.<br />

Henkilöstö on tottunut opastamaan.<br />

– Ongelmia on. Systeemiä täytyy<br />

vielä hioa. Meillä on seitsemän<br />

näytteenottajaa. Piti<br />

esimerkiksi miettiä, miten merkitään,<br />

jos joku ei tulekaan.<br />

Odotamme tietysti, että systeemi<br />

on paljon parempi kuin entinen.<br />

Asiakkaat ainakin sanovat,<br />

että nyt sujuu hyvin, osastonhoitaja<br />

Leena Tingander kertoo.<br />

Tingander toteaa, että laboratorio<br />

toimii aika lailla itsenäisesti.<br />

– Ulkopuolinen ei voi tulla sanomaan,<br />

miten me työmme<br />

teemme. Itse on mietittävä. Paljon<br />

on muuttunut. Ennen kuusi<br />

asiakasta ja kuusi näytteenottajaa<br />

touhusi miten taisivat samassa<br />

huoneessa.<br />

– Koko ajan oli pieni häly. Ei<br />

sitä silloin huomannut, kuinka<br />

rasittavaa se oli. Kun nyt on hiljaisuus,<br />

huomaa, että yhden asiakkaan<br />

palveleminen kerrallaan<br />

on luksusta.<br />

Myös asiakas on taatusti mielissään<br />

rauhallisuudesta. Näytteenottotilanteissa<br />

kysytään ja<br />

kysymyksiin vastataan aika intiimejä<br />

asioita.<br />

Intimiteettisuoja toimii, vaikka<br />

asiakasvirrat ovat valtavat. Viime<br />

vuonna näytteenotossa kävi<br />

70 000 henkilöä.<br />

Näytteidenotto on<br />

monipuolista<br />

Sairaanhoitaja Paula Hämäläinen<br />

iloitsee myös uudesta hoitokäytännöstä,<br />

joka auttaa henkilökuntaa<br />

jaksamaan työssä.<br />

– Remontin aikana elettiin työmaalla.<br />

Oli aikamoinen kilinä<br />

ja kolina. Kun joku porasi, ei<br />

kuultu muuta. Kestettiin, kun<br />

tiedettiin, että kysymyksessä oli<br />

siirtymävaihe.<br />

Työ alkaa aamuseitsemältä. Hämäläisen<br />

päivästä osan haukkaavat<br />

ihopistokokeet, eli ammattikielellä<br />

prickit.

11<br />

”Oli aikamoinen<br />

kilinä ja kolina.<br />

Kun joku porasi,<br />

ei kuultu muuta.<br />

Kestettiin, kun<br />

tiedettiin, että<br />

kysymyksessä oli<br />

siirtymävaihe.”<br />

Äiti on tullut käymään lasten kanssa terkkarissa: Maarit<br />

Myllymäki, Emilia ja Aleksi.<br />

Sairaanhoitaja Paula Hämäläinen arvostaa entistä rauhallisempaa<br />

näytteenottoa.<br />

– Niillä testataan allergioiden<br />

varalta.<br />

– Toisella käytävällä ovat EKG<br />

ja rasitus-EKG. On gynekologinen<br />

näytteenotto, on sokerija<br />

laktoosirasituskokeitten teko,<br />

Hämäläinen luettelee.<br />

Työntekijöillä<br />

vuorottelujärjestelmä<br />

– Tietyt ihmiset tekevät viikon<br />

yhtä tiettyä työtä ja vaihtavat<br />

sitten, esimerkiksi gynekologisista<br />

kokeista sydänrasituksiin.<br />

Mutta on tehtäviä, joita hoitavat<br />

aina tietyt työntekijät.<br />

– Huumepissojen otto esimerkiksi<br />

kuuluu tietyille, siihen<br />

tehtävään koulutetuille työntekijöille.<br />

Samoin MRSA-näytteet<br />

ottavat aina tietyt ihmiset.<br />

– Meillä saa käydä myös Satakunnan<br />

sairaanhoitopiirin lähetteellä<br />

näytteenotossa, valottaa<br />

Hämäläinen.<br />

Satakunnan keskussairaala pystyy<br />

näin lyhentämään jonoaan.<br />

– Ei siellä niin isot näytteenottotilat<br />

ole!<br />

– Moni saa valita minne menee,<br />

mutta tulee mieluummin tänne.<br />

Tämä on tuttu paikka. Sydänfilmiläiset<br />

otetaan ensin. Sen<br />

jälkeen heistä otetaan verinäyte.<br />

Me toivomme, että sairaanhoitopiiri<br />

tilaisi asiakkaille ajan.<br />

Hämäläinen on huomannut<br />

asiakkaiden tyytyväisyyden.<br />

Näytteenottoon tulevat pitävät<br />

siitä, että kohtelu on heidän<br />

sen hetkistä tilannettaan<br />

kunnioittavaa.<br />

Odotustilassa silti<br />

odottajia?<br />

Laboratorion puolella on kaksi<br />

isoa aulamaista huonetta, jossa<br />

ihmisiä istuu odottamassa.<br />

Eikö järjestelmän pitänyt sujua<br />

niin, että odotusaika lyhenee<br />

ratkaisevasti, ellei sitten katoa<br />

kokonaan?<br />

Ovi aukeaa ja viileää ilmaa tulvii<br />

sisälle.<br />

– Löytyipäs oikea ovi, riemuitsee<br />

päädystä sisään tullut. –<br />

Missäs se teline on? Mistä se<br />

lappu otetaan?<br />

Hätääntyneen oloiseen kyselyyn<br />

vastaa tällä kertaa ensimmäisenä<br />

vertaisryhmä.<br />

– Ei tarvita lainkaan jonotuslappua,<br />

yksi kertoo.<br />

– Saa mennä suoraan tuonne<br />

luukulle, ellei ole varattuna aikaa,<br />

jatkaa toinen.<br />

– Ja jos on aika, niin tänne istumaan.<br />

Täältä kutsuvat, kun oma<br />

vuoro tulee, rauhoittaa kolmas.<br />

– Jaa, kutsuvat? Entä jos ei kuule?<br />

Jos on huono kuulo? Kyllä<br />

se vanha systeemi oli parempi.<br />

Näki ainakin numeron, protestoi<br />

neljäs.<br />

<strong>Pori</strong>n pääterveysaseman löytänyt<br />

kaupunkilainen istuu kuitenkin<br />

huojentuneena toisten<br />

seuraan.<br />

Uusi käytäntö ei siis poista<br />

odottelua. Siihen on monta syytä.<br />

Joillekin asiakkaille järjestyy<br />

kyyti parhaiten heti aamulla,<br />

jotkut haluavat muuten vaan<br />

saapua ajoissa paikalle. On niitäkin,<br />

jotka haluavat olla perillä<br />

ensimmäisenä.<br />

He eivät ainakaan myöhästy!<br />

Myöhästyneen pitää mennä uudelleen<br />

ilmoittautumaan. Äiti<br />

lapsineen tietää käytännön.<br />

– Me tulimme kokeisiin. Me on<br />

käyty täällä ennenkin!<br />

Muutostöitä riittää<br />

edelleen<br />

Terveysjohtaja Pekka Satomaa<br />

on helpottunut, kun töihin loppujen<br />

lopuksi päästiin käsiksi.<br />

Aloittaminen ei ole sama asia<br />

kuin valmis.<br />

– Resursoinnin kanssa on pitkin<br />

matkaa ollut ongelmia. On<br />

tehty alun perin kokonaissuunnitelma<br />

12 vuoden ajalle, mutta<br />

se jana pitkittyy 15–20 vuoteen,<br />

pääasiassa rahoituskysymykseen<br />

ja priorisointiin liittyen. Kustannusarviot<br />

vaihtelevat 35–50<br />

miljoonan euron välillä.<br />

Hankalaksi pääterveysaseman<br />

muutostyön tekee sekin,<br />

että toimintaa on koko ajan.<br />

Siksi väki siirtyy paikasta toiseen.<br />

Nyt siirtyminen jatkuu ja<br />

jatkuu.<br />

– Koko ruljanssin piti olla ohi ja<br />

talossa valmista suunnitelman<br />

mukaan vuonna 2012. Siitä se<br />

on siirtynyt vähintään viidellä<br />

vuodella. Peruskorjauksen ensimmäisen<br />

osan, laboratorion<br />

näytteenoton ja poliklinikan<br />

tilojen uudistamisen, piti alkaa<br />

vuonna 2005. Aloitus siirtyi<br />

vuoteen 2007. Nyt siitä on valmistunut<br />

puolet.<br />

Muutostöiden keskellä ehkä kovinta<br />

meteliä pitävä – ja sitä vastedeskin<br />

jatkava – kirvesmies<br />

Pasi Lepistö TPK:sta on ollut<br />

työmaalla reilun vuoden.<br />

– Valmistumisaikaa ei tiedetä.<br />

Kun yksi kohta on valmis, jatketaan<br />

eteenpäin.<br />

Työ korjausrakentamisessa on<br />

Lepistön mukaan haastavaa.<br />

– On se erilaista kuin uuden<br />

tekeminen, vaihtelevampaa.<br />

Et tee yhtä ja samaa, vaan teet<br />

kaikkea.<br />

Pasi Lepistö ja hänen työkaverinsa<br />

ovat tukkineet ovia ja eristäneet.<br />

He ovat purkaneet seiniä<br />

ja tilkinneet läpivientejä, taiteilleet<br />

timanttireikiä ja -leikkauksia,<br />

poranneet, hakanneet ja<br />

lyöneet lekalla.<br />

Kun laboratorion näytteenoton<br />

tiloissa alkaa olla valmista, työt<br />

jatkuvat muualla.<br />

– Entinen labran näytteenotto<br />

muutetaan toiseen tarkoitukseen.<br />

Tietysti on ihan hyvä,<br />

että töitä riittää ja on riittänyt.<br />

Olen ollut kaupungilla töissä 27<br />

vuotta.<br />

Pasi Lepistö arvioi, että pääterveysasema<br />

tulee tehtyä perusteellisesti<br />

kuntoon.<br />

– On siinä monta moneksi!<br />

Teksti ja kuvat<br />

Kristiina Suutari<br />

Kirvesmies Pasi Lepistö ahkeroi työmaalla. Työn äänet kuuluvat.

12<br />

<strong>Pori</strong> 450 vuotta<br />

Näyttelymestari Markku Hannula<br />

ja näyttelysihteeri Hannele Suominen<br />

ovat urakoineet Juhanasta ja<br />

Juhanan kaupungista juhlanäyttelyn<br />

Satakunnan Museoon.<br />

Björneborg ja Juhana – yhdessä<br />

vuosisatoja<br />

Retken historiaan voi tehdä vierailemalla Satakunnan<br />

Museossa, jossa juhlitaan sekä kaupunkia<br />

että museota.<br />

<strong>Pori</strong> – Juhanan kaupunki -teemalla<br />

Eteläranta ottaa vastaan<br />

kävijöitä koululaisista konkareihin.<br />

Kun <strong>Pori</strong>n 450-vuotinen<br />

taival alkaa tässä vaiheessa olla<br />

useimmille jo tuttu luku, niin<br />

kannattaa muistaa, että Satakunnan<br />

Museokin on ehtinyt<br />

120-vuotiaaksi.<br />

– Satakunnan Museo on yksi<br />

maamme vanhimpia, perustajana<br />

<strong>Pori</strong>n Suomalainen Seura.<br />

Kun museo 1899 siirtyi kaupungille,<br />

esineitä oli silloin jo<br />

useita tuhansia, kertoo tekstiilikonservaattori<br />

ja näyttelysihteeri<br />

Hannele Suominen.<br />

Hannele Suominen ja näyttelymestari<br />

Markku Hannula<br />

ovat urakoineet juhlanäyttelyn<br />

ja tehneet sitä varten runsaasti<br />

tutkimus- ja rakennustyötä.<br />

– Kun näyttelyn työstäminen<br />

aloitettiin, kartoitettiin<br />

1500-lukua ja tyylillisesti renessanssia.<br />

Samalla mietittiin<br />

lainoja: mitä Juhanalle ja hänen<br />

perheelleen kuuluvaa saataisiin<br />

Ruotsista. Lainapyynnöt<br />

lähtivät ennen kesälomia viime<br />

vuonna.<br />

Hannele Suomisen ja muiden<br />

työntekijöiden päänsärky oli,<br />

miten sitoa kaikki <strong>Pori</strong>in ja Satakuntaan.<br />

Aika haluttiin pitää<br />

1500-luvulla, kaupungin perustamisen<br />

kummallakin puolella.<br />

– Seuraavaksi käynnistettiin<br />

selvitys <strong>Pori</strong>n kuninkaankartanosta,<br />

sen loistosta. Tilattiin<br />

pienoismalli aiheeseen perehtyneeltä<br />

helsinkiläisellä Timo<br />

Pitkäseltä.<br />

– Sitä varten piti tutkia täällä<br />

koot ja muut. Alustava työ piirustuksineen<br />

oli iso, Markku<br />

Hannula kertoo.<br />

Piti täsmentää myös, mihin voitiin<br />

historiassa nojata.<br />

– Tiedetään, mitä on siirretty<br />

Ulvilan kuninkaankartanosta<br />

<strong>Pori</strong>in.<br />

On jouduttu miettimään, miten<br />

oli eletty. Molemmat kartanot<br />

olivat aikansa mallitiloja.<br />

Hieno pienoismalli<br />

Suominen ja Hannula iloitsevat<br />

siitä, että aiheen kimpussa oli<br />

iso työryhmä.<br />

– Työryhmän ulkopuolelta<br />

saimme käyttää lisäksi rakennustutkija<br />

Liisa Nummelinin<br />

asiantuntijuutta.<br />

Näyttelysihteeri ja -mestari<br />

uskovat, että tehdystä työstä,<br />

esim. pienoismallista, on iloa<br />

myöhemminkin.<br />

– Se voisi olla tulevaisuudessa<br />

museon perusnäyttelyn osa.<br />

Henkilöhistoria ja<br />

valtapolitiikka<br />

Koululaiset tutustuvat 120-vuotiaaseen Satakunnan Museoon ja <strong>Pori</strong>n<br />

450-vuotisjuhlanäyttelyyn. Näyttely on esillä lokakuun 5. päivään asti,<br />

museo senkin jälkeen!<br />

– Jotta voisimme ymmärtää<br />

Juhanan vaiheita, tulee ensin<br />

katsoa vielä vähän kauemmaksi,<br />

toteaa museonjohtaja Juhani<br />

Ruohonen juhlavuoden<br />

päähenkilöstä.<br />

– Minkälaiseen Ruotsiin Juhana<br />

syntyi, minkälaiset olivat hänen<br />

lähtökohtansa herttuana ja<br />

sittemmin kuninkaana?<br />

– Tanskalaisvetoista Kalmarin<br />

unionia vastustavan kapinan<br />

johdossa ollut Kustaa<br />

Vaasa kruunattiin Ruotsin<br />

kuninkaaksi 1523. Hän vakiinnutti<br />

kuninkaanvaltaa<br />

keskittämällä hallintoa ja siirtymällä<br />

vaalikuninkuudesta<br />

perintökuninkuuteen.<br />

Yksi Kustaan pojista oli Juhana,<br />

joka matkusti nuorena isänsä<br />

kanssa Suomeen. Matkan syynä<br />

oli Venäjää vastaan käytävä sota.<br />

Seuraavana vuonna kuningas<br />

antoi Juhanalle läänityskirjan,<br />

jolla tämä sai herttuakunnakseen<br />

Turun ja Kokemäenkartanon<br />

läänit (eli nykyiset Satakunnan<br />

ja Varsinais-Suomen)<br />

sekä Ahvenanmaan.<br />

– Juhana ilmeisesti mieltyi seutuun<br />

ja ryhtyi etsimään linnoitettavaksi<br />

sopivaa kohtaa. Ulvilassa<br />

ei sellaista ollut, mutta<br />

kaupungille löytyi sopivan<br />

paikka Päärnäisten kylän hiekkaharjulta<br />

lähempänä merta ja<br />

jokisuuta.<br />

Juhanan pitkä uni<br />

Jouko Räty museon arkistosta<br />

kertoo myös Juhanalle sattuneesta<br />

haksahduksesta, joka oli<br />

olla kohtalokas Björneborgille.<br />

– Hovi juhli kuninkaankartanossa,<br />

kuvailee Räty.<br />

– Sattui kuitenkin niin onnettomasti,<br />

että Juhana-herttua<br />

nukkui maanantaina pitkälle iltaan<br />

ja unohti yhden asian. Hänen<br />

olisi pitänyt allekirjoittaa<br />

juhlallisesti valmiiksi laadittu<br />

Björneborgin kaupungin perustamiskirja,<br />

mutta sattuneesta<br />

syystä se jäi. Kuten dokumentit<br />

todistavat, <strong>Pori</strong>n privilegion allekirjoitus<br />

tapahtui, mutta vasta<br />

tiistaina 8. päivänä maaliskuuta<br />

A.D. 1558.<br />

Teksti ja kuvat<br />

Kristiina Suutari<br />

LAPSET JA NUORET<br />

OVAT MUSEON<br />

KUNNIAVIERAITA<br />

Tikku & Melli<br />

Satakunnan Museon kahvilassa<br />

on esillä Satu Paakkalan kuvituksia<br />

Aira Savisaaren lastenkirjaan<br />

Tikku & Melli. Näyttely on<br />

avoinna 1.6.<strong>2008</strong> saakka. Vapaa<br />

pääsy.<br />

Pitää <strong>Pori</strong>sta!<br />

Tositarinoita <strong>Pori</strong>n historiasta<br />

Nukketeatterin Sytkyjen jännittävä<br />

esitys tarjoaa lapsille tuokiokuvia<br />

<strong>Pori</strong>n historiasta. Esityksen<br />

on valmistanut Sytkyjen<br />

Juha Laukkanen, paperinuket<br />

Susanna Kaapu ja pienoismallit<br />

Satakunnan Museon näyttelymestari<br />

Markku Hannula.<br />

Musiikkina soivat mm. Selim<br />

Palmgrenin sävellykset ja Juhanan<br />

veljen, Erik XIV:n fanfaari.<br />

Esityksessä kuullaan myös aitoa<br />

renessanssiajan musiikkia.<br />

Esitysajat: la 26.4. klo 12, 13, 14<br />

ja 15, Museoiden yönä la 17.5.<br />

klo 17 ja 18, su 18.5. klo 12 ja<br />

13. Vapaa pääsy.<br />

Nikkaroi mieleisesi<br />

pienoismaja!<br />

Perinteinen lasten rakennuspaja<br />

Rakennuskulttuuritalo Toivossa<br />

Museoiden yönä lauantaina<br />

17.5. Avoinna kello 11–15.<br />

Yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton<br />

kanssa. Vapaa<br />

pääsy.<br />

Kivikaudelta kaupunkiin –<br />

Lasten kesäleirit 3.–6.6.<strong>2008</strong><br />

ja 10.–13.6.<strong>2008</strong><br />

Lasten historialeirit 4.–6. luokkalaisille<br />

lapsille. Tutustutaan<br />

Satakunnan ja <strong>Pori</strong>n menneisyyteen<br />

kivikaudelta nykypäivään.<br />

Satakunnan Museon, Rakennuskulttuuritalo<br />

Toivon ja <strong>Pori</strong>n<br />

lastenkulttuurikeskuksen yhteishanke.<br />

Hinta 60 €/lapsi, saman<br />

perheen lapset 50 €/lapsi.<br />

Ilmoittautumiset ja lisätietoja:<br />

Satakunnan Museo,<br />

museolehtori Carita Tulkki<br />

044 701 1054,<br />

carita.tulkki@pori.fi

13<br />

<strong>Pori</strong> 450 vuotta<br />

Juhlavuosi kukkii<br />

Kaupungin kasvihuoneella näyttää jo sangen<br />

kesäiseltä. Ensimmäiset kesäkukat on kylvetty<br />

jo helmikuussa. Hieman lyhyemmän kasvuajan<br />

tarvitsevia kylvetään parasta aikaa.<br />

Talvi ja kevät ovat kasvihuoneella<br />

kiireistä aikaa. Kylvämisen<br />

lisäksi suoritetaan mullan-<br />

ja ruukunvaihtoa. Töiden<br />

tahti kiihtyy kesän lähestyessä.<br />

Tavoitteena on, että kasvit olisivat<br />

istutuskunnossa kesäkuun<br />

alussa.<br />

– Perinteisesti olemme pitäneet<br />

kesäkuun 12. päivää istutusten<br />

rajapyykkinä, sillä sen jälkeen<br />

säät ovat yleensä suotuisia herkille<br />

kesäkukille eikä yöpakkasia<br />

enää ole, kasvihuonepuutarhuri<br />

Mari Sainio kertoo.<br />

– Nykyaikoina säät ovat tosin<br />

niin arvaamattomia, että toukokuussa<br />

saattaa olla hellettä ja juhannuksena<br />

hallaa. Lopullisesta<br />

istutusajankohdasta päätetään,<br />

kun säätiedotukset vakuuttavat<br />

meidät kesän alkamisesta, hän<br />

jatkaa.<br />

Kasvihuoneella töitä<br />

ympäri vuoden<br />

Kesän istutusten suunnittelutyöt<br />

aloitetaan aina jo edeltävän<br />

kesän lopussa. Kaikki istutukset<br />

kuvataan. Syksyn aikana<br />

pohditaan, missä on onnistuttu<br />

ja olisiko jossain parantamisen<br />

varaa.<br />

Töitä siis riittää vuoden ympäri.<br />

Istutusten aikataulut täytyy<br />

miettiä tarkkaan. Kaikki mitä<br />

voidaan, pyritään tekemään<br />

etukäteen.<br />

Kesäksi kasvihuoneelle saadaan<br />

muutama käsipari lisää,<br />

mutta muutoin työt tehdään<br />

vakiomiehityksellä.<br />

– Onneksi meillä on täällä niin<br />

kokenutta ja ammattitaitoista<br />

työvoimaa, että suuremmatkin<br />

työrupeamat hoituvat mallikkaasti,<br />

Sainio kiittelee.<br />

Kesän ykköskohde on<br />

Raatihuoneenpuisto<br />

Viime kesän suuri projekti oli<br />

Raatihuoneenpuiston perusteellinen<br />

uudistaminen juhlakuntoon<br />

kuluvaa vuotta silmällä<br />

pitäen.<br />

– Puistossa on uusittu suihkulähde,<br />

kastelujärjestelmä ja<br />

nurmikko. Myös istutusalueet<br />

on kunnostettu. Puisto on nyt<br />

kesää varten hienossa mallissa.<br />

Olemme saaneet työstämme<br />

mukavasti palautetta, josta<br />

suurin osa on onneksi positiivista.<br />

Toki parannusehdotuksiakin<br />

tulee, Sainio kertoo hymyillen.<br />

Koska suurimmat työt ovat jo<br />

valmiina, ei juhlavuosi aiheuta<br />

suuria muutoksia. Jotakin uutta<br />

on kuitenkin luvassa.<br />

– Tänä kesänä tärkeässä roolissa<br />

on remontoidun kaupungintalon<br />

piha, joka sekin on kokenut<br />

muodonmuutoksen. Pihalle<br />

on ilmestynyt näyttävä kivetys<br />

ja lämpimien säiden tultua paikalle<br />

tuodaan kesäkukkia piristämään<br />

harmaata ilmettä.<br />

Kukkia nähdään tänä keväänä<br />

ja kesänä sellaisissakin paikoissa,<br />

joissa niitä ei ole aiemmin<br />

ollut.<br />

– Istutimme syksyllä kaupungin<br />

sisääntuloväylien liikenneympyröihin<br />

tulppaaneja, jotka kevään<br />

edistyessä nousevat esiin,<br />

Sainio kertoo.<br />

Kukkien kiireinen kesä<br />

Osa <strong>Pori</strong>n lukuisista kesätapahtumista<br />

tuo lisätöitä myös<br />

kasvihuoneen väelle. Reposaaren<br />

Loma-asuntomessuille on<br />

suunnitteilla tavallista enemmän<br />

kesäkukkia.<br />

– Istutimme jo viime kesänä<br />

niin sanottuja kokeilukasveja<br />

messuja ajatellen. Uusia kasvejahan<br />

ei voi noin vaan kylvää<br />

ja ottaa käyttöön, vaan niiden<br />

toimivuutta pitää ensin testata.<br />

Loma-asuntomessujen kaltaisten<br />

erikoiskohteiden suunnittelutyöt<br />

aloitetaan siksi jo aina<br />

edellisellä kasvukaudella, Mari<br />

Sainio selostaa.<br />

Kesän toinen suuri lisäpanostusta<br />

vaativa tapahtuma on<br />

SuomiAreena heinäkuussa.<br />

Tuolloin kaupunginpuutarhan<br />

väki on mukana Hanhipuiston<br />

istutustapahtumassa.<br />

”Muumit” taas kadulle<br />

Eetunaukiolta ja kävelykadulta<br />

tutut kukkatornit ilmestyvät tänäkin<br />

vuonna katukuvaan.<br />

– Kukkatornit kasvatetaan kasvihuoneella<br />

mahdollisimman<br />

Mari Sainio esittelee kesäkukkien<br />

taimia.<br />

reheviksi, jotta tukirakenne<br />

saadaan piiloon. Jos rakenteet<br />

jäävät näkyviin, innostuu joku<br />

heti kiipeilemään näissä meidän<br />

”muumeissamme”, Sainio<br />

naurahtaa.<br />

– Toivomme tästä kesästä hieman<br />

edellisiä sateisempaa, jotta<br />

kukkia ei tarvitsisi kiertää jatkuvasti<br />

kastelemassa. Vaihtelevat<br />

säät tekevät kasvien hoidosta<br />

joskus haastavaa, Sainio toteaa.<br />

Teksti ja kuva Katri Ojala<br />

Viherkasveja vuokralle<br />

Vuokraajien mukaan lähtee laakeripuita sekä tuuheita sorvarinpensaita.<br />

Teksti ja kuva Katri Ojala<br />

Kaupunginpuutarhan pyörittämällä<br />

viherkasvien vuokrauksella<br />

on pitkät perinteet, mutta<br />

siitä huolimatta yllättävän harva<br />

on palvelusta selvillä.<br />

Kuka tahansa on tervetullut<br />

vuokraajaksi. Vuokrattavat kasvit<br />

ovat pääasiassa suurempia<br />

viherkasveja kuten laakeripuita,<br />

sorvarinpensaita ja saniaisia.<br />

Juhlien piristykseksi<br />

Yleensä kasveja vuokrataan elävöittämään<br />

juhla- tai kokoustilaa.<br />

Yksityiset henkilöt saattavat<br />

hakea muutaman kasvin<br />

ylioppilasjuhliin, kun taas koulut<br />

haluavat suurempia kokonaisuuksia<br />

päättäjäistilaisuuksiin.<br />

Vuokrausta tapahtuu myös paljon<br />

kaupungin sisälle. Esimerkiksi<br />

museoille viedään kasveja<br />

näyttelyiden avajaisiin.<br />

Suurimmat sesongit sijoittuvat<br />

koulujen loppumiseen toukokuulle<br />

ja jazzeille heinäkuussa.<br />

Juhlavuonna vuokrattavien kasvien<br />

määrä on hieman normaalia<br />

suurempi.<br />

Joustavaa palvelua<br />

Haluamansa kasvit voi itse käydä<br />

valikoimassa kasvihuoneella,<br />

mutta soittamallakin asiat<br />

hoituvat.<br />

– Vuokratut kasvit voidaan toimittaa<br />

paikalle tai ne voi itse<br />

käydä hakemassa. Yksityiselle<br />

henkilölle noutaminen on<br />

yleensä taloudellisempi vaihtoehto,<br />

kasvihuonepuutarhuri<br />

Mari Sainio kertoo.<br />

– Viherkasvin vuorokausivuokra<br />

on 6 euroa, lopullinen hinta siis<br />

7,32 euroa. Joskus asiakas haluaa<br />

lisäksi pieniä ruukkukukkia.<br />

Silloin hinnoista neuvotellaan<br />

erikseen, Sainio jatkaa.<br />

Useat juhlat ja tilaisuudet sijoittuvat<br />

viikonlopulle, jolloin<br />

kasvihuoneella ei ole henkilökuntaa.<br />

Vuokrattavat kasvit voi<br />

kuitenkin noutaa jo perjantaina<br />

ja palauttaa maanantaina. Asiakasta<br />

veloitetaan tällöin vain<br />

niiltä päiviltä, joina kasvit ovat<br />

olleet käytössä.

14<br />

Juuret <strong>Pori</strong>ssa<br />

Yrittäjäsuvun<br />

vesasta<br />

kansainvälinen<br />

tenoritähti<br />

sissä produktioissa. Yksi uran<br />

huikeimmista kokemuksista<br />

on Englannissa tehty hiphopooppera.<br />

musiikkia ei jälkikasvulle väkisin<br />

tuputeta. Nyt poika haaveilee<br />

rokkarin urasta; kuopus tahtoo<br />

poliisiksi tai tutkijaksi.<br />

Näkeehän sen päällepäin, että mies nauttii työstään.<br />

Ville Salonen käy <strong>Pori</strong>ssa sukuloimassa<br />

aina, kun työt antavat<br />

myöden.<br />

– Ei se, että asun Helsingissä<br />

tee minusta vähemmän porilaista.<br />

Puhun porin murretta ja<br />

sanon aina olevani nimenomaan<br />

porilainen tenori, Salonen toteaa<br />

syntyjuuristaan.<br />

Salosen Leipomo on ollut koko<br />

suvun yhteisprojekti. Ville<br />

aloitti torimyyjänä 6-vuotiaana.<br />

Myöhemmin 1990-luvun alussa<br />

tuli kuvioihin uusi perheyritys,<br />

Paratiisin Taimitarha.<br />

– Kesät tulee huhkittua taimitarhalla<br />

vieläkin. Selkähän siinä<br />

tulee aluksi kipeäksi, kun sisätyöntekijä<br />

siirtyy ulkohommiin,<br />

Salonen myhäilee.<br />

Armeijan jälkeen nuoren miehen<br />

elämä vei Tampereelle, yliopistoon<br />

lukemaan kansainvälistä<br />

politiikkaa.<br />

on kaikista kallein ja haasteellisin<br />

taide-muoto.<br />

Salosella ei mene viikkoa ilman<br />

koelauluja.<br />

– Aloitin koelaulut 6-vuotiaana<br />

ja edelleen ne ovat yhtä kauheita<br />

tilaisuuksia. Siihen ei totu<br />

koskaan.<br />

Epäsäännöllinen freelancerin<br />

työ ei ole Saloselle kuitenkaan<br />

rasite vaan päinvastoin mahdollisuus<br />

toteuttaa itseään useissa<br />

eri projektissa.<br />

– Nyt olen oma herrani ja tyytyväinen<br />

tilanteeseen. Aina pitää<br />

pyrkiä siihen, että työn alla<br />

oleva tuote – on se sitten lauluesitys<br />

tai jokin muu – on itselle<br />

perusteltu ja, että se ”myy”, tähtitenori<br />

pohtii.<br />

Salonen joutuu matkamaan<br />

työn perässä sinne, missä sitä<br />

kulloinkin on.<br />

Joskus sanat unohtuvat kesken<br />

kaiken, ammattilaiseltakin. Ihminen<br />

ei ole kone. On osattava<br />

nauraa itselleen ja annettava<br />

anteeksi.<br />

Suomen kielellä aukkojen paikkaaminen<br />

luonnistuu vielä,<br />

mutta vierailla kielillä se on vähän<br />

haastavampaa.<br />

Haaveissa talvi<br />

sitruspuiden katveessa<br />

Kiinnostavan tarjouksen edessä<br />

Salosen perheessä ollaan valmiita<br />

muuttamaan jopa ulkomaille.<br />

– Sellainen maa olisi mukava,<br />

missä sitruspuut menestyvät<br />

talvella. En laittaisi Pohjois-Italiaa<br />

lainkaan pahakseni.<br />

Suomalaista huipputenoria on<br />

kuultu monissa kansainväli-<br />

– Se oli kansainvälistä, uraa uurtavaa<br />

taidetta, jossa yhdistettiin<br />

nuorten hiphop-kulttuuria klassiseen<br />

musiikkiin. Teimme Mozartin<br />

Cosi fan Tutten, joka sai<br />

Englannissa aivan mielettömän<br />

vastaanoton.<br />

Lasten kanssa lavalla<br />

Salonen on tehnyt viime aikoina<br />

paljon töitä lasten parissa.<br />

Vastikään hän ohjasi porilaisia<br />

lapsia Palmgren-opistolla esitetyssä<br />

Sotajoulukuu-oopperassa.<br />

Ensi kesänä Ville Salonen nähdään<br />

koirapuvussa Savonlinnan<br />

Oopperajuhlilla. Kyseessä on<br />

lastenooppera 7 Koiraveljestä.<br />

– Lasten kanssa työskenteleminen<br />

on vähän kuin olisi armeijassa.<br />

Lapset kyllä tottelevat,<br />

kun heille antaa selkeät käskyt<br />

ja tekee itse mukana. He ovat samanlaisia<br />

esiintyjiä ja ammattilaisia<br />

kuin me aikuisetkin, Salonen<br />

toteaa pilke silmäkulmassa.<br />

– Pääasia on, että lapset saavat<br />

onnistumisen kokemuksen<br />

ja nauttivat siitä, mitä yhdessä<br />

tehdään.<br />

Salosen esikoispoika on esiintynyt<br />

isän mukana oopperassa nelivuotiaana.<br />

Vaikka kokemus oli<br />

molemmin puolin myönteinen,<br />

Vanhoja klassikoita ja<br />

nykymusiikkia<br />

Paljon on koettu ja paljon on<br />

vielä kokematta. Yksi Ville<br />

Salosen unelmarooleista olisi<br />

Tsaikovskin Jevgeni Onegin<br />

Lenski.<br />

– Menisin tekemään sen, koska<br />

vaan, ihan mihin vaan<br />

pyydettäisiin.<br />

Salonen tekee paljon myös nykymusiikkia.<br />

Hän on kantaesittänyt<br />

kaiken kaikkiaan neljä<br />

teosta.<br />

– Toisin kuin klassikkoja esitettäessä<br />

ihmiset eivät tiedä, mitä<br />

odottaa. Kun tekee jotain uutta,<br />

on mahdollisuus laittaa itsestään<br />

enemmän likoon. On<br />

helpompaa aloittaa puhtaalta<br />

pöydältä.<br />

Heinäkuussa Ville Salonen kiitää<br />

suoraan Savonlinnasta ilmojen<br />

halki Kirjurinluodon Suureen<br />

viihdekonserttiin.<br />

– Esittämäni kappaleet ovat<br />

tenorien klassisia rakkauslauluja.<br />

Toivon, että konsertista<br />

muodostuisi rento kesäpäivän<br />

piknik-hetki.<br />

Teksti Virpi Laiho<br />

Kuvat Eetu Henttonen<br />

– Minusta piti tulla diplomaatti.<br />

Kieliopinnoista on ollut Saloselle<br />

paljon hyötyä. Hän hallitsee<br />

keskeisimmät oopperakielet.<br />

Poikakuoron<br />

kasvatista onnellinen<br />

freelancer<br />

Vuonna 1979 Salonen aloitti<br />

poikakuorossa, jossa hän lauloi<br />

yksitoista vuotta kunnes pyrki<br />

Palmgren-opiston klassisen<br />

laulun linjalle.<br />

– Teen kaikkea laidasta laitaan:<br />

puheteatteria, oopperaa, operetteja,<br />

kirkkomusiikkia, musikaaleja,<br />

konsertteja… Oopperasta<br />

pidän eniten. Siinä yhdistyy<br />

laulaminen ja näytteleminen. Se<br />

– Mielelläni asuisin <strong>Pori</strong>ssa ja<br />

kasvattaisin lapseni siellä. Asuminenkin<br />

olisi monin verroin<br />

halvempaa kuin Helsingissä,<br />

Salonen haaveilee.<br />

Elinikäinen<br />

ramppikuume<br />

Lavalle nouseminen jännittää<br />

joka kerta. Perhoset eivät lennä<br />

vatsanpohjasta, vaikka olisi<br />

kuinka monta onnistunutta kokemusta<br />

takana.<br />

– Nykyään kaikki haluavat harrastaa<br />

jotakin extremelajia. Tunne,<br />

että luovuttaa sisäisen kontrollin<br />

ja antaa palaa, on se juttu,<br />

minkä takia tätä tekee – ja joku<br />

vielä maksaa tästä, Salonen kuvailee<br />

tuntojaan parrasvaloissa.<br />

Viime aikoina Ville Salonen on tehnyt paljon töitä lasten kanssa.

15<br />

<strong>Pori</strong> 450 vuotta<br />

Deus Protector Noster<br />

– kuorolaiset tilaussävellyksen kimpussa<br />

<strong>Pori</strong> Organ −festivaalin avajaiskonsertissa 3. kesäkuuta kuullaan Jukka<br />

Linkolan Deus Protector Noster −tilaussävellyksen kantaesitys.<br />

Ognian Vassilev, Saara Tiainen ja Lenita Koskinen kehuvat kuoron hyvää yhteishenkeä.<br />

<strong>Pori</strong>n 450-vuotisjuhlavuoden<br />

kunniaksi sävelletyn messun<br />

erikoisuus on graduale-osassa<br />

käytetty tyypillinen porilainen<br />

virsi. Messussa ei kuulla laulusolisteja.<br />

<strong>Pori</strong>n Filharmonisen<br />

kuoron ja <strong>Pori</strong> Sinfoniettan lisäksi<br />

Keski-<strong>Pori</strong>n kirkossa esiintyvät<br />

urkutaiteilija Jan Lehtola<br />

sekä saksofonisti Jukka Perko.<br />

− Hengellisen musiikin ja jazzin<br />

yhdistäminen tekevät teoksesta<br />

mielenkiintoisen, <strong>Pori</strong>n<br />

Filharmonisen kuoron taiteellinen<br />

johtaja Ognian Vassilev<br />

kertoo.<br />

Kuoro on harjoitellut tilausmessun<br />

osia sitä mukaa, kun ne ovat<br />

valmistuneet. Ennen sävellystyön<br />

aloittamista Linkola tutustui<br />

kuoroon huolella.<br />

– Valmistautumisaikamme on<br />

todella lyhyt siihen nähden, että<br />

teos on näin iso. Kuorolla on<br />

teoksessa kahdeksan osaa.<br />

– Tämän teoksen tekeminen on<br />

ollut mielenkiintoista, koska aikaisemmat<br />

produktiot ovat olleet<br />

klassisia. Nyt vuorossa on<br />

vähän modernimpaa ja jazzahtavaa<br />

musiikkia, jossa on aivan<br />

erilaiset rytmitykset ja sointukulut.<br />

Tätä on ollut kivaa ja<br />

haastavaa tehdä, kuorolainen<br />

Lenita Koskinen toteaa.<br />

– Vaikka tämä on nykyaikaista<br />

musiikkia, sitä on helppo kuunnella.<br />

Olen varma, että teos iskee<br />

helposti yleisöön, Vassilev<br />

lisää.<br />

Kaikki teoksen osat on nyt luettu<br />

kertaalleen. Isoin ja vaikein<br />

vaihe ns. likainen työ on nyt<br />

tehty. Vassilev vakuuttaa, että<br />

aikataulussa ollaan. Seuraavaksi<br />

yhdistetään messun osat ja aloitetaan<br />

yhteisharjoitukset koko<br />

kuoron kesken.<br />

Vierailla kielillä<br />

laulaminen<br />

Entä miten luonnistuu kuorolaisilta<br />

vierailla kielillä laulaminen?<br />

Suomen lisäksi Deus<br />

Protector Noster –teoksessa<br />

kuullaan englantia, latinaa, italiaa,<br />

espanjaa ja venäjää.<br />

– On mukavaa päästä käyttämään<br />

ja harjaannuttamaan kielitaitoaan<br />

käytännössä, Lenita<br />

toteaa.<br />

– Itselläni on vaikeuksia kielten<br />

lausumisessa, koska en ole<br />

paljon kieliä opiskellut. Onneksi<br />

meitä ovat ohjaamassa Ognian<br />

sekä äänten harjoittaja Mira.<br />

Apua tulee myös kuoroon lukeutuvilta<br />

kielenopettajilta, toinen<br />

aktiivikuorolainen Saara<br />

Tiainen kertoo.<br />

Työmoraali<br />

huipussaan<br />

Pitkät, nelituntiset harjoitukset<br />

perjantaisin työviikon päätteeksi<br />

eivät saa naisten laulukipinää<br />

sammumaan.<br />

– Harjoitukset nollaavat hyvin<br />

työviikon, Koskinen toteaa.<br />

– Kahvitauolla jutellaan mitä jutellaan,<br />

muuten tehdään kovasti<br />

töitä, Tiainen tähdentää.<br />

− Kuorolaisten työmoraali on<br />

huipussaan. Missään ei ole ollut<br />

samanlaista yhteishenkeä<br />

kuin tässä. Olen johtanut myös<br />

ammattilaiskuoroja. Siellä mietitään<br />

”Maestro, meille ei makseta<br />

tästä enempää. Tämä harjoitus<br />

loppuu tähän”, Vassilev<br />

kertoo huvittuneena.<br />

– Onhan siinä aina järjestelemistä,<br />

että saa vapaata viikonloppuisin<br />

leireille ja konsertteihin.<br />

Onneksi työkaverit<br />

ovat olleet ihanan kannustavia<br />

ja joustavia, keittiöapulaisena<br />

kaupunginsairaalassa työskentelevä<br />

Tiainen kertoo.<br />

Lenita kertoo, että koulumaailmassa<br />

aikataulujen järjestäminen<br />

on vaikeampaa. Itselle pitää<br />

hankkia sijainen.<br />

Musiikin ympäröimä<br />

lapsuus<br />

Lenita Koskinen aloitti kuorossa<br />

laulamisen 12-vuotiaana, 32<br />

vuotta sitten. Saara Tiainenkin<br />

on ollut laulamisen tiellä jo vuodesta<br />

1983. Koskinen on lapsikuoro<br />

Katajanmarjojen kasvatti.<br />

Tiainen aloitti uransa <strong>Pori</strong>n<br />

Katajakuorossa. <strong>Pori</strong>n Filharmonisessa<br />

kuorossa naiset ovat<br />

olleet mukana alusta asti, vuodesta<br />

1995.<br />

Kuoro on yksi Suomen isoimmista.<br />

Sekakuoron naisvaltaisissa<br />

riveissä esiintyy niin<br />

nuoria kuin varttuneimpiakin<br />

laulajia − yhteensä heitä on kahdeksankymmentä.<br />

Koskinen on<br />

yksi mezzosopraanoista (1. altto).<br />

Tiainen laulaa yhtä äänialaa<br />

alempaa: hän on kontra-altto<br />

(2. altto).<br />

– Isoisä oli musikaalinen. Mestaripelimanni<br />

Lindforsin Arvo<br />

kävi usein tuffan kanssa soittelemassa:<br />

tuffa soitti haitaria ja<br />

Arvo viulua. Heitä olen pikkutyttönä<br />

kuunnellut, Koskinen<br />

muistelee.<br />

– Olen perinyt laulunlahjani äidinmaidossa.<br />

Äitini lauloi aina<br />

navetassa töitä tehdessään; antoi<br />

lehmille musiikkiterapiaa,<br />

Kurikasta kotoisin oleva Tiainen<br />

hymyilee.<br />

– Myös isäni oli kuoronjohtaja.<br />

Lapsuuteni meni kuorojen<br />

harjoituksissa, jossa yritin pitää<br />

hiljaa hauskaa. Äitinikin lauloi<br />

kuorossa, Vassilev kertoo.<br />

Ognian Vassilevilla riittää musiikillisia<br />

intohimoja ja energiaa.<br />

<strong>Pori</strong>n Filharmonisen kuoron<br />

lisäksi hän johtaa <strong>Pori</strong>n Oopperakuoroa,<br />

Sekakuoro Temporia,<br />

Naiskamarikuoro Sempreä sekä<br />

Nuorisokamarikuoro Balanssia.<br />

− Olen harjoituksissa kaikki arki-illat<br />

ja lauantain. Se saa riittää,<br />

mies naurahtaa.<br />

Teksti ja kuva Virpi Laiho<br />

&<br />

Jukka Linkola:<br />

Deus Protector<br />

Noster –messu<br />

<strong>Pori</strong> Organ Festival<br />

Tiistaina 3.6.<strong>2008</strong> klo 19.00,<br />

Keski-<strong>Pori</strong>n kirkko<br />

Jukka Linkola, kapellimestari<br />

Jukka Perko, saksofoni<br />

Jan Lehtola, urut<br />

<strong>Pori</strong> Sinfonietta<br />

<strong>Pori</strong>n Filharmoninen kuoro,<br />

valm. Ognian Vassilev<br />

Liput: 16/ 14/ 12/ 6/ 3 €<br />

e

16<br />

Mirjami ja Juhani Pelkosella on jo katse tiukasti kohti kesää, kun he istahtavat hetkeksi kesken rakennushommien saunatupaansa kahvitauolle.<br />

Tiiliä kärrätessä hoitui kuntoilukin<br />

– Mummolla on alkanut hauikset<br />

kasvaa, totesi riemastuneena<br />

Mirjami ja Juhani Pelkosen<br />

9-vuotias lapsenlapsi.<br />

Mummon hauikset eivät ole<br />

Pelkosten viiden lastenlapsen<br />

ainoat ilonaiheet, sillä koko<br />

jälkikasvu on isovanhempien<br />

mukaan aivan innoissaan Reposaareen<br />

nousevasta lomaasunnosta.<br />

Mirjami ja Juhani Pelkonen olivat<br />

katselleet talon paikkaa jo<br />

Viroa myöten. Siellä ja Kokemäelläkin<br />

he jo jättivät jostakin<br />

talosta tarjouksen, mutta ne eivät<br />

tärpänneet, eikä se pahemmin<br />

Pelkosia harmittanutkaan.<br />

Reposaaren ja sen luonnontyrskyjen<br />

suuntaan he olivat jo<br />

katselleetkin.<br />

<strong>Pori</strong>n loma-asuntomessuista<br />

kuultuaan ja Reposaaren tontteja<br />

katseltuaan Pelkoset tiesivät<br />

heti, että Reposaareen rakennetaan,<br />

jos vain juuri se mieluinen<br />

tontti saadaan. Onni oli myötäinen,<br />

ja kauppakirjat tontista<br />

tehtiin 25. toukokuuta.<br />

– Saman tien alettiin laahata kiviä<br />

Peipohjasta, sillä halusimme<br />

pengertää tontin itse kivillä, Juhani<br />

Pelkonen kertoo.<br />

Pelkosten rantapenger onkin<br />

todella kaunis, mutta on siinä<br />

tarvittu miesvoimaa järeämpääkin<br />

kalustoa ennen kuin kaikki<br />

rannan mahtavat kivet on saatu<br />

paikoilleen. Laattakiviä pitkin<br />

on mukava laskeutua mereen<br />

uimaan. Lapsenlapset rakastavat<br />

hyppiä mereen kiviltä ja joku<br />

kivistä on kuin tehty pöydäksi<br />

matkan varrelle.<br />

– Luonto, merenlahti ja naapurina<br />

toisella puolella oleva Meripelastusseuran<br />

venevaja olivat<br />

ne tekijät, jotka viehättivät meitä<br />

juuri tässä tontissa. Tontilla<br />

on hyvä paikka kahdelle rakennukselle,<br />

ja kun sai vielä rakentaa<br />

veden päälle, niin kaikki oli<br />

kohdallaan, Juhani Pelkonen<br />

kuvailee.<br />

Paluu Satakuntaan<br />

Pelkoset ovat paluumuuttajia,<br />

sillä Mirjami on kotoisin Preiviikistä<br />

ja Juhani on viettänyt<br />

lapsuutensa ja nuoruutensa Kokemäellä.<br />

He muuttivat viime<br />

elokuussa <strong>Pori</strong>n Viasvedelle<br />

talviasuttavaan kesämökkiinsä<br />

36:n Tuusulassa asutun vuoden<br />

jälkeen.<br />

Loma-asunnon rakentaminen<br />

lähes pelkästään omin voimin<br />

ei pelottanut, sillä Juhani Pelkonen<br />

on ehtinyt uransa aikana<br />

rakentaa kymmeniä taloja.<br />

Omia talojakin on tullut tehtyä<br />

aiemmin kolme, Reposaaren loma-asunto<br />

on neljäs.<br />

– Sitä ei tiedä, olisiko viimeinen,<br />

sillä se viideshän olisi se<br />

paras talo. Olen aina tykännyt<br />

haasteista, joten ei tiukka aikataulukaan<br />

pelottanut, muurarina<br />

työuransa aloittanut ja<br />

urakoitsijana eläkkeelle jäänyt<br />

Juhani Pelkonen kertoo.<br />

Dosentti, filosofian tohtori Mirjami<br />

puolestaan on psykologina<br />

tehnyt koko ikänsä töitä nuorten<br />

parissa. Hän on suorittanut<br />

jatko-opintoja tohtorintutkinnon<br />

jälkeen.<br />

Nyt hän alkaa jo vähitellen höllätä<br />

työntekoa ja suunnittelee<br />

jäävänsä kokonaan eläkkeelle,<br />

kunhan saa vielä ohjauksessaan<br />

olevien opiskelijoiden tekeillä<br />

olevat väitöskirjatyöt saateltua<br />

loppuun.<br />

Työmaalla pariskunta on huhkinut<br />

päivittäin aamuvarhaisesta.<br />

Joskus on sentään pidetty<br />

yksi vapaapäiväkin viikossa.<br />

– Vähän huilattiin etukäteen,<br />

kuittaa Mirjami Pelkonen, joka<br />

on ollut verrattomana hanslankarina<br />

työmaalla.<br />

Hän joutuu varmaan vielä loma-asunnon<br />

valmistuttuakin<br />

kulkemaan jonkun aikaa kottikärryjä<br />

työntäen välttyäkseen<br />

vieroitusoireilta.<br />

Tiili oli selvä<br />

materiaalivalinta<br />

Pelkosten talo ja saunarakennus,<br />

Tiilerin Lomaparatiisi, on<br />

muurattu tiili tiileltä. Materiaalivalinta<br />

ei ihmetytä lainkaan,<br />

kun kuulee, että pariskunnan<br />

rakennusfirma oli nimeltään<br />

Uudenmaan Tuplatiili Oy.<br />

– Kaikki yrityksen myyntiin rakentamat<br />

talot olivat tiilestä. Se<br />

on kestävä, ajaton, huoltovapaa,<br />

sitä ei tarvitse maalata kahden<br />

vuoden välein, Juhani Pelkonen<br />

luettelee.<br />

Hänen laskelmiensa mukaan<br />

tiilitalo ei ole yhtään sen kalliimpi<br />

kuin mikään muukaan<br />

talo.<br />

Tiilitaloja rakennettiin paljon<br />

1970-luvulla, jolloin oli paljon<br />

tyyppitaloja omakotirakentajille.<br />

Aiemminhan esimerkiksi<br />

majakat ja kasarmit tehtiin<br />

tiilestä.<br />

Yhtenä syynä tiilitalojen vähäiseen<br />

rakentamiseen saattaa Juhani<br />

Pelkosen mielestä nykyään<br />

olla lisääntynyt byrokratia.<br />

– Se on lisääntynyt niin paljon,<br />

että puoli vuotta saa juosta virastoissa,<br />

jos itse alkaa rakentaa.<br />

Loma-asuntomessuille rakentaminen<br />

ei ole sen kummempaa<br />

kuin muukaan rakentaminen.<br />

Sen se kuitenkin tekee,<br />

että joissakin asioissa menee vähän<br />

matalamman aidan yli kuin<br />

jos olisi aikaa rakentaa kaikessa<br />

rauhassa, Juhani Pelkonen<br />

kertoo.<br />

Pelkoset ovat omien sanojensa<br />

mukaan asuneet aina aiemmin<br />

rauhallisella paikalla, mutta nyt<br />

he nauttivat jo etukäteen siitä,<br />

että palvelut ovat loma-asunnon<br />

lähellä. Bussipysäkki on vieressä<br />

ja kaikki palvelut ovat alle kilometrin<br />

päässä.<br />

– On mukava olla ihmisten ilmoilla,<br />

Mirjami sanoo.<br />

Pelkoset aikovat elää ihan tavallista<br />

arkea Reposaaressa,<br />

kunhan messut ovat ohi ja he<br />

pääsevät lomailemaan taloonsa,<br />

lämmittämään leivinuunin ja sytyttämään<br />

tulen takkaan vaikka<br />

saunarakennuksen tuvassa.<br />

– Otetaan aurinkoa ja ongitaan,<br />

kuljetaan ja kattellaan, Pelkoset<br />

suunnittelevat.<br />

Teksti Asta Matikainen<br />

Kuvat Antti-Jussi Marjamäki<br />

Isäntä Juhani Pelkonen kokeili, millaista olisi lämmitellä uuninpankolla.

17<br />

En tiedä mikä minusta tulee isona<br />

<strong>Pori</strong>n ammattiopistolla aikuiskoulutus-<br />

ja tukipalveluiden<br />

tehtävissä toimii Miia Reiman.<br />

Hän muutti vuonna 1995<br />

Tampereelta <strong>Pori</strong>in opiskelemaan.<br />

Työelämä vuosien kuluessa<br />

Miialla kipinöi uusi ajatus<br />

opiskelusta. Syksyllä 2006<br />

hän aloitti opiskelun Yrittäjyyden<br />

ja liiketoimintaosaamisen<br />

koulutusohjelmassa.<br />

– Yrittäjyyteen liittyvät kurssit<br />

ovat lähinnä yrittäjyyteen jo<br />

päätyneille ja omaa yritystä perustamassa<br />

oleville opiskelijoille,<br />

Miia selventää.<br />

Ylemmän AMK-tutkinnon<br />

koulutus järjestetään monimuotokoulutuksena.<br />

Se luo<br />

mahdollisuuden edetä uralla.<br />

Tutkinto antaa julkisiin virkoihin<br />

saman kelpoisuuden kuin<br />

yliopistossa suoritettu ylempi<br />

korkeakoulututkinto.<br />

– Koulutuksessa pyritään hyödyntämään<br />

opittua omassa<br />

työssään.<br />

Lähiopetusta on joka kolmas<br />

viikko. Tehtäviä riittää joka<br />

illalle.<br />

– Virtuaalista opetusta on liikaa.<br />

Yhteys opettajiin on vain<br />

netin välityksellä, Miia kertoo<br />

opetuksesta.<br />

Haasteellinen projekti<br />

Työn ja opiskelun yhteensovittaminen<br />

on haasteellinen projek-<br />

ti. On tärkeää pysyä pääryhmän<br />

mukana ja olla läsnä kontaktitunneilla.<br />

Pieni kurinpalautus<br />

on välillä paikallaan. Ajankäyttö<br />

pitää osata organisoida.<br />

– On lapsellista ajatella kaiken<br />

hoituvan itsestään, Miia<br />

hymähtää.<br />

Vaikeinta Miialle on ollut vain<br />

englannin kieli.<br />

– Hyvin on selvitty, vaikka usko<br />

onkin meinannut loppua.<br />

– Meitä on 25 opiskelijaa eri<br />

puolelta Suomea. Keskusteluista<br />

heidän kanssaan saa aina uutta<br />

virtaa.<br />

Ylempi AMK–tutkinto on kuitenkin<br />

varteenotettava vaihtoehto<br />

jatko-opiskeluun.<br />

– Aikaa pitää uhrata, ja oma<br />

elämäkin on oltava balanssissa,<br />

Miia opastaa.<br />

Tukea ja pään<br />

putsausta<br />

Opiskelu on monelle uuden elämän<br />

alku. Työpaikat vaihtuvat,<br />

toisilla elämänkumppanit.<br />

– Minullakin vaihtui ukko!<br />

Miia naurahtaa.<br />

Pahojakin hetkiä on koettu, jolloin<br />

molemminpuolinen tuki on<br />

paikallaan.<br />

Jotta elämä ei olisi pelkkää työtä<br />

ja opiskelua, niin oma kehokin<br />

kaipaa huolehtimista.<br />

– Käsityöt, sähly ja kaikenlainen<br />

näpertely ovat mielekkäitä<br />

pään putsauskeinoja.<br />

Muutama vuosi<br />

kerrallaan eteenpäin<br />

Ylemmän AMK-tutkinnon<br />

suorittaneita tarvitaan kehittämis-<br />

ja johtotehtävissä. Miialla<br />

ei koulutuksen puutetta ole,<br />

vaikka tulevaisuuden suunnitelmat<br />

ovat hieman haussa.<br />

– Kun aikoinaan suoritin lukion<br />

ja tradenomikoulutuksen, en<br />

tiennyt mikä minusta tulee isona.<br />

Nyt käyn tätä koulua enkä<br />

tiedä vieläkään, Miia nauraa.<br />

– Tiedotustyö on lähellä sydäntä.<br />

Myös yrittäjyys on alkanut<br />

kiinnostaa enemmän.<br />

Tärkeä osa opintoja on opinnäytetyö,<br />

joka usein tehdään omalle<br />

työnantajalle.<br />

– Ensi joulukuussa on aikomus<br />

valmistua. Silloin päättyy<br />

Osaamista ikä kaikki –hanke,<br />

jonka tarpeista opinnäytetyöni<br />

aihe sai alkunsa.<br />

Ystävät pitivät aluksi hulluutena<br />

muuttoa <strong>Pori</strong>in, mutta porilaisuushan<br />

on hulluutta.<br />

– Täytyy olla todella iso ja painava<br />

syy, että muuttaisin täältä<br />

pois.<br />

Teksti Ulla Rosenberg<br />

Kuva Jan Virtanen<br />

Ammattistartti<br />

uravalinnan avuksi<br />

Catarina Kasalan (takana vas.) pitkäaikainen toive parturi-kampaajaopinnoista<br />

toteutui ammattistartin kautta. Matkailualalla opiskeleva Helena<br />

Koskinen haaveilee työpaikasta kylpylässä. Edessä ryhmänohjaaja Timo<br />

Lehto.<br />

<strong>Pori</strong>n ammattiopistossa aloitettiin<br />

toissasyksynä ammatilliseen<br />

peruskoulutukseen ohjaava<br />

ja valmistava koulutus Ammattistartti.<br />

Se on tarkoitettu ensisijaisesti<br />

perusopetuksen päättäville<br />

nuorille, joilla ei vielä ole<br />

selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan.<br />

Siihen voivat<br />

ottaa myös osaa ammatillisen<br />

koulutuksen tai lukion keskeyttäneet<br />

nuoret.<br />

Opintonsa keskeyttää<br />

yhä harvempi<br />

Ammattistartin ryhmänohjaaja<br />

Timo Lehdon mukaan<br />

koulutuksen tavoitteena on<br />

madaltaa kynnystä siirryttäessä<br />

peruskoulusta ammatilliseen<br />

koulutukseen. Tavoitteena<br />

on tukea ja ohjata koulutus- ja<br />

uravalinnoissa nuoria ja heidän<br />

vanhempiaan.<br />

Koulutuksella pyritään myös<br />

vähentämään ammatillisen kou-<br />

lutuksen alkuvaiheen keskeyttämistä.<br />

Timo Lehto iloitseekin<br />

siitä, että Ammattistartin<br />

opiskelijoilla keskeytyksiä ei ole<br />

juuri ollut.<br />

Opiskelija voi olla koulutuksessa<br />

enintään vuoden, jonka<br />

jälkeen hän joko siirtyy opiskelemaan<br />

ammatilliseen oppilaitokseen<br />

tai hänellä on työhön<br />

siirtymisen suunnitelma.<br />

Oma ala löytyi<br />

Ammattistartin kautta<br />

Ammattistartin opiskelijat Catarina<br />

Kasala ja Helena Koskinen<br />

aloittivat opintonsa <strong>Pori</strong>n<br />

ammattiopistossa syksyllä 2006.<br />

Molemmilla oli yläasteen jälkeen<br />

haaveena kauneudenhoitoalan<br />

opinnot. Kumpaakaan ei<br />

yhteishaussa silloin onnistanut.<br />

Catarinan tie vei pintakäsittelyalalle,<br />

jota ei kokenut omakseen.<br />

Työvoimatoimiston kautta<br />

hän pääsi erilaisten työkokeilujen<br />

jälkeen nuorisotalon kahvilaan<br />

työharjoitteluun. Siellä Catarina<br />

kuuli ensimmäistä kertaa<br />

ammattistartista. Nyt hän opiskelee<br />

unelma-ammattiinsa parturi-kampaajaksi.<br />

Helena aloitti yläasteen jälkeen<br />

opinnot hotelli- ja ravintolaalalla,<br />

mutta valinta osoittautui<br />

pian vääräksi. Opinto-ohjaajan<br />

ja kuraattorin avulla Helena löysi<br />

ammattistartti-ryhmään. Toive<br />

kauneudenhoitoalan opinnoista<br />

muuttui haluksi opiskella<br />

matkailualaa.<br />

Catarinan ja Helenan ammattistartin<br />

aikana alkanut ystävyys<br />

jatkuu edelleen, vaikka he<br />

eivät enää tapaakaan päivittäin.<br />

Teksti Timo Lehto ja Miia<br />

Reiman <strong>Pori</strong>n ammattiopisto<br />

Kuva Miia Reiman

18<br />

Lyhyet<br />

Kokemusta neljänkymmenen<br />

vuoden ajalta<br />

<strong>Pori</strong>n kaupunki muisti jälleen<br />

40 vuotta palvelleita työntekijöitään.<br />

Kaupunginjohtaja<br />

Aino-Maija Luukkonen ja<br />

henkilöstöpäällikkö Helena<br />

Metsälä kukittivat ruusuin työelämän<br />

konkarit ja luovuttivat<br />

heille Suomen Kuntaliiton kultaiset<br />

ansiomerkit. Bonuksena<br />

palkitut saavat nauttia kahden<br />

viikon ylimääräisestä palkallisesta<br />

lomasta.<br />

Palkittujen joukosta kaikista<br />

kauemmin työelämässä on<br />

ollut kiinteistönhoitaja Elsi<br />

Kaijanen.<br />

– Olen ollut työelämässä yhteensä<br />

47 vuotta. Menin Imatran<br />

jäätelökioskille töihin heti<br />

koulun päätyttyä, Kaijanen<br />

kertoo.<br />

40 vuotta palvelleet<br />

Aalto Pirjo, toimistosihteeri,<br />

Javanainen Raili, lastenhoitaja,<br />

Kaijanen Elsi, kiinteistönhoitaja,<br />

Kaijanen Jouko, kiinteistönhoitaja,<br />

Koivisto Anu,<br />

toimistosihteeri, Koivunen<br />

Juhani, varastoetumies, Lintula<br />

Marja, emäntä-keittäjä,<br />

Liuksiala Sirkka-Liisa, henkilöstösihteeri,<br />

Lähdekorpi<br />

Marja-Liisa, hallintopäällikkö,<br />

Meskanen Leila, kirjastovirkailija,<br />

Nummi Terttu Sinikka,<br />

tekstinkäsittelijä, Pere<br />

Paula, toimistonhoitaja, Rönni<br />

Marketta, hoitoapulainen,<br />

Sorvi Taisto, vastaava sosiaaliterapeutti,<br />

Suojanen Ilpo, mittakirvesmies,<br />

Uusitalo Arja,<br />

emäntä-keittäjä, Vilén Tuula<br />

Arja, kodinhoitaja, Virtasalo<br />

Pirjo, ohjaaja<br />

Teksti ja kuva Virpi Laiho<br />

Pajakoulun räplupaukset Niko Ruoho, Nico Tikka ja Joni Malja.<br />

Pajakoulun nuoret räppäsivät voittoon<br />

<strong>Pori</strong>n pajakoululaisten lyhytelokuva<br />

voitti Pohjoismaiden ja<br />

Baltian maiden yhteisen Kids<br />

for Kids –kilpailun. Kilpailu oli<br />

osa Tampereella viidettä kertaa<br />

järjestettyä kansainvälistä Videotivoli-festivaalia.<br />

Myös Itä-<br />

<strong>Pori</strong>n kymppiluokka ylsi mukaan<br />

loppukarsintoihin.<br />

Seitsenminuuttinen tarina kertoo<br />

MC Docista, joka asuu<br />

maalla, ajaa traktoria ja haaveilee<br />

räppäämisestä. Kaikki pajakoulun<br />

oppilaat olivat tavalla<br />

tai toisella mukana elokuvan<br />

teossa.<br />

Joni Malja ja Niko Ruoho kiteyttävät<br />

voittotunnelmat sanoin<br />

”Se oli hienoo!” Räppääminen<br />

ei ole pojille uusi aluevaltaus.<br />

– Me tehdään musaa muutenkin<br />

vapaa-ajalla. Meillä on Sikaryhmä,<br />

johon kuuluu neljä tyyppii<br />

täältä koulusta, Joni kertoo.<br />

Pajakoululaisten voittofilmi<br />

lähtee Etelä-Eurooppaan filmifestivaaleille<br />

ensi syksynä.<br />

Teksti ja kuva Virpi Laiho<br />

Tavara kiertoon ympäristötoimiston pihajuhlilla<br />

Maailman ympäristöpäivää vietetään<br />

5. kesäkuuta. Ympäristötoimisto<br />

järjestää päivän kunniaksi<br />

pihajuhlat Luontotalo<br />

Arkilla klo 11 –17. Päivän teemana<br />

on kierrätys: miten vanhat<br />

tavarat saavat uuden elämän<br />

kädentaitajien avulla. Osaamistaan<br />

esittelevät mm. suutari,<br />

ompelija, kelloseppä ja verhoilija.<br />

Kahvituksesta huolehtivat<br />

Satakunnan Martat.<br />

Vuoden 2011 kulttuuripääkaupunki<br />

Turku etsii kumppaneita<br />

Turku on Tallinnan lisäksi Euroopan<br />

kulttuuripääkaupunki<br />

vuonna 2011. Parhaillaan etsitään<br />

innovatiivisia hankkeita,<br />

partnereita ja ideoita toteuttamaan<br />

Turku 2011 –ohjelmaa.<br />

Turku 2011 –hankehakuaika<br />

päättyy 31.5.<strong>2008</strong>. Haku on<br />

avoin kansallisesti ja kansainvälisesti.<br />

Hakulomake löytyy<br />

osoitteesta www.turku2011.fi.<br />

Nyt on loistava tilaisuus esitellä<br />

satakuntalaista kulttuuria maailmalle.<br />

Keskeneräisetkin ideat<br />

ovat tervetulleita, koska hakemuksia<br />

voi tarvittaessa täydentää<br />

määräajan päätyttyä.<br />

Ehdotetun hankkeen tulee toteuttaa<br />

vähintään yhtä Turku<br />

Kaupunki osallistuu<br />

kierrätykseen<br />

Hallintokunnat siivoavat nurkkiaan.<br />

Maakuntakirjasto jakaa<br />

poistokirjoja. Koulutusviraston<br />

luovuttamia pulpetteja on ehostettavana<br />

Nuorten Työpajassa ja<br />

TaitoTallissa. Hallintokuntien<br />

ympäristöyhdyshenkilöt huolehtivat<br />

tavaroiden päätymisestä<br />

pihajuhliin.<br />

2011 –strategian tavoitteista,<br />

joita ovat kansainvälisyys, hyvinvointi<br />

ja luova talous. Hankkeet<br />

voivat olla monivuotisia<br />

tai lyhytkestoisia, kertaluontoisia<br />

tai produktioita, pieniä tai<br />

suuria.<br />

Hankerekisteriin voi ilmoittautua<br />

myös partneriksi, vaikka<br />

omaa hanke-ehdotusta tai hanketta<br />

ei olekaan. Tai sitten hyviä<br />

ideoita voi lähettää ideatorille.<br />

Lisätietoja:<br />

turku2011@turku.fi,<br />

www.turku2011.fi,<br />

puh. (02) 262 7080<br />

<strong>Pori</strong>n kulttuuritoimenjohtaja<br />

Birgit P. Jaakola,<br />

puh. (02) 621 1251<br />

Pihajuhlia tahdittaa Risto Kupari.<br />

Lavalle nousevat muusikot,<br />

murrepiiriläiset, ympäristöpalkintojen<br />

saajat ja kaupunginjohtaja<br />

Aino-Maija<br />

Luukkonen. Juhlissa nähdään<br />

myös kierrätysvaateshow. YLE<br />

– Satakunnan Kierrätysradio<br />

lähettää suorana ohjelmaa pihajuhlista.<br />

Hyötykasviyhdistys<br />

on mukana jakamassa tietoa ja<br />

perennoja.<br />

Viranomaiset tositoimissa Yyterissä<br />

Viranomaisexpo <strong>2008</strong> järjestetään<br />

ensimmäistä kertaa <strong>Pori</strong>n<br />

Yyterissä 23.–24. toukokuuta.<br />

Kyseessä on viranomaisille<br />

suunnatut koulutuspäivät, mutta<br />

myös yleisöllä on mahdollisuus<br />

tutustua rajoitetusti lauantaina<br />

järjestettäviin toimintanäytöksiin<br />

sekä kalustoesittelyyn.<br />

– Yleisöllä on mahdollisuus<br />

seurata toimintanäytöstä, jossa<br />

Satakunnan pelastuslaitos<br />

ja Satakunnan sairaanhoitopiiri<br />

osallistuvat kemikaalitorjuntaan,<br />

expopäällikkö Heikki<br />

Lampinen kertoo.<br />

Yyterin hotellin parkkipaikan<br />

tuntumaan rakennetaan mm.<br />

Selkämeren<br />

teemavuosi esillä<br />

Tapahtuman yhteydessä juhlistetaan<br />

myös Selkämeren teemavuotta<br />

<strong>2008</strong>–2009. Luontotalo<br />

Arkissa pääsee maksutta tutustumaan<br />

Miten voit Selkämeri<br />

–näyttelyyn. Esillä on myös<br />

Steiner-koululaisten taidetta.<br />

Teksti Merika Lanne<br />

pesulinjasto kemikaaleille altistuneiden<br />

ihmisten desinfioimista<br />

varten.<br />

– Satakunnan pelastuslaitoksen<br />

kemikaalintorjuntaan erikoistunut<br />

ryhmä on perustettu vuonna<br />

2003. Ryhmä on maakunnallinen,<br />

Lampinen tarkentaa.<br />

Tapahtuma kokoaa <strong>Pori</strong>in parisataa<br />

viranomaista ympäri<br />

Suomea. Mukana ovat poliisi-,<br />

pelastus- ja puolustusvoimat,<br />

rajavartiolaitos, onnettomuustutkintakeskus,<br />

sosiaali- ja terveystoimi<br />

sekä hätäkeskuslaitos.<br />

Viranomaisexpo antaa ainutlaatuisen<br />

mahdollisuuden moniviranomaisyhteistyön<br />

kehittämiseen<br />

ennen kokemattomalla<br />

tavalla.<br />

Teksti Virpi Laiho<br />

Opetusmateriaalia<br />

maahanmuuttajille<br />

Maaliskuun lopussa päättyi<br />

Hyvinkään–Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen<br />

toteuttama<br />

Duuniin-projekti. Projektissa<br />

tuotettiin maahanmuuttajille<br />

suunnattua selkokielistä opetusmateriaalia<br />

ensiavusta, hygieniaosaamisesta,<br />

opiskelutaidoista<br />

ja puhdistuspalvelusta.<br />

Kyseisen opetusmateriaalin<br />

suunnittelijana ja kehittäjänä<br />

toimi <strong>Pori</strong>n ammattiopiston äidinkielen<br />

lehtori Heli Salonen.<br />

Projektissa tuotetut opetusmateriaalit<br />

ovat kaikkien käytettävissä:<br />

ww.hrakk.fi/duuniin.<br />

Koulusta kipinää<br />

yrittäjyyteen<br />

<strong>Pori</strong>n ammattiopistossa järjestettiin<br />

huhtikuun alussa yrittäjyyssuihku<br />

eli Nuori yrittäjyys<br />

minicamp – Learn by Doing<br />

Fun. Minicampin tarkoituksena<br />

oli saada opiskelijoille kipinä<br />

yrittäjyyteen.<br />

Ammattiopisto tarjoaa Nuori<br />

yrittäjyys –kurssin, jossa perustetaan<br />

”oikea yritys”. Kurssilla<br />

kukin osakkaaksi ryhtyvä opiskelija<br />

sijoittaa pienen määrän<br />

rahaa. Lukuvuoden aikana sijoitetun<br />

rahan olisi tarkoitus moninkertaistua<br />

työtä tekemällä.<br />

Ammattiopiston opiskelijoiden<br />

ensimmäinen yritys, Satakunnan<br />

Autoapu NY, aloitti toimintansa<br />

viime syksynä.

19<br />

Vaatii vastauksen<br />

450-Kalenteri<br />

Miten juhlat jatkuvat?<br />

<strong>Pori</strong>n 450-vuotisjuhlavuoden<br />

ensimmäinen erä, juhlaviikko,<br />

on nyt käyty. Millä mielellä,<br />

juhlavastaava Risto Kupari?<br />

– Juhlaviikosta jäi hyvä mieli.<br />

Tapahtumien järjestelyt onnistuivat<br />

ilman suurempia ongelmia<br />

ja yleisökin löysi hyvin tiensä<br />

tapahtumiin. Onnistuimme<br />

yhdessä yhteistyökumppaniemme<br />

kanssa saavuttamaan myös<br />

isoja tavoitteita, jotka näkyvät<br />

kaupungissamme vielä pitkään<br />

juhlavuoden jälkeenkin. Muutamina<br />

esimerkkeinä mainit-<br />

Pyöräilykausi on virallisesti<br />

korkattu. Fillaritelineet täyttyvät<br />

työmailla – tosin Liisa<br />

Rintalan menopeli ei moisiin<br />

telineisiin sovi. Hän taittaa työmatkansa,<br />

viitisen kilometriä<br />

Vähäraumalta <strong>Pori</strong>n Jätehuollon<br />

pihaan, moottoripyörän selässä.<br />

Ari Puontin työmaalle tekniseen<br />

palvelukeskukseen vie<br />

useimmiten kuitenkin raaka lihasvoima<br />

– polkupyörä. BMW<br />

otetaan tallista vasta työvuoron<br />

päätyttyä.<br />

Kesäloma baanalla<br />

Kesälomat kuluvat kuinkas<br />

muutenkaan kuin pyörän<br />

päällä.<br />

– Lomat kuluvat pyöräillen.<br />

Avovaimon kanssa oltiin viime<br />

kesänä Baltiassa, Puolassa, Ari<br />

kertoo.<br />

Vaikka mies onkin kokenut ulkomaanmatkaaja,<br />

hänen mielestään<br />

Suomen teitä ja maisemia<br />

ei voita mikään.<br />

– Joka maassa on oma liikennekulttuurinsa.<br />

Pohjoismaissa on<br />

lähestulkoon yhtenäiset liikennesäännöt.<br />

Puola ja Baltia ovat<br />

oma lukunsa. Siellä saa olla hieman<br />

varovaisempi, Ari toteaa.<br />

– Aina ei auta pitää omista oikeuksistaan<br />

kiinni, jos ei halua,<br />

että joku ajaa kylkeen, Ari<br />

lisää.<br />

Liisa viihtyy paremmin kotimaan<br />

kamaralla. Viimeisin kesälomareissu<br />

vei Itä-Suomeen.<br />

– Mies on myös pikkuhiljaa in-<br />

porin kaupungin henkilöstölehti<br />

takoon kaupungin perustajan<br />

Juhanan muistomerkit ja <strong>Pori</strong>n<br />

ulkolippu.<br />

Miten juhlavuosi näkyy kaupungissa<br />

tulevana kesänä?<br />

<strong>Karhunpalvelus</strong> ilmestyy seuraavaksi 11.6.<br />

Aineistot seuraavaan lehteen viimeistään 21.5.<br />

mennessä.<br />

Osoite- ja henkilötietomuutokset<br />

henkilöstöosastolle:<br />

pirjo-liisa.hautamaki@pori.fi<br />

Karhunpalveluksen toimituksen osoite:<br />

karhunpalvelus@pori.fi.<br />

– Juhlavuosi tuo kaupunkiin<br />

lukuisan määrän juhlavuoden<br />

teematapahtumia, jotka on räätälöity<br />

erityisesti kaupungin<br />

450-vuotista historiaa kunnioittaen.<br />

Lisäksi juhlivaan kaupunkiin<br />

tuodaan paljon erilaisia<br />

järjestötapahtumia ja mm. urheilukilpailuja,<br />

joilla ei välttämättä<br />

ole sen suurempaa kiinnepistettä<br />

juhlavuodessa, mutta<br />

järjestäjät ovat halunneet tuoda<br />

tapahtumansa juhlivaan kaupunkiin.<br />

Jazzviikolla heinäkuun<br />

16. Kirjurinluoto Arenalla<br />

esiintyy joukko porilaislähtöisiä<br />

viihdetaiteilijoita koko perheen<br />

ilmaiskonsertissa.<br />

Mitä meille on luvassa syksyllä<br />

<strong>Pori</strong>n päivän tienoilla?<br />

– Syksyllä juhlavuoden painopiste<br />

siirtyy vahvasti lapsiin ja<br />

nuoriin kohdistuviin tapahtumiin.<br />

Pitkää ja upeaa historiaa<br />

juhlitaan alkuvuosi ja syksyn<br />

puolella käännetään katseet<br />

kohti tulevaisuutta. Kaikille<br />

<strong>Pori</strong>n päiväkotien lapsille tehdään<br />

konsertteja, koululaisia<br />

kuljetetaan juhlatapahtumiin,<br />

kuten esim. juhlavuoden kunniaksi<br />

toteutettavaan jääshow-esitykseen,<br />

alakoulujen oppilaille<br />

toimitetaan <strong>Pori</strong>n historiaa ja<br />

maantiedettä käsittelevä juhlakirja<br />

ja -peli.<br />

Moottoripyörä on moottoripyörä…<br />

Liisa hurauttelee työmatkat 650-kuutioisella Suzukilla. Ari kiertää ulkomaita 1200-kuutioisella BMW:llään.<br />

Kuva Eetu Henttonen<br />

nostunut moottoripyöräilystä.<br />

Hän on nyt kolmatta kesää pyörän<br />

päällä, Liisa hymähtää.<br />

Viime vuonna Liisalle kertyi<br />

pitkälti 20 000 ajokilometriä.<br />

Arinkin matkamittari näytti<br />

pyöräilykauden lopussa 26 000<br />

kilometriä.<br />

Kyllä motoristi<br />

motoristin tuntee<br />

Ystävykset ovat harrastaneet<br />

moottoripyöräilyä kymmenisen<br />

vuotta. Arilla on alla viides<br />

käyttöpyörä, Liisalla kolmas. Jo<br />

nuorena Ari hurjasteli kylänraittia<br />

mopolla. Liisallakin oli<br />

kova mopokuume. Hän kuitenkin<br />

jäi ilman omaa menopeliä,<br />

sillä lälläripyörää (skootteria)<br />

hän ei huolinut.<br />

– Tämä on laji, joka tarvitsee<br />

itse kokeilla. Kaikki osaavat<br />

vääntää kaasua ja antaa mennä.<br />

Mutta onhan tämä paljon<br />

muutakin kuin pelkää ajamista.<br />

Harrastuksen kautta tapaa paljon<br />

samanhenkisiä ihmisiä, Ari<br />

toteaa.<br />

Ari ja Liisa ovat kumpikin <strong>Pori</strong>n<br />

Konepyöräklubin aktiivijäseniä.<br />

Kevät alkaa ruosteenpoistokurssilla,<br />

jossa kerrataan talven<br />

aikana unohtuneita perusasioita.<br />

Huhtikuun lopulla pidetään<br />

kevään ensimmäiset yhteisajot.<br />

Paikallisen lajitoiminnan helmi<br />

on loppukesästä järjestettävä<br />

Yyteri Meeting, joka kokoaa<br />

yhteen yli tuhat motoristia.<br />

Ari ja Liisa ovat yhdessä Lankiniemen<br />

Matin kanssa puuhanneet<br />

<strong>Pori</strong>n kaupungin palveluksessa<br />

olevien motoristien<br />

yhteistapaamisia. Satunnaiset<br />

tapaamiset ovat tavoittaneet parisenkymmentä<br />

lajin harrastajaa,<br />

ja lukumäärä on lisääntymään<br />

päin.<br />

Seuraavan kerran jengi kutsutaan<br />

koolle perjantaina 16.5. Motoristi,<br />

ole kuulolla – seuraa Rumpua!<br />

Teksti Virpi Laiho<br />

PÄÄTOIMITTAJA Tapio Furuholm HALLINTOKESKUS puh. 621 1165<br />

TOIMITUSNEUVOSTON PUHEENJOHTAJA Helena Metsälä HENKILÖSTÖPALVELUT<br />

TOIMITUSSIHTEERI Virpi Laiho HALLINTOKESKUS<br />

TOIMITUSNEUVOSTO: Ulla Keskinen HALLINTOKESKUS, Sirpa Mannila PORIN VESI,<br />

Pirkko Teikari SOSIAALIKESKUS, Inna Saarinen SAMK, Hanna Heinikangas TPK, Outi Vainikka-Majuri<br />

TPK, Birgitta Tuunainen KOULUTUSVIRASTO, Miia Reiman PORIN AMMAT-<br />

TIOPISTO, Ulla Eklund TERVEYSVIRASTO, Eeva-Liisa Haanpää TERVEYSVIRASTO, Ritva<br />

Hellman PORIN SEUDUN MATKAILU OY MAISA, Jan-Kristian Kivi KULTTUURITOIMISTO,<br />

Marianne Kotiranta IT-PALVELUT.<br />

ULKOASU: GREY PRO Oy, PAINOPAIKKA: West Point Oy, Rauma <strong>2008</strong><br />

<strong>Pori</strong>ssa tapahtuu:<br />

Toukokuu<br />

Äklöpensselit-nättely<br />

Taidepäiväkoti Viikarin<br />

Teemana <strong>Pori</strong> –näyttely<br />

<strong>Pori</strong>n lasten ja nuorten kuvataidekoulun<br />

ulkonäyttely<br />

Antti Suomisen<br />

valokuvanäyttely<br />

Kirjan ja ruusun päivä<br />

Seniorien Suunnistus Nykytaiteeseen<br />

–näyttely<br />

Eurooppa-päivän tapahtuma<br />

Vauvojen värikylpy<br />

–lauantaityöpaja<br />

Yyterinniemen pyöräilyreitit<br />

tutuksi –tapahtuma<br />

Liikuntaseminaari<br />

Museoviikko<br />

SuomiMies seikkailee –kiertue<br />

Valtakunnalliset museopäivät<br />

Poliisin valtakunnalliset<br />

laulupäivät<br />

Museoiden yö<br />

Pitää <strong>Pori</strong>sta! – Tositarinoita<br />

<strong>Pori</strong>n historiasta<br />

–nukketeatteria<br />

Kansainvälinen museopäivä<br />

Viranomaisexpo <strong>2008</strong><br />

Rakastajat teatterin Heilaklubi<br />

<strong>Pori</strong>n loma-asuntomessujen<br />

<strong>2008</strong> näyttely<br />

Räpsöö Blues<br />

Kesäkuu<br />

Kesäinen puhallus –konserttisarjan<br />

avaus<br />

Deus Protector Noster<br />

–kantaesitys<br />

Avoimen ammattikorkeakoulun<br />

työseminaari<br />

Kivikaudelta kaupunkiin<br />

–historialeirit<br />

<strong>Pori</strong> organ –festivaali<br />

Lapsiperheiden<br />

Aikamatka-tapahtuma<br />

Ammattikorkeakoulujen valtakunnalliset<br />

neuvottelupäivät<br />

Selkämeren merikuljetusten<br />

ympäristönäkökulma<br />

–koulutuspäivät<br />

Maailman ympäristöpäivän<br />

tapahtuma<br />

Selkämeren teemavuoden avaus<br />

Reposaaripäivät<br />

Vapaa taidekoulu – Valon<br />

varjossa –näyttely<br />

Maire Gullichsen ja modernismi<br />

vapaan taidekoulun silmin<br />

Matkalla – opiskelijat muuttuvassa<br />

tilassa –näyttely<br />

<strong>Pori</strong>n Vapaaehtoinen Palokunta<br />

ry:n 145-vuotisjuhla<br />

<strong>Pori</strong> 450 vuotta – vanha ja uusi<br />

yhdistyy –valokuvauskurssi<br />

Rakastajat teatterin Heilaklubi<br />

<strong>Pori</strong>n Loma-asuntomessut<br />

Seniorien Suunnistus Nykytaiteeseen<br />

–näyttely<br />

Ola Uhma – satulinnan isä<br />

–näyttely<br />

RMJ- juhannusfestivaali<br />

Jalkapalloturnaus Ahlaisissa<br />

Mäntyluodon Hotelli 90<br />

vuotta –juhlavuosinäyttely<br />

Maantiepyöräilyn SM-kilpailut<br />

<strong>Pori</strong> 450 vuotta –golfkilpailu<br />

Satakunnan Käsi- ja Pienteollisuusliitto<br />

ry:n 140-vuotisjuhla<br />

Tarkempi ohjelma<br />

www.pori.fi/450v/ohjelma

20<br />

Merja tuntee keskikaupungin Liisan<br />

Kun ihmisillä on vapaa-aikaa,<br />

voi sen käyttää vapaaehtoistyöhön.<br />

<strong>Pori</strong>ssa on jo yli kymmenen<br />

vuotta toiminut Eteläpuisto<br />

kympissä Vapaaehtoistoiminnan<br />

keskus Liisa, joka edelleen<br />

kokoaa auttavat kädet ja ymmärtäväiset<br />

päät yhteen.<br />

Vapaaehtoisia toimijoita on<br />

kaupungissa riittänyt. Melkein<br />

yhtä kauan kuin Keskus on ollut<br />

olemassa, on sen työntekijänä<br />

puurtanut sosiaaliohjaaja Merja<br />

Majalahti. Hänen henkilökohtaiset<br />

valmiutensa ovat varmaankin<br />

auttaneet siinä, että<br />

työsarka ei ole pakkaantunut<br />

liian rankaksi. Ei, vaikka työpäivä<br />

vaihtelevan moninainen ja<br />

”säännöllisen epäsäännöllinen”<br />

onkin.<br />

Parin muun palkatun ja satojen<br />

vapaaehtoisten kanssa työskentely<br />

ei lyö hanttiin, päinvastoin.<br />

– Muutama työntekijä on lisäkseni<br />

sellainen, joka saa työstään<br />

palkkaa. Esimerkiksi seurakunnan<br />

työntekijä on Liisassa<br />

yhden päivän viikossa. Mutta<br />

meillä on tällä hetkellä toiminnassa<br />

mukana yhteensä 265 vapaaehtoista<br />

ja se on se suurin resurssimme,<br />

korostaa Majalahti.<br />

– Siitä syystä tässä jaksaa.<br />

Miten ihmeessä kukaan voi<br />

pyörittää satojen innokkaiden<br />

ihmisten palvelujoukkoa? Eikö<br />

siinä tule ovissa ruuhkaa ja aikatauluissa<br />

mättöä?<br />

Merja Majalahden mukaan toiminta<br />

sujuu jo aika lailla varmasti<br />

ja hyvin. Kun ihmiset<br />

ovat pitkään mukana, he tuovat<br />

jatkuvuutta. Ensikertalaiset ja<br />

vähän aikaa mukana olleet kasvavat<br />

yhteistyöhön ja -henkeen.<br />

<strong>Pori</strong>in kumppanuustalo?<br />

Hyvinvointiyhdistysten verkosto<br />

on liikahtanut <strong>Pori</strong>ssa eteenpäin.<br />

Yhdistysten yhteistyöhanke<br />

”Kumppanuutta <strong>Pori</strong>in” starttasi<br />

viime vuoden puolella.<br />

Hankevastaavana työskentelee<br />

toiminnanohjaaja Merja Majalahti.<br />

– Tavoitteena on yhdistysten ja<br />

yhteisöjen välisen verkostoitumisen,<br />

yhteisöllisyyden ja yhteistyön<br />

kehittäminen aidoksi kumppanuudeksi,<br />

valottaa Majalahti.<br />

– Päämääränä on oma toimitila,<br />

fyysinen kumppanuustalo.<br />

Tilojen haussa yhdistysten kattoorganisaatio<br />

ei ole ainoa. Kaupungin<br />

luottamushenkilöiden ja<br />

viranhaltijoiden kanssa paikkaa<br />

kartoittaa juhlakaupungissa moni<br />

muukin toimijaryhmä.<br />

– Olemme käyneet tutustumassa<br />

Kumppanuus-toimintoihin. Niistä<br />

saatujen vaikutusten ja erityistarpeiden<br />

perusteella olemme<br />

Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisan tiloja koristava lahjaksi saatu pienoisryijy ilahduttaa Merja Majalahtea, sillä ryijy kuvaa Liisan toiminnan merkitystä.<br />

Yhteistä kaikille on<br />

auttamishalu<br />

– Eivät toisen auttaminen ja tukeminen<br />

ole itseltä pois. Moni<br />

vapaaehtoinen on päinvastoin<br />

sanonut, että tässä saa paljon<br />

enemmän kuin antaa.<br />

Yksi kantava periaate on, että<br />

myös vapaaehtoisia huolletaan<br />

ja virkistetään. Se on Majalahdesta<br />

tärkein periaate.<br />

– Toinen sääntö on siinä, että<br />

jokainen tekee vain sitä ja sen<br />

vakuuttuneet siitä, että hanke on<br />

tarpeellinen myös täällä.<br />

Oma toimitila, Kumppanuustalo,<br />

nähdään välttämättömänä vapaaehtoistyössä:<br />

yhteydenottoihin,<br />

kokouksiin, koulutuksiin, tapahtumien<br />

ja töiden suunnitteluun sekä<br />

toiminnan kehittämiseen yhteistyötahojen<br />

kanssa.<br />

– Se on konkreettista suhteitten<br />

ylläpitämistä, verkostoitumista,<br />

kuvaa Majalahti.<br />

Tärkeänä periaatteena on yksittäisen<br />

kansalaisen elämänlaadun<br />

parantaminen sekä koetun<br />

yksinäisyyden ja syrjäytymisen<br />

vähentäminen.<br />

Kumppanuustyöryhmässä on<br />

edustettuna <strong>Pori</strong>n kaupungin<br />

sosiaalitoimen lisäksi kymmenkunta<br />

yhdistystä. Tiloja kaipaavien<br />

yhdistysten jäsenmäärä on noin<br />

5 000.<br />

Teksti Kristiina Suutari<br />

verran kuin itse jaksaa ja haluaa.<br />

Tältä pohjalta toiminta rullaa.<br />

Kasvatettu<br />

työntekoon<br />

Kun juttelee Merja Majalahden<br />

kanssa, tulee melko pian vakuuttuneeksi<br />

siitä, että tässä on<br />

nyt ihminen toivealallaan. Vaikutelmaa<br />

vankistaa, kun kuulee<br />

kuinka määrätietoisesti hän on<br />

tavoitteeseen tähdännyt.<br />

Kaupunkikaan ei voisi olla mikä<br />

tahansa hömppäkaupunki.<br />

– Olen vankka porilainen, paljastaa<br />

Majalahti.<br />

– Minut on kasvatettu rehellisyyteen<br />

ja työntekoon.<br />

Pienen Merjan lapsuus alkoi ja<br />

lähti käyntiin puolisen vuosisataa<br />

sitten Hyvelässä. Alku oli –<br />

etten sanoisi – hiljaiseloa.<br />

– Olen ollut niin ujo, niin ujo,<br />

Majalahti nauraa.<br />

– En saanut sanaa suustani kodin<br />

ulkopuolella, mutta elämä<br />

on opettanut ilmaisemaan<br />

itseään. Olin hiljainen. Olin<br />

tosi nuori, kun tiesin, että minusta<br />

tulee lastenhoitaja. Isä<br />

oli kaupungin tietöissä, äiti jakoi<br />

postia ja siivosi. Elämä oli<br />

vaatimatonta.<br />

Melko pian Malminpään keskikoulun<br />

jälkeen, kun isä jo oli<br />

kuollut, Majalahti tuli kaupungille<br />

töihin päiväkotiapulaiseksi.<br />

Hän oli silloin 18-vuotias.<br />

Kun hän oli täyttänyt 25, kuoli<br />

äiti.<br />

– Asuin neljän velipojan kanssa<br />

kotitalossa. Se oli haastavaa<br />

aikaa. Siinä oppi paljon, kun<br />

tekemistä riitti. Kävin töissä,<br />

olin iltakoulussa, siivosin ja tein<br />

ruuat.<br />

Sosiaalialalle<br />

mielenkiintoa<br />

Malminpään keskikoulun oppimäärän<br />

lisäksi syntyivät omat<br />

kouluttajat, tyttäret. He ovat<br />

nyt 13- ja 21-vuotiaat.<br />

– Kun vanhempi tytär oli kolmivuotias,<br />

hakeuduin Harjavallan<br />

sosiaali- ja terveydenhuolto-oppilaitokseen.<br />

Hain myös<br />

sosiaalikasvattajaksi, mutta onneksi<br />

en päässyt, kertaa Majalahti<br />

elämän tärkeitä vaiheita.<br />

– Mikäli olisin päässyt, työskentelisin<br />

varmaan vieläkin päiväkodissa<br />

enkä Liisassa. Nyt työni<br />

on muodostunut vaihtelevaksi.<br />

Itsensä kehittäminen ja sivistäminen<br />

ovat olleet isoja asioita<br />

Merja Majalahdelle.<br />

– Olen lukenut opiskelujen jälkeen<br />

kasvatustiedettä, sosiaalipolitiikkaa<br />

ja sosiologiaa perusopintojen<br />

verran. Niistä sai<br />

valmiuksia ammatillisen koulutuksen<br />

lisäksi.<br />

Työ Liisassa varmasti hyötyy<br />

tästä.<br />

työpaikalta löytyi<br />

harrastus<br />

– No juu, toiminnanohjaaja<br />

hymyilee. Olin ennen Mannerheimin<br />

Lastensuojeluliiton<br />

lapsiperheprojektissa. Kun toiminnanohjaajan<br />

paikka tuli<br />

auki, yksi työkaveri sanoi, että<br />

hae sitä, se sopii sulle. Hain ja<br />

tulin valituksi. En ole hakemistani<br />

katunut. Olen saanut tehdä<br />

sydämellä töitä.<br />

Eikä ”liisaus” jää Majalahdelta<br />

siihenkään.<br />

– Nykyisin myös harrastan työpaikallani.<br />

Olen Liisan taidepiirissä,<br />

linja on öljyvärimaalaus.<br />

Teksti ja kuvat<br />

Kristiina Suutari<br />

Viriketoiminnanohjaaja Eija Vuorinen, Merja Majalahti ja kahvila-apulaiseksi<br />

itsensä tituleerannut Saara Huotari tarkistavat seuraavia yhteisiä<br />

tapahtuma-aikoja.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!