VIROLAISEN KIRJALLISUUDEN MAAILMA - Eesti Instituut

omaanikilpailuja
Virossa järjestetään monia romaanikilpailuja, tunnetuin niistä
käynnistettiin jo ensimmäisen tasavallan aikana. Niitä käytetään yhä
enemmän hyppylautana – aloittelijat koettavat saada parempaa huomiota
ja julkaisukanavia debyytilleen tai ensimmäisille romaaneilleen.
Toiveikkaina tarkkaillaan myös vanhempia sukupolvia, historiaan
suuntautuneista tai siitä kiinnostuneista kirjailijoista odotetaan,
kykenevätkö he ehkä jonain päivänä vaikuttamaan Krossin lailla
kansakunnan itsetuntoon, vaikka heidän kiinnostuksensa historiaan
ei keskittyisikään suoranaisesti Viroon tai he kuvaisivat yksittäisten
henkilöiden sijasta esimerkiksi ideologioiden vaikutusta yksilöön.
kuuluisin
(ks. rakastettu virolainen naisrunoilija s. 12)
Toisinaan minulla on tunne, että Jaan Kross oli yksi harvoja, joka ei
erityisemmin piitannut siitä, että Nobelin palkinto jäi rimaa hipoen
saavuttamatta. Vaikka se olisikin vain harhakuvitelma, uskon kuitenkin,
että merkityksellinen.
↑ Ensimmäisen, 1927 järjestetyn romaanikilpailun
satoa: ensimmäinen palkinto myönnettiin
August Jakobsonin romaanille Vaeste-Patuste alev
(‘Syntisparkojen kauppala’). Jaettiin myös kolme
toista palkintoa: Betti Alverin teokselle Tuulearmuke
(‘Tuulen rakastajatar’), Reed Mornin (oikealta nimeltään
Frieda Drewerk) teokselle Andekas parasiit (‘Lahjakas
parasiitti’) ja Mart Raudin teokselle Videvikust varavalgeni
(‘Aamuhämärästä päivänkoittoon’).
hyppylauta
◯ Loodus-kustantamon 1927 aloittamat
romaanikilpailut ovat jatkuneet nyky-Virossakin.
Perinteen elvyttäjä uudelleen itsenäistyneessä
Virossa oli kirjailija Juhan Saar, Viron romaaniseuran
perustajajäsen. Seura tarjoaa yhdessä Tänapäevkustantamon
kanssa esiintulon mahdollisuuden
aloitteleville romaanikirjailijoille.
Liis Treimann
8
↑ Voittajien esittely Viron romaaniseuran järjestämässä kilpailussa vuonna 2007.