Ympäristöteknologian ennakointi – Taustoja ja puheenvuoroja - Sitra

Geotermisen energian hyödyntäminen on rajoittunut maantieteellisesti.Vuonna 2003 sitä hyödynnettiin sähköntuotantoon yhteensä noin 8 000 MWkaikkiaan 27 valtion alueella; markkinoiden kasvuvauhti on ollut viimeksi kuluneiden30 vuoden aikana noin 7 % vuodessa. Lämmöntuotantoon geotermistäenergiaa puolestaan hyödynnettiin noin 27 000 MW yli 70 valtiossa.Lämmöntuotannon kasvuvauhti on ollut keskimäärin 11 % 30:n viime vuodenaikana (Renewable Energy World 2005).Vuorovesivoimaa on nykyisin käytössä noin 260 MW. Määrän ei odotetakasvavan vuoteen 2010 mennessä, sillä käynnissä ei ole tällä hetkellä uusiahankkeita (ATLAS 2005). Rakennetusta kapasiteetista 240 MW on Ranskassa(yksi suuri laitos). Tällä hetkellä käynnissä ei ole myöskään suuria kehityshankkeita,sillä lyhyellä aikavälillä aaltovoimaloiden ei uskota saavuttavan riittävääkannattavuutta. Aaltovoiman osalta tilanne on samankaltainen: tekninen potentiaalion valtava ja perusteknologia on jo olemassa, mutta taloudellinenkannattavuus on vielä liian kaukana tulevaisuudessa.Maaperään, vesistöön ja ulkoilmaan sitoutunutta lämpöä voidaanhyödyntää lämpöpumppujen avulla esimerkiksi asuntojen ja muiden tilojenlämmittämiseen. Lämpöpumppujen markkinat ovat kasvaneet viime vuosinavarsin nopeasti Pohjoismaissa. Vuonna 2003 Suomessa myytiin noin 5 700lämpöpumppua, mikä oli lähes 60 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lämpöpumppumarkkinoidenjohtavassa maassa eli Ruotsissa on asennettu jo yli400 000 lämpöpumppua.Sähkön ja lämmön yhteistuotantoSuomen energiateknologian vientimarkkinat olivat vuonna 2002 arvoltaan 3,2miljoonaa euroa. Maailmanlaajuisten biopolttoaineiden käyttöön perustuvienCHP-markkinoiden on arvioitu vuonna 2010 olevan noin 3–10 miljoonaaeuroa, jolloin tämän teknologian vientimarkkinoiden arvo nousisi 1–3 miljoonaaneuroon. Samaan aikaan sijoitusten arvo olisi noin 0,3 miljoonaa euroa(Soimakallio & Savolainen 2002).Yli puolet maailmanlaajuisista energiateknologioiden markkinoista onkehitysmaissa. Tämän lisäksi näiden valtioiden energiantarve on jatkuvastikasvussa. Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotantoteknologia sopii tulevaisuudessa(10–30 vuoden kuluttua) erityisesti kehitysmaissa yleiseen hajautettuunenergiantuotantoon. Pääoman puutetta voidaan mahdollisesti korvata esimerkiksiCDM-järjestelmän kautta (Clean Development Mechanism) (Soimakallio& Savolainen 2002). Lyhyemmällä aikavälillä (10 vuotta) merkittävimmätmarkkinat ovat uusien EU-jäsenmaiden alueella, Venäjällä ja Ukrainassa.CHP-direktiivin edistämä sähkön ja lämmön yhteistuotanto on erittäin tärkeäKeski- ja Itä-Euroopan uusille jäsenmaille, joissa yhteistuotanto ja kaukoläm-37