Ympäristöteknologian ennakointi – Taustoja ja puheenvuoroja - Sitra

mieltä, mutta onnettomuusriskin ja ydinaseiden leviämisen vaaran takia harvempitarjoaisi ydinvoimaa ratkaisuksi vaikka Pakistanin, Iranin ja Indonesiankaltaisten maiden energiaongelmiin.Suomalaisten kannattaa myös miettiä, missä ratkaisuissa meillä olisimaailmalle eniten annettavaa ja mistä me voisimme eniten hyötyä. Vastaus eitällöin taatusti ole ydinvoima.Toisinaan on väitetty, että ilmastoteknologian kehittäminen olisi tehokkaampija taloudellisempi vaihtoehto Kioton pöytäkirjan jäykiksi haukutuillepäästötavoitteille. Teknologiasta puhutaan ikään kuin se syntyisi neitseellisestiilman poliittista ja taloudellista ohjausta.Miksi yritysten kannattaisi kuitenkaan kehittää ilmastoteknologiaa ja ottaasitä käyttöön, jos poliittisilla päätöksillä ei rajoiteta päästöjä? Miksi yrityksetmaksaisivat esimerkiksi hiilen talteenotosta ja varastoinnista 50 dollariahiilidioksiditonnilta, jos päästöille ei ole markkinahintaa?Pelkkä teknologian neitseellinen synnyttäminen ei tuota riittävän nopeitapäästövähennyksiä. Teknologian ripeä käyttöönotto vaatii paitsi tutkimuksenja kehittämisen työntöä, myös politiikan ja talouden vetoa.Siksi tarvitsemme sitovia ja nopeasti tiukkenevia päästötavoitteita. Päästövähennystentarve ei häviä mihinkään riippumatta siitä, mitä Kioton pöytäkirjalletai EU:n päästökaupalle tapahtuu. Päästövähennyksiä ei pääse pakoon.Suhteellisuudentaju muistettavaOn ilmeistä, että maailman päästöjen puolittaminen väestön ja talouden kasvaessanopeasti on ennennäkemätön haaste. Muutos ei tapahdu itsestään, eikäse tapahdu ilmaiseksi. Kannattaa silti säilyttää suhteellisuudentaju.Hirmumyrsky Katrina tappoi Yhdysvalloissa noin 1 300 ihmistä. Vakuutetuttuhot noussevat 34 miljardiin ja kustannukset liittovaltiolle 150–200 miljardiindollariin.Toisaalta tuulivoima voisi saavuttaa globaalisti täysin kilpailukykyisenaseman edullisimmillaan noin 100 miljardin euron satsauksella. Tuulivoimankaupallisen läpimurron hinta voisi siis olla pienempi kuin yhden ainoan suurhurrikaaninkustannukset. Hyvä vertailukohta on myös ydinvoiman kehittämiseenkäytetyt 335 miljardia dollaria julkista tukea.Ilmastopolitiikan sadan miljardin euron kysymys kuuluukin: kummastamaksamme mieluummin, kestävästä ilmastoteknologiasta vai ilmastonmuutoksentuhoista?Kirjoittaja on vihreiden ilmasto- ja energiapolitiikkaan erikoistunutkansanedustaja.oras.tynkkynen@eduskunta.fiwww.oras.net114