Aineopintojen laboratoriotyöt I Valosähköinen ilmiö - Lahti
Aineopintojen laboratoriotyöt I Valosähköinen ilmiö - Lahti
Aineopintojen laboratoriotyöt I Valosähköinen ilmiö - Lahti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Aineopintojen</strong> <strong>laboratoriotyöt</strong> I<strong>Valosähköinen</strong> <strong>ilmiö</strong>Aki Kutvonen Op.nmr 013185860assistentti: Ari Peuratyö tehty 4.10.2008korjaus palautettu 19.12.2008
Tämän jälkeen taulukoitiin Pysäytysjännitteet taajuuden funktiona ja mittauspisteisiin sovitetunsuoran kulmakertoimesta saatiin suhteelle h/e arvoksi (-3.47±0.01)*10 -15 Js/C (kuva 16), muttaarvioitiin aikaisemmin mainitusta suoran kulmakertoimen virheestä (10%) johtuvan virheennostavan virhearvion ja siten lopullisen tuloksen arvoksi (-3.5±0.8)*10 -15 Js/C.JohtopäätöksetSuhteen h/e arvoksi saatiin (-3.47±0.78)*10 -15 Js/C taulukkoarvon ollessa 4.136*10 -15 Js/C [1] .Mitattu arvo on jonkinverran taulukkoarvoa pienempi, mutta taulukkoarvo mahtuu virherajojensisään.Mittauslaitteisto oli erittäin herkkä tärähdyksille ja muille häiriöille. Tämä näkyykin osassakuvaajista. Varsinkin mittaus 5, jossa aallonpituutena oli 579.1nm, oli erittäin herkkä, koskajouduttiin käyttämään virranmittauksen pienintä skaalaa 10 -12 A. Mittauksien ajaksi kattovalotsammutettiin ja työskentelyyn käytettiin lukuvaloa, joka koitettiin suunnata mahdollisimman paljonpois valokennosta.Mitatut pysäytysjännitteet sopivat hyvin lineaariseen sovitukseen taajuuden funktiona,kulmakerroin vain jäi hieman pieneksi. Tämä voisi olla merkki jonkinlaisesta systemaattisestavirheestä. Luultavimmin tämä on kuitenkin vain sattumaa, koska suorien sovituksesta ja lineaarisenosan tulkinnasta johtuva virhe on niin paljon suurempi, kuin varsinaiset laitteiston epätarkkuudenaiheuttamat virheet.Lähdeluettelo[1]J.J. Brehm; W.J. Mullin: Introduction to the Structure of Matter, Wiley 1989LiitteetKuvaajatMittauspöytäkirja<strong>Valosähköinen</strong> <strong>ilmiö</strong> 3
KuvaajatKuva 2: mittaus 1 taulukoituna (aallonpituus 365nm)Kuva 1: mittaus 2 taulukoituna (aallonpituus 404.7nm)<strong>Valosähköinen</strong> <strong>ilmiö</strong> 4
Kuva 3: mittaus 3 taulukoituna (aallonpituus 435.8nm)Kuva 4: mittaus 4 taulukoituna (aallonpituus 546.1nm)<strong>Valosähköinen</strong> <strong>ilmiö</strong> 5
Kuva 5: mittaus 5 taulukoituna (aallonpituus 579.1nm)<strong>Valosähköinen</strong> <strong>ilmiö</strong> 6
Kuva 6: mittauksen 1 korjattu fotoelektronivirta jännitteen funktionaKuva 7: mittauksen 2 korjattu fotoelektronivirta jännitteen funktiona<strong>Valosähköinen</strong> <strong>ilmiö</strong> 7
Kuva 8: mittauksen 3 korjattu fotoelektronivirta jännitteen funktionaKuva 9: mittauksen 4 korjattu fotoelektronivirta jännitteen funktiona<strong>Valosähköinen</strong> <strong>ilmiö</strong> 8
Kuva 10: mittauksen 5 korjattu fotoelektronivirta jännitteen funktiona<strong>Valosähköinen</strong> <strong>ilmiö</strong> 9
Kuva 11: mittaus 1: korjatun fotoelektronivirran arvioitu lineaarinen osa jännitteenfunktionaKuva 12: mittaus 2: korjatun fotoelektronivirran arvioitu lineaarinen osa jännitteenfunktiona<strong>Valosähköinen</strong> <strong>ilmiö</strong> 10
Kuva 13: mittaus 3: korjatun fotoelektronivirran arvioitu lineaarinen osa jännitteenfunktionaKuva 14: mittaus 4: korjatun fotoelektronivirran arvioitu lineaarinen osa jännitteenfunktiona<strong>Valosähköinen</strong> <strong>ilmiö</strong> 11
Kuva 15: mittaus 5: korjatun fotoelektronivirran arvioitu lineaarinen osa jännitteenfunktionaKuva 16: pysäytysjännitteet taajuuden funktiona<strong>Valosähköinen</strong> <strong>ilmiö</strong> 12
Change language