Tutkiva sosiaalityo 2001.pdf - Sosiaalityön tutkimuksen seura

Tutkiva sosiaalityö 2001ja havainnollistaa sitä, miten hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteet muotoutuvat asiakkaanja ammattilaisten välisessä vuorovaikutuksessa. Asiakaslähtöisyys on tärkeä tavoite,mutta toteutuuko se aina käytännön työssä? Myös Marjo-Riitta Mattuksen kirjoituksessaperhelähtöisestä kuntoutuksesta käsitellään asiakaslähtöisyyttä, jonka toteutumiseksion kehitetty voimavarakeskeistä interventiivistä haastattelumenetelmää. Esimerkkinä onvammaisen lapsen perhe ja arkipäivän toimijat palvelutarpeen ja voimavarojen arvioijina.Kolmas sektori sosiaalisen hyvinvoinnin tuen ja hyvinvoinnin toimijana on sosiaalityöllevielä pikemminkin mahdollisuus kuin itsestään selvä kumppani kansalaislähtöisenyhteiskunnan rakentamisessa, toteaa Liisa Hokkanen. Sosiaalityö tarvitsee kumppanikseenasiakkaiden omia verkostoja sekä kolmannen sektorin toimijoita. Liisa Hokkanenlöytää sosiaalityölle ja kolmannen sektorin työlle useita liittymäkohtia, toiminta-areenojaja voimavaroja, joiden hyödyntäminen on tulevaisuuden haaste.Kari Matela hahmottelee kolmannen sektorin roolia paikallisessa lastensuojelussa.Hän näkee järjestöjen roolin tärkeänä erityisesti lapsipoliittisessa vaikuttamisessa sekäpaikallisella kuntatasolla että valtakunnallisesti.Tämän vuoden Sosiaalityön tutkimuksen päivien teemana oli ’Sosiaalityön ympäristösuhde’.Teemoissa korostuivat alueellisuus ja paikallisuus: paikallisolojen tietämisen jakokemuksellisen ymmärtämisen merkitys sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamisessa. Tähänliittyy esimerkiksi Merja Aniksen kirjoitus sosiaalityöstä kulttuurisena työnä, ’kulttuurisentoisen’ kohtaamisena. Esimerkkinä on maahanmuuttajien kanssa tehtävälastensuojelutyö. Kulttuurien näennäinen samanlaisuus ei suinkaan takaa kokemusmaailmojensamankaltaisuutta: suomalainen asiakas saattaa olla kokemusmaailmaltaanvieraampi kuin ulkomaalainen asiakas. Etnisesti herkkä sosiaalityö mukauttaa työkäytännötasiakkaan ja hänen kulttuurinsa mukaan.Meillä Suomessa vielä varsin uutta ajattelua edustaa Ansa Leinosen esittelemä jyväskyläläinenhanke, jossa ympäristönäkökulma ja kestävä kehitys otetaan aktiivisesti jaläpäisyperiaatteella mukaan alueelliseen sosiaalityöhön. Eri toimijoiden yhteisöllisyydenja osallisuuden tukeminen on tässäkin mielessä tärkeää. Sosiaalityöntekijöitä haastetaanyhä aktiivisemmin mukaan suunnittelemaan asuinalueita ja palvelurakenteita ja arvioimaansosiaalisia vaikutuksia. Näin voidaan sekä parantaa heikossa asemassa olevien ihmistenelämänlaatua että pyrkiä ehkäisemään epäsuotuisaa kehitystä alueilla.Sosiaalityön koulutus, tutkimus ja ammatillinen kehittäminen kuuluvat yhteen.Uudet sosiaalialan osaamiskeskukset puhaltavat ilmaa sosiaalityön siipien alle. Rovaniemenmaalaiskunnan perusturvajohtaja Auvo Kilpeläinen kyselikin tutkimuksen päivienosaamiskeskus-paneelissa, ovatko sosiaalityöntekijät valmiita ottamaan haasteen vastaanja siirtymään alueellisen ja hyvinvointipoliittisen kehittämisen eturintamaan.Lämpimät kiitokset kaikille, jotka antoivat tekstinsä yhteiseen keskusteluun tässäjulkaisussa!4