Saatavana elektronisessa muodossa - Tietojenkäsittelytieteiden ...

18organisaatiota muutoksen toteutuksessa siten, että sekä demokratian, ettätuottavuuden tavoitteet toteutuvat. Kolmantena polvena pidetään ”tehkää itse–sukupolvea”. Tutkija ottaa tutkittavat aktiivisiksi osallistujiksimuutosprosessiin. Tutkija ei konsultoi juurikaan, vaan ohjaa organisaationjäsenet pohtimaan ongelmanratkaisua. Tutkijan asiantuntemus koskee lähinnäerilaisia kehittämismenetelmiä, kuten ryhmätyömenetelmiä. Neljännensukupolven tutkija välittää osallistujille moraalis-eettiset osallistumisen javuorovaikutuksen periaatteet. Menetelmänä ovat keskustelufoorumit, joistaoletetaan muotoutuvan uudenlaisia yhteistyökäytäntöjä ja työn organisointeja.[Kuula, 1999].Itse tunnistan oman roolini täyttävän osittain toisen sukupolven ja osittainkolmannen sukupolven tutkijan määritelmän. Toimin konsulttina, jonkatehtävänä on ollut hankkia tietämys aiheesta ja kehittämismenetelmistä.Organisaation jäsenten tietämys on erittäin tärkeä osa kehittämisprosessia,mutta tutkijana toimin silti aktiivisena keskustelujen ja ideariihien ohjaajana.Tämän olen kokenut tarpeelliseksi, koska organisaatiossa ei henkilöstöllä oleollut aikaa perehtyä aiheeseen ja aihetuntemus on suppeaa. Siksi keskusteluaon koko ajan ohjattava ja heille on opastettava, mistä on kysymys ja miksimikäkin asia käydään läpi. Toisaalta oma tehtäväni on kerätä tietoa, jostajohdetaan tietoturvallisuuden kehittämiseen tarvittava aineisto ja jäsentää tämätietämys organisaation hyödynnettäväksi.1.9. Tutkielman rakenneTässä tutkielmassa on johdanto-osa, jossa taustoitan tutkimusta käymällä läpitietoturvallisuuden nykytilannetta suomalaisessa kuntaorganisaatiossa sekäpohtimalla kuntaorganisaation erityispiirteiden ja nykytilanteen sekälainsäädännön aiheuttamia vaatimuksia tietoturvallisuuden hallinnalle.Johdannossa teen lisäksi selkoa valitsemastani tutkimusotteesta ja –metodista.Tutkimusote on suunnittelutieteellinen eli konstruktiivinen jatutkimusmetodina käytän toimintatutkimusta.Toisessa ja kolmannessa luvussa esittelen tutkimuksen teoreettisen janormatiivisen viitekehyksen. Viitekehyksessä käydään läpitietoturvallisuuskäsitettä sekä tietoturvallisuuden kahdeksan osa-alueen kauttaasiakirjahallintoa, tietoturvallisuuden hallinnan apuvälineitä ja normeja,tietoriskejä ja riskienhallintaa. Neljännessä luvussa esittelen tutkimuksenempiirisen osuuden, joka on implementoitu pienessä suomalaisessa