Valkeakoski, Mahlianmaan ak

Kaavaselostus050681.BP9.10.2007Valkeakosken kaupunkiMahlianmaan asemakaava25.9.2007, tark. 9.10.2007Vireilletulo: 31.10.2005Kaavaluonnos: 13.11.2006Kaavaehdotus: 25.9.2007, tark. 9.10.2007Kaupunginhallitus:Kaupunginvaltuusto:

050681.BP1TÄMÄ KAAVASELOSTUS KOSKEE 25.9.2007, TARK. 9.10.2007 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA-KARTTAA.1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT1.1 TunnistetiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKIAsemakaava Mahlianmaan asemakaavaAsemakaava koskee Valkeakosken kaupungissa sijaitsevia kiinteistöjä 4:15, 4:80, 8:27,8:75, 10:26 ja 11:8 sekä yleisen tien aluetta.Muodostuu: Asemakaavalla muodostuu kaupunginosa 24 ja sen korttelit 1-2 sekä niihin liittyviä virkistys-,katu-, liikenne- ja erityisalueita.LaatijaPöyry Environment Oy, Tampereen toimisto, Hämeenkatu 23 A, 33200 Tampere, projektipäällikköarkkit. SAFA Jarmo Lukka ja suunnittelija RA, arkkit.yo Pasi Vierimaa.Valkeakosken puolelta työtä on ohjannut kaavoituspäällikkö Harri Kuivalainen.Tampereella 9.10.2007Jarmo LukkatoimialapäällikköPasi VierimaaRA, arkkit.yoPöyry Environment OyTampereen aluetoimistoG:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

050681.BP21.2 Kaava-alueen sijaintiSuunnittelualue sijaitsee Valkeakoskella n. 3 km keskustasta länteen. Suunnittelualue sijoittuuValkeakosken uuden sisääntuloväylän molemmin puolin. Alueen rajaus on muuttunutsuunnittelun aikana siten, että lännessä ja pohjoisessa alue rajautuu kaavaluonnosvaiheenvirkistysalueen reunaan ja etelässä rautatiehen sekä olemassa olevaan sähkölinjaan.Idässä suunnittelualueeseen kuuluu maantiehen 304. Suunnittelualueen sijainti näkyykansilehden kuvassa.Suunnittelualueeseen kuuluvat seuraavat kiinteistöt tai osa kiinteistöistä: 4:15, 4:80,8:27, 8:75, 10:26 ja 11:8 sekä yleisen tien aluetta.Alueen pinta-ala on noin 23,8 hehtaaria ja se on pääosin Valkeakosken kaupungin omistuksessa.Alueen rajaus on esitetty kuvassa 1.Kuva 1. Asemakaava-alueen rajaus.G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

050681.BP31.3 Kaavan nimi ja tarkoitusMAHLIANMAAN ASEMAKAAVAAsemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa lähinnä teollisuus- ja työpaikkarakentamisentoteuttaminen Valkeakosken Mahlianmaan – Savilahden alueelle. Päälinjat määrittyvätosaltaan voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan. Asemakaavassaon huomioitu Valkeakosken uusi sisääntuloväylä, joka on osoitettu myösosayleiskaavassa.Kaava-alue:Korttelialuetta:Rakennusoikeutta:n. 23,8 hehtaarian. 13,3 hehtaarian. 53320 kerrosneliömetriä1.4 Sisällysluettelo1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 11.1 Tunnistetiedot 11.2 Kaava-alueen sijainti 21.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 31.4 Sisällysluettelo 31.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 41.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 42 TIIVISTELMÄ 52.1 Kaavaprosessin vaiheet 52.2 Asemakaava 52.3 Asemakaavan toteuttaminen 53 LÄHTÖKOHDAT 63.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 63.2 Suunnittelutilanne 104 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 114.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 114.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 114.3 Osallistuminen ja yhteistyö 114.4 Asemakaavan tavoitteet 134.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 145 ASEMAKAAVAN KUVAUS 155.1 Kaavan rakenne 155.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 165.3 Aluevaraukset 165.4 Kaavan vaikutukset 17G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

050681.BP5.5 Ympäristön häiriötekijät 205.6 Kaavamerkinnät ja –määräykset 205.7 Nimistö 216 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 216.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 216.2 Toteuttaminen ja ajoitus 216.3 Toteutuksen seuranta 2141.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista1. Seurantalomake.2. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta.3. Ote Valkeakosken rakenneyleiskaavasta.4. Ote Savilahden osayleiskaavan muutoksesta.5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Pöyry Environment Oy, 17.2.2006, tark.3.10.2007.6. Kärjenniemi – Mahlianmaa - Savilahti (MASA) alueen luontoselvityksen kartta,Kimmo Koivula, 3.9.2006.7. Liito-oravan esiintyminen MASA -alueella, tilanne 05/2006, kartta; Kimmo Koivula.8. Havainnekuva.9. Kärjenniemi – Mahlianmaa – Savilahti (MASA) alueen luontoselvitys, 1 jatkoselvityksenkartta, Kimmo Koivula, 2.8.2007.1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista− Kärjenniemi – Mahlianmaa - Savilahti (MASA) alueen luontoselvitys, Kimmo Koivula,3.9.2006.− Kärjenniemi – Mahlianmaa - Savilahti (MASA) alueen luontoselvitys, 1. jatkoselvitys,Kimmo Koivula, 2.8.2007.− Liito-oravan esiintyminen MASA –alueella, tilanne 05/2006, Kimmo Koivula− Valkeakosken sisääntuloväylän tiesuunnitelma, Ramboll Finland Oy− kunnallistekniset verkostot− Yleistietoimitus: sisääntuloväylän lunastusalueen rajaus, Pirkanmaan – Satakunnanmaanmittaustoimisto− Lepakkokartoitus Holmi – Pispantalli – Savilahti –rantaa seuraten Holmiin, MarkkuAlanko, 24.8.2007G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

050681.BP52 TIIVISTELMÄ2.1 Kaavaprosessin vaiheet31.10.2005 Valkeakosken kaupunginhallitus päätti kaavoituksen käynnistämisestä.10.2.2006 on järjestetty viranomaisneuvottelu.17.2.2006 on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma.13.11.2006 on laadittu kaavaluonnos. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 12.12.2006 –22.1.2007. Luonnoksesta jätettiin 12 lausuntoa sekä 4 mielipidettä.14.3.2007 kaupunkisuunnitteluryhmä päätti, että asemakaavaa jatketaan kaavaehdotukseksivain kaupungin omistamien korttelien 6 ja 11 osalta.Vastineet kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen on laadittu 24.9.2007.25.9.2007 on laadittu kaavaehdotus.1.10.2007 kaupunginhallitus käsitteli ja hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville asetettavaksi.3.10.2007 on osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettu.9.10.2007 kaavakarttaan on tehty tekninen tarkistus yleisen tien rajaukseen liittyen.Kaava-asiakirjojen päiväys 25.9.2007, tark. 9.10.2007.2.2 AsemakaavaKaavoitettavan alueen rakentamisalueet koostuvat toimitilarakennusten sekä teollisuusjavarastorakennusten korttelialueista. Lisäksi alueelle sijoittuu virkistysalueita, liikenne-ja katualueita sekä jonkin verran erityistoimintojen alueita.Kaava-alue rajoittuu rautatiehen, jota osa teollisuustonteista voivat tulevaisuudessa hyödyntää.2.3 Asemakaavan toteuttaminenAlueen rakentuminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman.G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

050681.BP63 LÄHTÖKOHDAT3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista3.1.1 Alueen yleiskuvausSuunnittelualue on rakentamatonta metsämaata lukuun ottamatta uutta Valkeakosken sisääntuloväylää(mt 304), joka kulkee alueen poikki. Aluetta sivuaa etelässä rautatie, jokatoimii ainoastaan teollisuusraiteena.3.1.2 LuonnonympäristöMaisemarakenne, maisemakuvaSuunnittelualueen kautta kulkee Valkeakosken hiljattain rakennettu sisääntuloväylä,jonka tieltä on suunnittelualueen keskivaiheilla louhittu kalliota. Muutoin maisema onrakentamatonta metsämaata, joka korkeimmilla maastonkohdilla muodostaa maisemallistataustaa, myös järveltä katsottuna. Suunnittelualue muodostaa tulevaisuudessa tärkeäntekijän Valkeakosken sisääntuloväylän tiemaisemassa.Suunnittelualueen lähiympäristö muodostaa osan Vanajaveden järvimaisemaa. Järveltäkatsottuna maisema on hyvin metsäistä ja rakennettuja alueita ei juurikaan ole; pitkällärantavyöhykkeellä sijaitsee muutama lomarakennus. Merkittävimmät häiriöt rantamaisemaantekevät Savilahden suun poikki oikaiseva rautatie sekä venesatamana toimivaranta-alue etelämpänä. Paikoin lähimaisemaa hallitsee Säterin teollisuuskaatopaikkaalue.Jonkin verran avoimempaa maisema on suunnittelualueen pohjoispuolella, jossanäkymät avautuvat hieman pidemmälle.Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuusSuunnittelualue on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa, pienipiirteistä ja alueella on paikoinjyrkkiäkin rinnealueita. Korkeussuhteet vaihtelevat länsiosan n. +85 m mpy ja n.108 m mpy välillä. Korkeimmat alueet sijoittuvat molemmin puolin uutta sisääntuloväylää.Tästä maasto nousee edelleen itä-koilliseen kaava-alueen ulkopuolelle. Maaperäon paikoin kivistä ja lohkareista moreenia, myös avokalliota esiintyy. Rakentamiselleedullisimmat alueet sijaitsevat uuden sisääntuloväylän läheisyydessä.Kaavoitustyöhön liittyen on laadittu luontoselvitys (Kimmo Koivula, 3.9.2006). Selvityson laadittu kaava-aluetta laajemmalle alueelle, koskien kaavaluonnosvaiheen aluerajausta.Selvityksessä on käsitelty kasvillisuutta, linnustoa, eläimistöä ja hyönteisiä. Metsätyyppienja kasvillisuuden osalta maastotyöt on tehty kaava-alueella lokakuun lopussa2005. Rautatien – sekä kaava-alueen – eteläpuolella maastotyöt on tehty kesällä 2006.Luontoselvitystä on täydennetty syksyllä 2007 (Kimmo Koivula, 2.8.2007). Selvityksiäon käytetty seuraavassa lähdetekstinä.Kasvillisuuden osalta alue on luontoselvityksessä jaettu osa-alueisiin 1-28. Jatkoselvityksessäon tarkennettu Vanajaveden rantavyöhykkeen luonnonoloja rautatien pohjoispuolella(osa-alueet 29-37). Selvitysten perusteella kaava-alueella on todettu seuraavatluonnonarvoiltaan arvokkaat alueet (ks. liitteet 6 ja 9, luontoselvitysten kartat):G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

050681.BPty havaintoja mm. seuraavista lajeista: pyrstötiainen, mehiläishaukka (mahdollisestimyös pesii), tikli, varpushaukka, kanahaukka ja lehtopöllö (pesii lehtopöllönpöntössä).Luontoselvityksen liitteenä on perhosluettelo (hyönteisharrastaja Kari Järventausta,6.2.2006) pienehköltä lehto- ja niittyalueelta, joka sijaitsee Savilahden itärannalla rautatieneteläpuolella. Kyseinen alue ei sijaitse kaava-alueella, mutta pääosaa mainituista lajeistaesiintynee muuallakin alueen lehdoissa, lehtoniityillä ja rehevissä metsissä. Alueellatavattuja harvinaisimpia perhoslajeja (”Pirkanmaalla harvinaisia ja vaateliaitalehtolajeja”) ovat lehmuspikkumittari ja kultaselkämittari.Lepakkokartoitus on laadittu 24.8.2007 (Markku Alanko) käsittäen Holmi – Pispantalli– Savilahti –rantaa seuraten Holmiin. Maastotyöt on tehty 18.8.2007 jatkuen 19.8. ja23.8. klo 20-22:30 välisen ajan. Havainnoinnissa käytettiin ultraäänivastaanotinta. Tutkimusalueellaoli hyönteisiä lennossa suhteellisen runsaasti ja ilman lämpötila pysytteli+14 °C yläpuolella tutkimusajankohtana. Asemakaava-alueella ei havaittu lennossa olevialepakoita. Koko tutkitulta alueelta löytyi yksi lennossa oleva pohjanlepakko ns. Rantalantilan pihapiiristä, eli n. 800-900 m kaava-alueelta etelään.8PienilmastoVesistöt ja vesitalousMaa- ja metsätalousLuonnonsuojeluSuunnittelualueen maasto viettää pääasiassa lounaaseen eli rinteet avautuvat lämpimäänilmansuuntaan. Toisaalta maaston pienipiirteisyyden vuoksi myös kylmiin ilmansuuntiinviettäviä rinteitä esiintyy. Alue on pääasiassa metsäistä, joka vähentää tuulisuutta.Erityisiä lämpimiä paisterinteitä ei ole. Järven läheisyys viilentänee aluetta. Kylmempiäpaikallisia alueita voi esiintyä myös alavissa kosteikoissa ja muilla rehevämmillä alueilla.Suunnittelualueen valumavedet laskevat Vanajaveteen pääasiassa luontaisia ojia myöten.Suunnittelualueella on myös muutama kostea painanne. Koska suunnittelualue onpääasiassa luonnontilassa, on veden imeytyminen maaperään tehokasta.Alueella ei ole vedenhankinnan kannalta arvokkaita pohjaveden muodostumisalueita.Alueella ei harjoiteta maa- tai metsätaloutta.Suunnittelualueella tai lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmienalaisia alueita, eikä luonnonsuojelulain tai metsälain mukaan suojeltavia alueita.3.1.3 Rakennettu ympäristöVäestön rakenne ja kehitys kaava-alueella, asuminenKaava-alueella ei ole asuinrakennuksia eikä väestöä. Lähistöllä on muutamia lomarakennuksia.G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

050681.BP9Yhdyskuntarakenne, taajamakuvaPalvelutValkeakosken uutta sisääntuloväylää lukuun ottamatta alue on rakentamatonta. Taajamakuvakoostuu lähinnä sisääntuloväylän metsäisistä tienvarsimaisemista.Kaava-alueella ei ole palveluita.Valkeakosken kaupalliset palvelut sijaitsevat idässä noin 3 kilometrin päässä. Kaavaalueestakaakkoon, mt 304:n itäpuolella ja rautatien eteläpuolella sijaitsee Holmin teollisuusalue.Piispantallin teollisuusalue sijaitsee pohjoisessa noin yhden kilometrin päässä.Työpaikat, elinkeinotoimintaVirkistysLiikenneSuunnittelualue ei nykyisellään tarjoa työpaikkoja tai elinkeinotoimintaa.Suunnittelualueella ei ole varsinaisia virkistyspalveluita, mutta pääosin rakentamattomanaja luonnontilaisena se soveltuu sellaisenaan omatoimiseen ulkoiluun. Kaavaalueestaetelään Marjosaarentien päässä sijaitsee venevalkama-telakka-alue.Suunnittelualueen kautta ja siihen kaakossa rajautuen kulkee Valkeakosken uusi sisääntuloväylä(Toijala – Valkeakoski; mt 304). Lisäksi kaava-aluetta rajaa koillisessa mt 130(ent. vt3).Etelässä kaava-alueeseen rajautuu teollisuuskäytössä oleva rautatie.Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistotKaava-alueella ei ole rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai muinaismuistoja.Tekninen huolto, erityistoiminnatSuunnittelualueen rajoilla kulkee sähkölinjoja: itärajalla mt 304:n vieressä 110 kV jaetelärajalla 20 kV.Pohjois-eteläsuunnassa kulkee maakaasuputki mt 304:n ja 130:n länsipuolella.Yleisen tien alueella kulkee vesijohto- ja paineviemärilinjoja.Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriötKaava-alueella ei ole ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa. Kaava-alueelta etelään sijaitseeSäteri Oy:n teollisuuskaatopaikka.3.1.4 MaanomistusSuunnittelualueesta suurin osa on Valkeakosken kaupungin omistuksessa.G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

050681.BP103.2 Suunnittelutilanne3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvityksetMaakuntakaavaYleiskaavaValtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Ote maakuntakaavastaon liitteessä 2. Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu pääasiassa teollisuusjavarastoaluetta (T). Maanteiden risteysalueen ympäristöön on osoitettu työpaikkaaluetta(TP). Risteysalueella on huomioitu maanteiden 304 ja 130 uudelleenjärjestely.Itäreunassa, maantien varressa kulkee maakaasun runkoputki. Alueen itäosaan on osoitettumaantien suuntainen voimalinjan yhteystarve.Valkeakosken rakenneyleiskaava (liite 3). Valkeakosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt20.6.2005 oikeusvaikutuksettoman rakenneyleiskaavan, jossa suunnittelualue onpääosin ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen aluetta (TT). Kaupunkirakenteellisestialue on osoitettu osaksi Tervasaaren, Varsanhännän, Holmin, Mahlianmaan,Kipparin ja Pispantallin alueiden muodostamaa tuotannollisten alueiden ketjua.Savilahti, osayleiskaavan muutos (liite 4). Liikennejärjestelyiden mahdollistamiseksirautatien pohjoispuoleiselle alueelle on laadittu osayleiskaavan päivitys, joka on hyväksyttyoikeusvaikutteisena 7.4.2003. Siinä maantie 304:n kääntyminen etelään on huomioituyleisen tien alueena (LT). Suunnittelualueelle tiealueen ja rautatien väliin sekä tiealueenpohjoispuolelle on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta (T) sekä virkistysaluetta(V). Maanteiden varteen on osoitettu suojaviheraluetta (EV). T-alueille on annettu rakennustehokkuuttakuvaava luku e=0.40. Olemassa oleva kaasulinja on huomioitu. T-alueille on osoitettu liittymät yleisiltä teiltä.Lähiympäristöön on osoitettu työpaikka-aluetta (TP), teollisuusaluetta, jolla ympäristöasettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1), lähivirkistysaluetta (VL), rautatieliikenteenaluetta (LR) sekä vesialuetta (W; Savilahti).Lähialueiden yleiskaavatSuunnittelualueen eteläpuolella on voimassa Kärjenniemen – Mahlianmaan – Savilahdenoikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on vahvistettu 5.12.1995. Ko. kaavassa alueon merkitty pääosin teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Keskiosassa on kaatopaikka-alue(EK) sekä virkistysalueita (V) rantavyöhykkeillä. Lisäksi on pienehköjä lomaasuntoalueita(RA), vesiliikenteen alueita (LV-1), venepaikkojen korttelialueita (LVA),yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PK), sekä maantien varressa suojaviheraluetta(EV). Rautatie on osoitettu rautatieliikenteen alueeksi (LR). Alueen kautta kulkeekevyen liikenteen reitti.Suunnittelualueen itäpuolelle, mt 130:n ja Lotilanjärven väliin on v. 2004 hyväksyttyLotilanjärven länsirannan osayleiskaava, jossa on esitetty uutta pientalovaltaista asuinaluetta.Valituksen vuoksi ko. kaava on Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.Suunnittelualueen pohjois-luoteispuolella on hyväksytty Kipparin alueen osayleiskaava.G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

050681.BP11AsemakaavaSuunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja.RakennusjärjestysAlueella on voimassa Valkeakosken kaupungin rakennusjärjestys.KiinteistörekisteriAlue kuuluu kiinteistörekisterijärjestelmän piiriin.PohjakarttaPohjakarttana on Valkeakosken kaupungin asemakaavan pohjakartta 1:2000.RakennuskiellotAlueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.SuojelupäätöksetAluetta ei koske suojelupäätöksiä.Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmatAluetta ei koske muita päätöksiä, suunnitelmia tai ohjelmia.4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET4.1 Asemakaavan suunnittelun tarveAsemakaavan laatiminen on koettu tarpeelliseksi uuden teollisuustonttireservin, erityisestisuurien tonttien luomiseksi.4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätöksetKaupunginhallitus päätti asemakaavan laatimisesta 31.10.2005.4.3 Osallistuminen ja yhteistyö4.3.1 OsallisetMaankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaisesti kaavan yhteydessä on laadittava osallistumis-ja arviointisuunnitelma eli OAS. Tässä suunnitelmassa määritellään ne osalliset,joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavan laatimiseen tulee turvata ja joille kaavan etenemisestäerityisesti tulee tiedottaa.Tämän asemakaavan osallisiksi on katsottu seuraavat tahot:1. Kaavoitettavan alueen maanomistajatG:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

2. Julkishallinnon ja yrityselämän osalliset050681.BP− Valkeakosken kaupunki− Pirkanmaan liitto− Pirkanmaan ympäristökeskus− Pirkanmaan maakuntamuseo− Museovirasto− Tiehallinto, Hämeen tiepiiri− Säteri Oy− Gasum Oy− Fingrid Oyj− Ratahallintokeskus− Turvatekniikan keskus− Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys ry− Tampereen aluepelastuskeskus3. Muut osalliset− lähialueiden maanomistajat ja asukkaat− aluetta käyttävät tahot− jako- ja kalastuskunnatKaavahankkeeseen osalliseksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävänMRL 62 §:n osallisen määritelmän. Sen mukaan osalliseksi katsotaan alueen maaomistajatja ne ”…joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavastivaikuttaa” sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.124.3.2VireilletuloAsemakaava on tullut vireille 31.10.2005, jolloin kaupunginhallitus päätti asemakaavoituksenkäynnistämisestä.4.3.3Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelytOsallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 17.2.2006.Suunnittelualueesta on laadittu talvella 2006 kaupungin sisäistä käsittelyä ja viranomaisneuvotteluakaksi vaihtoehtoista rakennemallia.Kaavaluonnosmielipidettä.on laadittu 13.11.2006. Kaavaluonnoksesta jätettiin 12 lausuntoa ja 4Valkeakosken kaupungin maa- ja mittaustoimen laatiman Savilahden maanhankintaakoskevan muistion perusteella kaupunkisuunnitteluryhmä päätti 14.3.2007, että asemakaavaajatketaan kaavaehdotukseksi vain kaupungin omistamien kortteleiden 6 ja 11osalla. Muilta osin maanomistustilanne todettiin kaavoituksen kannalta epätyydyttäväksi,ja maanomistusneuvottelujenlisäksi tullaan harkitsemaan myös lunastusluvan hakuaosalle aluetta.Vastineet kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen on laadittu 24.9.2007.G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

050681.BP13Kaavaehdotus on laadittu 25.9.2007.1.10.2007 kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan julkisesti nähtäville asetettavaksi.Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu 3.10.2007 kaava-alueen pienentymisenhuomioimiseksi.Kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen kaavakarttaan on tehty seuraava tekninenmuutos: yleisen tien (LT) rajausta on hieman tarkistettu perustuen yleistietoimituksenmukaisiin rajatietoihin, jonka seurauksena osaa yleisen tien rajapisteistä on siirretty vajaanmetrin. Käytännössä tämä on vaikuttanut KTY-, VL-, LT- ja EV-alueiden pintaaloihinn. -30…+20 m². Kaava-alue on pienentynyt alle 10 m², rakennusoikeus on lisääntynytvajaa 10 k-m². Kaava-asiakirjojen tarkistuspäiväys on 9.10.20074.3.4 ViranomaisyhteistyöAloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty 10.2.2006.4.4 Asemakaavan tavoitteet4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteetKunnan asettamat tavoitteetTavoitteena on mahdollistaa erikokoisten, erityisesti suurien teollisuustonttien muodostaminensekä tutkia rautatien ja uuden sisääntulotien hyödyntämistä.Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteetMaakuntakaavaAsemakaavan tavoitteet ovat maakuntakaavasta johdettujen tavoitteiden mukaisia.Maakuntakaavassa alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T) sekä työpaikkaalueeksi(TP). Kaavassa on myös osoitettu rautatie sekä kaasuputki.YleiskaavaAsemakaavan tavoitteet ovat yleiskaavasta johdettujen tavoitteiden mukaisia. Voimassaolevassa osayleiskaavassa on huomioitu uuden sisääntuloväylän (mt 304) kääntäminenetelään. Alueelle on osoitettu mm. teollisuus- ja varastoalueita sekä virkistysalueita.Asemakaavan päälinjat määrittyvät osayleiskaavan perusteella. Suunnittelun aikanavoidaan aluevarauksia tarkentaa.Voimassa olevat ja lähialueiden asemakaavatSuunnittelualueella tai välittömässä läheisyydessä ei ole asemakaavoitettuja alueita.G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

050681.BP14Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteetTavoitteena on laatia asemakaava, joka huomioi tulevaisuudessa tärkeäksi muodostuvanuuden läntisen sisääntuloväylän merkityksen sekä suunnittelualueen roolin osana sisääntulomaisemaa.Asemakaavalla pyritään myös mahdollistamaan erikokoisten ja erityisestisuurien teollisuustonttien muodostaminen sekä rautatien hyödyntäminen osana teollisuusyritystentoimintaa. Kaavaratkaisuilla pyritään ohjaamaan alueen maankäyttöä siten,että niillä vähennetään teollisuustoiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia.Luontoselvityksessä esiin tulleet arvokkaimmat alueet ja kohteet tulisi huomioida asemakaavoituksessaniiltä osin kuin ne liittyvät suunnittelualueeseen. Liito-orava- ja lepakkokartoituksissaei ole tullut esiin alueita tai kohteita, joita pitäisi erityisesti huomioida.4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminenOsallisten tavoitteetKaavaluonnosvaiheen aikana viranomaisten tavoitteet ovat liittyneet mm. liikerakentamisenmäärän ja laadun ohjaamiseen, luontoarvojen säilymiseen, maakunnallisesti tärkeidenteknisten verkostojen (kaasu- ja sähkölinjat) huomioimiseen sekä liikenteen järjestämiseenja liikenneturvallisuuteen. Mielipiteissä puolestaan on kiinnitetty huomiotarakentamisalueiden lisäämiseen tietyillä alueilla, lomarakennuspaikkojen säilyttämiseenja myös luontoarvojen säilymiseen. Luonnosvaiheen jälkeen kaava-aluetta on pienennettyhuomattavasti, joten pääosa palautteesta kohdistuu uuden kaava-alueen ulkopuolisillealueille. Tiivistelmä palautteesta sekä vastineet on kaavaselostuksen liitteenä.Asemakaavan laadulliset tavoitteetTavoitteena on luoda rakentamisalueita teollisuus- ja toimitilarakennuksia varten samallakuitenkin huomioiden mm. liikenneympäristön laatu ja liikenneturvallisuus.4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdotSuunnittelualueesta on laadittu 19.1.2006 kaksi alustavaa luonnosta (rakennemallia),joita on käsitelty viranomaisneuvottelussa.4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvausRakennemalleissa haettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja maankäytön ja liikenneverkon järjestämiseksivoimassa olevien osayleiskaavojen pohjalta.Vaihtoehdot noudattivat pääpiirteissään samoja periaatteita. Tärkeimmät erot liittyivätalueen sisäiseen katuverkkoon ja aluevarausten tarkempaan järjestämiseen. VE 1:ssakeskeisen alueen katuverkko liittyi yleisen tien verkostoon kahdessa kohdassa. Myösrautatien yli oli osoitettu katuyhteys sillan välityksellä. VE 2:ssa katuverkko jakaantuiselvemmin kahtia pohjois- ja eteläosiin; tosin rannan läheisyyteen olemassa olevanpienteollisuustontin viereen oli osoitettu tasoristeys.G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

050681.BPVE 1:ssa pohjoisosan rakentaminen oli hieman VE 2:a tehokkaampaa, VE 2:ssa puolestaaneteläosan rakentaminen oli hieman tehokkaampaa. Kuitenkin kummassakin vaihtoehdossaoli pääosa rannoista osoitettu virkistysalueiksi. Kummassakin vaihtoehdossa olihuomioitu tuolloin tiedossa olleet liito-oravien esiintymisalueet.154.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteetAlustavien rakennemallivaihtoehtojen jälkeen ei ole laadittu eri vaihtoehtoja, vaan rakennemalleissaesitettyjä ratkaisuja on tarkennettu selvitysten ja ym. lähtötietoaineistonperusteella.4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätöksetValkeakosken kaupungin maa- ja mittaustoimen laatiman Savilahden maanhankintaakoskevan muistion perusteella kaupunkisuunnitteluryhmä päätti 14.3.2007, että asemakaavaajatketaan kaavaehdotukseksi vain kaupungin omistamien kortteleiden 6 ja 11osalla.Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan julkisesti nähtäville asetettavaksi 1.10.2007.5 ASEMAKAAVAN KUVAUS5.1 Kaavan rakenne5.1.1 MitoitusAsemakaava-alueen pinta-ala on n. 23,8 hehtaaria.Kaava-alueelle syntyy työpaikkoja teollisuus- ja liikerakennusalueiden rakentuessa.Työpaikkojen määrään ja syntyvien palvelujen luonteeseen vaikuttaa suuresti kyseistenyritysten toimiala.Toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY) muodostuu n. 6,1 ha sekä teollisuus- javarastorakennusten korttelialuetta (T) n. 7,3 ha.Lähivirkistysaluetta (VL) muodostuu n. 2,8 ha.Yleisen tien aluetta (LT) muodostuu n. 4,9 ha ja katualuetta n. 0,7 ha.Energiahuollon aluetta (EN) muodostuu n. 0,04 ha ja suojaviheraluetta (EV) n. 2,0 ha.Rakennusoikeutta muodostuu n. 53320 kerrosneliömetriä.5.1.2 PalvelutKaava-alueelle ei muodostu asumista, joten asemakaava ei lisää tarvetta palvelujen kehittämiselle.Asemakaavassa on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueita, joten kaavanmyötä palvelutarjonta lisääntyy.G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen050681.BPRakentamisalueet on osoitettu lähelle yleisiä teitä tai rautatien varteen. Luontoselvityksessäesiin tulleet, kaava-alueelle ulottuvat arvokkaimmat alueet (kohteet 8b ja 29) onpyritty jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Kohde 8b sijoittuu korttelialueelle, muttase on osoitettu alueen osaksi, jolla olemassa oleva puusto on pääosin säilytettävä. Samamerkintä on osoitettu myös kadun (Mahlianmaantie) varteen ulottuen länsiosan lähivirkistysalueelle.Kohde 29 sijoittuu lähivirkistysalueelle, joka toimii myös koillis-lounassuuntaisenaviherkäytävänä.165.3 Aluevaraukset5.3.1 KorttelialueetToimitilarakennusten korttelialueetToimitilarakennusten korttelialueet (KTY-1) sijoittuvat Valkeakosken uuden sisääntuloväylänmolemmin puolin, jossa ne tukeutuvat keskeisimpiin liikenneväyliin. Kaavamääräykselläon ohjattu kaupallisten palveluiden määrää ja laatua; KTY-1 –merkinnänmukaan ”alueen myymäläpinta-ala saa olla enintään 20 % rakennetusta kerrosalasta.Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaramyymälöitä tai vähittäiskaupan suuryksiköitä.”Lisäksi merkinnälle on osoitettu seuraava tiemaisemaa huomioiva määräys: ”Rakennustensuunnittelussa on huomioitava taajamakuvallisesti merkittävä liikenneympäristö.”Liikenne korttelin 1 tonteille tapahtuu uuden Mahlianmaantien kautta ja korttelin 2 tontilleyleisen tien (mt 130) kautta.Kerrosluvuiksi on osoitettu II ja rakennusoikeus tehokkuusluvulla e=0.40. Korttelissa 1katualueeseen rajoittuville tontinosille on osoitettu alueen osa, jolla olemassa olevapuuston on pääosin säilytettävä (ist-1).Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueetTeollisuus- ja varastorakennusten (T) korttelialue sijoittuu kaava-alueen eteläosaan kortteliin1 rautatien läheisyyteen, jolloin rautatien hyödyntäminen teollisuustoiminnassa onmahdollista.Kerrosluvuiksi on osoitettu II ja rakennusoikeus tehokkuusluvulla e=0.40. Osalla korttelinetelärajaa kulkee sähkölinja. Tontin 2 länsirajalle on osoitettu varaus maanalaistajohtoa varten. Kaakkoiskulmassa on huomioitu luontoselvityksen mukainen arvokaskohde osoittamalla se alueeksi, jolla olemassa oleva puusto on pääosin säilytettävä (ist-1). Sama aluemerkintä on osoitettu korttelin katuun rajatuville tontinosille.5.3.2 Muut alueetVirkistysalueetKaava-alueen länsireuna on osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL). Virkistysalueilla onmuodostettu koillis-lounais-suuntainen viherkäytävä, joka liittyy yleistä tietä rajaavaansuojaviheralueeseen. Virkistysalueen eteläosaan on osoitettu ”alueen osa, jonka kauttajohdetaan korttelien hulevesiä ja viivytetään niitä allas- ja ojarakentein.” (hule-1)G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

050681.BP17LiikennealueetErityisalueetYleisiksi teiksi (LT) on osoitettu Valkeakosken uusi sisääntuloväylä sekä siihen liittyvämaantie 130 (ent. vt3). Kaava-alueen pohjoisosassa yleiseltä tieltä on osoitettu suora liittymäkorttelin 2 tontille.Sisääntuloväylän kaarteen eteläosasta länteen on osoitettu katu, joka palvelee kortteli1:n tontteja.Muuntamoa varten on osoitettu pienehkö alue uuden katualueen päähän korttelin 1 yhteyteen(EN-1: Energiahuollon alue. Alue on varattu muuntamolle.).Osa yleisten teiden reuna-alueista on osoitettu suojaviheralueiksi (EV). Suojaviheralueenleveydessä on huomioitu pohjois-eteläsuuntainen maakaasuputki. Korttelissa 2 suojaviheralueon katkaistu korttelialueen liittämiseksi suoraan yleiseen tiehen.5.4 Kaavan vaikutukset5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöönVäestön rakenne ja kehitys kaava-alueella, asuminenAsemakaavan myötä alueelle ei muodostu asuinalueita, joten asemakaavalla ei ole vaikutuksiaväestön rakenteeseen tai kehitykseen eikä asumiseen.Yhdyskuntarakenne, taajamakuvaYhdyskuntarakenne tiivistyy liike- ja teollisuusalueiden rakentuessa. Asemakaava jatkaakaakossa sijaitsevan Holmin teollisuusalueen rakennetta, vaikkeivät alueet suoranaisestiliitykään toisiinsa. Uuden sisääntulotien varteen rakentuvat toimitilarakennustenalueet aloittavat rakennetun ympäristön vyöhykkeen, joka jatkuu kohti Valkeakoskenkeskustaa. Taajamakuva muuttuu niin ikään merkittävästi, tosin melko paikallisesti kaava-alueenrakentuessa vain yhden uuden kadun varteen. Kadunvarren taajamakuva voimuodostua tyypilliseksi teollisuusalueeksi, jolle on luonteenomaista suuret piha- ja ulkovarastoalueetsekä laaja-alaiset, mataliksi koetut hallirakennukset.Palvelut, työpaikat, elinkeinotoimintaAlueelle syntyy palveluita toimitilarakennuksiin ja teollisuustoimintaan liittyen. Toimitilarakennustenyhteyteen on sallittu rakentaa myymälätilaa enintään 20 % rakennettavastakerrosalasta, joten myös kaupallisia palveluita syntynee hieman.Uusien toimitila- ja teollisuusrakennusten myötä muodostuu pitkällä aikavälillä uusiatyöpaikkoja, joiden määrään vaikuttaa suuresti ko. yritysten toimiala. Lyhyellä aikavälilläsyntyy myös työpaikkoja alueen rakentamisen aikana. Elinkeinotoiminta jakautuupääasiassa yksityisten palveluiden ja teollisuuden kesken.G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

050681.BP18VirkistysLähivirkistysalueet muodostavat koillis-lounas-suuntaisen viherkäytävän kaava-alueenlänsireunalle, jolloin verkosto on jatkettavissa myöhemmän kaavoituksen yhteydessäkaava-alueen ulkopuolelle. Asemakaava toteuttaa voimassa olevan osayleiskaavan ratkaisua,joten kaavan vaikutukset virkistykseen ovat laajassa mittakaavassa myönteiset.Vaikutukset virkistykseen voidaan kokea myös kielteisinä, koska omatoimiseen ulkoiluunym. sellaisenaan soveltuvat metsäiset alueet rakentuvat.LiikenneLiikennetuotto alueella lisääntyy jonkin verran. Liikennemääriin vaikuttavat suurestiuusien yritysten toimiala. Teollisuusalueiden sekä osa toimitilarakennusten aiheuttamastaliikenteestä liittyy yleisten teiden verkostoon uuden sisääntuloväylän kaarteen eteläpäässä.Loput toimitilarakennusten aiheuttamasta liikenteestä liittyy yleisten teiden verkostoonpohjoisempana mt 130:n kautta.Katualueen leveys mahdollistaa kevyenliikenteen huomioimisen katusuunnittelussa.Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistotTekninen huoltoErityistoiminnatAsemakaavalla ei ole vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön tai muinaismuistoihin.Alueen rakentaminen vaatii myös kunnallistekniikan, vesi-, energia- ym. yhdyskuntateknisenhuollon järjestämistä.Asemakaavalla ei ole vaikutuksia jännitelinjojen vaara-alueisiin tai puolustusvoimienalueisiin. Asemakaavassa on pyritty huomioimaan maakuntakaavan varaus tulevaa 110kV:n voimalinjaa varten osoittamalla yleisen tien varteen suojaviheraluetta.Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriötSosiaalinen ympäristöTeollisuustoiminta ja lisääntyvä liikenne aiheuttavat todennäköisesti jonkin verran meluaja päästöjä.Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia sosiaaliselle ympäristölle.5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöönMaisemarakenne, maisemakuvaKaavan vaikutukset maisemaan lienevät merkittävät, mutta toisaalta melko paikallisetmetsäisen ympäristön poistuessa teollisuus- ja toimitilarakentamisen tieltä. Rantavyöhykeon jäänyt kaavan valmisteluvaiheen aikana kaava-alueen ulkopuolelle, jotenG:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

050681.BPsille ei kohdistu rakentamista. Järveltä katsottuna se lieventää myös asemakaavan vaikutuksia.Uuden sisääntuloväylän varret tulevat osittain rakennetuksi, joten kaavalla on kohtalaisiavaikutuksia tiemaisemaan. Vaikutuksia on pyritty lieventämään KTY-1 –alueen kaavamääräyksessä.Luonnonolot, luonnon monimuotoisuusPienilmastoVesistöt, vesitalousAlueen rakentuessa pienimmät maastonmuodot tulevat todennäköisesti jossain määrintasaantumaan, koska teollisuus- ja toimitilarakentamiselle on luonteenomaista laajat tasaisetpysäköinti- ja piha-alueet. Vaikutukset jäänevät tässä suhteessa kuitenkin tonttikohtaisiksi.Rakentamiselta vapaaksi jää luontoselvityksessä todettu rehevä rantalehto 29, jonka itäreunaasijoittuu lähivirkistysalueelle. Toisaalta alueelle on kaavassa osoitettu hulevesienkäsittelylle varattu alueen osa, jolla voi olla vaikutuksia alueen luonnontilaisena säilymiseen.Luontoselvityksen kohde 8b (järeäpuustoinen kostea korpinotkelma) sijoittuukorttelialueelle. Alueelle kohdistuvia vaikutuksia on pyritty lieventämään osoittamallese alueeksi, jolla olemassa oleva puusto on pääosin säilytettävä (ist-1).Kaava-alueeseen rajautuvaan luontokohteeseen 9a (rautatien reuna-alue) kohdistuneetodennäköisesti merkittäviä vaikutuksia, mikäli korttelin 1 teollisuustontit hyödyntävätrautatietä toiminnassaan tai muutoin tulevat rakennetuiksi rautatiehen asti. Asemakaavallaei ole vaikutuksia kohteen 9a rautatien eteläpuolisille alueille.Kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset muodostunevat kokonaisuudessaan vähäisiksi.Alueella laaditussa luontoselvityksessä ei ole todettu lailla suojeltuja kohteita. Syntyvänliike- ja teollisuustoiminnan luonteella ja toimialalla on lisäksi jonkin verran merkitystävaikutusten laajuuteen.Vaikutukset eläimistöön ovat suhteellisen vähäiset. Liito-oravien tai lepakoiden elinympäristöjäei ole todettu kaava-alueella. Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole havaittuerityisiä uhanalaisia lintulajeja.Puuston harvenemisen myötä tuulisuus lisääntynee jonkin verran. Vaikutus jäänee kuitenkinpaikalliseksi, koska lähiympäristössä rantavyöhyke mukaan lukien säilyy runsaastimetsäisiä alueita. Puuston harvenemisen myötä syntynee myös lämpimämpiä rinnealueita.Teollisuustoiminnalla ja lisääntyvällä liikenteellä on todennäköisesti pienilmastoajonkin verran huonontava vaikutus.Kaava-alueelle tullee rakentumaan jonkin verran toimisto- ja teollisuusrakentamiselletyypillisiä laajoja pysäköinti- ja piha-alueita, ts. vettä läpäisemättömiä pintoja. Osa sadevesistäohjautuu viemäreihin, ja imeytyminen maaperään vähenee. Vaikutus ei kuitenkaanliene merkittävä koko lähiympäristöä ajatellen. Paikoin tällä voi olla vaikutuksiakosteiden painanteiden säilymiselle luonnontilaisena, erityisesti lähivirkistysalueen19G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

Maa- ja metsätalousLuonnonsuojelu050681.BPnotkelmassa, jossa luontokohteen 29 itäreunalle on hulevesien käsittelyä varten osoitettualuevaraus. Muilta osin pintavedet valuvat järveen tai imeytyvät maaperään.Kaava-alueella ei ole vedenhankinnan kannalta arvokkaita pohjaveden muodostumisalueita.Asemakaavalla ei ole vaikutuksia maa- ja metsätalouteen.Asemakaavalla ei ole vaikutuksia luonnonsuojeluun.205.4.3 Muut vaikutuksetVaikutukset talouteenLyhyellä tähtäimellä kaupungille muodostuu kustannuksia kunnallistekniikan rakentamisenmuodossa. Toisaalta kaupunki saa tonttien myyntituloja.Pitkällä aikavälillä kaupunki saa verotuloja alueella käynnistyvästä toiminnasta.5.5 Ympäristön häiriötekijätTeollisuustoiminta aiheuttanee jonkin verran melu- ja päästöhaittoja kaava-alueelle jalähiympäristöön. Tähän vaikuttaa kuitenkin lopulta teollisuustoiminnan luonne. Suunnittelualueelletai välittömään läheisyyteen ei sijoitu asumista ja korttelialueita rajaamm. viher- ja suojaviheralueita.5.6 Kaavamerkinnät ja –määräyksetKaavamerkinnät ja –määräykset ovat pääosin asetuksen mukaisia. Tärkeimpiä asetuksestapoikkeavia merkintöjä ovat:− KTY-1: Toimitilarakennusten korttelialue. Rakennuspaikan myymäläpinta-ala saaolla enintään 20 % rakennetusta kerrosalasta. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaramyymälöitätai vähittäiskaupan suuryksiköitä. Rakennusten suunnittelussa onhuomioitava taajamakuvallisesti merkittävä liikenneympäristö.− EN-1: Energiahuollon alue. Alue on varattu muuntamolle.− hule-1: Alueen osa, jonka kautta johdetaan korttelien hulevesiä ja viivytetään niitäallas- ja ojarakentein.− ist-1: Alueen osa, jolla olemassa oleva puusto on pääosin säilytettävä.− Maakaasulinja on osoitettu koko kaava-alueella maanalaista johtoa kuvaavallaviivalla ja tunnuksella ”k”. Kaavamääräys: Maakaasuputken läheisyyteen rakennettaessatulee huomioida standardeissa SFS 2730 ja SFS 2896 esitetyt suojaetäisyydet.Asemakaavassa on annettu seuraavat yleismääräykset:G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc

5.7 Nimistö050681.BP− Kortteleissa 1 ja 2 mahdollisesti suoritettavat räjäytystyöt tulee suorittaa GasumOy:n ohjeiden mukaisesti, mikäli räjäytystöitä tehdään lähempänä kuin 30 m lähialueenkaasuputkesta.− Yleiseen tiehen (LT) rajoittuvilla tonteilla ei sisämelutaso saa liike- ja toimistohuoneissaylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettua päiväohjearvoa45 dB.Suunnittelualueen nimistö on syntynyt kaavoituksen aikana.216 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmatKaavaselostuksen liitteenä on havainnekuva uuden sisääntuloväylän varren rakentamisesta.Myöhemmässä vaiheessa kaava-alueelle tullaan laatimaan rakentamistapaohjeet.6.2 Toteuttaminen ja ajoitusAsemakaavan toteuttaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman.6.3 Toteutuksen seurantaAlueen rakentumista valvoo Valkeakosken kaupungin rakennusvalvontaviranomainen.G:\05\67050681BP\tekstit\sel\Kaavasel_Valk_Mahlianmaa_ehtark091007.doc