Radanpidon paikkatiedot - Lähtötilanne, tarpeet ja ... - Liikennevirasto
Radanpidon paikkatiedot - Lähtötilanne, tarpeet ja ... - Liikennevirasto
Radanpidon paikkatiedot - Lähtötilanne, tarpeet ja ... - Liikennevirasto
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kannen kuva: Markku NummelinVerkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)ISSN-L 1798-6656ISSN 1798-6664ISBN 978-952-255-675-2<strong>Liikennevirasto</strong>PL 3300521 HELSINKIPuhelin 020 637 373
3<strong>Radanpidon</strong> <strong>paikkatiedot</strong> - Lähtötilanne, <strong>tarpeet</strong> <strong>ja</strong> kehityspolku -selvitys. <strong>Liikennevirasto</strong>,liikenne- <strong>ja</strong> väylätietosasto. Helsinki 2011. <strong>Liikennevirasto</strong>n tutkimuksia <strong>ja</strong> selvityksiä 24/2011.56 sivua. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-255-675-2.Avainsanat: radanpito, paikkatieto, toiminnan kehittäminen, kehityslin<strong>ja</strong>tTiivistelmäOrganisaatiomuutokset, <strong>ja</strong>tkuvasti kehittyvät teknologiaratkaisut <strong>ja</strong> vaatimukset yhätarkemmasta <strong>ja</strong> laadukkaammasta tiedosta asettavat haasteita organisaation eri tasoille.Jotta kehityksessä pysytään mukana, tulee eri osa-alueilla toteuttaa muutoksiahallitusti. Tämä edellyttää vankkaa tietämystä niin lähtötilanteesta kuin halutustakehityssuunnastakin.Tämän selvitystyön tavoitteena oli selvittää <strong>Liikennevirasto</strong>n radanpidon paikkatietoaineistojennykytila, kehitys<strong>tarpeet</strong> sekä kehityslin<strong>ja</strong>t. Työ aloitettiin syksyllä 2010 <strong>ja</strong>saatiin päätökseen maaliskuussa 2011. Selvitys toteutettiin työpajojen avulla <strong>ja</strong> näitäns. paikkatietoklube<strong>ja</strong> järjestettiin työn puitteissa kuusi kappaletta.Työ rakentuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osa käsittelee <strong>Liikennevirasto</strong>n radanpidonpaikkatietojen nykytilaa <strong>ja</strong> kehitystarpeita sekä a<strong>ja</strong>nkohtaisia <strong>Liikennevirasto</strong>npaikkatietoihin liittyviä kehityshankkeita. Nykytilan kartoituksen osalta tunnistettiinuseita kehityskohteita <strong>ja</strong> suurelta osin kehitys on jo hyvässä vauhdissa.Toisessa osassa muodostetaan nykytilan <strong>ja</strong> <strong>Liikennevirasto</strong>n yhteisten tavoitteidenpoh<strong>ja</strong>lta radanpidon paikkatietojen kehityslin<strong>ja</strong>t. Työpajoissa tunnistettiin yhteensä11 strategista päämäärää <strong>ja</strong> 12 näihin liittyvää toimenpidettä.Kolmannessa osassa kootaan yhteen paikkatietokehityksen hyödyt eri näkökulmista<strong>ja</strong> perustelut paikkatietokehityksen <strong>ja</strong>lkauttamiselle. Työn aikana erilaisia hyötyjätunnistettiin runsaasti <strong>ja</strong> ne järjestettiin eri kokonaisuuksiin.Työn tuloksena saatiin kattava kuva radanpidon paikkatietojen nykytilasta <strong>ja</strong> kehityslinjoista.Näitä tuloksia voidaan käyttää hyödyksi tulevissa kehityshankkeissa.
89 KEHITYSLINJOJEN TOTEUTTAMISEN TEESIT .......................................................... 5510 YHTEENVETO ................................................................................................................... 56
91 Johdanto<strong>Liikennevirasto</strong> aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa, kun Tiehallinnon keskushallinto,Ratahallintokeskus sekä Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot yhdistettiin. Vuoden2011 alussa vanhat kulkumuotokohtaiset osasto<strong>ja</strong>ot poistuivat <strong>ja</strong> toiminnot yhtenäistettiin.Tiedonhallinnan osalta tämä tarkoittaa sitä, että <strong>ja</strong>tkossa ei enää käsitelläkulkumuotokohtaisia väyliä erillisinä, vaan puhutaan liikenneväylistä, jotka voivatsisältää niin vesi-, rata- kuin tieliikennettäkin.<strong>Liikennevirasto</strong>n tehtävistä säädetään erikseen lailla <strong>Liikennevirasto</strong>sta (862/2009).Yleisesti ottaen tehtäväkenttä on laa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> se pitää sisällään niin ylläpitoon, hallintaan<strong>ja</strong> toiminnallisuuksien kehittämiseen liittyviä tehtäviä, jossa on näkökulmana kokoliikennejärjestelmä.Liikennejärjestelmän eri kulkumuotokohtaisten toiminnallisuuksien sulauttaminenyhteen vaatii pitkäjänteistä työtä <strong>ja</strong> laa<strong>ja</strong>a tietämystä nykytilasta.1.1 Lähtökohdat työlleOrganisaation muutos ensin Ratahallintokeskuksesta osaksi <strong>Liikennevirasto</strong>a <strong>ja</strong> vuoden2011 alusta viraston sisäinen uudelleenorganisoituminen edellyttävät tiettyävisiota siitä, mitä radanpidon paikkatiedoille tulevaisuudessa tapahtuu <strong>ja</strong> miten siihenvoidaan vaikuttaa. Rautatiet ovat <strong>ja</strong>tkossa osa liikennejärjestelmää myös tietomallinnuksenosalta <strong>ja</strong> tämä asettaa vaatimukset niin lähtöaineiston muodolle kuinsiitä saataville hyödyillekin.Tämän määrittelyn tavoitteena on selvittää radanpidon paikkatietojen lähtötilanne <strong>ja</strong>kehitys<strong>tarpeet</strong> sekä näiden poh<strong>ja</strong>lta luoda visio siitä, mitä <strong>Liikennevirasto</strong>n radanpidon<strong>paikkatiedot</strong> ovat vuonna 2015.Työn tavoitteena on:1) <strong>Liikennevirasto</strong>n radanpidon paikkatietojen nykytilan kartoitus2) <strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen hallinnan <strong>ja</strong> käytön tavoitetilan määrittely, eli missio<strong>ja</strong> visio 2015.3) Strategisten kehityspolkujen määrittely tavoitetilan saavuttamiseksi sisältäen:• strategiset päämäärät• kehityksen <strong>ja</strong> muutosten hallinta• paikkatietokehityksen tuomat hyödyt koko <strong>Liikennevirasto</strong>n näkökulmasta1.2 Työn sisältöTyö on toteutettu vaiheittain siten, että pääosa tietosisällöstä on koottu erillisistätyöpajoista – paikkatietoklubeista. Klubit on toteutettu intensiivisinä työpajoina, joihinkutsuttiin eri osaamisalueiden asiantuntijoita.
10Lisäksi työn alkupuolella suoritettiin ns. benchmarking-osuus, jossa perehdyttiin aiempiintutkimuksiin <strong>ja</strong> selvityksiin, joita aiheeseen liittyen on tehty.Työ eteni vaiheittain seuraavasti:1) Työn käynnistäminen aloituskokouksessa 4.10.2) Paikkatietoklubi nro 2 – Uudet paikkatietotekniikat <strong>ja</strong> niiden mahdollisuudet <strong>Liikennevirasto</strong>ssa3) Paikkatietoklubi nro 1 – <strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen nykytilan kartoitus4) Paikkatietoklubi nro 3 – A<strong>ja</strong>nkohtaiset paikkatietostandardit <strong>ja</strong> –direktiivit5) Paikkatietoklubi nro 4 – <strong>Radanpidon</strong> <strong>paikkatiedot</strong> – suunnittelun <strong>ja</strong> johdon mittarit6) Paikkatietoklubi nro 5 – Vision <strong>ja</strong> kehityspolkujen arviointi7) Raporttiluonnoksen esittelytilaisuus työn laajennetulle oh<strong>ja</strong>usryhmälleKlubien muistiot ovat tämän työn liitteenä.1.3 Projektiryhmän esittelySelvitystyön toimeksianta<strong>ja</strong>na on ollut syksyllä 2010 <strong>Liikennevirasto</strong>n rautatieosasto.Vuoden 2011 puolelle vastuu siirtyi väylätietoyksikölle.Selvitystyön tekijä on Sito Tietotekniikka Oy.Työn oh<strong>ja</strong>usryhmän muodostivat seuraavat henkilöt:Keijo KoskinenJouni HytönenReijo ProkkolaSinikka HartonenJari MyllärinenMatti PesuSanna ViiloAleksi LeskinenSito (<strong>Liikennevirasto</strong>n edusta<strong>ja</strong>na)<strong>Liikennevirasto</strong><strong>Liikennevirasto</strong><strong>Liikennevirasto</strong><strong>Liikennevirasto</strong><strong>Liikennevirasto</strong>SitoSitoOh<strong>ja</strong>usryhmän puheenjohta<strong>ja</strong>na <strong>ja</strong> asiakkaan projektipäällikkönä on toiminut KeijoKoskinen. Toimitta<strong>ja</strong>n projektipäällikkönä on toiminut Sanna Viilo.Paikkatietoklubeissa työhön ovat lisäksi osallistuneet:Marko TuominenKimmo HeiskariJuha TiihonenJuha SiltanenRiitta KaasalainenMatti RaekallioSiru KoskiHarri Yli-VillamoEero LiehuMatti LevonmäkiSoile Tissari<strong>Liikennevirasto</strong><strong>Liikennevirasto</strong><strong>Liikennevirasto</strong><strong>Liikennevirasto</strong><strong>Liikennevirasto</strong><strong>Liikennevirasto</strong><strong>Liikennevirasto</strong><strong>Liikennevirasto</strong><strong>Liikennevirasto</strong><strong>Liikennevirasto</strong><strong>Liikennevirasto</strong>
11Mar<strong>ja</strong> KoskiMikko RistikangasJani Kylmäaho<strong>Liikennevirasto</strong>SitoMaanmittauslaitos1.4 Selvityksen rakenne <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>uksetSelvitys rakentuu kolmesta osasta. Työn alkuosa (OSA 1 – NYT) sisältää nykytilankartoituksen <strong>ja</strong> radanpidon paikkatietojen kytkennät a<strong>ja</strong>nkohtaisiin kehityshankkeisiin– aina sisäisistä hankkeista kansainvälisiin hankkeisiin asti.Toisessa osassa (OSA 2 – Kehityslin<strong>ja</strong>t) luodaan radanpidon paikkatietojen tulevaisuudenvisio <strong>ja</strong> strategiset päämäärät. Tässä osassa myös konkretisoidaan toimenpiteet,joiden avulla vision toteutuminen mahdollistetaan.Viimeinen osa (OSA 3 – Miksi tämä kaikki tehdään?) kokoaa yhteen perustelut kehityslinjojen<strong>ja</strong>lkauttamiselle <strong>ja</strong> käy läpi paikkatietokehityksen tuomat hyödyt koko<strong>Liikennevirasto</strong>n näkökulmasta.Selvitys ra<strong>ja</strong>utuu käsittelemään radanpidon paikkatietoaineisto<strong>ja</strong> perusaineistojennäkökulmasta. Niiden nykytilaa <strong>ja</strong> kehitystarpeita peilataan <strong>Liikennevirasto</strong>n kokonaisnäkökulmasta.1.4.1 <strong>Radanpidon</strong> paikkatietoaineistot<strong>Radanpidon</strong> paikkatietoaineistot voidaan <strong>ja</strong>kaa kolmeen eri ryhmään (Kuva 1):- Perusaineistot- Tausta-aineistot- SuunnitteluaineistotKuva 1.<strong>Radanpidon</strong> paikkatietoaineistot
12Perusaineistot ovat suoraan radanpitoon liittyviä <strong>Liikennevirasto</strong>n hallinnoimia aineisto<strong>ja</strong>.Perusaineistot muodostuvat ratalin<strong>ja</strong>sta sekä ratarekistereistä. Taustaaineistotovat ulkopuolisten toimittajien ylläpitämiä aineisto<strong>ja</strong>, joita tarvitaan esimerkiksiratasuunnittelussa. <strong>Radanpidon</strong> tausta-aineisto<strong>ja</strong> saadaan muun muassa. Maanmittauslaitokselta<strong>ja</strong> Suomen Ympäristökeskukselta.Suunnitteluaineistot ovat ratasuunnittelun tuottamia aineisto<strong>ja</strong>. Näitä aineistoa ylläpidetäänhankekohtaisesti toisin kuin perus- <strong>ja</strong> tausta-aineisto<strong>ja</strong>, jotka ovat <strong>ja</strong>tkuvassaylläpidossa.Keskeinen radanpidon terminologiaSeuraavassa on määritelty muutamia työssä esiintyviä keskeisiä radanpitoon <strong>ja</strong> paikkatietoaineistoihinliittyviä termejä.Ratalin<strong>ja</strong>: Ratalin<strong>ja</strong>lla tarkoitetaan Suomen rataverkkoa raiteiden keskilin<strong>ja</strong>n mukaanmallinnettuna. Tällä hetkellä ratalin<strong>ja</strong>-aineisto on mallinnettu yksiraiteisena <strong>ja</strong> pilkottunaratakilometrien mukaisiin osiin. <strong>Liikennevirasto</strong>n ratalin<strong>ja</strong>-aineisto sisältää valtionomistamat rataosuudet, joten se ei sisällä yksityisraiteita.Ratarekisterit: Radanpitoon liittyviä kohteita <strong>ja</strong> niihin liittyviä ominaisuustieto<strong>ja</strong> ylläpidetäänratarekistereissä. <strong>Liikennevirasto</strong>n RHK-tietokannan lisäksi rekistereitäylläpidetään VR-Track Oy:n RAISU-tietokannassa. VR-Trackin <strong>ja</strong> <strong>Liikennevirasto</strong>nylläpitämät rekisterit on lueteltu taulukossa (Taulukko 1).Taulukko 1.Ratarekisterit <strong>ja</strong> niiden ylläpitoVR-Track Oy - RAISU tietokantaRataosien ominaisuusrekisteriSivuraiderekisteri<strong>Liikennevirasto</strong> - RHK tietokantaRatalin<strong>ja</strong>LiikennepaikatRaidegeometriarekisteriVaihderekisteriKiskovikarekisteriTasoristeysrekisteriSiltarekisteriRumpurekisteriTunnelirekisteriKallioleikkausrekisteriRoutapaikkarekisteriPehmeikkörekisteriJarrupainojärjestelmän opastin- <strong>ja</strong> ratatiedotRatapurkki: Rautatietietojen keskitetty tiedonhallinta- <strong>ja</strong> raportointijärjestelmä.Rautatieliikennepaikka: Rautatieliikennepaikka on rataverkolla si<strong>ja</strong>itseva nimettykohde, joka toimii henkilö- tai tavaraliikenteen palvelupaikkana. Rautatieliikennepai-
13kat <strong>ja</strong>etaan liikennepaikkoihin, seisakkeisiin <strong>ja</strong> lin<strong>ja</strong>vaihteisiin. Osa liikennepaikoistaon <strong>ja</strong>ettu osiin, joita ovat esimerkiksi ratapihat, asemat <strong>ja</strong> muut vastaavat paikat.Suomessa osiin <strong>ja</strong>ettu<strong>ja</strong> liikennepaikko<strong>ja</strong> on 18.Rautatievaihde: Rautatievaihteet ovat rautatien raiderakenteessa paikko<strong>ja</strong>, joilla voidaanoh<strong>ja</strong>ta junat <strong>ja</strong> muut raideliikenneyksiköt toiselle raiteelle liikkuvien raideosienavulla.Tasoristeys: Tasoristeys on paikka, jossa tien ajorata tai kevyen liikenteen väylä risteääsamassa tasossa rautatien kanssa. Tasoristeys voi olla vartioimaton tai varustettunaerilaisin varoituslaittein.1.5 Käytetyt yleiset lyhenteet <strong>ja</strong> termitTermiDynaaminen segmentointiGeokoodausGISINSPIREJHS-suositusKokonaisarkkitehtuuriKytkeytyvä paikkatietoSelitysDynaamisella segmentoinnilla tarkoitetaan viivanvarrella olevan kohteen paikantamista käyttämällähyväksi etäisyyttä tunnetusta pisteestä.Epäsuoran si<strong>ja</strong>innin, eli paikantavan tunnuksen taiosoitteen, muuttaminen suoraksi si<strong>ja</strong>inniksi.Geographical Information System = paikkatietojärjestelmäDirektiivi Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurinperustamisesta. Direktiivi määrittelee keskeistenpaikkatietoaineistojen käyttöä <strong>ja</strong> saatavuutta.Julkisen hallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) antamatjulkisen hallinnon suosituksetEnterprise Architecture eli tiedon kokonaishallintamalli.Huomioi eri käsitteellisillä tasoilla organisaationtoimintaympäristön, tieto<strong>tarpeet</strong> <strong>ja</strong> tietomallit,palveluratkaisut <strong>ja</strong> teknologian. Tavoitteenatietovarantojen <strong>ja</strong> tietojärjestelmien yhteentoimivuudenparantuminen.Tietoa, jolla ei itsessään ole si<strong>ja</strong>intitietoa, mutta jokavoidaan liittää maantieteellisen si<strong>ja</strong>innin omaavaankohteeseen jonkin tunnisteen kautta (esim. rakennustunnustai putken osan ID-tunnus).paikkatie-<strong>Liikennevirasto</strong>ntoverkostoViraston paikkatieto-osaajista koottu työryhmä,jonka tehtävänä on edistää paikkatietojen käyttöä <strong>ja</strong>kehitystä <strong>Liikennevirasto</strong>ssa. Verkosto toimii laa<strong>ja</strong>alaisestikoko viraston toimialueella.
14Linkki-solmu malliMetatietoOminaisuustietoPaikkatietoPalvelura<strong>ja</strong>pintaRa<strong>ja</strong>pintaRasterimuotoinen tietoRINFSi<strong>ja</strong>intitietoTietomalli, jossa viivat (link) yhdistyvät toisiinsasolmujen (node) avulla. Käytännössä tietokannassaoleville viivoille on tallennettu linkkinä tieto siitä,mihin solmuihin ne liittyvät. Myös solmuista on linkkitietoviivojen suuntaan.Tietoa tiedosta eli tietokuvaus. Metatieto kertookäyttäjälle aineiston käytettävyydestä erilaisiin tarkoituksiin.Tyypillistä metatietoa ovat mm. koordinaatistotieto,optimaalinen mittakaavataso, luontipäivä,muutospäivä, tiedostomuoto…Paikkatiedon kohteisiin si<strong>ja</strong>intitiedon ohella liittyvätieto, joka kuvaa kohteen ominaisuuksia. Ominaisuustietovoi olla yksilöivää (nimi, numero), paikantavaa(osoite), ajoittavaa (rakennusvuosi) taikuvailevaa (väri).Tietojärjestelmissä ylläpidettävää aineistoa, jolle onmääritetty maantieteellinen si<strong>ja</strong>inti. Tyypillisestisi<strong>ja</strong>inti on annettu kohteen keskipisteen tai taitepisteidenkoordinaatteina. Myös katuosoite voi ollapaikkatietoa, mikäli osoitepisteet on geokoodattujärjestelmään. Paikkatietoaineistojen geometria elimuoto voi olla piste, viiva tai alue.Palvelujen käyttöön liittyvä sovellusten ra<strong>ja</strong>pintaSovittu käytäntö tai liittymäpinta, jonka kautta onmahdollista siirtää tieto<strong>ja</strong> laitteiden tai ohjelmistojenvälillä tai ohjelmiston <strong>ja</strong> käyttäjän välilläRasteritiedosto muodostuu hilaverkosta, jossa jokainensolu l. pikseli kuvataan yksilöllisesti. Ominaisuustietorasteritiedostossa käsittää kunkin solunlukuarvon. Visualisoidessa kullekin pikselille määritetäänväri lukuarvon mukaan. Mitä parempi alueellinentarkkuus aineistolle halutaan, sitä pienempipikselikoon on oltava. Tällöin solujen lukumääräkasvaa, mikä lisää rasteriaineiston kokoa.Eurooppalainen rautateiden infrarekisterimääritelmämäärittelee rautateiden rekisterisisältöä <strong>ja</strong> rekisteritietojenmallinnusta.Kohteen si<strong>ja</strong>innin ilmaiseva tieto, joka ilmoitetaanyleensä koordinaattien, osoitteiden tai muiden paikantavientunnusten avulla.
15Vektorimuotoinen tietoVektoritieto perustuu kolmen geometrisen peruselementinkäyttöön paikkatiedon esittämisessä;objekti voi olla piste, useamman pisteen muodostamaviiva tai viivojen ra<strong>ja</strong>ama alue. Vektorimuotoisetobjektit tallennetaan koordinaattipisteidenavulla.WFS Web Feature Service, palvelura<strong>ja</strong>pinta vektorimuotoisentiedon välittämiseen tietoverkon välityksellä.ViestinvälityspalveluWMSPalvelu, joka lähettää <strong>ja</strong> vastaanottaa järjestelmävalvo<strong>ja</strong>ntai hälytyspalvelun lähettämiä sanomia.Web Map Service, palvelura<strong>ja</strong>pinta rasterimuotoisentiedon välittämiseen tietoverkon välityksellä.
162 Nykytilan kuvaus<strong>Liikennevirasto</strong>n paikkatietoaineistot elävät parhaillaan suuressa muutostilassa. Organisaatiomuutokset<strong>ja</strong> paikkatietoalan vallitsevat kehityssuunnat vaikuttavat voimakkaastiviraston paikkatietojen hallintaan <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>avat kehitystä yhtenäisempäänsuuntaan. Lähtötilanteen kartoitus <strong>ja</strong> tietämys nykytilanteesta ovat avainasemassakun suunnitellaan liikenneverkoston tulevaa paikkatietokehitystä. Tähän mennessäkehitys on ollut varsin kulkumuotokohtaista, mutta tulevaisuudessa siirrytään vaiheittainyhtenäisempään muotoon.Lähtötietojen määrittelyssä on tärkeää tuntea toimintaympäristö, organisaatio sekäaineistot <strong>ja</strong> määrittää tavoitteet sille mihin suuntaan halutaan edetä. Uudistuneenorganisaation myötä ei riitä, että huomioidaan vain radanpitoon liittyvät <strong>paikkatiedot</strong>,vaan tietämys on laajennettava kattamaan koko liikenteen infrastruktuuri.2.1 Toimintaympäristön yleiskuvaus<strong>Liikennevirasto</strong> toimii liikenne- <strong>ja</strong> viestintäministeriön hallinnonalalla <strong>ja</strong> vastaa liikenteenpalvelutason ylläpidosta <strong>ja</strong> kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä.Sen toimenkuvaan kuuluu myös vastata ratakapasiteetin <strong>ja</strong>kamisesta <strong>ja</strong> liikenteenoh<strong>ja</strong>uksesta.Rautatieliikenteen turvallisuusviranomaisena toimii Liikenteen turvallisuusvirastoTraFi, joka valvoo myös koko <strong>Liikennevirasto</strong>n toimintaa. <strong>Liikennevirasto</strong>onkuuluva Rataliikennekeskus puolestaan valvoo <strong>ja</strong> koordinoi rautatieliikenteensujuvuutta ympäri vuorokauden.<strong>Liikennevirasto</strong> on asiantunti<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> tilaa<strong>ja</strong>organisaatio, jossa rautatieasioiden parissatyöskentelee noin 100 henkilöä. Tilaa<strong>ja</strong>organisaatiolla tarkoitetaan sitä, että suuri osatöistä <strong>ja</strong> palveluista ostetaan ulkopuolisilta yrityksiltä. Tällaisia ovat esimerkiksi ratojenkunnossapito- <strong>ja</strong> rakentamistyöt sekä ratojen suunnittelun <strong>ja</strong> liikenteenoh<strong>ja</strong>uksenpalvelut.Viraston maantieteellinen toimintaympäristö on laa<strong>ja</strong>, sillä se pitää sisällään ilmaväyliälukuun ottamatta eri kulkumuotokohtaiset valtion omistamat liikenneverkotkoko Suomen alueelta. Kokonaisuudessaan <strong>Liikennevirasto</strong>n hallinnoima rataverkkokäsittää lähes 6000 kilometriä rautateitä, joista hieman yli puolet on sähköistetty.Rataverkolla liikkuu vuorokaudessa noin 300 kaukoliikenteen junaa, lähes 900 Helsinginseudun lähiliikenteen junaa sekä noin 500 tavarajunaa.<strong>Liikennevirasto</strong>n toimintaympäristö rataliikenteen näkökulmasta on esitetty kuvassa(Kuva 2).
17Kuva 2.<strong>Liikennevirasto</strong>n toimintaympäristö rataliikenteen näkökulmasta.2.2 Paikkatiedon hallinta <strong>ja</strong> kehitys<strong>Liikennevirasto</strong>ssa<strong>Liikennevirasto</strong>n organisaatio perustui vielä vuonna 2010 kulkumuotokohtaiseenosasto<strong>ja</strong>otteluun (Kuva 3).
18Kuva 3. <strong>Liikennevirasto</strong>n organisaatiokaavio vuonna 2010.Tämä <strong>ja</strong>ottelu juontaa juurensa a<strong>ja</strong>sta ennen <strong>Liikennevirasto</strong>a, jolloin Tiehallinto,Merenkulkulaitos <strong>ja</strong> Ratahallintokeskus toimivat itsenäisinä laitoksina. Myös <strong>Liikennevirasto</strong>nensimmäisen toimintavuoden aikana paikkatietojen hallinnointi tapahtuiosastoittain, jolloin kukin osasto hallinnoi omia aineisto<strong>ja</strong>an omissa tietojärjestelmissään.Erillisistä historioista johtuen aineistot ovat rakenteeltaan <strong>ja</strong> järjestelmiltäänkehittyneet varsin erilaisiksi, eikä yhtenäistä liikenneverkkojen paikkatietotuotettaole luotu. Myös aineistojen ominaisuuksissa <strong>ja</strong> käytetyissä teknologioissa on suuriaero<strong>ja</strong>.Vuoden 2011 alussa <strong>Liikennevirasto</strong>n organisaatio muuttui <strong>ja</strong> kulkumuotokohtainenosasto<strong>ja</strong>ko poistui. Uudessa organisaatiossa yhdistettiin viraston eri toiminto<strong>ja</strong> samaanyksikköön riippumatta siitä, mitä kulkumuotoa toiminto edustaa. Uusi organisaatiokaavioon esitetty kokonaisuudessaan kuvassa (Kuva 4).Aiemmassa <strong>Liikennevirasto</strong>n organisaatiossa osasto<strong>ja</strong>ko määritteli selkeästi aineistojenylläpidon, mutta uudesta kaaviosta huomataan, että <strong>ja</strong>tkossa erilaisia paikkatieto<strong>ja</strong>hyödynnetään usealla eri toimialalla. Järjestelmien kehittämisvastuu on pääasiassaliikenne- <strong>ja</strong> väylätieto-osastolla, merikartoitusosasto vastaa omista järjestelmistään.
19Kuva 4. <strong>Liikennevirasto</strong>n organisaatiokaavio v. 2011->2.2.1 Erillistä järjestelmistä yhtenäisiksi tietopalveluiksiUusi organisaatio asettaa raamit myös paikkatietojen hallinnalle. Muutoksen myötäaineistojen pitää olla yhtenäisempiä <strong>ja</strong> mahdollistaa tehokkaasti eri kulkumuotojenväliset aineistojen yhdistämiset <strong>ja</strong> haut. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin jossainmäärin paikkatietotoimintojen yhtenäistämistä. Ennen organisaatiomuutosta virastossaoli yhteensä yli 400 erilaista tietojärjestelmää <strong>ja</strong> viraston joustavan toiminnankannalta määrää on väistämättä vähennettävä.Kulkumuotokohtaiset osastot ovat toistaiseksi toimineet varsin itsenäisesti niin aineistojenkuin tietojärjestelmienkin kehityksen osalta. Sekä tie- että meripuolellapaikkatietojen hallinta <strong>ja</strong> käyttö ovat hieman ratapuolta pidemmällä – osin tämä johtuuluonnollisesti ko. liikenneverkkojen erilaisista ominaisuuksista <strong>ja</strong> vaatimuksista.Tietietoihin liittyen <strong>Liikennevirasto</strong>lla on käytössään TIIRA-raportointijärjestelmä,johon kootaan keskitetysti si<strong>ja</strong>inti- <strong>ja</strong> rekisteritieto<strong>ja</strong>. Järjestelmää käytetään tiedon<strong>ja</strong>ossakäyttäjien kesken. Lisäksi virasto omistaa erillisessä järjestelmässä ylläpidettävänDigiroad-tiestöaineiston, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa tieverkosta. Meripuolellapuolestaan on käytössä tiedonhallinta- <strong>ja</strong> tuotantojärjestelmiä, jotka mahdollistavattiedon käytön keskitetysti yhtenäisten palveluiden kautta. Lähtökohtanameriaineistoille ovat kansainväliset standardit <strong>ja</strong> turvallisuusasiat, lopputuotteet ovatns. viranomaistuotteita, jotka ovat lain määräämiä.<strong>Radanpidon</strong> tiedonhallinta keskittyy Ratapurkki-tietojärjestelmän ympärille. Ratapurkintoiminnallisuuksia on avattu erikseen luvussa 2.4.
20Kokoavien tietopalveluiden tarve on virastossa jo tunnistettu, mutta vielä ei ole päätettyyhteistä suunnitelmaa näiden toteuttamisen suhteen. Tärkeäksi nähdään tiedonhallintakokonaisuudessaan, ei ainoastaan paikkatietojen osalta. Tällä hetkellävirastossa koetaan tärkeäksi, että kutakin kulkumuotoa ylläpidetään edelleen omassajärjestelmässään <strong>ja</strong> kokoava tietopalvelu integroidaan näiden tuotantojärjestelmienympärille.Paikkatietoaineistojen yhtenäistämiseksi virastossa on laadittu suunnitelma INSPI-RE-direktiivin mukaisen Liikenneverkko-paikkatietotuotteen tuottamiseksi. Tietotuotesuunnitelmanohella virasto on myös laatinut suunnitelman INSPIRE-direktiivintäytäntöönpanosta aikataulun mukaisesti. Direktiivin tarkemmat vaatimukset <strong>ja</strong> tavoitteetkäydään läpi luvussa 3. Direktiivin tavoitteiden puitteissa osastot aloittivatvuoden 2009 lopulla yhteistyön, jonka alkuvaiheessa tutustuttiin toisten aineistoihin<strong>ja</strong> arvioitiin niiden yhtäläisyyksiä sekä harmonisoinnin mahdollisuuksia.Kulkumuotokohtaisten väyläpaikkatietojen lisäksi virastossa tarvitaan myös lukuisiaerilaisia paikkatietoaineisto<strong>ja</strong> esimerkiksi tausta-aineistoiksi. Toistaiseksi koko virastontarpeita ei ole kartoitettu yhteen selvitykseen <strong>ja</strong> onkin todennäköistä, että samo<strong>ja</strong>aineisto<strong>ja</strong> löytyy monesta paikasta viraston sisältä. Paikkatietojen tehokasta hallintaavarten virastossa on tarkoituksenmukaista tehdä selvitys kaikista tarvittavista paikkatietoaineistoista<strong>ja</strong> niiden sijoituspaikasta.2.3 Rautatiet osana liikenneverkkoaLiikennejärjestelmä muodostuu maaliikenteestä, ilmaliikenteestä sekä vesiliikenteestä.Rautatieliikenne sisältyy maaliikenteeseen <strong>ja</strong> Suomessa rautatieverkko muodostuu<strong>Liikennevirasto</strong>n hallinnoimista ratalinjoista sekä yksityisraiteista. <strong>Liikennevirasto</strong>nrataverkko-paikkatietoaineiston geometria on peräisin Maanmittauslaitoksenmaastotietokannasta <strong>ja</strong> sitä ylläpidetään yksiraiteisena aineistona. <strong>Liikennevirasto</strong>llaei ole erillistä radanpitoon liittyvien paikkatietoaineistojen tuotantoa, vaan aineisto<strong>ja</strong>tuotetaan erillisinä toimeksiantoina. Lisäksi virastolla on ylläpitosopimuksia, kutenVR-Trackin ylläpitämät ratarekisterit. Tausta-aineistoina käytetään muiden tahojentuottamia aineisto<strong>ja</strong>.Rautatieliikenne poikkeaa muusta liikenneverkosta siinä mielessä, että sillä liikkuminenon rajoitettua <strong>ja</strong> ennalta määrättyä. Rautatieliikenne sitoutuu tiiviisti raiteisiin,sillä kiskot määrittelevät minne juna voi mennä. Ohitukset <strong>ja</strong> vaihtoehtoiset reititeivät ole siinä määrin mahdollisia kuin esimerkiksi tieliikenteessä. Toinen ominaispiirreon aikataulu- <strong>ja</strong> pysähdyspaikkasidonnaisuus: junat kulkevat tietyn kulkusuunnitelmanmukaisesti <strong>ja</strong> pysähtyvät ennalta määrätyissä paikoissa.Raidegeometrian lisäksi radanpidon peruspaikkatietoihin sisältyy runsaasti rekisteritieto<strong>ja</strong>.<strong>Liikennevirasto</strong>n omistamia radanpidon rekisteritieto<strong>ja</strong> ylläpidetään virastonoman RHK-tietokannan lisäksi VR-Track Oy:n RAISU-tietokannassa, joista tiedot siirretäänRatapurkkiin. Rekisterit <strong>ja</strong> niiden ylläpito on taulukoitu luvussa 1.4.1.Tällä hetkellä ratalin<strong>ja</strong>-aineisto ei tietomallinnuksen tasolla ole liitettävissä suoraanmuuhun liikenneverkkoon, vaan se on oma erillinen aineistonsa. Ratalin<strong>ja</strong> on pilkottunaratakilometrien mukaisiin osiin, eikä sillä ole liityntäpintaa muihin liikenneverkkoihin.Kuitenkin tavoitteena on muodostaa kulkumuotokohtaisista liikenneverkoistayhtenäinen aineisto, jossa liikenteen solmu- <strong>ja</strong> liitoskohdat on mallinnettu myös tie-
21tomallien tasolla. Tämä edellyttää tehokasta yhteistyötä kulkumuotokohtaisten toimijoidenvälillä, joka osin on jo käynnissä.Rataverkon osalta on parhaillaan menossa moniraiteisen rata-aineiston tuottaminen<strong>ja</strong> vuoden 2011 aikana on tarkoitus käynnistää kytkennällisen rataverkon luominen.Nämä hankkeet käydään tarkemmin läpi luvussa 3.3.2.4 Nykyinen järjestelmäympäristö<strong>Radanpidon</strong> tietojen hallintaa varten on meneillään Ratapurkki-tietojärjestelmänkehitys, joka koostuu kartta-, raportointi- <strong>ja</strong> ylläpitosovelluksista. Ratapurkki on selainpoh<strong>ja</strong>inenextranet-ratkaisu <strong>ja</strong> se on suunniteltu <strong>Liikennevirasto</strong>n henkilöstön <strong>ja</strong>sidosryhmien työkaluksi ratatiedon hallintaan. Tietojärjestelmä kokoaa yhteen useastaeri tietolähteessä si<strong>ja</strong>itsevat ratatiedot <strong>ja</strong> toimii rekisterien havainnollistamisvälineenä.Sen karttasovellus on toteutettu Esrin tekniikalla. Ratarekisterien yksittäisetkohteet haetaan kartalle dynaamista segmentointia hyödyntäen. Operatiiviseen käyttöönRatapurkki otetaan keväällä 2011.Ratapurkin hyödyntämiseen liittyen on tehty selvitystöitä, kuten esimerkiksi Kuntoanalyysienuudet mallit sekä Tiedonhallinnan prosessit. Näiden tutkimusten sisältöätarkastellaan tarkemmin luvussa 3.3.Ratapurkin karttapalvelu on rakennettu selainpoh<strong>ja</strong>iseksi ArcGIS-serverin avulla.Rekisteri- <strong>ja</strong> tapahtumatiedot eri järjestelmistä välitetään ratapurkkiin Santravälityspalvelunkautta. VR-Trackin ylläpitämiä <strong>Liikennevirasto</strong>n omistuksessa oleviaratarekistereitä ylläpidetään RAISU-tietokannassa, josta ne luetaan Ratapurkkiin.VR:n tietokannat ovat Oracle-kanto<strong>ja</strong>. Ratapurkki ei ole ainoastaan karttapalvelu,vaan ensisi<strong>ja</strong>isesti erilaisten raporttien <strong>ja</strong> kunnossapitotietojen hallintaväline. Senkautta ei ole tarkoitus <strong>ja</strong>kaa paikkatieto<strong>ja</strong>, vaan ainoastaan ratarekistereitä taulukkomuodossasekä raportte<strong>ja</strong> sisäiseen <strong>ja</strong> sidosryhmäkäyttöön.Paikkatietojen käyttöä varten väylätietoyksiköllä on käytössään Esrin ArcEditor- <strong>ja</strong>ArcView-lisenssejä. Näillä ohjelmistoilla käsitellään shape-muodossa olevaa rataverkkoaineistoasekä muuta siihen liittyvää tietoa. <strong>Liikennevirasto</strong>n omia, rautateihinliittyviä kiinteistöjä sekä rakennuksia hallinnoidaan KHJ (kiinteistönhallintajärjestelmä)-järjestelmänavulla. Järjestelmää ollaan parhaillaan uusimassa, sillä sennykyinen toteutustekniikka ei tue uusimpia käyttöjärjestelmiä.Kuvassa 5 on visualisoitu radanpidon paikkatietojen sovellusarkkitehtuuri. Kaavionkeskellä on Ratapurkki, johon luetaan lähtötiedot kaavion nuolien mukaisesti. Tiedotluetaan käyttöliittymiin raportointikerroksesta, jonka paikkatietotoiminnallisuudet ontoteutettu ArcGIS:illä. (Kuva 5)
22Kuva 5. <strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen sovellusarkkitehtuuri v. 20102.5 Yhteenveto nykytilasta<strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen hyödyntäminen <strong>Liikennevirasto</strong>ssa <strong>ja</strong> sen ulkopuolella onvielä ollut melko suppeaa. <strong>Radanpidon</strong> paikkatieto<strong>ja</strong> on kehitetty omia tarpeita vastaaviksi,eivätkä ne ole rakenteeltaan täysin yhteensopivia muiden liikenneverkkojenkanssa. Paikkatietoa<strong>ja</strong>ttelu <strong>ja</strong> uusien tekniikoiden hyödyntäminen on alkuvaiheessaan,mutta työt aineistojen <strong>ja</strong> järjestelmien kehittämiselle on aloitettu.Rautatiet sitoutuvat tiiviisti paikkaan <strong>ja</strong> tätä kautta niihin liittyy eri rekisterien ym.lähtöaineistojen kautta runsaasti erilaisia paikkatieto<strong>ja</strong>. Toistaiseksi vain rataverkkoa
23<strong>ja</strong> siihen ratakilometrilukemilla kytkeytyviä tieto<strong>ja</strong> on käsitelty konkreettisena paikkatietona.<strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen nykytilaa <strong>ja</strong> tarpeita on tarkasteltu neljän eri osa-alueenpoh<strong>ja</strong>lta <strong>ja</strong> klubien poh<strong>ja</strong>lta kasatut tiedot on koottu taulukkoon. (Taulukko 2)Taulukossa sininen palkki kuvaa osa-alueiden nykytilan hyvyyttä <strong>ja</strong> kehitystarpeita.Nykytilan <strong>ja</strong> tarpeiden vertailu perustuu lähtötietoihin <strong>ja</strong> niiden poh<strong>ja</strong>lta tehtyyn tilanteenarviointiin. Arvioinnin perusteella suurimmat kehitys<strong>tarpeet</strong> liittyvät tiedonhallintaan<strong>ja</strong> aineistoihin.Osa-alueiden yksityiskohtaiset yhteenvedot on eritelty alaluvuissa.Taulukko 2.<strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen nykytila <strong>ja</strong> <strong>tarpeet</strong>2.5.1 JärjestelmäympäristöRatapurkin kehittämisen tavoitteena on, että tiedon tarvitsi<strong>ja</strong>t saavat laadukasta <strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>ntasaista ratatietoa helposti. Järjestelmäympäristön kehitys onkin tätä kautta hyvässävauhdissa <strong>ja</strong> käyttöönoton myötä tiedonhallinta parantuu. Ratapurkki tuleetoimimaan rautatietietojen keskeisenä tietojärjestelmänä <strong>ja</strong> sinne on suunniteltuladattavan myös tarvittavat paikkatietoaineistot, jolloin näitä voisi katsella selainpoh<strong>ja</strong>isesti.
24<strong>Radanpidon</strong> paikkatietosovellukset, KHJ <strong>ja</strong> Ratapurkin karttakäyttöliittymä, on rakennettuArcGIS-tuotteiden ympärille, samo<strong>ja</strong> sovelluksia on käytössä myös muualla<strong>Liikennevirasto</strong>ssa.Vanhaa Kiinteistötietojen hallintajärjestelmää ei <strong>ja</strong>tkossa ylläpidetä, sillä nykyinensovellustekniikka ei tue uusimpia käyttöjärjestelmiä. Uusi KHJ-järjestelmä tullaan<strong>ja</strong>lkauttamaan kevään 2011 aikana. Toimivan kiinteistötietojärjestelmän avulla tiedetäänesimerkiksi omistussuhteet <strong>Liikennevirasto</strong>n <strong>ja</strong> Senaatti-kiinteistöjen välillä.2.5.2 Tiedonhallinta<strong>Radanpidon</strong> tiedonhallinnan osalta <strong>Liikennevirasto</strong>ssa eletään muutosvaihetta, silläRatapurkki tulee muuttamaan tiedonhallintaa keskitetympään suuntaan. Aiemminaineisto<strong>ja</strong> on säilytetty eri paikoissa, eikä tarkkaa tietoa tietojen si<strong>ja</strong>inneista ole välttämättäollut (Kuva 6).Kuva 6.<strong>Radanpidon</strong> paikkatietoaineistojen kulku tuotta<strong>ja</strong>lta käyttäjille nykyisin.Ratapurkin kautta on tarkoitus <strong>ja</strong>kaa erityisesti erilaisia taulukkomuotoisia raportte<strong>ja</strong>.Järjestelmä on tarkoitus ottaa operatiiviseen käyttöön loppukeväällä 2011.Tulevaisuudessa kaikki Ratapurkin aineistot on suunniteltu siirrettävän lähdejärjestelmistäRatapurkkiin <strong>ja</strong> ne si<strong>ja</strong>itsevat näin ollen sekä alkuperäisessä si<strong>ja</strong>innissaanettä Ratapurkissa. Toistaiseksi tietous siitä, mitä kaikkia aineisto<strong>ja</strong> <strong>Liikennevirasto</strong>ssakäytetään, on melko heikolla tasolla <strong>ja</strong> tämä puute on virastossa myös tunnistettu.Organisaatiomuutoksen myötä nähdään tärkeäksi, että viraston tarvitsemat aineistotolisivat saatavilla yhdestä paikasta.
25Ratapurkissa olevien tietojen omistusoikeus on <strong>Liikennevirasto</strong>lla, vaikka esimerkiksiratarekisterit ovat VR-Track Oy:n ylläpidossa. Tiedot siirtyvät kokonaisuudessaanRatapurkkiin <strong>ja</strong> niille on saatavilla myös tarvittavat historiatiedot.Ratapurkin <strong>ja</strong>tkokehitystä on suunniteltu kehitysehdotusten poh<strong>ja</strong>lta <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usryhmätekee päätökset mitä ryhdytään toteuttamaan. Lähtökohtaisesti kehitystarpeita tulisi<strong>ja</strong>tkossa arvioida vuosittain toiminnallisuuden <strong>ja</strong> tiedonsiirron osalta.2.5.3 Käyttäjät <strong>ja</strong> tiedon<strong>ja</strong>koRatapurkin tietosisällön on suunniteltu tulevan käyttöön laa<strong>ja</strong>sti kaikkien ratatiedontarvitsijoiden kesken. Käyttäjille <strong>ja</strong>etaan eriasteisia käyttöoikeuksia <strong>ja</strong>ottelemallakäyttäjät esimerkiksi kunnossapitoalueittain. Myös viraston ulkopuolinen käyttö onmahdollista, sillä Ratapurkin tietoihin pääsee käsiksi extranetin kautta. Eritasoisinkäyttöoikeuksin varustettu<strong>ja</strong> Ratapurkin käyttäjäryhmiä on tunnistettu olevan lähes40 kappaletta. Suurehko lukumäärä johtuu mm. alueellisten rajoitusten muodostamistarajoitteista.Toistaiseksi useimmille ratatietojen käyttäjille riittää katselukäyttö sekä erilaistenraporttien koontimahdollisuus. Koko virastossa on arviolta vain muutamia ratatietojenkäyttäjiä, jotka tekevät vaativampia ratatietojen analyyse<strong>ja</strong> ArcViewillä tai ArcEditorilla.Tällä hetkellä ratatietojen käyttäjät muodostuvat lähinnä sisäisistä tiedontarvitsijoistasekä toimeksianto<strong>ja</strong> suorittavista urakoitsijoista <strong>ja</strong> konsulteista. Tulevaisuudessauskotaan kuitenkin, että myös esimerkiksi yritykset voisivat käyttää ratatieto<strong>ja</strong> vaikkapalogistiseen suunnitteluun.2.5.4 AineistotRadanpitoon liittyvät paikkatietoaineistot <strong>ja</strong>otellaan luvun 1.4.1 mukaisesti perusaineistoihin,tausta-aineistoihin <strong>ja</strong> suunnitteluaineistoihin.Perusaineistoista keskeisimmässä roolissa on rataverkko, jota ollaan parasta aikaakehittämässä niin geometrian kuin tietomallinnuksenkin suhteen. Tarkempia geometriatieto<strong>ja</strong>saadaan parhaillaan meneillään olevasta moniraiteisen rata-aineiston tuotantoprojektista.INSPIRE-direktiivi määrittelee puolestaan, minkälainen tietotuoterataverkosta on laadittava. Myös toinen eurooppalainen direktiivi, RINF, antaa suuntaviivo<strong>ja</strong>rautateiden mallinnukselle.Nykyiset ratarekisteritiedot koetaan virastossa kohtalaisen kattaviksi, eikä suuria tarpeitaniiden kehittämiseen ole. Uusina aineistoina Ratapurkkiin kaivataan mm. pehmeikköaineisto<strong>ja</strong>sekä poh<strong>ja</strong>vahvistustieto<strong>ja</strong>. Lisäksi yhtenä mahdollisuutena nähdäänliikennetietojen kytkeminen muihin aineistoihin, kuten esimerkiksi rataverkkoon.Ratapurkkiin ladattavista paikkatietoaineistoista on tehty suunnitelma, joka pitääsisällään paljon erilaisia aineisto<strong>ja</strong>. Alustavan suunnitelman mukaan järjestelmästätulisi tulevaisuudessa löytyä ratarekisterien lisäksi seuraavat paikkatietoaineistot:• Rataverkko• Kunnossapitoalue• Kuntara<strong>ja</strong>• YMPÄRISTÖHALLINNON AINEISTOT:
26o Yleiskaavoitettu alueo Asemakaavoitettu alueo Natura-alueeto Luonnonsuojelualueeto Luonnonsuojeluohjelmato Arvokkaat kallioalueeto Poh<strong>ja</strong>vesialueet• TAUSTAKARTAT:o Yleiskartta 1:10 milj.o Yleiskartta 1:4,5 milj.o Autoili<strong>ja</strong>n tiekartta 1:1,2 milj.o Autoili<strong>ja</strong>n tiekartta 1:800 000o Autoili<strong>ja</strong>n tiekartta 1:400 000o GT-kartta 1:200 000o Maastokarttao Peruskarttao Osoitekarttao Maaperäkartta
273 A<strong>ja</strong>nkohtaiset kehityshankkeet<strong>Liikennevirasto</strong>n rautatietietojen osalta on tehty viimeisten vuosien aikana kehityshankkeita,jotka liittyvät suurelta osin tiedon hallintaan <strong>ja</strong> lukemiseen eri rekistereistä.Vuonna 2006 alettiin suunnitella Ratapurkki -tietojärjestelmää, jonka käyttöönottoapilotoitiin vuonna 2010 <strong>ja</strong> täysimittainen <strong>ja</strong>lkautus on tarkoitus suorittaa vuoden2011 aikana.Samanaikaisesti virastossa on myös meneillään muita hankkeita, jotka liittyvät radanpidonpaikkatietojen kehitykseen joko suoraan tai välillisesti. Karkeasti nämävoidaan <strong>ja</strong>kaa kansainvälisiin, kansallisiin <strong>ja</strong> viraston sisäisiin hankkeisiin. Ylätasollahankkeita oh<strong>ja</strong>a eurooppalainen INSPIRE-direktiivi, joka asettaa puitteet <strong>Liikennevirasto</strong>npaikkatietojen esittämiselle <strong>ja</strong> hallinoimiselle. INSPIRE-direktiivin mukaistentoimenpiteiden suunnittelu <strong>ja</strong> toteutus ovat tällä hetkellä keskeisessä roolissa <strong>Liikennevirasto</strong>ssa<strong>ja</strong> niillä on vaikutusta myös lukuisiin muihin viraston kehityshankkeisiin.3.1 Kansainväliset kehityshankkeetINSPIRE-direktiivin mukaiset toimenpiteetEU:n INSPIRE -direktiivi (2007/2/EY) määrittelee keskeisten viranomaisten ylläpitämienpaikkatietoaineistojen saatavuutta <strong>ja</strong> käyttöä Euroopassa. Direktiivin kansallisestatoimeenpanosta on Suomessa säädetty lailla (laki paikkatietoinfrastruktuurista,voimaan 17.6.2009) <strong>ja</strong> sitä täydentävällä asetuksella (voimaan 12.10.2009).Direktiivi tähtää keskeisten paikkatietovarantojen tietosisällön harmonisointiin <strong>ja</strong>ohjeistaa aineistojen ylläpitäjät tuottamaan vakiomuotoista metatietoa aineistoistaan.Velvoite koskee julkishallinnon organisaatioita <strong>ja</strong> <strong>Liikennevirasto</strong>lta sen kansallinentoimeenpano edellyttää tiettyjen paikkatietoaineistojen asettamista saataville yhtenäisessämuodossa.INSPIRE vaikuttaa <strong>Liikennevirasto</strong>on monin tavoin; se asettaa vaatimuksia aineistojensaatavuudelle sekä osaltaan antaa puitteet aineistojen tietorakenteille. Aikataulullisestidirektiivin toteutus etenee vaiheittain, Liikenneverkkojen (direktiivin liitteenI mukainen aineisto) osalta metatietojen tuli olla kuvattuna 1.12.2010 mennessä. IN-SPIREN piiriin kuuluvien yhteiskäyttöisten katselupalveluiden tulee olla valmiina9.5.2011 <strong>ja</strong> latauspalveluiden kesäkuussa 2012.INSPIREN mukaisen liikenneverkko-tietotuotteen määrittely on valmistunut vuoden2010 lopulla <strong>ja</strong> tämän tietotuotteen mukaisilla aineistoilla toteutettujen katselu- <strong>ja</strong>latauspalveluiden tulee olla valmiita vuoteen 2017 mennessä.(Kuva 7)
28Inspire- paikkatietotuotteetInspiredirektiivinInspiren piiriin kuuluvat yhteiskäyttöiset kansallisetpaikkatietoaineistotMetatiedot Katselupalvelut Latauspalvelut Katselu- <strong>ja</strong>latauspalvelutLiite I 1.12.2010 9.5.2011 28.6.2012 15.12.2017Liite II 1.12.2010 9.5.2011 28.6.2012 15.12.2019Liite III 15.5.2013 15.5.2013 15.5.2013 15.12.2019Kuva 7.INSPIRE-direktiivin toimeenpanoaikataulu<strong>Liikennevirasto</strong>ssa on syksyllä 2010 valmistunut koko viraston yhteinen kaikkia kulkumuoto<strong>ja</strong>koskeva INSPIRE-toimeenpanosuunnitelma. Suunnitelman laadintaa vartenvirastoon perustettiin INSPIRE-työryhmä, jossa on edustusta niin rautatie-, tiekuinmeripuoleltakin. Sama työryhmä muodostaa perustan <strong>Liikennevirasto</strong>ssa toimivallepaikkatietoverkostolle.Toimeenpanosuunnitelmassa konkretisoidaan toimenpiteet metatietojen sekä katselu-<strong>ja</strong> latauspalveluiden valmistumisen osalta. INSPIRE-yhteistyö sopii hyvin yhteenorganisaatiouudistuksen kanssa, sillä sen myötä syntyvässä toimintasuunnitelmassamietitään paikkatietoaineistojen harmonisointia <strong>ja</strong> yhtenäistämistä.<strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen osalta INSPIREN toimeenpano aiheuttaa paljon töitä, silläkoko aineisto pitää muuttaa INSPIREN mukaiseksi linkki-solmu tietomalliksi. Tämämuunnos on suunniteltu aloitettavan vuonna 2011 Ratapurkin <strong>ja</strong>lkautuksen jälkeen.EUREF / N2000Suomessa siirrytään käyttämään EUREF-FIN-koordinaatistoa, joka on ETRS89-koordinaattijärjestelmän suomalainen realisaatio. Kyseessä on yhtenäinen koko Euroopanlaajuinen koordinaattijärjestelmä, johon on määritetty tarkemmat kansallisetkoordinaatistot. Uusi koordinaattijärjestelmä on aiempaa tarkempi <strong>ja</strong> soveltuu siksiparemmin käytettäväksi muun muassa satelliittipaikannuksessa. Lisäksi eri toimijoidenvälinen paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö helpottuu yhtenäisen koordinaattijärjestelmänmyötä (seututasolla, valtakunnallisesti <strong>ja</strong> Euroopan tasolla).Maanlaajuisessa toiminnassa suositellaan käytettäväksi ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatistoa,jossa koko Suomi on yhdessä projektiokaistassa (keskimeridiaani 27º).Paikallisessa toiminnassa käytetään ETRS-GKn-tasokoordinaatiston alueelle parhaitensoveltuvaa keskimeridiaania tasa-asteella 19º, 20º, 21º, …, 31º <strong>ja</strong> tarkoitukseensopivaa projektiokaistan leveyttä.Siirtymisen myötä nykyisin käytössä olevat koordinaatistot (esimerkiksi KKJ) jäävätsiirtymäkauden jälkeen pois käytöstä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että aineistojentuotta<strong>ja</strong>t eivät enää toimita aineisto<strong>ja</strong> vanhoissa koordinaattijärjestelmissä.Esimerkiksi Maanmittauslaitos on ilmoittanut tukevansa KKJ-koordinaatisto<strong>ja</strong> vainvuoteen 2012.Samanaikaisesti muuttuu myös käytettävä korkeusjärjestelmä, uusi järjestelmä onnimeltään N2000. Aiempi N60-korkeusjärjestelmä perustuu vuoden 1960 mukaisiinkorkeuksiin. Maannousun seurauksena tämän päivän todelliset korkeudet poikkeavatN60-järjestelmän korkeuksista jopa 40 cm, minkä vuoksi korkeusjärjestelmä on uusit-
29tu. N2000-järjestelmä on sidottu eurooppalaiseen korkeusjärjestelmään niin hyvinkuin se nykyisen realisaation puitteissa on mahdollista.<strong>Liikennevirasto</strong>n radanpidon paikkatietojen osalta ei ole vielä tehty siirtymissuunnitelmaa.Tasokoordinaatistomuunnoksessa virasto pystyy hyödyntämään Maanmittauslaitoksenmuunnosparametre<strong>ja</strong>, mutta sen on kuitenkin selvitettävä mitä kaikkiavaikutuksia koordinaattijärjestelmän vaihtumisella on. Toistaiseksi <strong>Liikennevirasto</strong>nomista ratatietojen ydinaineistoista ainoastaan ratalin<strong>ja</strong> sekä KHJ:n aineistot ovatkoordinaatistosta, muiden kohteiden paikannus tapahtuu dynaamisella segmentoinnillaratakilometrien avulla.<strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen korkeustiedot eivät tällä hetkellä ole lainkaan a<strong>ja</strong>ntasaisia,sillä suurimmassa osassa rataverkkoa ei ole tiedossa missä korkeusjärjestelmässätiedot ovat. Radan korkeustieto<strong>ja</strong> tulisi <strong>ja</strong>tkossa kerätä järjestelmällisesti. Korkeustiedotovat tärkeitä esimerkiksi erilaisissa suunnitteluhankkeissa sekä 3D-mallienluomisessa <strong>ja</strong> ne tullaan <strong>ja</strong>tkossa laskemaan N2000-järjestelmään.RINF – infrarekisterijärjestelmäINSPIRE:n ohella radanpidon paikkatietojen mallinnukseen vaikuttaa toinenkin merkittäväeurooppalainen direktiivi – RINF. Direktiivi on ERA:n (European Railway Agency)valmistelema <strong>ja</strong> luonnos loppuraportista on valmistunut vuoden 2010 lopussa.Direktiivin päätarkoituksena on tehostaa rautatielaitteiston <strong>ja</strong> -sovellusten teknistäyhteensopivuutta radoilla liikkuvan kaluston <strong>ja</strong> siihen liittyvien teknologioiden kanssa.Tätä tarkoitusta varten RINF määrittelee rautatieaineiston makrotasolla koostuvaksioperatiivisista pisteistä <strong>ja</strong> näitä yhdistävistä viivoista. Mikrotasolla alakohteeton pilkottu infrastruktuurin osiksi, jotka sisältävät yksityiskohtaista tietoa kohteista.Direktiivin sisältö rautatieverkon rakenteen osalta ei ole täysin yhteneväinen INSPI-RE:n kanssa. RINF-määrittelyssä on kuitenkin otettu INSPIRE-vaatimukset huomioon<strong>ja</strong> näiden yhteensopivuudet <strong>ja</strong> poikkeavuudet on kerätty direktiivin liitteeksi. Oheiseentaulukkoon on kerätty keskeisimmät eroavaisuudet mallinnuksessa näiden direktiivienvälillä (Taulukko 3). Taulukko on suuntaa antava, sillä RINF:n tarkka määrittelyvalmistuu vasta säädöksen tullessa voimaan. Tämä tapahtuu aikaisintaan kesäkuussa2011.
30Taulukko 3.Suuntaa antava taulukointi RINFin <strong>ja</strong> INSPIREn välisen mallinnuksenkeskeisistä pullonkauloista.Ominaisuus RINF -> INSPIRE INSPIRE->RINFRaiteiden lukumäärä ok okRautatien sähköistysRaideleveysLinkkiLiikennepaikkasolmu – laitureidenlukumääräRautatien tyyppiRadan käyttöokokRINF sisältää vain todellisiageometrioita, eikätunne linkki-käsitettä(looginen kytkennällisyys).Toimii, jos linkkinätodellinen, si<strong>ja</strong>innillisestikytkeytyvä rataosa.okTarkoittaa eri asiaa RIN-Fin <strong>ja</strong> INSPIREn määrittelyssä.Tarkoittaa eri asiaa RIN-Fin <strong>ja</strong> INSPIREn määrittelyssä.INSPIREssä BOOLEAN(true/false) arvo, RINFiä vartentarvitaan tarkempi tieto.RINFiin tarvitaan tarkat arvot,ei kategorioitaRINF sisältää vain todellisiageometrioita, eikä tunne linkkikäsitettä(looginen kytkennällisyys).Toimii, jos linkkinä todellinen,si<strong>ja</strong>innillisesti kytkeytyvärataosa.RINFissä laitureiden lukumääräon tallennettu eri kohdeluokkaan.Muunnosta varten tarvittaneenskeemamäärittely.Tarkoittaa eri asiaa RINFin <strong>ja</strong>INSPIREn määrittelyssä.Tarkoittaa eri asiaa RINFin <strong>ja</strong>INSPIREn määrittelyssä.Ratapiha-alue Ei RINFissä Ei RINFissäRatapiha solmu Ei RINFissä Ei RINFissäSuomessa RINF:n toimeenpanoa ei ole vielä aloitettu <strong>ja</strong> sen tarkat vaikutukset ovatvielä hieman epäselviä. Direktiivin toimeenpano tulee tapahtumaan vaiheittain <strong>ja</strong>direktiiviluonnoksen mukaisesti kaikkien toimenpiteiden tulisi olla suoritettuna viidenvuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta.3.2 Kansalliset kehityshankkeetInfraTM-kehityshankeInfraTM-hankkeen tavoitteena on tukea infra-alan muutosta tuotemallipoh<strong>ja</strong>iseensuuntaan. Hanke toteutetaan vuosien 2009–2011 aikana. Hankkeen päämääränä onluoda Suomen inframarkkinoille avoin <strong>ja</strong> yhtenäinen InfraBIM-tietomalli, joka perustuukansainvälisiin paikkatieto- <strong>ja</strong> tuotemallistandardeihin sekä kotimaiseen vakionimikkeistöön.<strong>Liikennevirasto</strong> on keskeisenä toimi<strong>ja</strong>na mukana hankkeessa <strong>ja</strong> lähtötietojen saatavuuden<strong>ja</strong> yhteiskäyttöisyyden parantumisen myötä myös INSPIRE-toteutus tukeeInfra-tietomallin syntymistä.
31Lähtökohtaisesti <strong>Liikennevirasto</strong>ssa nähdään, että hanke ei varsinaisesti liity radanpidonpaikkatietoihin. Kuitenkin ratasuunnittelu vaatii tuekseen runsaasti erilaisiapaikkatietoaineisto<strong>ja</strong>, joten siltä kannalta aihe tulee vaikuttamaan myös radanpidonpaikkatietoihin <strong>ja</strong> niiden saatavuuteen. InftaTM-määrittelyissä nähdään tärkeänästandardimuotoinen lähtöaineistojen hankinta <strong>ja</strong> yhtenäisen, koko elinkaaren mittaisentiedon<strong>ja</strong>komallin luominen (Kuva 8).LÄHTÖTIETOJEN HANKINTAKUNNON SEURANTASUUNNITTELUHOITO JA YLLÄPITORAKENTAMINENRAKENNETUN TODENTAMINENKuva 8.InfraTM-hanke toteuttaa tuotemallia<strong>ja</strong>ttelua hankkeen koko elinkaarena<strong>ja</strong>ltaKuntaGMLKuntaGML on kuntien paikkatietopalvelura<strong>ja</strong>pintojen määrittelyhanke, jonka tavoitteenaon toteuttaa kantakartta- <strong>ja</strong> asemakaavatietojen sujuva tiedonsiirto eri tietojärjestelmienvälillä. Hankkeen vetäjänä on ollut Kuntaliitto. Työssä on kuvattu kaavanpoh<strong>ja</strong>kartan <strong>ja</strong> asemakaavan tietojen tietomallit, tietoluokittelut <strong>ja</strong> tiedonsiirtoskeematsekä paikkatietopalvelura<strong>ja</strong>pinnan toiminnallisuus. Työn tuloksista on laadittuJHS-suositukset vuonna 2010.<strong>Liikennevirasto</strong>n kannalta KuntaGML:n hyödyt tulevat siitä, että sidosryhmien (kuntien)poh<strong>ja</strong>karttatiedot ovat helpommin saatavilla yhtenäisessä muodossa. <strong>Liikennevirasto</strong>nhyöty on tosin välillinen, sillä poh<strong>ja</strong>kartat tulevat konsulttien käyttöön, eikävirasto itse käytä niitä.
32KRYSPKunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) -hanke on Kunta-IT:nalainen, Suomen Kuntaliiton vetämä kokonaisuus keskeisten kuntien hallinnoimienpaikkatietoaineistojen tiedonsiirtora<strong>ja</strong>pintojen toteuttamiseksi. Hanke sisältää osakokonaisuudetmaankäyttö, ympäristö <strong>ja</strong> rakennusvalvonta. Tarkemmat kuvauksetmukana olevista aineistokokonaisuuksista ylläpidetään sivustolla http://www. paikkatietopalvelu.fi/gml/krysp.html.Lisäksi hankkeessa tuotetaan vaatimusmäärittely kunnan sähköiselle työpöydällesekä kuntien tuottamien paikkatietoaineistojen kokoavalle tietopalvelulle.KRYSP ei suoranaisesti vaikuta <strong>Liikennevirasto</strong>on, mutta Digiroadin osalta tutkitaanKRYSP-ra<strong>ja</strong>pintojen hyödyntämismahdollisuuksia.Paikkatiedon raakadatan vapautuminenHallitus on tehnyt maaliskuussa 2011 periaatepäätöksen julkishallinnon digitaalistentietoaineistojen saatavuudesta. Tietoaineistojen tulee olla avoimesti saatavilla <strong>ja</strong>uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein <strong>ja</strong> kaikille tasapuolisin ehdoin. Aineistojentulee olla pääsääntöisesti maksuttomia.Periaatepäätös koskee ensisi<strong>ja</strong>isesti sellaisenaan luovutettavissa olevia julkisia aineisto<strong>ja</strong>.Mikäli aineistoa on <strong>ja</strong>lostettu eteenpäin valmiiksi tuotteeksi, kuten esimerkiksimerikartoiksi, on tuotteesta oikeus edelleen pyytää maksu. Hallituksen lin<strong>ja</strong>uksenmukaisesti tietoaineistojen käyttöehdot eivät saa olla esteenä tiedon monipuolisellekaupalliselle <strong>ja</strong> ei-kaupalliselle käytölle.<strong>Liikennevirasto</strong>n osalta maksuttomuus on jo osittain toteutunutkin, sillä Digiroadtiestötuotettaluovutetaan eteenpäin ns. perusdatana, jonka päälle voidaan palveluntarjoajienpuolesta rakentaa erilaisia palveluita. <strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen osaltatällä hetkellä ei nähdä tarvetta ulkopuoliselle käytölle, mutta aineiston <strong>ja</strong> sen saatavuudenparantamisen myötä varmasti myös käytettävyys muissa yhteyksissä saauusia mittasuhteita.3.3 <strong>Liikennevirasto</strong>n sisäiset radanpidonpaikkatietoihin liittyvät kehityshankkeet<strong>Liikennevirasto</strong>n radanpidon paikkatietojen sisäiset kehityshankkeet liittyvät suureltaosin Ratapurkki-järjestelmään sekä rata-aineiston perusparannukseen. Rataaineistonparannushankkeet muodostuvat moniraiteisen rata-aineiston tuottamisestasekä INSPIRE:n mukaisen rataverkkoaineiston luomisesta.Väylätiedon tavoitetilan määrittelySyksyllä 2011 <strong>Liikennevirasto</strong>ssa alkaa viraston sisäinen väylätiedon tavoitetilanmäärittelytyö, jossa määritellään tavoitteet väylätietojen hallinnalle <strong>ja</strong> käytölle. Työssähuomioidaan kaikki viraston väylätiedot <strong>ja</strong> tämä selvitystyö tukee määrittelytyötäradanpidon paikkatietojen osalta.
33Ratapurkin kehitys <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lkautusRatapurkki-järjestelmää on kehitetty vuodesta 2006 alkaen <strong>ja</strong> sen on tarkoitus toimiarautatietojen keskitettynä raportointijärjestelmänä. Sinne luetaan kaikki keskeisetratatiedot <strong>ja</strong> sieltä voidaan ottaa tieto ulos koottuina excel-raportteina. Ratapurkinrekisteritieto<strong>ja</strong> voidaan lukea raportointisovelluksen kautta.Ratapurkin <strong>ja</strong>lkautus aloitettiin pilotoinnilla syksyllä 2010 <strong>ja</strong> varsinaiseen käyttöön ontarkoitus siirtyä vuonna 2011. Tulevaisuudessa ratapurkin kautta on tarkoitus <strong>ja</strong>kaaratatieto<strong>ja</strong> (esim. excel-raportte<strong>ja</strong>) extranet-poh<strong>ja</strong>isesti. Paikkatieto<strong>ja</strong> ei kuitenkaanole suunniteltu <strong>ja</strong>ettavan keskitetysti Ratapurkin kautta, vaikka sinne niitä ladataankin.Selainpoh<strong>ja</strong>inen katselukäyttö on kuitenkin mahdollista.Moniraiteisen ratalin<strong>ja</strong>-aineiston tuottaminen<strong>Liikennevirasto</strong>n hallinnoimaa rataverkkoa ylläpidetään toistaiseksi järjestelmissäyksiraiteisena. Parhaillaan on käynnissä hanke moniraiteisen ratalin<strong>ja</strong>-aineiston tuottamisesta<strong>ja</strong> tämän myötä saadaan tarkat geometriatiedot kaikille raiteille. Aineistonarvioitu valmistumisa<strong>ja</strong>nkohta on vuonna 2015. Mittaukset tuotetaan yhdessä VR-Trackin kanssa EMMA-mittausvaunulla. Vielä on epäselvää minkä tahon järjestelmissäaineistoa tullaan ylläpitämään.Ratalin<strong>ja</strong>-aineisto kerätään pistetietona mittaamalla 25cm välein si<strong>ja</strong>intitietoa raiteenkeskilin<strong>ja</strong>lle. Ensisi<strong>ja</strong>isesti aineistoa kerätään radantarkastusta varten, mutta pisteaineistostatullaan generoimaan myös viivamainen ratalin<strong>ja</strong>-aineisto. Tämä rataverkkotulee olemaan osa liikenneverkkoa <strong>ja</strong> on näin ollen poh<strong>ja</strong>na myös INSPIRE:n mukaisellemallinnukselle. Se ei kuitenkaan suoraan ole INSPIRE:n mukainen aineisto, vaanko. tietomalli muokataan siitä erikseen.Rataverkon tietomallin määrittelytyöRataverkon määrittelytyössä selvitetään <strong>ja</strong> määritellään <strong>Liikennevirasto</strong>n radanpidonpaikkatietojen mallinnus INSPIRE-vaatimusten mukaisiksi. Tällä hetkellä radanpidon<strong>paikkatiedot</strong> eivät muodosta kytkennällistä, yksilöiviin tunnuksiin perustuvaa verkkoa<strong>ja</strong> määrittelytyö tähtää ko. verkon muodostamiseen.Hankkeesta on valmistunut esiselvitys syksyllä 2010, jossa selvitettiin niitä vaatimuksia,joita INSPIRE-direktiivi asettaa rataverkon mallinnukselle. Varsinainen määrittelytyö<strong>ja</strong> mallinnus on tarkoitus aloittaa vuonna 2011.Esiselvityksen tuloksena ratalin<strong>ja</strong> tulee mallintaa linkki-solmu mallin mukaisesti niin,että kaikissa kohdissa, joissa verkkoon voidaan liittyä, tulee olla solmu. Verkon kohteillatulee olla yksilöivä tunnisteet, joiden avulla niitä voidaan liittää toisiinsa. Solmukohdissatulee olla tieto siitä, mitkä kaikki liikenneverkon osat liittyvät ko. solmuun.Kuntoanalyysien uudet mallit – selvitystyöHanke liittyy Ratapurkki-järjestelmän käyttöönottoon. Vuonna 2009 valmistuneenraportin päätarkoituksena oli määrittää Ratapurkki-järjestelmän <strong>ja</strong>tkokehitykselletavoitteet <strong>ja</strong> aikataulu, jonka avulla järjestelmästä saadaan erilaisia kuntoanalyyse<strong>ja</strong><strong>ja</strong> raportte<strong>ja</strong>.
34Selvityksessä on otettu vertailukohteiksi myös kansainvälisiä ratatiedonhallintamenetelmiä.Työn loppupuolella on hahmoteltu ratatietojen hallinnan kehitystä <strong>ja</strong>tulevaisuuden visiota. Ratatiedonhallinnan visiointiosuus toimii osaltaan poh<strong>ja</strong>namyös tälle työlle. Siinä visioitiin seuraavia pääkohtia <strong>ja</strong> niiden kehittämistä:- Tiedonhallintaprosessien kehittäminen- Ratapurkin kehittäminenoooooooooTarvitaan nykyisiä mittauksia yhdistäviä kuntoraportte<strong>ja</strong>Raportit/ennusteet radan elinkaaresta pitkällä aikavälilläLuotettavat raportit eri laiteryhmien vioista <strong>ja</strong> toimintahäiriöistäVuosittaisten kunnostustöiden ohjelmointi raporttien avullaNykyisten hallinta- <strong>ja</strong> tilastotietojen suora tulostus RatapurkistaRatapurkin käyttö kunnossapidon kilpailuttamisessa -> tarjoajille mahdollisuusselata tieto<strong>ja</strong>Ratapurkin käyttö investointiprojekteissa siten, että suunnitteli<strong>ja</strong> saakäyttöönsä tarvittavat lähtötiedotRisteämärekisterin tietojen liitos RatapurkkiinMateriaalihallinnon ohjelmien linkitys Ratapurkkiin- Suunnittelu- <strong>ja</strong> arkistotietojen hallinnan kehittäminenoDokumentointi keskitetysti Ratapurkin kautta- Turvallisuuskaavioiden ylläpito- Toimijoiden omien järjestelmien kehittäminenoTuetaan esim. kunnossapidon tietojärjestelmien kehitystä- Uusien teknologioiden hyödyntämineno3D-suunnittelutiedotTyössä korostetaan lähtöaineistojen laadun merkitystä raporttien luotettavuudenkannalta. Lähtöaineistojen mittauksien laajuuden <strong>ja</strong> luotettavuuden tulee olla vaadittavallatasolla, jotta laajojen kuntoanalyysien tekeminen on järkevää.Tiedonhallinnan prosessitTiedonhallinnan prosessit -selvitystyö valmistui joulukuussa 2010 <strong>ja</strong> se käsittelee<strong>Liikennevirasto</strong>n rautatietietojen tietovirto<strong>ja</strong>. Selvitys on <strong>ja</strong>tkoa Kuntoanalyysien uudetmallit -selvitystyölle. Tiedonhallinnan prosesseina tutkittiin eri tahojen tuottamientietojen kulkeutumista Ratapurkkiin <strong>ja</strong> sieltä eteenpäin <strong>ja</strong>lostettuna käytettäväksi.
35Radanpitoon <strong>ja</strong> -suunnitteluun liittyvät ohjeistukset<strong>Liikennevirasto</strong> ylläpitää säännöllisin väliajoin radanpitoon <strong>ja</strong> suunnitteluun liittyviäohjeistuksia. Vuonna 2011 valmistui kaksi uutta radanpidon ohjeistusta, jotka vaikuttavatosaltaan tähän työhön:−−<strong>Radanpidon</strong> ympäristöohje<strong>Radanpidon</strong> vuorovaikutusohje
364 <strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen tavoitetilanmissio <strong>ja</strong> visio<strong>Liikennevirasto</strong> on määritellyt vision Toimivat liikenneyhteydet - hyvinvoiva Suomi,joka sisältää viraston yhteiset strategiset päämäärät. Näiden päämäärien saavuttaminenvaatii kaikilta osa-alueilta suunnitelmaa siitä, miten ne voidaan saavuttaa.Tämä työ tähtää <strong>Liikennevirasto</strong>n vision tarkasteluun radanpidon paikkatietojen osalta– mitä strategisia päämääriä visio asettaa radanpidon paikkatiedoille <strong>ja</strong> miten nämäpäämäärät saavutetaan?Tässä luvussa käydään läpi nykytilan <strong>ja</strong> kehitystarpeiden poh<strong>ja</strong>lta luotu <strong>Liikennevirasto</strong>nradanpidon paikkatietojen missio sekä <strong>Liikennevirasto</strong>n visio, jonka toteutumistatarkastellaan seuraavissa luvuissa radanpidon paikkatietojen osalta.Luvussa esiintyvää terminologiaa on avattu tarkemmin taulukossa (Taulukko 4):Taulukko 4.TermiVisioMissioYdinprosessiKehityspolkuihin liittyvää terminologiaaSelitysVisiossa kuvataan ylätason tavoitetilaa, johon halutaanpäästä.Sen avulla pyritään luomaan kohderyhmäläisilleinnostava kuva tulevaisuudesta <strong>ja</strong> motivoidaan siihenpyrkimistä.Missio sisältää organisaation toiminta-a<strong>ja</strong>tuksen. Siinävastataan kysymykseen siitä, mitä organisaatiossa halutaantehdä <strong>ja</strong> mitä organisaatiossa a<strong>ja</strong>tellaan tehtäväntulevaisuudessa.Prosesseilla tarkoitetaan toistuvaa ketjua tapahtumia,jotka toteutuessaan tuottavat tavoitellun tuloksen.Ydinprosessit ovat toiminnan kannalta keskeisimpiäprosesse<strong>ja</strong>, joiden ympärillä koko organisaation toimintapyörii.Strateginen päämääräKehityslin<strong>ja</strong>Strateginen päämäärä on tietyn osa-alueen tavoite,jonka saavuttamisella edesautetaan valitun vision toteutumista.Strategiset päämäärät ovat visiota konkreettisempiavälitavoitteita, joiden toteutumista voidaanseurata.Kehityslin<strong>ja</strong>t kuvaavat sen toimenpidepolun, jolla lähtötilanteestapäästään tavoiteltuun päämäärään. Kehityslin<strong>ja</strong>tsisältävät konkreettisia toimenpiteitä, joilla päämääränsaavuttaminen mahdollistetaan <strong>ja</strong> niissä otetaanhuomioon myös lähtötilanteen asettamat <strong>tarpeet</strong>sekä reunaehdot.Kuvassa (Kuva 9) on havainnollistettu edellä mainittujen termien keskinäisiä suhteita.Kuvassa lähdetään liikkeelle ylätasolta, jossa kehitystä oh<strong>ja</strong>avat <strong>Liikennevirasto</strong>nvisio sekä strategisella tasolla strategiset päämäärät <strong>ja</strong> väylätietojen hallinnan tavoi-
37tetila. Nämä konkretisoituvat toimintasuunnitelmaksi sekä kehityslinjoiksi, joidentueksi muodostetaan vuositasoilla toteutettavat toimenpiteet.Kehityslinjojen laatimiseen vaikuttavat myös operatiivisessa toiminnassa syntyneetkehitys<strong>tarpeet</strong>. Kuvan keskellä on visualisoitu miten kehityslinjojen määrittelyssähuomioidaan lähtötilanne <strong>ja</strong> tunnistetut kehitys<strong>tarpeet</strong>.Kuva 9.Strategisten päämäärien <strong>ja</strong> kehityslinjojen sijoittuminen4.1 <strong>Liikennevirasto</strong>n visio<strong>Liikennevirasto</strong> on määritellyt koko viraston yhteisen vision, joka toimii kehyksenä eriosa-alueiden kehityslinjoille. Visio on tavoitetila, johon pyritään <strong>ja</strong> tässä työssä selvitetäänmitä vision toteutuminen vaatii radanpidon paikkatietojen osalta.<strong>Liikennevirasto</strong>n visiona on:• Toimivat liikenneyhteydet – hyvinvoiva Suomi
38Vision toiminta-a<strong>ja</strong>tus kiteytyy seuraavasti:• <strong>Liikennevirasto</strong> mahdollistaa toimivat, tehokkaat <strong>ja</strong> turvalliset matkat <strong>ja</strong> kuljetuksetVisio <strong>ja</strong>kaantuu neljään pääkohtaan kuvan (Kuva 10) mukaisesti <strong>ja</strong> jokainen kohtapitää sisällään kolme strategista päämäärää.Kuva 10.<strong>Liikennevirasto</strong>n strategiset päämäärät (kohdat 1-12) <strong>ja</strong> niiden sisältö.4.2 <strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen missio<strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen missio poh<strong>ja</strong>utuu nykytilan analysointiin <strong>ja</strong> sen poh<strong>ja</strong>ltatunnistettuihin kehitystarpeisiin. Missiossa tunnistetaan tavoitteita, joihin halutaanpäästä <strong>ja</strong> jotka edistävät ydinprosessien toimintaa. Tässä työssä mission vahvanapoh<strong>ja</strong>na on <strong>Liikennevirasto</strong>n visio, joka määrittelee suuntaviivat virastossa tehtävillekehitystöille.<strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen missio koostuu seuraavista osista:• <strong>Liikennevirasto</strong>n yhteinen Liikenneverkko-paikkatietotuote sekä paikkatiedonhallintamalli tehostavat toimintaa sekä parantavat tiedon laatua <strong>ja</strong> yhteiskäyttöisyyttä.
39• <strong>Liikennevirasto</strong>n radanpidon paikkatietoaineistot ovat si<strong>ja</strong>intitarkkuudeltaan <strong>ja</strong>ominaisuustiedoiltaan laadukkaita <strong>ja</strong> kattavia.• <strong>Liikennevirasto</strong>n radanpidon paikkatietojen hyödyntäminen kasvaa niin virastonsisällä kuin ulkopuolellakin.• <strong>Liikennevirasto</strong>n paikkatietoaineistojen hallinta on hallittua, aineistot ovat hyvindokumentoitu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> helposti saatavilla4.3 <strong>Liikennevirasto</strong>n radanpidon prosessitVäylätietoihin liittyvät prosessit ovat jokapäiväisiä, keskeisiä toimintamalle<strong>ja</strong>, joidenympärillä <strong>Liikennevirasto</strong>n väylienpidon päivittäistoiminta pyörii. Nämä prosessitovat toiminnan ytimessä <strong>ja</strong> toimivat lähtökohtana tarpeille <strong>ja</strong> kehityslinjoille. Ydinprosessienkehitys on tavoitteellisen toiminnan lähtökohtana <strong>ja</strong> muodostaa kehityksellemission.Oleellista on, että ydinprosesseissa hyödynnetään, käytetään <strong>ja</strong> ylläpidetään tavoitetilanmukaisia paikkatiedon hallintamalle<strong>ja</strong>. Paikkatiedon hyödyntämisen myötä tiedonkäyttö<strong>ja</strong>lostuu tarpeita vastaavaksi <strong>ja</strong> tuo lisäarvoa koko <strong>Liikennevirasto</strong>n toiminnalle.<strong>Liikennevirasto</strong>n radanpidon prosessit voidaan <strong>ja</strong>kaa kolmeen eri vaiheeseen - ratasuunnittelu,radan rakentaminen <strong>ja</strong> radan kunnossapito.Tarkemmin yksilöitynä radanpidon eri prosessit <strong>ja</strong>kaantuvat seuraaviin osiin:• SuunnitteluoooooStrateginen suunnitteluTarveselvitysvaiheYleissuunnitteluvaiheRatasuunnitteluvaiheRakentamissuunnitteluvaihe• Rakentamisvaihe• KunnossapitoOptimitilanteessa radanpidon paikkatietoaineistot liittyvät tiiviisti jokaiseen vaiheeseen.Tällä hetkellä <strong>Liikennevirasto</strong>ssa radanpidon paikkatietojen käyttö on suurintasuunnitteluprosessin eri vaiheissa, rakentamis- <strong>ja</strong> kunnossapitovaiheissa käyttö ontoistaiseksi ollut vähäistä. Hyödyntämisen lisäämiseksi on tärkeää, että paikkatietoaineistojenroolit eri prosesseissa on tunnistettu, <strong>ja</strong> että ne ovat hallittu<strong>ja</strong>. <strong>Radanpidon</strong>prosesseissa myös syntyy uusia suunnitteluaineisto<strong>ja</strong>.
405 Kehityslin<strong>ja</strong>tVision toteutumista varten tarvitaan pienempiä osakokonaisuuksia, joihin voidaanlöytää konkreettiset toimenpiteet <strong>ja</strong> seurata tavoitteen täyttymistä. <strong>Radanpidon</strong> paikkatietojenosalta toimenpiteiden suunnittelun tasolle päästään asettamalla visiontoteutumiseen tähtääviä strategisia päämääriä. Nämä päämäärät oh<strong>ja</strong>avat käytännöntekemistä, ne voidaan tarvittaessa pilkkoa edelleen pienempiin osiin <strong>ja</strong> priorisoidatavoitteiden toteuttamista.Strategisten päämäärien lisäksi tarvitaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia päämäärientoteuttamiseksi <strong>ja</strong> visioituun tavoitetilaan pääsemiseksi. Tässä luvussa esitellääntyön tuloksena syntyneet radanpidon paikkatietojen strategiset päämäärät <strong>ja</strong>toimenpide-ehdotukset niihin pääsemiseksi.Kehityslinjojen määrittäminen ra<strong>ja</strong>utuu tarkastelemaan radanpidon paikkatietoaineisto<strong>ja</strong>Master Data -näkökulmasta, eli kehityslinjo<strong>ja</strong> tarkastellaan radanpidon peruspaikkatietojennäkökulmasta. Näin ollen esimerkiksi ratasuunnitteluaineistot <strong>ja</strong>niiden hyödyntämisen tavoitteet jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle.5.1 Strategiset päämäärät<strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen strategisten päämäärien asettaminen poh<strong>ja</strong>utuu <strong>Liikennevirasto</strong>nvisioon. Päämäärien asettamisen taustalla ovat strategiset valinnat, jotkaperustelevat resurssien keskittämisen tiettyihin kehityslinjoihin. Avainkysymyksiästrategisia päämääriä asetettaessa ovat:• Miten radanpidon paikkatiedoilla edesautetaan vision toteutumista?• Mitä toimenpiteitä vision toteuttaminen vaatii?• Mitä lisäarvoa paikkatieto voi tuottaa?• Mitkä ovat optimaaliset teknologiaratkaisut eli miten paikkatietoteknologia val<strong>ja</strong>stetaanpalvelemaan koko <strong>Liikennevirasto</strong>n toimintaa?• Mikä on osaamisen ydinaluetta? Mitkä asiat hallitaan jo hyvin? Mihin tarvitaanlisäapua (koulutuksella, uusrekrytoinneilla, ostopalveluilla)?Tämän työn puitteissa tuotettu<strong>ja</strong> radanpidon paikkatietojen kehittämisen strategisiapäämääriä ovat:NROSP1SP2KuvausOman osaamisen säilyttäminen− radanpidon erityisosaamista ylläpidetään <strong>ja</strong> siirretään uudessa organisaatiossa<strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen keräys <strong>ja</strong> ylläpito ovat määrämuotoisia− selkeät kriteerit, mitä kerätään <strong>ja</strong> miten− tunnistetaan perus-/ydinaineistot radanpidon tarpeisiin <strong>ja</strong> priorisoidaannäiden ylläpito<strong>tarpeet</strong>− aineistoista tuotetut raportit ovat selkeitä, ne tuotetaan määrämuotoisina<strong>ja</strong> säännöllisesti
41SP3SP4SP5SP6SP7SP8SP9SP10SP11<strong>Radanpidon</strong> <strong>paikkatiedot</strong> ovat laadukkaita <strong>ja</strong> tietoisuus niistä on kasvanutmerkittävästi− johdon tuki toiminnan taustalla− prosessimallin tuominen paikkatietoaineistojen hyödyntämisen vaiheisiin− suunnitelmatietojen hallinta etenee prosessia<strong>ja</strong>ttelun mukaisestiStrategisen tason suunnittelu mahdollistaa tehokkaat reitinoptimoinnit<strong>ja</strong> matkaketjujen laskennat− radanpidon <strong>paikkatiedot</strong> soveltuvat Liikenneverkko-tietotuotteen tietomalliinRadanpitoon liittyvät tiedot otetaan <strong>Liikennevirasto</strong>n hallintaan− ratarekisterien päivitys on organisoitua <strong>ja</strong> sitä valvotaan− rekisterit ovat a<strong>ja</strong>n tasalla tietosisällön <strong>ja</strong> tietokuvausten osalta− tiedot viedään rekisteriin ennen kunkin hankkeen loppumista− toimitta<strong>ja</strong>riippumattomuudella varmistetaan laatu <strong>ja</strong> mahdollistetaankilpailutus<strong>Radanpidon</strong> <strong>paikkatiedot</strong> tukevat liikennejärjestelmän tarpeita− tiedot ovat kattavia <strong>ja</strong> mahdollistavat seurannan erilaisien mittareiden,kuten matkasuoritteiden määrän <strong>ja</strong> kiskoilla liikkuvien bruttotonnienosalta− a<strong>ja</strong>ntasaiset, liikenteen tilaa kuvaavat liikennetiedot ovat liitettävissäradanpidon paikkatietoihin<strong>Radanpidon</strong> <strong>paikkatiedot</strong> tukevat päätöksentekoa <strong>ja</strong> suunnittelua− radanpidon <strong>paikkatiedot</strong> tukevat liikenteenoh<strong>ja</strong>usta <strong>ja</strong> seurantaa sekämahdollistavat niihin poh<strong>ja</strong>utuvien mittareiden tuottamisen− oikea tieto saatavilla oikeaan aikaan− priorisoidaan tarvittavat mittarit <strong>ja</strong> toteutetaan ne si<strong>ja</strong>intitietoa hyödyntäen<strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen kehitys on tiiviisti mukana viraston yhdenmukaisessapaikkatietokehityksessä− paikkatietokehitys mahdollistetaan organisatorisella ratkaisulla− kehitystavoitteissa otetaan huomioon koko viraston lin<strong>ja</strong>ukset− viraston paikkatietoverkosto toimii laa<strong>ja</strong>-alaisesti koko toimintakentässä− kehitystyö on organisoitua <strong>ja</strong> erotettu operatiivisesta toiminnasta<strong>Radanpidon</strong> <strong>paikkatiedot</strong> ovat osa <strong>Liikennevirasto</strong>n keskitettyä tiedonhallintaa− <strong>Liikennevirasto</strong>n kulkumuotokohtaiset paikkatietoaineistot ovat yhtenäiselläalustalla− paikkatietoaineisto<strong>ja</strong> ylläpidetään lähdejärjestelmissä, josta ne ovatluettavissa viraston yhteisiin kokoaviin tietopalveluihin− paikkatieto<strong>tarpeet</strong> on tunnistettu viraston tiedonhallintayksikössä <strong>ja</strong> neon otettu huomioon tiedonhallinnan suunnittelussa− tiedonhallintaa kehitetään <strong>ja</strong>tkuvasti <strong>ja</strong> huomioidaan paikkatietojen kehittämishankkeetsekä muut yhteishankkeet<strong>Liikennevirasto</strong>n infratiedot ovat <strong>ja</strong>ettavissa <strong>ja</strong> osa julkishallinnonyhteistä palvelutarjontaa− hyödynnetään valmiita, julkisia palveluita mahdollisimman paljonTausta-aineistojen hallinta on yhdenmukaista koko virastossa− tausta-aineisto<strong>ja</strong> hallitaan keskitetysti <strong>ja</strong> ne sijoitetaan yhteen paikkaan− tausta-aineistojen hankinta on suunniteltua <strong>ja</strong> tarkoituksenmukaista
425.2 Suositeltavat toimenpiteet päämäärientoteuttamiseksiStrategisten päämäärien toteuttamiseen tarvitaan toimenpiteitä, jotka konkretisoivatpäämäärien saavuttamiseen tarvittavat keinot. Yhdessä kehitystarpeista johdettujenstrategisten päämäärien kanssa nämä toimenpiteet muodostavat kehityslinjo<strong>ja</strong>, joillakehitetään lähtötilannetta tavoiteltuun suuntaan.Työn tuloksena tunnistettiin seuraavat toimenpiteet, joita suositellaan hyödynnettävänpaikkatietokehitystyössä (eivät ole tärkeys- tai aikajärjestyksessä):NROKuvausTP1 Toiminnan kehittäminen paikkatietonäkökulmasta− paikkatietoverkoston tehtävänä paikkatietokehityksen organisointi− perustetaan verkostoon erillinen oh<strong>ja</strong>usryhmä, joka esittelee asiat johtoryhmälle− paikkatietoverkoston tehtävänä myös koordinoida tarvittavan substanssiosaamisen<strong>ja</strong>kamistaTP2 Kokonaisarkkitehtuurimallin soveltaminen viraston tiedonhallinnassa(ks. kpl 5.3)− huomioidaan paikkatietoarkkitehtuuri osana kokonaistiedonhallintaa− lähdetään liikkeelle toiminnallisesta arkkitehtuurista− määrittelyt viraston tietohallintaryhmässäTP3 Paikkatietosopimusten hallinta− nimetään vastuulliset tahot koko viraston tausta-aineistojen <strong>ja</strong> niidensopimusasioiden hallintaan− <strong>Liikennevirasto</strong>n paikkatietoverkosto koordinoiTP4 Paikkatietojen huomioiminen uusien järjestelmien käyttöönotossa− huomioidaan si<strong>ja</strong>intitiedon liittämisen mahdollisuus esimerkiksi ratakuviin<strong>ja</strong> dokumentteihin osana metatieto<strong>ja</strong>TP5 Tiedon/osaamisen siirto väylätietoyksikköön− siirretään eri kulkumuotokohtaista substanssiosaamista väylätietoyksikköönpaikkatietoverkoston sekä sisäisten foorumien välityksellä− tietoiskut, materiaalit, koulutuksetTP6 Konsulttipalveluiden hankinnan tehostaminen− suunnitellaan tarvittavien palveluiden osto hyvissä ajoin− noudatetaan viraston yhteisiä toimintalinjo<strong>ja</strong>− varmistetaan henkilöresurssit sekä tarvittavat koulutukset <strong>ja</strong> perehdytykset− palvelut aikataulutetaan− varmistetaan tiedonsiirto toimitta<strong>ja</strong>lta tilaa<strong>ja</strong>lleTP7 Tiedonhallinnan tehostaminen (kts. kpl 6)− tietohallintolaki velvoittaa kuvaamaan tiedonhallinnan arkkitehtuurin− aineistojen hallinta toteutetaan pääosin tietokantapoh<strong>ja</strong>isena− kaikki tiedot ylläpidetään yhdessä paikassa kuitenkin niin, että ne ovatkaikkien järjestelmien saavutettavissa -> keskitetty <strong>ja</strong> järjestelmällinenylläpito− ra<strong>ja</strong>pintateknologioiden hyödyntäminen− roolit aineistojen hallinnassa määritettävä
43TP8TP9TP10TP11TP12Tiedon dokumentoinnin <strong>ja</strong> tietokuvausten kehittäminen− sovitaan toiminnan kannalta optimaalinen taso tiedon laajuudelle <strong>ja</strong> tarkkuudelle,josta ko. aineiston laatuvastaava vastaa (mm. VR-vastuuhenkilö,Livi-vastuuhenkilö)− nimetään kullekin aineistolle omat laatuvastaavat− dokumentoinnin parantumisen myötä tieto tiedon si<strong>ja</strong>innista <strong>ja</strong> käyttötarkoituksestapitää olla helposti saatavillaYdinaineistojen laadun parantaminen− määritellään tarvittava taso lähtötietojen tarkkuudelle <strong>ja</strong> tietosisällölle− otetaan huomioon INSPIRE- <strong>ja</strong> RINF-määrittelyt− nimetään laatupäällikkö, joka koordinoi aineistojen laatuvastaavien työtä− priorisoidaan aineistojen ylläpito <strong>ja</strong> määritetään vastea<strong>ja</strong>t ylläpidolle,laatuvastaava+laatupäällikkö seuraavat toteutumista<strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen hyödyntäminen laajemmin suunnittelussa<strong>ja</strong> päätöksenteossa− määritetään keskeiset ratasuunnittelun prosessit paikkatietoaineistojennäkökulmasta− laajempi hyödyntäminen strategisessa suunnittelussa <strong>ja</strong> päätöksen teontukena, huomioitava eritasoisten hyödyntämisten erot (esim. verkkotasovs. hanketaso)− infrasuunnittelun kehityshankkeet, esim. InfraTM huomioitava− parantuneiden lähtöaineistojen <strong>ja</strong> teknologioiden myötä mahdollistetaanradanpidon paikkatietojen käyttö monipuolisesti mm. mittareissa− saatetaan Liikenneverkko-tietotuotteeseen liittyvät toimenpiteet sekämoniraiteisen ratalin<strong>ja</strong>-aineiston tuotanto loppuun -> tukevat muita toimenpiteitäEuref <strong>ja</strong> N2000 -järjestelmiin siirtyminen <strong>ja</strong> käyttöönotto− tehdään selvitys vaikutuksista <strong>ja</strong> tarvittavista toimenpiteistä koko <strong>Liikennevirasto</strong><strong>ja</strong> sidosryhmät huomioiden− paikkatietoverkosto vastaa siirtymäsuunnitelman organisoinnistaTietotarveprosessimallin hyödyntäminen− selvitetään, onko entisellä tieosastolla käytetty tietotarveprosessimallisovellettavissa radanpidon prosesseihin− levitetään hyvät käytännöt ratapuolen käyttöön− otetaan alueisännöitsijät kiinteämmin prosesseihin mukaan valvonta- <strong>ja</strong>seurantarooleihinToimenpiteiden toteuttamisen aikataulun laadinnassa tulee ottaa kattavasti huomioonoleelliset virastossa meneillään olevat kehitystyöt <strong>ja</strong> resurssit. Kuvassa (Kuva 11)on hahmoteltu toimenpiteiden suorittamista lähtien liikkeelle tästä vuodesta. Kuva onsuuntaa antava <strong>ja</strong> tarkat toteuttamisvuodet on jätetty kuvasta pois, sillä tarkoituksenaon visualisoida toimenpiteiden suorittamisjärjestystä. Vihreillä laatikoilla kuvataantoimenpiteiden aloitusa<strong>ja</strong>nkohtia toisiinsa verraten.
44Kuva 11.Toimenpiteiden suorittamisen aikajännehahmotelma5.3 <strong>Radanpidon</strong> <strong>paikkatiedot</strong> osana<strong>Liikennevirasto</strong>n paikkatiedonkokonaisarkkitehtuuriaStrategisten päämäärien toteuttaminen on laa<strong>ja</strong> kokonaisuus, jossa helposti kadotetaankokonaiskuvan hallinta <strong>ja</strong> erilliset kehittämispolut lähtevät etenemään toisistaanirrallisina.<strong>Liikennevirasto</strong>n tavoitteena on toteuttaa palvelukeskeinen järjestelmärakenne <strong>ja</strong>tämä edellyttää siirtymistä järjestelmäkohtaisesta a<strong>ja</strong>ttelusta kokonaisarkkitehtuurimalliin.Tämän avulla voidaan liittää yhteen toiminnan, tiedon <strong>ja</strong> järjestelmien sekäteknologian tasot toisiaan täydentäväksi toimivaksi kokonaisuudeksi.<strong>Liikennevirasto</strong>n kokonaisarkkitehtuurimalli on kuvattu kuvassa (Kuva 12). Mallinmukainen oh<strong>ja</strong>us lähtee liikkeelle ulkoisista reunaehdoista <strong>ja</strong> tavoitteista eli tekijöistä,jotka luovat <strong>Liikennevirasto</strong>n tietoarkkitehtuurille puitteet. Näihin tekijöihin lukeutuvatesimerkiksi lainsäädännölliset asiat <strong>ja</strong> muut ohjeistukset, joita on noudatettava.Seuraavalla tasolla tulevat sisäiset reunaehdot <strong>ja</strong> tavoitteet, joihin myös tämä työlukeutuu. Tämän tason reunaehdot sisältävät sisäisen toiminnan kehitystavoitteita <strong>ja</strong>lin<strong>ja</strong>uksia, jotka perustuvat tavoitteisiin <strong>ja</strong> ulkoisiin reunaehtoihin. Nämä kaksi ylintätasoa luovat arkkitehtuurille kehikon, jonka puitteissa tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuuriatarkastellaan.Viimeisimmällä oh<strong>ja</strong>ustasolla tarkastellaan eritasoista tiedonhallintaa eri arkkitehtuurinäkökulmista.Tavoitteena on lähteä liikkeelle toiminnallisesta arkkitehtuurista<strong>ja</strong> löytää sille optimaaliset tieto-, järjestelmä- <strong>ja</strong> teknologiaratkaisut.
45Kuva 12.<strong>Liikennevirasto</strong>n kokonaisarkkitehtuurimalli, johon tämä työ sijoittuupunaisen kehyksen mukaisesti (<strong>Liikennevirasto</strong>/Juha Siltanen).Kokonaisarkkitehtuurimallin hyötyjä ovat:• Päällekkäisten tietokokonaisuuksien <strong>ja</strong> järjestelmäratkaisujen tunnistaminen <strong>ja</strong>karsiminen• Erillisjärjestelmien hallinnan parantuminen• IT-kehityksen <strong>ja</strong> toiminnan kehittämisen välisen kommunikaation paraneminen(= tietojärjestelmät vastaavat paremmin toiminnallisiin tarpeisiin)• Parantunut yhteensopivuus <strong>ja</strong> yhteiskäyttöisyys• Toiminnan suunnitelmallisuuden <strong>ja</strong> ennakoitavuuden parantuminen• Oh<strong>ja</strong>a pitkäjänteistä työskentelyä• Yksikköra<strong>ja</strong>t ylittävät prosessit mahdollisia
466 Kehityksen <strong>ja</strong> muutoksen hallintaStrategian <strong>ja</strong> tietojärjestelmien tulee elää. Tuotannolliset hyödyt syntyvät kyvystämukautua mahdollisimman kivuttomasti muuttuneeseen toimintaympäristöön.Muutoksen hallintaan on hyvä tuottaa muutossuunnitelmia <strong>ja</strong> miettiä valmiiksi riskeihinvarautumista. Tähän auttaa muutoksenhallintasuunnitelma. Suunnitelmassahuomioitavia asioita ovat muun muassa tiedon varmentaminen <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuvuudesta huolehtiminen.Tietojärjestelmänäkökulman lisäksi asiaa on hyvä miettiä myös henkilöresurssienosalta. Miten käy, jos esimerkiksi tietyn prosessivaiheen avainhenkilö jääeläkkeelle tai vaihtaa työpaikkaa?Kehityksen <strong>ja</strong> muutoksen hallinnassa huomioitavia tekijöitä ovat• käyttötapausten kuvaaminen• käyttäjäryhmien tunnistaminen• vaatimusmäärittelyjen tuottaminen em. tarpeiden mukaisesti• haluttavan tiedon laatutason määrittäminen <strong>ja</strong> päivittämineno aineistojen harmonisointio tiedon muuttumisen hallintao tiedon saatavuuden varmistamineno tiedon <strong>ja</strong>keluperiaatteet• siirtymäsuunnitelma• tiedottaminen, henkilöstön motivointi6.1 Kehityksen <strong>ja</strong> muutoksen hallinnanhaasteetStrategisten päämäärien saavuttaminen <strong>ja</strong> toiminnan kehittäminen on pitkäaikainenprosessi, jonka aikana kohdataan myös erinäisiä haasteita sekä tyypillisesti myösjonkin asteista muutosvastarintaa.Haaste 1: <strong>Liikennevirasto</strong>n uusi organisaatio<strong>Liikennevirasto</strong>n uusi organisaatio, jossa väylätoiminnot on yhtenäistetty, tulee varmastiaiheuttamaan haasteita. Suurin osa haasteista on jo etukäteen tiedossa <strong>ja</strong> parhaitenniihin pystyy varautumaan ennakoimalla sekä oikealla asennoitumisella.Pitää muistaa, että organisaatiomuutos on samalla myös suuri mahdollisuus, sillä senmyötä laa<strong>ja</strong> toiminta koko virastotasolla mahdollistuu.Haaste 2: Tieto on huonosti dokumentoituaLaa<strong>ja</strong>n toimintaympäristön myötä <strong>Liikennevirasto</strong>lla on lukuisia erilaisia aineisto<strong>ja</strong>käytössään. Kaikki tieto ei ole tarkasti dokumentoitua, tietoa ei ole kuvattu kattavasti,
47eikä sen hyödyntäminen ole näin ollen luotettavalla poh<strong>ja</strong>lla. On myös paljon tietoa,jota on olemassa, mutta tiedontarvitsi<strong>ja</strong>t eivät tätä tiedä.Haaste 3: Paikkatietoasioilla ei ole laa<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong>lansi<strong>ja</strong>aPaikkatietoaineistojen <strong>ja</strong> -tekniikoiden hyödyntäminen eivät välttämättä ole ilmiselviäasioita <strong>Liikennevirasto</strong>n organisaatiossa. Paikkatietoa<strong>ja</strong>ttelu saattaa osalla henkilöstöäolla suppeaa, eikä sen hyötyjä osata a<strong>ja</strong>tella laa<strong>ja</strong>-alaisesti.Haaste 4: Kehitystyö jää <strong>ja</strong>lkoihinKehitystyötä tehdään operatiivisen toiminnan ohessa, eikä sille jää suurta painoarvoa.Ei nähdä kokonaisvaltaisesti ns. ”isoa kuvaa”, johon tähdätään.Haaste 5: Henkilöstön motivoiminenHenkilöstö ei ole aina vakuuttunut kehitystyön tarpeellisuudesta <strong>ja</strong> omien toimintatapojenmuuttamisesta.6.2 Yleiset aineistojen hallinnanperusperiaatteetAineistojen hallinta toteutetaan pääosin tietokantapoh<strong>ja</strong>isena <strong>ja</strong> tavoitteena on keskitettytiedonhallinta. Kaikki tiedot ylläpidetään yhdessä paikassa yhteen kertaan kuitenkinniin, että ne ovat kaikkien tarvittavien järjestelmien saavutettavissa.Yleiset aineistojen hallinnan perusperiaatteet koskevat myös paikkatietojen hallintaa.Siirryttäessä aineistojen yhteiskäyttöön on erityisen tärkeää huomioida seuraavatperiaatteet:Jokaisella aineistolla on• nimetty omista<strong>ja</strong>• määritetyt käyttäjäryhmät• ylläpitosäännöt• a<strong>ja</strong>n tasalla olevat tietokuvaukset• tarvittaessa raportit <strong>ja</strong> tilannekuvat6.3 Tiedon muuttumisen hallintaYlläpidon myötä tiedot muuttuvat <strong>ja</strong>tkuvasti <strong>ja</strong> tietojen muuttumisen hallinta on tehokkaantoiminnan kannalta olennaista. Tietokantapoh<strong>ja</strong>inen tietojen yhteiskäyttöoh<strong>ja</strong>a osaltaan koko a<strong>ja</strong>n a<strong>ja</strong>ntasaisen tiedon käyttöön. Aineistoista ei saa ottaa erillisiäkopioita, jotka lähtevät versomaan <strong>ja</strong> elämään omaa elämäänsä.
48Tietoa on olemassa laa<strong>ja</strong>lti; mieluumminkin puuttuu tieto näistä olemassa olevistaaineistoista. Olemassa olevan aineiston käyttöönotto sekä tehokas hyödyntäminen ontärkeää <strong>ja</strong> tätä tarkoitusta varten tiedon dokumentointia tulee kehittää järjestelmällisesti.Tiedon ylläpitäminen <strong>ja</strong> muuttaminen pitää olla hallittua <strong>ja</strong> yhtenäistä, käytännössätähän tarvittava ohjeistaminen <strong>ja</strong> hallinnointi tulisi paikkatietoverkoston koordinoimana.6.4 Ulkopuolisten aineistojen hallinta <strong>ja</strong>tiedon<strong>ja</strong>kelu<strong>Liikennevirasto</strong>n ulkopuolisten aineistojen, tausta-aineistojen, käyttö on virastossalaa<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> näiden hallintaa tulee tehostaa. Tavoitetilassa tausta-aineistojen hankinnasta<strong>ja</strong> sopimusasioista vastaisi koko virastossa yksi yhteinen taho <strong>ja</strong> päällekkäisiltäaineistohankinnoilta vältyttäisiin. Tiedonsiirto tapahtuisi ensisi<strong>ja</strong>isesti ra<strong>ja</strong>pintojenkautta. Tavoitetilassa ra<strong>ja</strong>pintateknologiaa hyödynnetään molempiin suuntiin, elisekä virastoon tulevan että virastosta lähtevän tiedon hallinnassa. Näitä teknologioitatulee kehittää yhteistyössä sidosryhmien kuten MML:n <strong>ja</strong> ELY:jen kanssa.<strong>Liikennevirasto</strong>n radanpidon paikkatietojen standardimuotoista viraston ict-arkkitehtuurintavoitteisiin perustuvaa tiedon<strong>ja</strong>kelua on visioitu kuvassa (Kuva 13).Standardimuotoinen tiedon<strong>ja</strong>keluARC GISSELAINRAJAPINNATWFS, WMS, KMLMMLPAIKKATIETOIKKUNALähtöaineistotMMLVRKGTKSYKEELYTKUNNATURAKOITSIJATMAAKUNTALIITOTTILASTOKESKUSKÄYTTÖPALVELUJEN KERROSRAJAPINTAPALVELUJEN KERROSRa<strong>ja</strong>pinnatWFS, WMS, WS (tekniikka)KuntaGML, Krysp, InfraModel (skeemat)INSPIRE (velvoitteet)Kokoavat tietopalvelutIntegraatioalustaRAPORTOINTIVR-TrackTUOTANTOKERROSRAISURatapurkkiARC GISARCEDITORARCVIEWKuva 13.<strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen tiedon<strong>ja</strong>keluvisio
496.5 Osaamisen johtaminenOsaamisen johtaminen on sellaisten edellytysten luomista organisaatiossa, jotkatähtäävät työntekijöiden osaamisen lisäämiseen <strong>ja</strong> sitä kautta organisaation tavoitteidensaavuttamiseen.Paikkatiedon käytön <strong>ja</strong> kehittämisen yhtenä esteenä on tiedon <strong>ja</strong> osaamisen puute.Osaamisen kehittämistä voidaan tunnistaa monella tasolla. Johtotasolla tarvitaankokonaisnäkemystä <strong>ja</strong> ymmärrystä siitä, miten organisaatio hyötyy paikkatietojentehokkaasta käytöstä <strong>ja</strong> kehittämisestä. Lisäksi tarvitaan tietoa osaamisen nykyisestätasosta sekä tarvittavasta osaamisesta tulevaisuudessa. Näiden elementtien avullavoidaan suunnitella osaamisen lisäämiseen tähtäävät toimet. Henkilöstön sitoutuminen<strong>ja</strong> motivoituminen ovat tärkeässä roolissa paikkatietojen hallinnan kehittämistyössä.<strong>Liikennevirasto</strong>n paikkatieto-osaamisen laajentamisen tarve on tunnistettu <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkossaon tarkoitus sekä laajentaa että <strong>ja</strong>kaa paikkatieto-osaamista paikkatietoverkostonkautta. Osaamisen lisäämiseksi on jo aikataulutettu paikkatietoaiheisia tietoisku<strong>ja</strong>viraston henkilöstölle.
507 Hallitun paikkatietokehityksen hyödytTiedonsaannin helpottuminen, aineistojen yhtenäistyminen Euroopan laajuisesti sekämuut tiedonkulkua <strong>ja</strong> saatavuutta parantavat tekijät luovat <strong>ja</strong>tkuvasti uusia tarpeitakäyttäjille. Tulevaisuudessa radanpidon paikkatietojen käyttäjäkunta on huomattavastilaajempi kuin aiemmin.Paikkatietokehitykseen panostavan työn merkittävin hyöty on, että selvitys pakottaamiettimään mitä organisaatio paikkatietojen hyödyntämiseltä odottaa <strong>ja</strong> mitä konkreettisiamahdollisuuksia paikkatietojen avulla on kehittää nykyisiä toimintamalle<strong>ja</strong>.Selvitys tuottaa yhteisen ymmärryksen si<strong>ja</strong>intiin perustuvan tiedon tärkeydestä <strong>ja</strong>tuotannon tehostamisen arvosta virastotasolla.Paikkatietojen tehokkaan hyödyntämisen tuomat hyödyt voidaan <strong>ja</strong>kaa eri osaalueisiin.Toisilla osa-alueilla hyödyt ovat suoraan toimintaan vaikuttavia, toisilla nevaikuttavat välillisesti.7.1 Tiedonhallinnan tehostuminen <strong>ja</strong>aineistojen laadun parantuminenTehostunut tiedonhallinta <strong>ja</strong> paremmat lähtöaineistot vaikuttavat merkittävästi toimintaan<strong>ja</strong> sen laatuun. Konkreettisia hyötyjä saadaan esiin mm. seuraavasti:• Kokonaisarkkitehtuurin mukainen keskitetty tiedonhallintamalli karsii päällekkäisiätietokokonaisuuksia• Tietojärjestelmät vastaavat paremmin tuotannollisiin tarpeisiin (järjestelmätkommunikoivat keskenään)• Parantunut yhteensopivuus <strong>ja</strong> yhteiskäyttöisyys tuovat uusia mahdollisuuksiaaineistoille• Toiminnan suunnitelmallisuus <strong>ja</strong> ennakoitavuus paranevat• Kokoava tiedonhallinta mahdollistaa koko viraston tasoiset prosessit; aiemminjärjestelmät <strong>ja</strong> aineistot <strong>ja</strong>oteltu kulkumuotokohtaisesti7.2 Operatiivisten prosessien tehostuminenOperatiivisten prosessien tehostumisella on suora yhteys kustannussäästöihin <strong>ja</strong>parantuneeseen omaisuuden hallintaan. Paikkatietokehityksen voidaan nähdä tuovanoperatiivisen toiminnan näkökulmasta seuraavia hyötyjä organisaatiolle:• Prosessien tehostumisella säästyy työaikaa <strong>ja</strong> kustannuksia, tätä kautta toimintatehostuuoProsessien tarvitsemat tiedot on tunnistettu <strong>ja</strong> järjestetty siten, että oikeattiedot ovat helposti käyttäjän saatavilla.
51ooRadan kunnossapidon työnoh<strong>ja</strong>us tehostuu.Virheiden väheneminen – a<strong>ja</strong>ntasainen <strong>ja</strong> myös kentällä saatavilla olevatieto vähentää virheitä, tiedot perustuvat faktoihin <strong>ja</strong> viimeisimmät muutostiedotovat aina tiedossa.• Järkeistetyt <strong>ja</strong> tarpeita vastaavat järjestelmäratkaisut• Pienentyneet aineistokustannuksetoAineistojen hallittavuus helpottuu, kun järjestelmät keskustelevat keskenään,päällekkäiset aineistot on poistettu <strong>ja</strong> vastuut selkeytetty• Omaisuuden hallinta on mahdollista koko elinkaaren a<strong>ja</strong>ltaoHistoriatietojen hyväksikäyttö <strong>ja</strong> ennustettavuus esimerkiksi erilaisten si<strong>ja</strong>intipoh<strong>ja</strong>istenraportointien avulla• Suunnittelutyön tehostuminenooAineistot koko prosessin a<strong>ja</strong>n käytössäAineistot kehittyvät prosessien mukana7.3 Tehostuneen toiminnan tuomat hyödytToiminnan tehostamisen näkökulmasta paikkatietojen tarjoamat mahdollisuudet ovatlaa<strong>ja</strong>t. <strong>Liikennevirasto</strong>n toimintaympäristö kattaa koko Suomen <strong>ja</strong> useimmat aineistotliittyvät tiivisti tunnettuun maantieteelliseen si<strong>ja</strong>intiin. Tiedon yhdistäminen si<strong>ja</strong>intiinmahdollistaa sen esittämisen visuaalisin keinoin <strong>ja</strong> tämä on usein tehokkaampaa kuinperinteinen raportointi:• Kokonaiskuva voidaan hahmottaa yhdellä silmäyksellä• Ymmärtäminen ei vaadi tarkkaa tietämystä <strong>ja</strong> lukujen tulkintaa; tieto voidaanhelposti esittää todellisessa si<strong>ja</strong>innissaan esimerkiksi pylväinä• Laadukkaat, luotettavat, riittävän tarkat <strong>ja</strong> yhteensopivat tietovarannot ovat välineennakoivaan suunnitteluun, päätöksentekoon <strong>ja</strong> johtamiseen.7.3.1 Johdon mittarit <strong>ja</strong> raportointityökalut<strong>Liikennevirasto</strong>ssa on tunnistettu runsaasti erilaisia tarpeita, joiden toteutumista ontarkoitus ryhtyä seuraamaan erilaisin mittarein. Paikkatietokehityksen, tiedonhallintamenetelmien<strong>ja</strong> lähtöaineistojen laadun paranemisen myötä on mahdollista toteuttaanäitä mittareita si<strong>ja</strong>intietouteen perustuen.Mittareiden toteutuksen poh<strong>ja</strong>ksi <strong>Liikennevirasto</strong>n strategiatyöryhmä on tehnyt alustavanlistauksen seurattavista mittareista. Näiden osalta on tehtävä priorisointia <strong>ja</strong>päätettävä mitä mittareita toteutetaan paikkatietopoh<strong>ja</strong>isesti <strong>ja</strong> mihin tarkoituksiin.
52Paikkatietoklubissa numero 4 mittaritarpeita kartoitettiin kahdesta eri näkökulmasta:tulevaisuuteen sijoittuvien suunnitelmien seuranta sekä olemassa olevan liikenneinfranseuranta mittareiden avulla.Mittareiden osalta on todettu, että niiden tulee olla toistettavia <strong>ja</strong> mahdollistaa tehokkaastieri tasojen välinen a<strong>ja</strong>llinen vertailu. Rekisteritietoa on olemassa paljon,mutta sitä ei toistaiseksi ole täysin hyödynnetty mittareissa tai analyyseissa. Tärkeimmäksihyödyksi mittareiden toteutuksessa nähdään suunnitelmien <strong>ja</strong> toimenpiteidenseurannan paraneminen <strong>ja</strong> ennakointimahdollisuudet. Tämä vaatii prosessimallintehostamista <strong>ja</strong> suunnitelmatietojen saantia rekistereihin hyvissä ajoin.Olemassa olevaan liikenneinfraan liittyen on tunnistettu paljon erilaisia mittaritarpeita.Tämän työn puitteissa tunnistettiin seuraavat seuranta<strong>tarpeet</strong>:• Junien a<strong>ja</strong>ntasainen <strong>ja</strong> reaaliaikainen aikataulussa pysyminen• Rataosakohtainen täsmällisyys (selvitys menossa/TTY)• Junien myöhästymistiedot eri mittauspaikoilla• Väestömäärät <strong>ja</strong> matkusta<strong>ja</strong>määrät liikennepaikoittain <strong>ja</strong> reiteittäin• Vikaraportit paikkatietopoh<strong>ja</strong>isesti, eri vikojen määrän mukaan teemoitettuna• Kunnossapidon budjetointi <strong>ja</strong> seuranta alueittain• Ylläpitokustannukset <strong>ja</strong> investoinnit• Radan iän mukaan kunnossapidon kustannukset• Tuotto suhteessa rakentamisen tai kunnossapidon investointeihin• Kuinka paljon tavaraa kulkee ratavälillä• Aluesuunnitelmat -> mitä alueilla on tehty, mukaan suunnitelmatiedot, kutensuunnitellut ratalin<strong>ja</strong>ukset, kuntien kaavoitus sekä asemakaavahankkeet heti alkuvaiheessaan• Tasoristeysonnettomuudet• Eläinkuolemat• Muut onnettomuustiedot• Bruttotonnien <strong>ja</strong> rataosittaisten junamäärien visualisoiminen sekä tavara- ettähenkilöliikenteen osalta• Olemassa olevan rataverkon kunnon visualisointi (kuntotieto puuttuu osittainrekistereistä)• Verkon käyttö- <strong>ja</strong> kuormitustiedot sekä niiden historiatiedot• Rataverkon ominaisuustiedot, kuten lähistöllä oleva asutus, melu, tärinä, pehmeiköt,luonnonsuojelualueet <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesialueet
53• <strong>Liikennevirasto</strong>n liikenneverkot suoraan samaan kuvaanoLiikenteen solmukohtien optimointi, tarkempi analysointi (liikennepaikat,verkot, parkkipaikat jne.)Kuvassa (Kuva 14) on esitetty miten koko virastotasolla voidaan hyödyntää erilaisiaaineisto<strong>ja</strong> mittarien tuotannossa. Aineistot voidaan lukea suoraan lähtöjärjestelmistä.Kuva 14.<strong>Liikennevirasto</strong>n aineistojen hyödyntäminen johdon mittareissa.Si<strong>ja</strong>intitietoon perustuvien raportointimenetelmien suurin hyöty tulee visuaalisestaesitystavasta, jota on helppo havainnoida. Lähtöaineistojen ominaisuuksista riippuenmittareihin voidaan toteuttaa historiatietojen seurantaa <strong>ja</strong> tulevaisuuden ennusteita.
548 Tunnistetut riskitProjektin aikana tunnistettiin seuraavat riskit paikkatietokehityksen toteutumiselle:• Muutosvastarinta• Johtamisen ongelma-alueita ei tunnisteta• Organisoituminen <strong>ja</strong> osaajien kokoaminen ei onnistu, mm. resurssipulat tai muutorganisoitumisongelmat• Kehitystyö sirpaloituu <strong>ja</strong> jää muun työn <strong>ja</strong>lkoihin• Pitkäjänteisen vision / visionäärien puuttuminen• Avainosaajien menettäminen (työpaikan vaihto / eläkkeelle lähtö), keskeistentoimintojen osaamisen <strong>ja</strong>tkuvuuden varmistaminen• ”Nice to know” -kehitystyö, eli tehdään esim. uusia toiminto<strong>ja</strong>, joilla ei ole paljoakäytännön virkaaRiskien toteutumiseen suositellaan varautumista ns. riskienhallintasuunnitelmanavulla.
559 Kehityslinjojen toteuttamisen teesitTämän selvityksen tuloksena syntynyt tieto on kattava poh<strong>ja</strong> varsinaisen paikkatietokehitystyöntoteuttamiselle. Seuraavat teesit on tarkoitettu kehitystyön eväiksi.NROT 1T 2KuvausRohkeutta, visiota, kuriaHyvä organisointi, hyvät henkilövalinnat→ tietoa, taitoa, motivaatiota, toimivaltaaT 3Kaikki lähtee tarpeesta, myös tulevasta tarpeesta→ tunnista käyttötapaukset <strong>ja</strong> käyttäjäryhmätT 4Aseta vaatimukset tiedon laadulle, <strong>ja</strong>kelulle, tarkkuudelle, yhteensopivuudelle<strong>ja</strong> integroinnille→ pysy asetetuissa vaatimuksissaT 5Ota välillä ulkopuolinen kyseenalaistamaan, miksi asiat tehdääntietyllä tavalla→ ihminen mukautuu <strong>ja</strong> hakeutuu omalle mukavuusalueelleen parissavuodessa→ säilytä kokemusT 6Paikkatieto ei ole erillinen oma kokonaisuutensa, vaan osa organisaationtietohallintaa→ paikkatieto on usein jopa ydinosa, joka ei saa hukkua ”vain” ITasiaksipaikkatietoasiantuntijoiden käyttöönT 7Muista pitkäjänteisyys!
5610 YhteenvetoTässä selvitystyössä selvitettiin radanpidon paikkatietojen nykytila, kehitys<strong>tarpeet</strong> <strong>ja</strong>toimenpiteet tavoitetilaan pääsemiseksi. Työ toteutettiin työpajojen, paikkatietoklubien,sar<strong>ja</strong>na <strong>ja</strong> tämän selvityksen sisältö poh<strong>ja</strong>utuu klubeista <strong>ja</strong>lostettuun tietoon.Työn tuloksina määritettiin <strong>Liikennevirasto</strong>n visioon poh<strong>ja</strong>utuvat radanpidon paikkatietojenstrategiset päämäärät <strong>ja</strong> suositeltavat toimenpiteet näiden toteuttamiselle.Työ ra<strong>ja</strong>utui tarkastelemaan radanpidon paikkatieto<strong>ja</strong> ydinaineistojen näkökulmasta,eikä työssä näin ollen ole huomioitu kattavasti radanpidon paikkatietoaineistojenkulkua radanpidon prosesseissa, kuten esimerkiksi ratasuunnittelun eri vaiheissa.Toimenpiteiden toteutuksesta päätettäessä on tärkeää lähteä liikkeelle omista tarpeista<strong>ja</strong> miettiä miten ko. toimenpiteellä parhaiten vastataan kehitystarpeisiin. Yhtätärkeää on ottaa huomioon reunaehdot, kuten direktiivit <strong>ja</strong> ohjeistukset. Laa<strong>ja</strong>ssatoimintaympäristössä reunaehto<strong>ja</strong> on paljon <strong>ja</strong> jotta nämä kaikki pystytään huomioimaan,tulee kehitystyön olla kokonaisvaltaisesti suunniteltua.<strong>Liikennevirasto</strong>n organisaatiomuutos <strong>ja</strong> liikenneverkkojen yhdistyminen ovat suuriamuutoksia, joissa eri osa-alueet tulee ottaa huomioon. Kaiken kaikkiaan työ esimerkiksiLiikenneverkko-tietotuotteen osalta on hyvässä vauhdissa <strong>ja</strong> asioita viedääneteenpäin. <strong>Radanpidon</strong> paikkatietojen osalta keskeisiä lähitulevaisuudessa toteutettaviatoimenpiteitä ovat rataverkon tietomallin määrittelytyö <strong>ja</strong> käytännön aineistototeutussekä Euref-siirtymisen suunnittelu <strong>ja</strong> aikataulutus.Tämän selvitystyön <strong>ja</strong>tkoksi tulisi selvittää tähän työhön peilaten radanpidon paikkatietojenkulkeminen eri prosesseissa sekä se, miten aineisto<strong>ja</strong> ylläpidetään prosessieneri vaiheissa. Toisen <strong>ja</strong>tkoselvityksen tulisi selvittää paikkatietoaineistojen kulkeutuminenkoko <strong>Liikennevirasto</strong>n prosesseissa <strong>ja</strong> tietohallinnossa kaikki kulkumuodothuomioiden.Kaiken kaikkiaan tämän työn tarkoituksena on konkretisoida nykytilan pullonkaulat <strong>ja</strong>laatia tavoitteelliset kehityslin<strong>ja</strong>t näiden poistamiseksi. Jotta haluttu kehitys tapahtuisi<strong>ja</strong> tavoitteet toteutuisivat, on tärkeää muistaa <strong>ja</strong>lkauttaa suunnitellut toimenpiteet.Jalkautustoimenpiteissä tulee muistaa riittävä tiedottaminen, ohjeistukset sekätarvittaessa koulutustilaisuudet.
ISSN-L 1798-6656ISSN 1798-6664ISBN 978-952-255-675-2www.liikennevirasto.fi
Change language