Tutkiva sosiaalityo 2001.pdf - Sosiaalityön tutkimuksen seura

Tutkiva sosiaalityö 2001kulttuurienvälisen kommunikaation ongelmat ovat sosiaalityössä hyvin konkreettisia.Vuorovaikutuksessa on tulkittava paitsi kieltä myös etnistä kulttuuria.Monikulttuuriseen sosiaalityöhön liittyviä tutkimuksia on Suomessa tehty hyvinvähän jo aiheen uutuudestakin johtuen. Oma tutkimukseni on saanut alkunsa käytännönsosiaalityön kokemuksesta maahanmuuttajien parissa ja siinä havaitsemistaniongelmakohdista. Monikulttuurista lastensuojelun sosiaalityötä on Suomessa ryhdyttyrakentamaan paikallisista käytännöistä ja myös minun tutkimukseni on paikallisiin käytäntöihinja tilanteisiin pohjautuva. Tutkimus perustuu keskustelu-, havainnointi- jahaastattelumateriaaliin. Tarkastelun kohteena ovat asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöidennäkemykset siitä, mikä lastensuojelutyössä on ollut hyödyllistä, mikä vaikeaa ja minkälainenrooli kulttuurieroilla on näissä tilanteissa mahdollisesti ollut. Tutkimusaineistokoostuu lastensuojelun asiakkaana olevista somalialaisista, vietnamilaisista ja venäläisistämaahanmuuttajista sekä heidän sosiaalityöntekijöistään. Joissakin tapauksissa on haastateltumyös perhetyöntekijää tai lastenkodin omahoitajaa.Tämän artikkelin pohjana on yhdeksän asiakastapausta kahdesta eteläsuomalaisestakaupungista. Olen kerännyt aineistosta kohtia, joiden voi tulkita kuvaavan, mitäsosiaalityön asiantuntijuus on toisaalta aineiston asiakkaiden ja toisaalta sosiaalityöntekijöidenpuheissa. Toiseksi käsittelen sosiaalityöntekijöiden mainitsemia ristiriitojenselvittelystrategioita. Vaikeiden ja ristiriitaisten tilanteiden tarkastelu on yksi tapa tutkiasosiaalityöntekijän ja asiakkaan vuorovaikutusta (Elliot & Shapiro 1992).Enemmän tukea kuin kontrolliaLastensuojelussa sosiaalityön tehtävä sijoittuu tuen ja kontrollin ulottuvuudelle, useinniiden ristiriitaiseen yhdistymiseen (esim. Arnkil & Eriksson 1996). Tutkimusaineistossanisosiaalityön rooli näyttää olevan tukemista enemmän kuin kontrollia, mikä saattaa johtuaaineiston tämänsuuntaisesta valikoitumisesta. Useimmat haastatelluista asiakkaistamyös kertoivat saaneensa apua lastensuojelusta. Tavanomaisten lastensuojelun tukimuotojenlisäksi maahanmuuttajat tarvitsevat apua käytännön asioiden hoitamisessa jauudessa kulttuuriympäristössä elämisessä. Tukeen sisältyy neuvontaa ja opastusta elämänhallintaan ja yhteiskunnan jäsenyyteen liittyvissä asioissa, kuten koulunkäynnissä,kouluttautumisessa, työnhaussa, toimeentulossa ja asumisessa (vrt. Sippala 1998, 26).Lastensuojelu voi olla tärkeä tuki maahanmuuttajan elämässä, jos muut tukimuodotovat riittämättömiä. Esimerkiksi pitkittynyt työttömyys, toimeentulotuen riittämättömyystai riittämätön tuki lasten kouluympäristössä voi johtaa lastensuojelun asiakkuuteen.Muut viranomaiset saattavat kääntyä lastensuojelun puoleen, kun omat resurssit eivätriitä asioiden selvittelyyn. Usein ei ole kysymys siitä, että vanhemmat olisivat laiminlyöneetlastenhoitoa ja kasvatusta, vaan törmäyksistä uuden asuinympäristön ja kulttuurinvaatimuksiin (vrt. Valtonen 1999, 46).Myös tutkimusaineistoni asiakkaille lastensuojelu näyttäytyy tukena ja kontrollina.Asiakkaiden kertomuksista voi päätellä, että tuen muodossa lastensuojelu on parhaimmillaanlasten tarpeiden ymmärtämistä, kuuntelemista ja vastuun ottamista. Jotkut asiakkaatkorostivat lastensuojelun myönteistä roolia kulttuurisissa tavoissa ohjaamisessa jakäytännön asioissa auttamisessa. Jos lastensuojelu on tullut asiakkaan elämään vahvastikontrollin muodossa, se usein mielletään Suomen lain toteuttamiseksi tai suomalaiseksisysteemiksi, jonka toimintaa on vaikea ymmärtää. Tällöin asiakkaat myös kokevat omatvaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi päätösten suunnittelussa ja toimeenpanossa.18