Eläintaudit Suomessa 2008
Eläintaudit Suomessa 2008
Eläintaudit Suomessa 2008
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Eläintaudit <strong>Suomessa</strong> <strong>2008</strong> - Sinikielitauti eli bluetongue<br />
2. Sinikielitauti eli bluetongue<br />
Sinikielitautiin varautumista ja tautiseurantaa<br />
jatkettiin myös vuonna <strong>2008</strong>. Sinikielitaudin<br />
vastustusstrategiaa valmisteltiin eri<br />
skenaarioiden ja kaiken käytettävissä olevan<br />
tiedon pohjalta yhdessä maa- ja metsätalousministeriön<br />
ja elinkeinon kanssa. Vastustusstrategian<br />
mukaiset torjuntatoimet<br />
riippuvat siitä, millä alueella, mistä näytteistä,<br />
mihin vuodenaikaan ja kuinka laajalti<br />
tartuntoja todetaan. Eläinten siirtorajoitukset<br />
ovat keskeinen osa tartunnan vastustamista.<br />
Strategiassa linjataan myös ne tilanteet,<br />
joissa rokotuksiin voitaisiin turvautua.<br />
Koska kaikkia tilanteita ei voida ennakoida,<br />
myös tapauskohtaiseen harkintaan on jätetty<br />
mahdollisuus rokotuspäätöksiä tehtäessä.<br />
Kliinisten sinikielitautiepäilyjen vuoksi tutkittiin<br />
näytteitä kaikkiaan kolmen tilan märehtijöistä.<br />
Kaksi epäilyistä oli naudoissa,<br />
yksi lampaissa. Ensimmäisessä epäilyssä oireet<br />
johtuivat valoyliherkkyydestä, toisessa<br />
epäilyssä oli kyseessä ilmeisesti hyönteisten<br />
pistoista johtuva yliherkkyysreaktio. Kolmas<br />
tautiepäily tehtiin teuraslampaista. Kielessä<br />
todettujen muutosten syntymekanismi jäi<br />
lopullisesti selvittämättä, mutta muutokset<br />
saattoivat olla mekaanisesti syntyneitä.<br />
Taudin maahantuloa ehkäistään huolehtimalla<br />
maahantuotavien märehtijöiden riittävästä<br />
tarkastamisesta silloin, kun eläimiä<br />
tuodaan maista ja alueilta, jossa tautia<br />
esiintyy. Elävien eläinten tuonnin sijasta<br />
suositellaan tuotavan spermaa tai alkioita.<br />
Jos eläviä eläimiä tuodaan, tuonnit suositellaan<br />
tehtäviksi vektorivapaana aikana eikä<br />
tiineitä märehtijöitä suositella tuotavan riskialueilta.<br />
Kaikki maahantuodut märehtijät<br />
tutkitaan sinikielitaudin varalta välittömästi<br />
maahantuonnin jälkeen.<br />
Vuonna 2007 aloitettua seurantaa emolehmäkarjojen<br />
teuraista Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen<br />
maakunnissa jatkettiin. Yhteensä<br />
tutkittiin 2 624 verinäytettä 404<br />
karjasta (taulukko 11 liitteessä 2); näistä<br />
1 639 oli peräisin edellä mainitulla seuranta-alueella<br />
sijaitsevista 133 karjasta. Luonnonvaraisia<br />
märehtijöitä tutkittiin vuoden<br />
aikana 220 kpl (127 valkohäntäkaurista, 59<br />
metsäkaurista sekä 34 hirveä). Kaikki tutkimustulokset<br />
olivat kielteisiä.<br />
Etelä-Ruotsissa syksyllä todettujen sinikielitartuntojen<br />
vuoksi, seurantaa laajennettiin<br />
lypsykarjoihin loppuvuodesta. Kaikki Ahvenanmaan,<br />
Varsinais-Suomen, Uudenmaan,<br />
Itä-Uudenmaan sekä Satakunnan eteläosan<br />
lypsykarjat tutkittiin tankkimaitonäytteistä<br />
sinikielitaudin vasta-aineiden varalta. Kaikkiaan<br />
tutkittiin 748 tankkimaitonäytettä,<br />
joista yhdessä ahvenanmaalaisen lypsykarjan<br />
näytteessä todettiin vasta-aineita. Tutkimustulos<br />
osoittautui virhepositiiviseksi, koska<br />
karjasta otetuissa yksilöverinäytteissä ei<br />
todettu vasta-aineita eikä virusta.<br />
Sinikielitaudin diagnostiikkaa kehitettiin<br />
pystyttämällä RT-PCR-menetelmä, jolla voidaan<br />
tunnistaa alukkeista riippuen läntiseen<br />
ja itäiseen genotyyppiin kuuluvat virukset.<br />
Viruksen serotyyppi voidaan määrittää käyttäen<br />
serotyyppispesifisiä alukkeita.<br />
10
Change language