Tutkiva sosiaalityo 2001.pdf - Sosiaalityön tutkimuksen seura

Sosiaalityöntekijä-lehti/Sosiaalityön tutkimuksen seuravoidaan suunnitella ja suunnata oikein tai ainakin tarkoituksenmukaisesti. Kysymys yleensäkuuluu, kenen arviointi on niin luotettava, että sen varaan voidaan tehdä yksilöllisiä taiperhepalvelusuunnitelmia. Perhelähtöinen arviointi hakee vastausta ruohonjuuritasolta,arkipäivän toimijoiden taholta ja perheenjäseniltä itseltään. Tällainen keino on tutkimuksenikohteena oleva perhearviointimenetelmä, perhelähtöinen HMI.Haastattelumenetelmän kehittäminenTutkimus on suoritettu osana professori Paula Määtän johtamaa Jyväskylän yliopistonVARHE-projektia (Varhaisvuodet ja erityiskasvatus). Aineiston kerääminen Haastattelumenetelmäinterventiona -tutkimukseen toteutettiin vuosina 1992–1993 siten, ettätekemieni pilottihaastattelujen lisäksi 11 eri kuntoutustyöntekijää eri puolilta Suomeahaastatteli yhdestä kolmeen asiakasperhettään kokeiltavana olevilla HMI-lomakkeilla.Haastattelijoina oli kaksi sosiaalityöntekijää, viisi psykologia, kaksi kuntoutusohjaajaa,puheterapeutti ja kiertävä erityslastentarhanopettaja. Haastattelut nauhoitettiin, ja kuuntelinne ja annoin palautetta ja ohjeita toista haastattelukertaa varten. Samanaikaisestikorjasin sekä lomaketta että haastattelijan opasta saamani palautteen pohjalta.Kun nauhat myöhemmin purettiin tekstiksi, osa niistä analysoitiin tutkijaryhmänlisäksi haastattelijan kanssa. Yksi haastateltu perhe sai oman haastattelutekstinsä analysoitavaksi,joten tältä osin triangulaatio oli ilmeisen monipuolinen. Kallis ja aikaa vievä tapatehdä tutkimusta, ja ongelmallista sille, joka pyrkii säilyttämään tutkimuksensa tieteenfilosofisetlähtökohdat yksiselitteisinä, toteavat Jari Eskola ja Juha Suoranta (1998, 71).Koska tämä tutkimus on joka tapauksessa venynyt yli kymmenen vuoden mittaiseksi,myös aineisto-, tutkija- ja menetelmätriangulaatio on tullut mahdolliseksi. Esimerkiksieräässä koulutuksessa olleen osanottajan haastattelusta tunnistin perheen, jota oli jo aikaisemminhaastateltu, joten pääsin luvan pyydettyäni arvioimaan myös interventiotatämän perheen osalta laajemmin kuin (muillekin perheille) tekemäni puhelinhaastattelunperusteella.Ensimmäinen haastatteluopas lomakkeistoineen ilmestyi syksyllä 1994, ja pyydettäessäkävin kouluttamassa alan ammattilaisia sen käyttöön. Syksyyn 1998 mennessä opaskirjaoli myyty loppuun. Siitä tehtyjen analyysien ja koulutuksissa saamani palautteenperusteella tiesin, että se vaatii korjausta ennen uutta painosta, joka valmistui kesäksi1999. HMI:tä on tutkittu Suomessa enemmänkin (Kantinkoski & Rannila 1996; Talikka1998; Määttä & Määttä 1999), ja sillä on todettu olevan merkitystä ja käyttöarvoavammaistyön ja palvelusuunnitelmien/palveluohjauksen suunnittelun lisäksi sekä kasvatus-ja perheneuvolassa (Heikinheimo 1993) että ehkäisevässä lastensuojelutyössä (Meltaus1997). Tarkastelemalla vammaisten lasten perheitä ja näiden roolia suhteessa sosiaalityöhönvoidaan tehdä näkyväksi lastensuojeluperheiden tarpeita ainakin kolmelta suunnalta,joista tarkemmin seuraavassa luvussa.Perhelähtöisyys lastensuojelussaEnsinnäkin kysymys siitä, mikä on perhe, saa vammaisten lasten kohdalla määrittelyn:perhe on lapsen perhe (Wilkinson 1987; Gilgun 1992, 23). Haastattelumenetelmääninterventiona kuuluu seitsemän lomaketta, joista keskimmäisessä perhe arvioi omaatoimintatyyliään. Tällöin on merkityksellistä määritellä, keitä kaikkia kuuluu siihen perheeseen,jonka toimintatyyliä on tarkoitus arvioida. Kaikkien monimuotoisten perhesysteemienviidakossa tähän tuli tutkimuksessani selkeästi määritellyksi vammaisen lap-27