Palvelutoiminnan kustannuslaskenta, hinnoittelu ja ... - Kunnat.net
Palvelutoiminnan kustannuslaskenta, hinnoittelu ja ... - Kunnat.net
Palvelutoiminnan kustannuslaskenta, hinnoittelu ja ... - Kunnat.net
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Palvelutoiminnan</strong> <strong>kustannuslaskenta</strong>,<strong>hinnoittelu</strong> <strong>ja</strong> edullisuusvertailutKoulutustapahtumaOulu, Radisson SAS Hotel,18.2.2009
Hallintokustannusten kohdistaminen- Hallintokustannukset <strong>hinnoittelu</strong>ssa, edullisuusvertailussa <strong>ja</strong>tuloksellisuusarvioinnissa- Hallintolisän kohdistamisme<strong>net</strong>elmätTero Tyni, tero.tyni@kuntaliitto.fiErityisasiantunti<strong>ja</strong>, KuntatalousPuhelin 09-771 2246
Hallintokustannukset <strong>hinnoittelu</strong>ssa• <strong>hinnoittelu</strong>ssa otetaan huomioon• Toimialahallinnon,• Toimialalautakunnan,• Tarkastustoimen kustannukset sekä• Osuus yleishallinnon kustannuksista• Kunnan liikelaitoksessa johtokunnan kustannukset• Kunnan <strong>hinnoittelu</strong>ssa ei oteta huomioon ns.demokratiakustannuksia, eli• Valtuusto-, tai hallitustyöskentelystä aiheutuviakustannuksia• Kuntayhtymässä tilanne on toinen, siellä valtuuston,hallituksen <strong>ja</strong> johtokunnan kustannukset otetaan<strong>hinnoittelu</strong>ssa huomioonOulu Tero Tyni 18.02.2009 3
Hallintokustannukset edullisuusvertailuissaPerusperiaatteena on miettiä, vaikuttaako kyseiseenhallintokustannukseen se, ostetaanko ko. palveluulkoa vai ei• Toimialajohdon, –lautakunnan tai tarkastustoimenkustannuksiin ei vaikuta• Yleishallinnon tai oman toimialahallinnonkustannuksiin voi vaikuttaaOulu Tero Tyni 18.02.2009 4
HallintokustannuksettuloksellisuusarvioinnissaTuloksellisuusarvioinnissa lähtökohtana on kysymyssiitä, voiko tuloksellisuusarvioinnin kohteena olevayksikkö vaikuttaa kyseisiin hallintokustannuksiin• Yleishallinnon tai toimialahallinnon kustannuksiin voivaikuttaa silloin, kun kyseessä on hallintopalvelujenkäyttöön perustuva kustannusten kohdistustapa• Toimitilojen käyttömäärään tosiasiallinenvaikutusmahdollisuus• Esim. kustannusperusteisiin vyörytyseriin ei voikäytännössä vaikuttaaOulu Tero Tyni 18.02.2009 5
Hallintolisien kohdistusme<strong>net</strong>elmät-suoriteperusteinen laskutusSuoriteperusteinen laskutus on aiheuttamisperiaatteenmukainen tapa kohdistaa hallinnon kustannuksia• Vaatii tuotteistetut <strong>ja</strong> hinnoitellut hallintopalvelut• Esim. palkanlaskun työntekijä• Käsitellyt laskujen määrä• Myös aikaperusteinen <strong>hinnoittelu</strong> (esim.asiantunti<strong>ja</strong>palvelu)Osa hallinnosta voi olla hankala tuotteistaa, esim.talousarvion tai toimintastrategian tekeminenOulu Tero Tyni 18.02.2009 6
Hallintolisien kohdistusme<strong>net</strong>elmät-toimintakustannuksiin perustuva kohdistus• Tavallisesti vyörytysperusteena on toiminnasta aiheutuvatkustannukset (budjetoidut tai toteutuneet)• Kaksi seikkaa, jotka on otettava erikseen huomioon1. Asiakaspalvelujen osto• Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymältä, isäntäkunnaltatai muulta vastaavalta tuotta<strong>ja</strong>lta vähen<strong>net</strong>äänkustannuspoh<strong>ja</strong>sta2. Investoinnit, jotka vaativat hallinnon toimia <strong>ja</strong>aiheuttavat kustannuksia (kaksi tapaa)• Poistoihin perustuva tapa• Suunnittelukustannuksiin perustuva tapaOulu Tero Tyni 18.02.2009 7
Hallintolisien kohdistusme<strong>net</strong>elmät-toimintakustannuksiin <strong>ja</strong> poistoihinperustuva esimerkkiToimintamenot(ilman hallintokustannuksia)PoistotVälittömätmenotOsuus välittömistämenoistaKohdistettavathallinnon kustannuksetA 250 000 30 000 280 000B 500 000 50 000 550 000280 000/1 470 000= 19,05 %550 000/1 470 000= 37,41 %19,05 % * 100 000= 19 050 €37,41 % * 100 000= 37 410 €C 600 000 40 000 640 000640 000/1 470 000= 43,54 %43,54 % * 100 000= 43 540 €Summa 1350 000 120 000 1 470 000 100 % 100 000 €Oulu Tero Tyni 18.02.2009 8
Hallintolisien kohdistusme<strong>net</strong>elmät-toimintakustannuksiin <strong>ja</strong> poistoihin perustuvaesimerkki (yleiskustannuslisälaskenta)Toimintamenot ilmanhallintokustannuksiaPoistot VälittömätmenotToimialallekohdistuvathallintokustannuksetkustannukset100 000 €Summa1350 000 120 000 1 470 0001 470 000*6,8%• HallinnonA 250 000 30 000 280 000 280 000*6,8 %= 19 040B 500 000 50 000 550 000 550 000*6,8%= 37 400C 600 000 40 000 640 000 640 000*6,8%= 43 520=n. 100 000• Kustannuspoh<strong>ja</strong>, jollekohdistetaan:1,47 milj. €• Yleiskustannuslisä:100 000 / 1,47 m€ =6,8 %Oulu Tero Tyni 18.02.2009 9
Pääomakustannukset• Kiinteistöpääoman arvostus <strong>ja</strong> tuottovaatimus• Pääomavuokran määräytyminenTero Tyni, tero.tyni@kuntaliitto.fiErityisasiantunti<strong>ja</strong>, KuntatalousPuhelin 09-771 2246
Kiinteistöpääoman arvostusLaskentatilanteita, joissa pääomakustannuksilla, <strong>ja</strong> sitäkautta myös arvostustavalla, on merkitystä- <strong>hinnoittelu</strong>laskelmat- kuntien väliseen kustannusten<strong>ja</strong>koon liittyvätmaksuosuuslaskelmat.- myös kuntien yhteistoiminnassa, kun määritellään jäsen- <strong>ja</strong>sopimuskunnan <strong>net</strong>tovarallisuusosuutta• Pysyviin vastaaviin sitoutuneen pääoman arvoa tarvitaan sekäpoiston että koron laskennassa. Pääsääntönä on käyttääsamaa arvoperustaa sekä korolle että poistoille.Oulu Tero Tyni 18.02.2009 11
Kiinteistöpalvelujen, tilavuokran,määrittely• Vuokran suuruus= pääomavuokra + ylläpitovuokra• Ylläpitovuokralla katetaan ylläpito- <strong>ja</strong> käyttömenot,kuten• lämmitys-, vesi- <strong>ja</strong> jätevesi-• jätehuolto-, kiinteistöhuolto-,• kunnossapito-, isännöinti-,• kiinteistösähkö <strong>ja</strong> hallintokustannukset• Rakennuksen ylläpitovuokra määritellään yleensäedellisen vuoden ylläpitokustannusten +kustannustason muutoksen perusteellaOulu Tero Tyni 18.02.2009 12
Pääomavuokra• Vuokran suuruus= pääomavuokra + ylläpitovuokra• Pääomavuokraan kuuluu• Kiinteistön kulumisesta aiheutuva kustannus(poisto tai kor<strong>ja</strong>usvastike)• Kiinteistöön sitoutuneen pääoman kustannus(tuottovaatimus, laskennallinen korkokustannus)• Kiinteistön vakuuttamisesta aiheutuva kustannus• Mahdollinen tontin vuokraOulu Tero Tyni 18.02.2009 13
Pääoman arvostustavan määräytyminenArvostustapa riippuu laskentatilanteestaPerusvaihtoehto<strong>ja</strong> ovat1. taseen mukainen kir<strong>ja</strong>npitoarvo,2. nykykäyttöarvo,3. (taulukkoarvo)4. todennäköinen luovutusarvo eli markkina-arvo5. tuottoarvo.• Näistä 1-3 sopivat pääsääntöisesti kiinteistöjenarvonmääritykseen, kohta 4 oikeastaan vainulospäin suuntautuneessa tilatuotannossa,myymis- <strong>ja</strong> vuokraustilanteessaOulu Tero Tyni 18.02.2009 14
Taseen mukainen arvoEsimerkki:• Kiinteistön rakennuttamiskustannukset ovat 10 vuottasitten olleet 450 000 €, hankinta-avustus 50 000 €• Kiinteistön omahankintameno on siis 400 000 €• josta tehdään kir<strong>ja</strong>npidon mukainen tasapoisto 30vuoden poistoa<strong>ja</strong>lla• Tasapoisto = 400 000 / 30 = 13 333,33 €• Kymmenen vuoden kuluttua rakentamishetkestäkiinteistön tasearvo on= 400 000 - 10 * 13 333,33 = 266 666,67Oulu Tero Tyni 18.02.2009 15
NykykäyttöarvoEsimerkkiIältään 10 vuotta vanhan kiinteistön kir<strong>ja</strong>npitoarvo on266 666,67 euroa. Kiinteistön jälleenhankintahinta, eliuuden vastaavan kiinteistön hankintahinta, on 700 000euroa. Ikäalennukset voidaan tehdä olettamallakiinteistön hinnan aleneminen a<strong>ja</strong>n kuluessa. Josoletetaan, että• kiinteistön jälleenhankintahinta on 700 000 euroa <strong>ja</strong>• kiinteistön arvo alenee 25 % 10 vuoden aikana,• Kiinteistön nykyarvo:= Jälleenhankintahinta − 25 % * jälleenhankintahinta= 700 000 euroa − 175 000 euroa= 525 000 euroaOulu Tero Tyni 18.02.2009 16
Oulu Tero Tyni 18.02.2009 17
KustannuskehitysRakennuksenjälleenhankintaarvoteria<strong>ja</strong>nkohtinaRakennuksen suhteellisen kunnon kehittyminen,% alkuperäisestä100755025TavoiteltavakuntoRakennuksen kor<strong>ja</strong>usvastuuteri a<strong>ja</strong>nkohtina (prosenttiajälleenhankintahinnasta)Kulumatonosuus1. peruskor<strong>ja</strong>us2. peruskor<strong>ja</strong>us015 30 45 60Kir<strong>ja</strong>npidon mukaanKir<strong>ja</strong>npidon mukaan, jos hankintaan saaturahoitusavustusx 2 -käyrän mukainen arvon aleneminenaikaOulu Tero Tyni 18.02.2009 18
Todennäköinen luovutusarvo eli markkinaarvo• Kiinteistön arvo voidaan arvostaa markkinahintojenperusteella, eli todennäköisen myyntihinnanperusteella• Vaatii puolueettoman arvioinnin• Sopii kiinteistöliiketoimintaan, kun vuokrataan tilo<strong>ja</strong>kunnan ulkopuolelleOulu Tero Tyni 18.02.2009 19
Tuottovaatimuksen suuruusTuottovaatimus, eli laskentakorko, voidaan määritellätoimiala- tai toimitilakohtaisesti.• käyttötarkoitukseltaan samantyyppisissä tiloissasovelletaan tuottovaatimuksen osalta yhdenmukaistalaskentakorkokantaa.• tuottovaatimus voi olla erilainen sisäisessä <strong>ja</strong> ulkoisessa<strong>hinnoittelu</strong>ssa.• Kun kiinteistön arvostukseen käytetään• kir<strong>ja</strong>npitoarvoa, korko lasketaan nimelliskoronmukaan• nykyarvoa, korko lasketaan reaalikoron mukaanOulu Tero Tyni 18.02.2009 20
Eri kiinteistötyyppiesimerkkejä• Liiketilojen vuokraamisessa tuottovaatimus voi olla muitavuokrattavia tilo<strong>ja</strong> korkeampi.• Verorahoitteiseen tai muutoin yleishyödylliseentoimintaan vuokratuissa tiloissa tuottovaatimustavallisesti asetetaan enintään kunnan maksaman vieraanpääoman keskikoron määräiseksi.• Peruskor<strong>ja</strong>usta, purkamista tai myyntiä odottavissa taimuutoin vaikeasti vuokrattavissa tiloissa tuottovaatimusvoi alhainen.• Samoin omana ryhmänään tuottovaatimuksen suhteenvoivat olla esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti merkittävätkiinteistöt.Oulu Tero Tyni 18.02.2009 21
Laskentakorko, tuottovaatimusRiippuu laskentatilanteesta• Verorahoitteinen toiminta (esim. koulu, tk, päiväkoti)• korkeintaan kunnan pitkäaikaisen lainakannankeskimääräistä lainakorkoa vastaavaa korkoa.• Liiketiloissa:• Edellä mainittu viitekorko lisättynä toimialan riskilisällä.• Peruskor<strong>ja</strong>usta odottavissa tiloissa <strong>ja</strong> kulttuurihistoriallisissasuojelukohteissa:• tuottovaatimus voidaan määritellä tapauskohtaisesti taisiitä voidaan luopua myös kokonaan.Oulu Tero Tyni 18.02.2009 22
Pääomavuokran tarkastaminen• Karkein tapa sopia tarkastus on tehdä tasearvoon korotus,joka vastaan rakennuskustannusindeksin muutostahankintahetken <strong>ja</strong> tämän hetken välillä• pääomavuokran eri osatekijöiden kustannukset voidaantarkastella vuosittain <strong>ja</strong> jopa kiinteistökohtaisestiKokonaisuuden kannalta järkevä vaihtoehto on todennäköisestiedellä mainittujen välimuotoOulu Tero Tyni 18.02.2009 23
Kir<strong>ja</strong>npitoarvon <strong>ja</strong> nykykäyttöarvon vertailuaKir<strong>ja</strong>npitoarvoNykykäyttöarvoArvostusperuste Poistamaton hankintameno Jälleenhankintahinta −ikäalennuksetArvon alenema Sumu-poisto rahoitusosuuden Ikäalennusten perusteellasisältävästä hankintamenostaPääasiallinen Sisäinen <strong>ja</strong> ulkoinen <strong>hinnoittelu</strong> Ulkoinen <strong>ja</strong> sisäinen <strong>hinnoittelu</strong>käyttötapaMitä laskentakorkoaPitkäaikainen markkinakorko Reaalikorkokäyte-tään yleensä?Vertailtavuus Välttävä, kir<strong>ja</strong>npidon poistot eivät Hyvä. Muutokseta<strong>ja</strong>n suhteen välttämättä kuvaa kor<strong>ja</strong>ustarvetta rakentamiskustannuksissaVertailtavuus erikuntien suhteenArvostuksenläpinäkyvyysTyydyttävä, rakentamisa<strong>ja</strong>nkohtavaikuttaa vertailun tulokseenHyvävaikuttavat pääomakustannuksiinTyydyttävä,jälleenhankintahinnan määrittelyvaikuttaa vertailun tulokseenTyydyttävä. Nykyarvon oletuksetjälleenhankintahinnastavaikuttavat lopputulokseenOulu Tero Tyni 18.02.2009 24
Toimintavaihtoehtojen <strong>ja</strong> investointienedullisuusvertailut• Oman toiminnan <strong>ja</strong> ostopalvelujen edullisuusvertailu• Investointihankkeen edullisuusvertailuTero Tyni, tero.tyni@kuntaliitto.fiErityisasiantunti<strong>ja</strong>, KuntatalousPuhelin 09-771 2246
Oma tuotanto vai ostopalvelu?• Lähtökohtana hintavertailu, jossa oman tuotannonhintaa verrataan yksityisen puolen hintoihin• Etenemisvaiheet• Tuotteistus• Kustannusten laskenta• Kustannusten <strong>ja</strong> ostopalvelukustannuksenvertailu• Verotus- <strong>ja</strong> valtionosuusasioiden huomiointilaskemissa• Päätöksen teko• Mahdollinen kilpailutusOulu Tero Tyni 18.02.2009 26
Tuotteistusprosessi• Tuotteistamisen tarkoituksena on jäsentää olemassa olevatuotanto siten, että voidaan todentaa• Tuotteiden määrä• Tuotteen laatu• Tuotteiden hinta (omakustannus /valmistusarvo)• Kun edellä olevat on selvillä, tuotteella on olemassa hinnanlisäksi ”tuoteseloste”, jota voidaan tarvita esimerkiksi• Kilpailutettaessa• Oman tuotannon <strong>ja</strong> ostopalvelun edullisuusvertailussa• Tilaa<strong>ja</strong>-tuotta<strong>ja</strong>-mallissa Tuotteistaminen on tehtävä olemassa olevan tarpeenmukaanOulu Tero Tyni 18.02.2009 27
Tuotteistaminen• Tuotekohtaisen kustannuslaskennan poh<strong>ja</strong>na onjollakin tasolla tehty tuotteistus esimerkiksi• hoitokäyntiTarkempi esim.• Päivystyshoitokäynti vs. normaalikäynnitTarkempi• Päivystyskäynnit oiretyypeittäin• Toimintoihin perustuva tuotteistaminen• Esim. potilaan kuljetus, vastaanotto <strong>ja</strong> hoitotoimintoihin liittyvä hallintoOulu Tero Tyni 18.02.2009 28
Tuote<strong>ja</strong>ko• Tuotteistamisessa on hyvä olla substanssi-, laskenta- <strong>ja</strong>tietojärjestelmäosaa<strong>ja</strong>• Substanssiosaa<strong>ja</strong> varmistaa, että tuoteluokitus on myössubstanssin kannalta mielekäs• Laskentaosaa<strong>ja</strong> varmistaa, että valitun tuoteluokituksenkustannukset on mahdollista selvittää• Tietojärjestelmäosaa<strong>ja</strong> varmistaa, että valituntuoteluokituksen tiedot (tuotemäärä- <strong>ja</strong>kustannustiedot) voidaan poimia laskentajärjestelmistä• Sopivan karkea tuote<strong>ja</strong>ko• Liian tarkka tuote<strong>ja</strong>ko aiheuttaa turhaa laskentaa,kustannusten <strong>ja</strong>kaminen voi olla vaikeaa• Liian epätarkka tuote<strong>ja</strong>ko ei välttämättä tuepäätöksentekoaOulu Tero Tyni 18.02.2009 29
Tuote<strong>ja</strong>ko II• Tuotteistamisessa voidaan ottaa vaikutteita myös kilpailevanpalvelutuotannon tuotteistuksessa• Siellähän laatu ym. tekijät on määritelty <strong>ja</strong> ehkä otettuhuomioon <strong>hinnoittelu</strong>ssa• Samalla hintavertailu oman toiminnan <strong>ja</strong> ostopalvelunvälillä helpottuu• Ilman tuotteistamista ostopalvelujen käyttö on likimainmahdotonta• Tuotteistusprosessissa määritellään se, mitä ostetaan.Määrittely on oltava selkeä, jotta• Erimielisyyksiltä toimitusvaiheessa vältytään• Erimielisyyksiltä kilpailuttamisvaiheessa vältytäänOulu Tero Tyni 18.02.2009 30
Hoidon vaikuttavuus on olennainentekijä tuotteistuksessaAsiakkaita (jopa samaa jonkin asiakkaan tiettyä sairautta)voidaan hoitaa vaihtoehtoisilla tavoilla- esim syöpä: lääke-, säde-, leikkaus-, ym. hoitomuodottai niiden eri yhdistelmäAsiakkaan näkökulmasta on sama, millä hoitomuodolla hä<strong>net</strong>saadaan terveeksi, joten diagnoosiperusteinen tuotteistuson siinä mielessä mielekäs (esim. DRG)Toisaalta on tärkeä selvittää eri hoitomuotojen keskinäinenparemmuusjärjestys (vaikuttavuus, hinta), jotta osataanvalita järkevin hoitotapaTähän kysymykseen DRG ei (ilmeisesti) vastaaTuotteistaminen on tehtävä olemassa olevan tarpeenmukaanOulu Tero Tyni 18.02.2009 31
Tuotteistusesimerkki kotipalvelusta• Tilapäinen kotipalvelu• Asiakkaalla ei ole palvelu- <strong>ja</strong> hoitosuunnitelmaa. Käynnit ovatsatunnaisia <strong>ja</strong>/tai tilapäisiä• Palvelujen tarve on 1–10 tuntia kuukaudessa. Asiakas valitseetarvitsemansa palvelut tukipalveluina.• Peruskotipalvelu• Asiakkaalla on palvelu- <strong>ja</strong> hoitosuunnitelma• Käyntejä on 1–3 kertaa viikossa arkipäivisin. Käyntitarve voi johtuaesimerkiksi haavanhoidosta tai kylvetyksestä <strong>ja</strong> käynneillä varmistutaansiitä, että asiakas pärjää välipäivät omatoimisesti tai muun tuen avulla• Käynteihin kuluu aikaa maksimissaan 6–7 tuntia viikossa,kuukausitasolla 11–25 tuntia.• Palvelu<strong>ja</strong> ovat turvapalvelut, tarpeen mukaan tukipalveluina ateriat,siivous, vaatehuolto, asiointi, sauna (satunnaisesti), hoiva <strong>ja</strong> huolenpito• Laajen<strong>net</strong>tu kotipalvelu• Asiakkaalla on palvelu- <strong>ja</strong> hoitosuunnitelma• Käyntejä on 4–10 kertaa viikossa arkipäivisin• Käynteihin kuluva aika on maksimissaan 13–14 tuntia viikossa,kuukausitasolla 26–54 tuntia• Palveluina on turvapalvelut, hoiva <strong>ja</strong> huolenpito (varmistusta <strong>ja</strong>tarkkailua), tukipalveluina ateriat, siivous, vaatehuolto, sauna (kerranviikossa avustettuna), asiointiaOlennaista esimerkissä on hyvä määrittely; tämän määrittelyn poh<strong>ja</strong>lta onjo paljon helpompi tehdä esimerkiksi edullisuusvertailua oman toiminnan<strong>ja</strong> ostopalvelun välilläOulu Tero Tyni 18.02.2009 32
Tuotteistusesimerkki kotipalvelusta(<strong>ja</strong>tkuu)Laajen<strong>net</strong>tu / valvottu kotipalvelu• Asiakkaalla on palvelu- <strong>ja</strong> hoitosuunnitelma• Käyntejä on 10–14 kertaa viikossa päivittäin• Käynteihin kuluva aika on maksimissaan 20 tuntia viikossa, kuukausitasolla 55–80tuntia• Kotipalvelu hoidetaan osittain parityönä usein yhteistyössä kotisairaanhoidon kanssa,sillä asiakkaiden hoitoisuustarve on suuri <strong>ja</strong> kaikki toiminnot eivät suju yksin• Palvelu- <strong>ja</strong> seurantatarve on lähes <strong>ja</strong>tkuvaa <strong>ja</strong> se sisältää turvapalvelut, kaikki ateriat,siivoukset, vaatehuollon, saunan (kerran viikossa avustettuna), hoivan, asiointia sekäyöpartiomahdollisuudenTehostettu kotipalvelu• Asiakkaalla on palvelu- <strong>ja</strong> hoitosuunnitelma• Käyntejä on useita kerto<strong>ja</strong> päivittäin 3–5 kertaa vuorokaudessa.• Käynteihin kuluva aika on yli 10 tuntia viikossa, jopa 80 tuntia kuukaudessa• Kotipalvelu hoidetaan osittain parityönä usein yhteistyössä kotisairaanhoidon kanssa,sillä asiakkaiden hoitoisuustarve on suuri <strong>ja</strong> useat toiminnot eivät suju yksin• Asiakas on täysin autettava <strong>ja</strong> tarvitsee erityistä hoivaa <strong>ja</strong> huolenpitoa. Palvelu sisältääturvapalvelut, kaikki ateriat, siivoukset, vaatehuollon, saunan (kerran viikossaavustettuna), hoivan <strong>ja</strong> huolenpidon, asiointia sekä yöpartion tarvittaessa.(Lähde: Porin kaupunkiseudun hyvinvointipalvelujen tuotteistaminen, Karinharju 2004)Oulu Tero Tyni 18.02.2009 33
Termejä• Valmistusarvoon (VA) lasketaan• valmistuksen muuttuvat <strong>ja</strong> kiinteät kustannukset,(henkilöstö, aineet tarvikkeet, palvelujen ostot, sekätuotantovälineiden pääomakustannukset)• Omakustannusarvo (OKA) lasketaan edellä mainittujen lisäksituotteen• markkinoinnista• hallinnosta aiheutuvat kustannukset.• Kuntapalveluissa markkinointikustannuksia vastaavat lähinnäpalvelutarpeen selvittämisestä, palvelujen luovuttamisesta <strong>ja</strong>käytön seurannasta aiheutuvat kustannukset.Oulu Tero Tyni 18.02.2009 34
Tuotekohtainen<strong>kustannuslaskenta</strong>esimerkkiEsimerkin lähtötiedot• Kotipalvelu, jolla kolme eri ”tuotetta”1 Satunnainen kotipalvelu2 Peruskotipalvelu3 Laajen<strong>net</strong>tu kotipalveluHalutaan selvittää kotipalvelukäynnin hinta• Kotipalvelun eri tuotteiden välittömät kustannuksettun<strong>net</strong>aan (työntekijöiden palkkakustannukset)(yht. 1 milj. €)• Välilliset kustannukset 100 000 €Oulu Tero Tyni 18.02.2009 35
Jakolaskenta• Lasketaan keskimääräinen käyntihinta• 1,1 milj. € / 6 500 käyntikertaa = 169 € /käyntikerta• Tiedetään, että todelliset kustannukset vaihtelevateri käyntikertatyyppien mukaan esimerkiksikäyntikerran pituuden tai hoidon vaativuudenmukaan Jakolaskenta ei oikeastaan sovellulaskentatilanteeseen, koska kyseessä onerityyppiset tuotteetOulu Tero Tyni 18.02.2009 36
Jakolaskentaan liittyviä ongelmia• Usein erilaisia tuoteryhmiä: onko kustannusrakennesamanlainen eri ryhmien välillä• Laskelmien käyttötarkoituksesta riippuenkeskimääräisen yksikkökustannuksen tulkinta voiolla hankalaa Jakolaskenta soveltuu parhaiten sellaiseenlaskentaan, jossa tuotanto on homogeenista (esim.jätevesilaitos tai vesilaitos)Oulu Tero Tyni 18.02.2009 37
Ekvivalenssilaskenta• Ekvivalenssilaskenta on <strong>ja</strong>kolaskennan erityissovellutus,jonka ideana on yhteismitallistaa erilaisia tuotteita.• Esimerkiksi jos tiedetään että tuotteen 1valmistukseen kuluu vähemmän resursse<strong>ja</strong> kuintuotteen 2, tehdään ekvivalenssikertoimet.• Tuote 1: ekv-kerroin 1• Tuote 2: ekv-kerroin 1,5• Kertoimien välinen suhde toisiinsa on merkitsevä, einiiden absoluuttinen suuruusOulu Tero Tyni 18.02.2009 38
Ekvivalenssilaskenta• Edellisen esimerkki: oletetaan että satunnainenhoitokäynti vaatii puolet vähemmän resursse<strong>ja</strong> kuinmuiden ryhmien hoitokäynnit• Tuote 1: ekv-kerroin 1• Tuotteet 2 <strong>ja</strong> 3: ekv-kerroin 2• Lasketaan ekvivalenssihoitokertojen määrä• Tuote 1: 3 000 käyntiä * 1 (ekv-kerroin ) = 3 000• Tuotteet 2 <strong>ja</strong> 3 yht. 3 500 käyntiä * 2 (ekv-kerroin)= 7 000• Yhteensä 10 000 ekv-käyntiäOulu Tero Tyni 18.02.2009 39
Ekvivalenssilaskenta• Lasketaan ekv-käynnin hinta• Kustannukset yhteensä 1,1milj. €• 1.1milj / 10 000 = 110 €• Lasketaan satunnaisen hoidon hinta• ekv-käynnin hinta * ekv-kerroin=110 € * 1 = 110 € / käynti• Lasketaan tuotteiden 2 <strong>ja</strong> 3 käynnin hinta• ekv-käynnin hinta * ekv-kerroin• 110 € * 2 = 220 €Oulu Tero Tyni 18.02.2009 40
Ekvivalenssilaskenta (kooste)• Tulosten suuruus riippuu hyvin voimakkaastiekvivalenssikertoimista• Hyvä <strong>ja</strong> helppo me<strong>net</strong>elmä, jos pystyy laskemaan taitietämään ”oikean” ekvivalenssikertoimen• Jos ekvivalenssikertoimien arviointi menee väärintulokset ovat virheellisiäOulu Tero Tyni 18.02.2009 41
Yleiskustannuslisälaskenta• Mikäli tuotta<strong>ja</strong>lla on eri tuoteryhmiä, joiden välisiäkustannusero<strong>ja</strong> halutaan selvittää, selvitetään ensin kunkintuoteryhmän välittömät kustannukset,joihin lisätään välillisten kustannuksienyleiskustannuslisäkustannuslisä• Yleiskustannuslisän kaavaLaskentakauden välilliset kustannuksetYleiskustannuslisä=Laskentakauden välittömät kustannukset• Yleiskustannuslisä voidaan laskea myös muullekohdistamistekijälle, esim. a<strong>ja</strong>nkäytölle, käyntikerroille taitilankäytölleOulu Tero Tyni 18.02.2009 42
Erilaisia kohdistamistekijöitäKäytetään yleiskustannus- <strong>ja</strong> toimintolaskennassaKustannusKohdentamisperusteHenkilöstä riippuvatkustannuksetTilakustannuksetKoneet <strong>ja</strong> laitteetMateriaalitATK-kustannuksetHenkilöiden lukumäärän tai yksittäisentyöntekijän a<strong>ja</strong>nkäytön perusteellaTilojen tarpeen tai tilojen käytönmukaanKoneiden <strong>ja</strong> laitteiden käytön mukaanKäytön tai arvioidun käytön mukaanTyöpisteiden mukaanAIHEUTTAMISPERIAATE ON AINA OTETTAVA HUOMIOON !Oulu Tero Tyni 18.02.2009 43
Yleiskustannuslisälaskenta: EdellinenesimerkkiTuoteHoitokertaa/vuosiVälittömätkustannuksetHoidonkeskim.kestoHoitotuntienmääräOsuuskäytetyistätunneista1Satunnainenkotipalvelu2Peruskotipalvelu3Laajen<strong>net</strong>tukotipalvelu3 000 400 0001 000 150 000 42 3 000 * 2 6 000/20 000= 6 000 = 0,31 000 * 4= 4 0004 000/20 000= 0,22 500 450 000 4 =25 000 * 4 10000/20 000=10 000 = 0,5Yhteensä 6 500 20 000 100 %Oulu Tero Tyni 18.02.2009 44
Yleiskustannuslisälaskenta: Välillistenkustannusten kohdistaminen• Välilliset kustannukset• Autosta syntyvät kustannukset 20 000 €/vuosi• Aineet <strong>ja</strong> tarvikkeet 5 000 € /vuosi• Hallinto <strong>ja</strong> tukipalvelut 75 000 €/vuosi• Lasketaan yleiskustannuslisätHuom. Edullisuusvertailussa oman toiminnan <strong>ja</strong>ostopalvelun suhteen pitää harkita, voidaanko tätäerää ottaa huomioonOulu Tero Tyni 18.02.2009 45
Autoilun YK-lisä• Autojen käytön kustannukset 20 000 €/vuosi• Kohdistetaan autojen kustannukset käyntikertojenmäärän perusteella• Autoilun YK-lisä 3,08 € /käynti (= 20 000 € / 6 500käyntiä)Oulu Tero Tyni 18.02.2009 46
Aineet <strong>ja</strong> tarvikkeet YK-lisä• Aineet <strong>ja</strong> tarvikkeet yhteensä 5 000 €• Kohdistetaan välittömien kustannusten perusteella paitsi:ryhmä 1, satunnainen kotihoito ei käytä aineita <strong>ja</strong>tarvikkeita• Tuotteiden 2 <strong>ja</strong> 3, joille aine- <strong>ja</strong> tarvikekustannuksetkohdistetaan: välittömät kustannukset yhteensä 600 000€(=150 000 € + 450 000 €)• YK-lisä: 0,83 %= 5 000 / 600 000€• HUOM! Jaka<strong>ja</strong>na on summa ryhmien 2 <strong>ja</strong> 3 välittömistäkustannuksista(ryhmälle 1 ei kohdisteta aine- <strong>ja</strong> tarvikekustannuksia)Oulu Tero Tyni 18.02.2009 47
Hallinnon <strong>ja</strong> tukipalvelujen YK-lisä• Hallinto <strong>ja</strong> tukipalvelut 75 000€/vuosi• Kohdistetaan välittömien kustannusten perusteella• Välittömät kustannukset yht. 1 milj. €• Hallinnon YK-lisä 7,5 % (=75 000/1 milj.€)Oulu Tero Tyni 18.02.2009 48
Yleiskustannuslisälaskenta: Tulosten laskeminenTuoteVälittömätyksikkökustannukset/käyntiAutoilunYK-lisä3,08 €/käyntiAineet <strong>ja</strong>tarvikkeet(0,83 %)Hallinto(7,5 %)Yhteensä1Satunnainenkotipalvelu400 000/3 000= 133,33,08 € - 7,5 % *133,3 €= 10 €146,4 €2Peruskotipalvelu150 000/1 000= 1503,08 € 0,83 % *150 €= 1,257,5 % *150 €= 11,25 €165,6 €3Laajen<strong>net</strong>tukotipalvelu450 000/2 500= 1803,08 € 0,83 % *180 €= 1,50 €7,5 % *180 €= 13,5 €198,1 €Oulu Tero Tyni 18.02.2009 49
Yleiskustannuslisälaskenta: Tarkistus• Tuotteiden yksikkökustannus * tuotteiden määräTuote 1: 146,4 € * 3 000 = 439 200 €Tuote 2: 165,6 € * 1 000 = 165 600 €Tuote 3: 198,1 € * 2 500 = 495 250 €Yhteensä 1 100 250 € (250 € enemmän kuinalkuperäinen summa. Ero johtuu pyöristysvirheestä)Oulu Tero Tyni 18.02.2009 50
Yksikkölisien laskemisesta• Yksikkölisän kohdentamisperuste määräytyyaiheuttamisperusteen mukaan, jos mahdollista• Esim. laitteet tai koneet käyttöa<strong>ja</strong>n mukaan• Ei kohdisteta kustannuksia niille tuotteille, jotkaeivät ko. kustannuksia aiheutaYleiskustannuslisä on kokonaisuudessaan varsin hyvätapa <strong>ja</strong>kaa yleiskustannuksiaOulu Tero Tyni 18.02.2009 51
Edullisuusvertailu oman toiminnan<strong>ja</strong> ostopalvelun välillä• Edullisuusvertailua varten toimintatavat ostopalvelussa <strong>ja</strong>omassa toiminnassa täytyy olla vertailukelpoista tuotteistus• Esim. päivähoito, kotipalvelu, tietty leikkaus: onko tarjottuhinta riittävän samantyyppisestä asiakkaasta?• Sellaisia kustannuksia tai tuotto<strong>ja</strong>, jotka syntyvät riippumattasiitä, että ostetaanko palvelu vai ei, ei kannata ottaa laskelmiin• KuEL-maksut• Toimialajohdon kustannukset• Tarkastustoimen kustannukset• ”Valmius-” tai varallaolokustannusten ottaminen laskelmiin,esim. ei verrata ympärivuorokautisesti toimivan sairaalankeskimääräisiä kustannuksia vain virka-aikaan toimivanyksityisen sairaalan hintoihin, jos joka tapauksessa omantoiminnan valmius on pidettäväOulu Tero Tyni 18.02.2009 52
Verotus- <strong>ja</strong> saatujenvaltionosuustekijöiden huomiointi• Ostopalvelukustannuksesta voidaan mahdollisestivähentää laskennallinen ALV-palautus terveyden- <strong>ja</strong>sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon ostopalveluissa• Saadut valtionosuudet tai arvonlisäverokysymyksetvoivat estää kiinteistöjen käyttötarkoituksenmuutoksen• Valtionosuudet ”seuraavat” 15 vuotta• Myös arvonlisäverovaikutukset otettavahuomioonOulu Tero Tyni 18.02.2009 53
Kustannusten vertailu• Oman tuotannon kustannuksista joudutaanarvioimaan kustannuskehitys tulevaisuudessa,samoin kuin ostopalvelujen suhteen• Erityisesti yleinen kilpailutilanne kannattaa ottaahuomioon, jos tuotanto ostetaan ulkoa• Laatu kannattaa ottaa huomioon laskelmienlopuksi, kun kustannukset on selvitetty: Josjompikumpi tapa on laadukkaampi, kannattaaharkita, kannattaako tästä laadukkaammastapalvelusta maksaa tämän verran enemmän?Oulu Tero Tyni 18.02.2009 54
Esimerkki päivähoidon kustannuksista <strong>ja</strong>laskennallisestaarvonlisäveropalautuksestaOma tuotanto OstopalveluPalkat 251 000 251 000Muut ostot 56 000 56 000Alv kuntapalautus −12 320 0Yhteensä 294 680 307 000Ostopalvelu, kun laskennallinen palautus otetaanhuomioon 307 000 * 95 %= 291 650Oulu Tero Tyni 18.02.2009 55
Investointipäätös liiketoiminnassa• Liiketoiminnassa investointipäätös perustuuuseimmiten investoinnin kannattavuuteen• Investoinnin kannattavuuteen vaikuttavat tekijät• Investoinnin hankintahinta, pitoaika <strong>ja</strong>jäännösarvo• Investoinnin aiheuttamat tuotot taikustannussäästöt• Rahoituksen hintaOulu Tero Tyni 18.02.2009 56
Investointien edullisuusvertailu• Viisi eri me<strong>net</strong>elmää• Takaisinmaksua<strong>ja</strong>n me<strong>net</strong>elmä• Nykyarvome<strong>net</strong>elmä• Annuiteettime<strong>net</strong>elmä• Sisäisen korkokannan me<strong>net</strong>elmä• Tuottoasteme<strong>net</strong>elmä+ herkkyysanalyysi+ vuokraamisen <strong>ja</strong> ostamisen välinen edullisuusvertailuOulu Tero Tyni 18.02.2009 57
Esimerkki eri me<strong>net</strong>elmillä• Kuntakonserniin kuuluva energiayhtiö laajentaa energiantuotantoaan• Arvioidut investointikustannukset ovat 1,8 m€• Investoinnin oletetaan kestävän 10 vuotta, jäännösarvo 30 %hankintahinnasta, eli 540 000 €• Arvo alenee 126 000 € /vuosi• Käyttökustannukset 400 000 € /vuosi• Lisämyynnistä arvioidaan saatavan 550 000 € /Vuosi• Vuosittain <strong>net</strong>totuotto<strong>ja</strong> aiheutuu 150 000 €(=550 000 – 400 000 €)• Nettotuotot yhteensä 150 000 €/vuosi * 10 vuotta= 1,5 m €arvon aleneminen yhteensä 1 260 000 €,termejä:Absoluuttinen tuotto on 240 000 € (=1,5m€-1,26m€)Suhteellinen tuotto on (1. vuonna) 8,3 % (=150 000/1 800 000)(korkokulu<strong>ja</strong> ei huomioitu)Oulu Tero Tyni 18.02.2009 58
Pikaharjoitus• Jos 10 € investoinnilla saadaan 19 euron tuotto <strong>ja</strong>romuarvo on 0 €• Absoluuttinen kannattavuus=19 €-10 €= 9 €• Suhteellinen kannattavuus=9 € / 10 € * 100 % = 90 %• Jos 1000 euron investoinnilla saadaan 1090 eurontuotto <strong>ja</strong> romuarvo on 0• Absoluuttinen kannattavuus=1090 € - 1000 € = 90 €• Suhteellinen kannattavuus• 90 € / 1000 € = 9 %• Kumpi parempi investointi?Oulu Tero Tyni 18.02.2009 59
Takaisinmaksua<strong>ja</strong>n me<strong>net</strong>elmäTakaisinmaksuaika (v) =Investoinnin hankintahintaVuosittainen <strong>net</strong>totuotto1 800 000 €Takaisinmaksuaika (v) = 150 000 €= 12 vuottaMe<strong>net</strong>elmän perusteella hankinta ei ole kannattava,koska takaisinmaksuaika> investoinnin pitoaika= virheellinen perustelu tehdä tulkinta, koskarahan aika-arvoa, jäännösarvoa taikorkokustannusta ei oteta huomioonOulu Tero Tyni 18.02.2009 60
Rahan aika-arvo• Ei ole sama, toteutuuko jokin kassavirta tällä hetkellä taimyöhemmin• Esimerkki: jos joku tarjoaa sinulle rahaa valitsetkomieluummin• Nyt 10 000 € vai 10 000 € vuoden päästä?• Nyt 10 000 € vai 11 000 € vuoden päästä?Luultavasti jokaiselle meistä vuoden päästä saatava rahasummatulee houkuttelevammaksi, kun tarjousta nostetaan riittävästi,verrattuna 10 000 € tällä hetkellä• Myös kunnalle on merkitystä, saako se jonkin rahan nyt vaimyöhemmin tai aiheutuuko kustannus nyt vai myöhemmin• Nykyarvolaskennassa lasketaan tämän hetken arvosummille, joiden tuleva arvo tun<strong>net</strong>aanOulu Tero Tyni 18.02.2009 61
Rahan aika-arvo <strong>ja</strong>laskentakorkokanta• Laskentakorkokannan avulla yhteismitallistetaan eri-aikaisetkassavirrat• Esimerkiksi jos laskentakorkokanta on 5 %, 100 000 € nyton yhtä hyvä vaihtoehto kuin 105 000 € vuoden päästä• Laskentakorko 4 %: 100 000 on yhtä hyvä kuin 104 000vuoden päästä• Nykyarvon laskentakaava = kassavirta /(1+laskentakorko)^kausien lukumäärä• Esim. 105 000 vuoden päästä 5 % laskentakorkoa käyttäen:105 000 / 1,05^1 = 100 000• Esim. 105 000 viiden vuoden päästä (5 % laskentakorko):105 000 / 1,05^5 = 82 270,25 €Oulu Tero Tyni 18.02.2009 62
Nykyarvome<strong>net</strong>elmä• Selvitetäänkassavirtojen(tuottojen <strong>ja</strong>kustannustennykyarvot) <strong>ja</strong>lasketaan ne yhteen• Jos summa > 0hanke ontaloudellisestikannattavaSummaOulu Tero Tyni 18.02.2009 63
Kassavirtojen nimellis- <strong>ja</strong> nykyarvot1 000 €500 €143 €137 €130 €124 €119 €113 €108 €103 €98 €94 €322 €0 €1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12-500 €-1 000 €-1 500 €-2 000 €-1 800 €VuosiOulu Tero Tyni 18.02.2009 64
Excel-taulukkolaskentaohjelmassa=NNA(korko;arvo1;arvo2;arvo3;… ) laskee kassavirtojennykyarvonEsimerkki:=NNA(5%;150000;150000;150000;150000;150000;150000;150000;150000;150000;150000;540000)palauttaa arvon 1 492 011,14 €, kun siitä vähentäähankintakustannukset eli 1 800 000, saadaan tulokseksi-307 989 €Koska nykyarvojen summa on negatiivinen, hanke ei olekannattavaOulu Tero Tyni 18.02.2009 65
Annuiteettime<strong>net</strong>elmäAnnuiteettime<strong>net</strong>elmässä lasketaan investoinninkuukausittainen edullisuus laskentakorkokantahuomioon ottaen, eli hankintakustannus <strong>ja</strong>etaaninvestoinnin pitoa<strong>ja</strong>n mukaisille vuosille tasasuuruisiksieriksi eli annuiteeteiksi <strong>ja</strong> verrataan sen jälkeenvuosittaista tuottoa annuiteettiin• Jos annuiteetti on suurempi kuin vuosittainen<strong>net</strong>totuotto, hanke ei ole kannattava• Annuiteetti = <strong>ja</strong>ksotettava summa * annuiteettitekijä• Annuiteettitekijän kaava:Oulu Tero Tyni 18.02.2009 66
Kassavirtojen nimellis- <strong>ja</strong> nykyarvot1 000 €500 €143 €137 €130 €124 €119 €113 €108 €103 €98 €94 €322 €0 €1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12-500 €-1 000 €-1 500 €-2 000 €-1 800 €VuosiOulu Tero Tyni 18.02.2009 67
Annuiteettime<strong>net</strong>elmä Excelissä• Kaava: =MAKSU(korko;kausien lukumäärä;erä;tieto siitä,erääntyykö maksu kauden alussa vai lopussa;jäännösarvo)• investointikustannukset ovat 1,8 m€ investoinnin pitoaika 10vuotta, jäännösarvo 30 % hankintahinnasta, eli 540 000 €• Annuiteetti lasketaan kaavalla =maksu(5%;10;-1800000;30%*1800000)• Palauttaa arvon 190 175,76 €, jota voidaan verratavuosittaiseen <strong>net</strong>totuottoon 150 000 €• Annuiteetti on suurempi, joten hanke ei ole kannattavaOulu Tero Tyni 18.02.2009 68
Sisäinen korkokanta• Sisäisen korkokannan me<strong>net</strong>elmässä hankkeentietojen perusteella laskettua sisäistä korkokantaaverrataan asetettuun tuottotavoitteeseen,esimerkiksi rahoituksen kustannukseen• Excel kaava =sisäinen.korko(solualue)• Palauttaa edellisen esimerkin tietojen perusteellaarvon 1,85 %, joka on pienempi kuin rahoituksenkustannus, eli hanke ei ole kannattavaOulu Tero Tyni 18.02.2009 69
Herkkyysanalyysit• Herkkyysanalyyseilla tarkoitetaan laskelmia,joissa yhtä tai useampaa laskelmanlähtöoletusta muutetaan• Esim. Mitä tapahtuu kannattavuudelle jos• Investoinnin lähtökustannus poikkeaakin +/- 15 %suunnitellusta• Investoinnin kestoaika poikkeaakin vuodella suuntaantai toiseen• Tuotot poikkeavat odotetusta +/- 15 % per kausi• Romuarvo onkin nolla tai negatiivinen• Laskentakorkokantaa muutetaan +/- 2prosenttiyksikköäOulu Tero Tyni 18.02.2009 70
Herkkyysanalyysit <strong>ja</strong>tkuu..• Herkkyysanalyysit on helppo toteuttaa, mikäliinvestointilaskentapoh<strong>ja</strong> on tehty esim. Excelissä• Kun laskentapoh<strong>ja</strong> on valmis, siinä voidaan tehdä muutoksia• Näin on helppo selvittää ns. kipura<strong>ja</strong>tKuinka paljon hankkeen perustamiskustannukset voivat nousta,Kuinka paljon vuosittaiset tuotot saavat olla arvioitua pienemmättai ylläpitokustannukset arvioitua suuremmat,Kuinka paljon laskentakorkokanta tai rahoituksen kustannus voinoustajotta hanke olisi vielä kannattavaOulu Tero Tyni 18.02.2009 71
Kiitoksia…Oulu Tero Tyni 18.02.2009 72
Change language