VIROLAISEN KIRJALLISUUDEN MAAILMA - Eesti Instituut
VIROLAISEN KIRJALLISUUDEN MAAILMA - Eesti Instituut
VIROLAISEN KIRJALLISUUDEN MAAILMA - Eesti Instituut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
LAULU<br />
Virolaisille runo ja laulu liittyvät keskeisesti toisiinsa. Vuosisatoja<br />
ne olivat yksi ja sama. Koska vielä uuden ajan saapuessa kirjallinen<br />
kulttuuri tarkoitti näillä main Raamatun kääntämistä, muita tarinoita<br />
kerrottiin niin kuin aikaisemminkin runonlauluina – lauluina, joiden<br />
sanat saattoivat laulaessa hieman muuttuakin, mutta suullinen perinne<br />
piti kuitenkin sanoman hyvin hengissä. Runon ja laulun keskinäisen<br />
yhteyden voi havaita paljon myöhemminkin, vaikka vain täkäläisessä<br />
rock-musiikissa – monet Viron merkittävimmät bändit käyttivät<br />
laulunsanoinaan Viron kuuluisien runoilijoiden tekstejä.<br />
Peeter Langovits<br />
suullinen perinne<br />
↑ Veljo Tormis (s. 1930), todennäköisesti 1900-luvun<br />
tunnetuin virolainen kuorosäveltäjä, on luonut monet<br />
tärkeimmistä sävellyksistään suullisen perinteen<br />
pohjalta. Tormiksen omin sanoin: ”Minä en käytä<br />
hyväkseni kansanmusiikkia, kansanmusiikki käyttää<br />
minua.”<br />
26<br />
Egert Kamenik<br />
tarinoita runonlauluina<br />
← Yksi parhaimmista nykyaikaisista perinteisen<br />
kansanrunouden sovelluksista on Tormiksen<br />
kantaattibaletti Virolaiset balladit (1980). Monet<br />
virolaiset pitivät teoksen uutta budoteatterin<br />
muotokieleen sovitettua versiota vuonna 2004 vuoden<br />
musiikkitapahtumana.
Change language