Palontorjunta 6/1951 - Pelastustieto

N:o 6/1951PALONTORJUNTA241-------------------- B rand v it rn--------------------1. 10. 1951.Lähestyvän 100-vuotispäivän varjostamana onvuosiluku 90 niin pahasti pimennossa, että se vietetäänhiljaisin menoin, ilman juhlajulkaisuja ja-paraateja sekä ilman ulkomaalaisia kutsuvieraita.Kuitenkin on sitäkin asianmukaisesti huomattava.Kymmenlukujen peninkulmapylväät ovat ihmistyöstäpuheen ollen siksi kaukana toisistaan,että kannattaa aina sellaisen kohdalla jollain tavoinkatkaista arkipäivien harmaa jono. Samoin on myöspaikallaan vaatimaton kuvakertomus palokunnastatervehdykseksi toisille tulentorjujille, muistoksipalokunnassa palvellei:lle tai parhaillaan palvelevilleja myös näytteeksi jälkipolville, milläkannalla asiat tässä taipaleen kohdassa olivat.Unohdamme liian helposti, että tämän päivän"nykyaika" on jo huomenna "historiaa". Kuinkakiitolliset olisimmekaan, jos seuraava kuvakertomusei nyt olisi lajissaan ensimmäinen, vaan yhdeksäs.Tällä kertaa on aihetta ohituskohdan "ikuistamiseen"tavallista enemmän, koska olosuhteet ovatedellisestä tasakymmenluvusta lähtien suuresti muuttuneet.Kymmenen vuotta sitten oli Helsinki alaltaanpieni ja sen alue oli varta vasten kaupungiksi rakennettukatuineen ja vesijohtoineen. Nyt on kaupunkialueeltaan hyvin laaja, mutta se, mitä lisääon tullut, on suurimmalta osaltaan kaikkea muutakuin "kaupunkia".Ennen opetettiin "katukoulussa" palopaikkojenosoitteet selviksi kuin katkismus. Nyt palokuntasaa useinkin hakea maaliaan, kuten mikäkiri löytöretkeilijäkartan ja kompassin avulla.Myös perillepääsy on monasti niin hankalaa, ettätelaketjuvaunut ja helikopterit muistuvat mieleen.Telaketjuvaunuja on jo kokeiltu ja ehdotettuostettavaksikin moottoriruiskujen "vetureiksi"ja letkujohtojen maaston yli selvittäjiksi.Tämä siis perillepääsystä. Mutta kun - tai jos- perille päästään, niin vesi on, taivas tietäköön,miten kaukana. On siis täytynyt ryhtyä toimenpiteisiinsekä palokaivojen kaivamiseksi että "liikkuvienpalokaivojen" eli säiliövaunujen rakentamiseksi.Paitsi liitosalueen ongelmia sisältyy nykyiseenvaiheeseen muutakin. Kaupungin satama ja sen liikenneon kasvanut sen mittaiseksi, ettei - jo vuosisadanvaihteessa ehdotetun - "meripuolustuksen"aikaansaamista ole enää voitu lykätä tulevaisuuteen.Medkalustoa vaativat myöskin lukuisatsaaret, joita on tullut lisää oikein summassa.Myös paloilmoituslaitteet on täytynyt suunnitellakantakaupungista poikkeavalle eli puhelinkannalle,mikä onkin tehokkaampaa, kun silläsaa liikkeelle paitsi palokuntaa myös poliisin, ambulanssin,lääkärin, nosturiauton, sähkö-, kaasutaivesijohtomiehen tahi vaikkapa kätilön, jos sellaisianyt enää synnytyssairaaloiden aikakautenaon kaupunkipaikoissa olemassa.Hätäpuhelimia asennetaan liitosalueelle parhaillaan,ja on päätetty hankkia myös kantakaupunkiin.Entistä laajempi alue on vaatinut myös muutoksiavoimien sijoituksessa. Kymmenen vuotta sittenoli kaupungissa Pääaseman ja Kallion lisäksivain kaksi vartioasemaa, nimittäin Käpylässä jaSöörnäistenniemellä, mutta nyt niitä on viisi eliMunkkiniemessä, Pitäjänmäellä, Käpylässä, Malmillaja Kulosaaressa, ja kuudes eli Herttoniemenasema alottaa lähipäivinä toimintansa.Myös palokunnan palveluolosuhteissa on tapahtunutsuuria muutoksia. Kymmenen vuotta sittenoli vartiopalveluksessa 2/3 miehistöstä, mutta nyton vain 2/5 osaa. Nyt eivät enää edes saman palotaivartioaseman miehet ole kaikki koskaan yhdelläkertaa koolla, ei edes vartionvaihdossakaan.Tämä seikka ynnä entistä suurempi hajoitus. eri asemille on pakottanut ryhtymään koulutuksessaaivan erikoisiin toimenpiteisiin.Palo- ja vartioasemille asennetaan parhaillaanlankaradiokovapuhujia, joiden avulla kaikki vartiossaolevat miehet, olkoot millä asemalla tahansa,kuulevat saman oppitunnin tai esitelmän, jonkamagnetofoninauha toistaa niin monta kertaa, ettämyös eri vartiovuorot sen kuulevat. Lisäksi kaupunginasemakaava- ja kiinteistöviranomaiset pohtivatparhaillaan, mistä voitaisiin varata palokunnallenoin puolen neliökilometrin laajuinen maastoalueharjoituspuistoksi, josta tulisi kaikkien Helsinginpalokuntien yhteinen koulutuskeskus, jossakukin käy vuorollaan suorittamassa kotipihallasuoritettavan verryttelykoulutuksen lisäksi tarvittavanvaativamman harjoitusohjelman. Sama ohjelmatäytyy näet vakinaisessakin palokunnassatoistaa harjoituksen laadusta riippuen jopa 54 kertaa,ennenkuin kukin yksikkö, vartiovuoro ja ryhmäon siihen kertaalleen osallistunut. Tämäkinkohta on siis suuresti muuttunut etenkin niiltäpäivin, jolloin koko palokunta oli kerralla mukanajossain tulipaloharjoituksessa.

N:o 6/1951P A L 0 N TOR J U N TA243-------------------Bra nåvil rn-------------------Entistä päällystöä. -Tidigare befål.Palopäällikkö Gösta Waseniusvv. 1886-1931.Palopäällikkö Walter Bergström. !'alomestarivv. 1917-1931, palopäällikkö vv. 1931-1948.Carl Lindh, alipalomestari(apulaispalopäällikkö) vv. 1913-1917.Palomestari Antti Leskinen.Ruiskumestari vv. 1903-1917,1 palomestari vv. 1917-1931ja varapalopäällikkö vv.1931-1935.Apulaispalopäällikkö LauriKarto. Palomestarin assistenttivv. 1920-1921, palomestarivv. 1921-1935, apulaispalopäällikkövv. 1935-1948.

244 PALONTORJUNTAN:o 6/1951--------------------- B T a n d v it r n---------------------Palokunnan päällystö. -Brandkårens befål.Istumassa: Palopäällikkö Leo Pesonen ja apulaispalopäällikköTor Sundquist. Seisomassa: vasemmalta palomestarItHarri VIrranne, Carl-Walter Aström, Allan Harne jaOlli Lyly.Palotarkastajat. - Brandinspektörerna. Piirinuohoojat. - Distriktssotarna.Vasemmalta: paloteknikko Oiva Karuvaa·ra, paloInsInööriEsko P1utula, palotarkastaja Pe1'1lit! Hallio, apulalspalotarkastajatUolevi Särkijärvi ja Gösta Willlng.Palokunta on saanut oivan avustajakunnan pllrlnuohoojista,jotka palotarkastuspalvelun ohella, joka vie kultakin alkaakeskimäärin 3 viikkoa vuodessa, suorittavat pälvystyksensäpääpaloasemalla, josta päivystävä pIIrinuohooja lähtee paitsitietenkin noklpalolhln, kaikkiin muihinkin tullpaloihin.Useinhan ilmoitukset ovat epäselvlä ja usein on myös "oikea"tulipalo sellainen, että rakennusten kanavaverkostoon perehtyneestänuohoojamestarista on hyötyä.

N:o 6/1951PALONTORJUNTA245--------------------B ra nå värn--------------------Toimistohenkilöstö. -Byråpersonal.Verstashenkilöstö. -Verkstadspersonal.Naisväki on vallannut siilanpääaseman jo paloalallakin.Milloin siirtynevät paloautoiJlin?Verstaat huolehtivat vaatteista ja sallJppaista - -- - sekä palolennättimen ja palokaJuston huoltokorjauksistaynnä varomMtomien kuljettajien (joita onneksi sentäänon vähe~st.ö) aiheuttamista kuhmukorjauksista.Mutta sen lisäksi rakllnnetaan vanhojen perinteiden mukaisestipalokalustoa, myös paloa.utojakin, ja kilpaillaan "tykkiteollisuudessa"itse Boforsin kanssa.Soittokunta. -Musikkåren.Kuva solttokunnan 50-vuotiskonser·tista 20. 3. 48. Kuvassa keskellä nykyinenkapellbnestari Aleksander Cobert (vas.) ja soittokunnan ensimmäinen kapellimestari,musiikJcleverstlluutnanttl Lauri Näre. ' " " .

246 P A L 0 N TOR J U N TAN:o 6/1951------------------- B r a ndv ärn--------------------Palo- ja vartioasemat -Brand- och bevakningsstationer.Pääpaloasema ja senhälytyskalusto. ­Huvudbrandstation ochalarmvagnar.Palopäällikön auto. Päivystävänpalomestal'in auto. Hyökkäysvaunu.Pioneel'ivawlU. Ruiskuvaunu.Rl'-yksikkö l'uisku- ja letkuvaunuineen.Tikapuuvaunu. Tapatul'­ma,'aunu. Vesisuojelu- ja nokipalovaunu.Pääaseman sammutushenkilöstö.­Huvudstationenssläckningsmanskap.Näylitää paljolta, mutta päivittäin on tästä Jähtövalmiina vain 2/5.

N:o 6/1951PALONTORJUNTA247------------------- Branåvlt rn-------------------Kallion paloasema. -Berghälls brandstation.SammutushenkUöstö.Palokunnan normaalijoukkue.Brandkårens normal utryckning.Kallion llaloaseman sammutuskalusto.Päivystävän vaunu. Hyökkäysvaunu. Pioneerivaunu. Ruiskuvaunu.TäIlaiSia joukkueita on kaksi.Kottby brand­Käpylän paloasema. -stationMunkkiniemen vartioasema. -brandstation.Munksnäs

248 PALONTORJUNTAN:o 6/1951-------------------- B rand v drn--------------------Pitäjänmäen vartioasemabevakningsstation.SockenbackaMalmin vartioasema -Malms bevakningsstation.;, 1._--~.._.......,.._..-Asema sijaitsee strömbergin tehtaan ilmaiseksi luovuttamassahuonetilassa.Kulosaaren vartioasemabevakningsstation.BrändöHerttoniemen tuleva vartioasemaHertonäs blivande bevakningsstation.Tullinpuomin tulevan paloasemarakennuksenpaikka - Platsen får den blivandebrandstationen vid Tullbommen.Autioon metsään, mutta mainioon illkennesolmuun siirtyyHermannissa. vv. 1911-1930 ja Söörnäistenniemellä v:sta1930 kunniakkaasti palvellut, vielä täydessä kunnossa olevapaioasemarakennus aloittamaan kolmatta vartiovuoroaan.Sellaisia olivat vanhan ajan hirsira·kennukset. Laskekaahinta vuotta kohti ennenkuin arvioitte lautaisen täytetaionmuka halvemmaksi.Tähän rakennetaan Tullinpuomin lähelle, mainioon liikennesoimuunparikymmentä vuotta "meinattu" Töölön paioasema,kunhan nyt ensin on saatu kodittomat katon alle japommisuojien katakombi-ihmiset päivänvaloon. S~tä odoteltaessasIihen tehtänee pieni vartioasema ja varastotiloja varakalustoaja museovaunuja varten.

N:o 6/1951PALON TORJUNTA241}--------------------- B ra n d v lt r n ---------------------Vakinaisen palokunnan liittolaiset. -Ordinarie brandkårens bundsförvanter.Helsingin VPK:n puhelimitse hälytettävä "lentävä osasto".Läntiset VPK:t: vasemma-lta Munkkiniemen, Haagan ja- Lauttasaaren VPK:t sekä Strömbergin tehdaspalokunta.Pohjoiset VPK:t: Malm'i, Tapanila, Puistola, Oulunkylä, Pakila, Pukinmäki ja ,Karjalan Tulentorjujat.

250 PALONTORJUNTAN:o 6/1951--------------------- B rand v ä rn---------------------Pohjoisten VPK:en kalusto. Ensimmäisenä vasemmalla Malmin VPK:n säiliöva,lInu, Suomen vanhin moottoroitu"tynnyriruisku".Itäiset VPlK:t: Degerö (Laajasalo) , Vartiokylä-Mellunkyläja Marjaniemi.Itäisten VPK :en kalusto.Palopäällystökoulu.

N:o 6/1951PALON TORJUNTA251--------------------- B Ta n å v it Tn ---------------------Kalusto -Redskap.Museovaunujen kaksi ensimmäistä -Två första museivagnar.Suomen ensinunäinen bellsiinikäyttöinen paloauto, v. 1917hankittu Scania Vabis nnoruutensa lo;stossa ja ~tEnsimmäinen Suomessa rakennettu l>aloauto, vanha "viitonen",joka v. 1925 rakennettiin Tamini-pumpulla (huom. nokkapumppu!)varustetulle Fiat-alustalle ja joka ylikuormituk­5estaa·n huolimatta on kestänyt kunnossa aina vuoteen 1950saakka, vaikka se aikoinaan pääpaloaseman ensimmäisenähyökkäysvaununa onkin ollut paljon liikkeellä.- eläkevanhuksen virassa letkuvaravaununa. On vielä työkunnossa, mutta siirretäänmuseovaunuksi, jottei uusia muodonmuutoksia enää tarvitsisi tehdä.

252 P A L 0 N TOR J U N T AN:o 6/1951--------------------- B rand v ä rn---------------------Kevyt ruiskuvaunu - Lätt sprutvagn. Raskas ruiskuvaunu Tung sprutvang.Omarekoinen paloauto 1920-luvulta. Avomallinen, mutta kevyt,siro ja käytännöllinen.1930-luvulla käytäntöön otettu täyska,rettu automalli. Omatekoinensekin. Hieman raskas, mutta lujarekoinen ja voi·makas. Teho n. 2.000 ml.Rr-yksikkö -Rr-enhet.Pioneerivaunu -Pionjärvagn.Vanhan ajan höyryruiskua letkurattaineen vastaava "tykki".yksikkö, jolla on 3 pumppua, joiden yhreinen vesireho onyli 5.000 ml. ja letkumäärä 1.450 m 3" ja 200 m 2" letkuasekä lisäksi vesitykki, vene jne.Normaalilähtöön kuuluva pioneerivaunu, jossa on valaistus-,ra.ivaus-, savusukellus-, tuuletus. ym. varusteet.Uudet säiliövaunut -De nya tankvagnarna.Konetikkaat -Maskinstegar.Vanhat ja kunnianarvolsat Magirus-tlkkaat vuodelta 1924(palokunnan nuorimmat) ovat suorittaneet hyvin tehtävänsäsilloin harvoin, kun on tarvittu. Uusia tullrerätlkkaltaon tulossa kahdet. Mitä sanottanee niistä 27 v:den perästä?Kuuden säiliövaunun "esikoinen", ei vielä täysin valmiina.Säiliö 2-osainen 2.500 (1.000+1.500) litran vetoinen, tehtyruostumattomasta teräksestä. Ka.rhula·n valmistama nokkapumppu,jonka teho on 1.000 ml. Imupuolella on 3 venttiiliä,joilla vedentulo a) säiliöstä, b) syöttöjohdosta tai c) imurIstavoidaan avata tai sulkea. Painepuolella on samoin 3venttilllä eli 2 palneaukossa ja 1 säillöön menevässä putkessa.Tavoitteena on ollut yhtä suuri toiminnan joustavuuskuin v. 1898 rakennetulla tynnyrirulskulla.

N:o 6/1951PALON TORJUNTA253---------------------B ra ndv ärn---------------------Tapaturma- ja sairasautot. -Olycksfalls- och sjukbilarna.Saiiraankuljetusneuvot vuodelta 1924. Tapaturma-auto nykyään.Palokunnan v. 1905 hyvää hyvyyttään aloittama sairaankuljetus on tullut sille raskaaksi taakaksi. TapatUl'mahälytyksiäoli v. 1950 1.222 (tulipaloja vain 569) ja sarraskuljetuksia n. 9.923. Hyvä olisi, jos lääkintövrranomaiset ottaisivattämän puuhan hoitaakseen, sillä sairaskuljetuspuuhassa on aina 3 kuljettajaa ja 3 allumiestä eli eri työvuoroissa yhteensä15 sammutusmiestä.Vesisuojeluvaunu. - Vattenskyddsvagn. Syöksyveneet. - Stormbåtar.Joskus on pa.kko vielä suurempienvahinkojen välUämiseksikäyVtää vettä runsaasti,muUa vesivahinkojenraJoltta.miseksi on palokilllnallavesisuojeluvaunu, jossa.on yht. 120 m2 suojapeittoja,6 kumiluutaa, vesiastioitaja äyskäreitä sekä ensihätään 8 säkkiä sahajauhoja.'Tä.hän virkaan pantiineräs palveluksesta poistettusarrasvaullu.Souturuuhi. -Eka.Moottoriruiskun ja pienenporukan heittämiseksi saariinon palokunnal1a nyt 3kevytmetallista syöksyvenettä,joihm voi kuhunkinkuormata 1.000 kg. Vahvatakatuuppari (50 hv) antaaveneille, kuten kuvasta näkyy,vauhtia.Palokunnan ensimmämen oma "sota-alus" vuodelta 1950, soutUl'uuhi, jolla voidaan mamä kapeiden salmien yli. Viereenlasketun "pitkän siiman" avulla vetävät miehet letkujohdon yli salmen ja "häntänarulla." vedetään ruuhi takaisin lähtörannallehakemaan uutta lastia.

254 PALONTORJUNTAN:o 6/1951--------------------- B T a n d v ärn---------------------HRV.lFenno-Vent.Onpa vuosisadan alusta lähtien puuhattu "ruiskulaivakin"alkanut risteillä Helsingin vesillä. Se on tehty Satamahallirtuksenentisestä edustusveneestä, johon on asennettu uusimoottori n. 4.000 ml tehoisine pumppuineen. Erikoista tälle"samrnutussotalaivalle" on se, että siitä puuttuu ta'Ja.nmukainennäytöstykistö. Sensijaan siinä on kenttäkelpoinen "maihinnousutykistö"(kuvat alla). Mikään merivene ei HRV 1ole, joten avomerelle mennään Tursolla, jossa on 5.000 ml:npumppu. Uusi HRV 2 on tulossa ja saatanee edustamaanmaatamme jo olympialaisiin mentäessä.Palokunnan pioneeriporukka voisi vaikka ihan osaUistuakinolympialaisiin, jos niissä olisi kilpail'ulajina - savutuuletus.Fenno-Vent-menetelmällä se kyllä löisi kaikki putkipolitiikallapelaavat, niin imevät kuin puhaltavatkin, porukat.Kapsäkkikanuuna heitetään minne vain ja sillä ammutaan lujaa, ja mistä vain.

PALONTORJUNTAN:o 6/1951255-------------------Brandvit r n-------------------Pikku kikkoja. -Små knep.Vettä annetaan vaikka "vesisavuna" jos niikseen tulee.Suihkun työntövoima puskee maahan ja miessuihkua.vain ohjaaKeskusIiittimen avulla saadaan kahta 3!' johtoa pitkin reilustivettä ja sortteeraiIIaan kaukanakin olevan ruiskun.vesivoimaa ihan palopaikan vieressä.Savun seassa hengitetään raitista ja viileää "eväsiImaa"selässä olevista puIloista, joka menetelmä oli keksitty josatakunta vuotta sitten, mutta alkaa nyt vasta vähitellenvoittaa monimutkaisemmat ja - kalIiimmllit - konstit.Kellareita ja..proomuja tyhjennetäänpumppujalikaisellavedellä vahingoittamattainjektorinavullapainevedellä. Samallakeinollasiepataan yhdellä2" haarajohdolla.säiIiöveden jatkoksitarvIttaessamyös pihakaivonvesi. KuvassakotitekoineIlvekotin ja.sen tekijä työnjohtajaLundin.

256 PALONTORJUNTA N:o 6/1951------------------- B rand v ä r n-------------------Tulipaloja odoteltaessa. -1 väntan på eldsvådor.Maailmanmenoa tutkitaan ja älynystyröitä hierotaan. iKaapissaurheilusaalista.Joko tärppää vai tuleeko vain vikasoitto?Tosi oli -Nu gäller det allvar.90 vuotta on Helsingin palokunta ollut katkeamattomasti toimivalmiina. Toivokaamme,että näin jatkuiSi, ja että 900-vuotisjuhlan aattopäivänä voitaisiin sanoa: Paljon on asioitavuodesta 1861 lähtien nykyhetkeen v. 2761 tapahtunut ja monia ihmeitä on saatu nähdä,mutta ei vielä sellaista, että Helsingin palokunta olisi tehtävänsä laiminlyönyt.Olkaamme valppaat ja valmiit.Muistakaamme tulentorjujan vastuuta.