VIROLAISEN KIRJALLISUUDEN MAAILMA - Eesti Instituut

Mutta ajatellaanpa sitten yhtä hiljattain kirjoitettua esseetä Friedrich
Reinhold Kreutzwaldista, syntyperältään virolaisesta lääkäristä, joka
1800-luvun puolivälissä kirjoitti virolaisten eepoksen Kalevipoeg. Esseen
kirjoittaja esittää kiehtovan hypoteesin, ettei Kreutzwaldin lähtökohtana
eeposta kirjoittaessaan ollut mikään muu kuin absurdiuden tunne,
vakaumus siitä, että hänen toimintansa on ajallisessa perspektiivissä
turhaa, koska saksalaisten paroneiden alaisuudessa nuokkuva Viron
kansa on joka tapauksessa tuomittu kuolemaan sukupuuttoon.
Kreutzwald kirjoitti välittämättä siitä, ettei tuntenut työllään olevan
juurikaan mieltä. Mutta annapa olla, kansalliseepoksesta otetaan yhä
uusia painoksia, ja nuoret vihaiset kirjailijat dekonstruoivat kaikin
voimin tuota kivettynyttä tekstimassiivia. Toisin sanoen – yksi jos
toinenkin virolainen kirjailija haluaisi kohtalokseen sen, että vaikka
jälkipolvet katsoisivatkin hänen tuotantonsa auttamattomasti
vanhentuneeksi, he esittäisivät käsityksensä kuitenkin samalla kielellä,
millä nuo huonosti aikaa kestäneet teokset joskus kirjoitettiin.
Friedrich Reinhold Kreutzwald (1803–1882)
Kirjailija, kääntäjä, kansanvalistaja ja lehtimies, Viron
Lönnrot. Syntyi maanorjaperheeseen (sai sukunimen,
kun hänen isänsä vapautettiin vuonna 1815), oli yksi
ensimmäisistä virolaisista, joka valmistui yliopistosta
lääkäriksi, toimi 44 vuotta Võrun kaupunginlääkärinä.
Aikalaiset kutsuivat häntä lauluisäksi ja Virun
laulajaksi. Loi Viron kansallisepoksen Kalevipoeg
(1857–61), kirjoitti kansansatukokoelman Eesti-rahva
Ennemuistsed jutud (1866), Kilplaste imevärklikud … jutud
ja teud (virolaisen version hölmöläissaduista, 1857) ja
useita muita valistavia kirjoja. Viron oppineiden seuran
(perustettu 1838) jäsenenä Kreutzwald toimi aktiivisesti
muun muassa viron kielen kirjoitusuudistuksen
hyväksi.
Raigo Pajula
Rauno Volmar
Toomas Huik
Kalevipoeg 1
↑ Kuuluisaa kahdeksan isänmaallisen virolaisen
esimerkkiä vuodelta 1870 noudattaen Kalevipoeg luettiin
Rakveren linnavuoren laulujuhlakentällä vuonna 2003.
Siihen kului hiukan alle 14 tuntia 121 lukijan lukemana.
32
nuori vihainen kirjailija 2 (ks. s. 33 ja nassikat
huolehtivat kirjailijasta s. 9)
↑ Kansalliseepos on toiminut innoituksen lähteenä
lukuisille mukaelmille, muun muassa Rakveren
teatterin vuonna 2003 esittämälle ulkoilmanäytökselle,
joka perustui löyhästi nuoren vihaisen kirjailijan
koomiseen lyhytproosaan.