072 Posiva tutkii

P O S I V A O Y : N T I E D O T U S L E H T I 2 / 2 0 0 7KUVAT: JUSSI PARTANENEurajoen yhteiskoulun 7B-luokan oppilaat tutkivat vesinäytteitä opintokäynnillään Olkiluodossa. Riku Valvee otti hajuaistin avukseen, ja Petra Lehtonen kirjasi tulokset muistiin.Hajulla työelämän tavoistaKoululaisten Olkiluoto-vierailuidentärkein tavoite täyttyy varsinhelposti: nuoret haluavat nähdäja kokea itse. Lukuvuoden aikanakaikki Eurajoen yhteiskoulun yläkoululuokatvierailevat Olkiluodossa.kana ollut lehtori Leena Ylivuori Eurajoenyhteiskoulusta sanoo.Olkiluodossa kävivät tänä keväänäPosivan ja TVO:n vieraina Eurajoen yhteiskoulunkaikki seitsemännet ja kahdeksannetluokat. Seitsemäsluokkalaiset tutustuivatveteen ja tekivät siihen liittyviäkokeita, ja kahdeksasluokkalaiset oppivatsessa kerrotut asiat toimivat käytännössä,samat fysiikan lait siis toimivat. Nuorillehalutaan myös tarjota tietoa työelämästä”,Ylivuori sanoo.Hän kertoo, että opintokäynneistä pyritäänsaamaan mahdollisimman paljon hyötyä,joten niitä pohjustetaan luokassa ennenOlkiluoto-visiittiä sekä puretaan sanallisestiAnnika Sjöblom (edessä), Sanna Silvius (vas.),Kiia Gustafsson ja Susanna Nieminen mittasivatvesinäytteistä muun muassa pH:ta, sähkön-Maaliskuussa Olkiluodossa vierail leetuutta ydinjätehuollosta ja säteilystä.ja kirjallisesti vierailun jälkeen.johtavuutta ja lämpötilaa.Eurajoen yhteiskoulun seitsemäsluok-Yhdeksäs luokkalaiset tulevat syksylläkalaiset keräsivät ensin maastossavesinäytteitä ja tutkivat niitä sittenlaboratoriossa. Näytteistä mitattiinOlkiluotoon tutustumaan sähköntuotantoon.ARVOKASTA TIETOAKOTIPAIKASTAutta näille nuorille”, Ylivuori huomauttaa.Posivan tiedottaja Sari Ojala sanoo, ettäkoululaisyhteistyöstä on haluttu rakentaa ai-muun muassa pH:ta, sähkönjohtavuuttaja lämpötilaa. Päivän aikanaselvitettiin, millaisten puhdistus-SAMAT LAIT TOIMIVATLUOKASSA JA TYÖSSÄPosiva on järjestänyt lukion kakkos- ja kolmosluokkalaisilleGeopäivän jo vuosienajan, mutta nyt on haluttu antaa nuorem-empaa kiinteämpää ja systemaattisempaa.Samalla on tiivistetty Posivan ja TVO:n yhteisiäponnistuksia koululaisten vierailuissa.vaiheiden jälkeen Eurajoen vesiKoululuokan vaihtaminen ulkoilmaan onmillekin mahdollisuus ohjattuihin, ”työn-Ojala uskoo, että nuoret haluavat saadamuuttuu juomakelpoiseksi.oppilaille vaihtelua, mutta Eurajoen yhteis-täyteisiin” Olkiluoto-vierailuihin. Yläkoulu-kosketuksen konkreettiseen työelämään ja”Opintokäynneillä pitää ollakoulun tekemä yhteistyö Posivan ja TVO:nlaisten vierailuilla pyritään siihen, että jokai-nähdä, miten asioita tehdään käytännössä.jokin tarkoitus ja ne on suunniteltava etu-kanssa ei tarkoita vain mukavia vapaapäiviänen eurajokelainen oppilas pääsee kerranSamalla Posiva auttaa paikallisia kouluja.käteen. Tällainen yhteistyö täydentää hyvinpoissa pulpetista.vuodessa tutustumaan Olkiluotoon.”Saamme näin kontaktin paikalliseen,luokassa tehtävää opetusta”, vierailulla mu-”Haluamme osoittaa, että kouluopetuk-”Vierailut antavat tärkeää kotipaikkatieto-nuoreen sukupolveen”, Ojala muistuttaa.P o s i v a O y , 2 7 1 6 0 O l k i l u o t o P u h . ( 0 2 ) 8 3 7 2 3 1 w w w . p o s i v a . f i

tutkiiMITÄ MIELTÄOletko jo vieraillut vuoden ikään ehtineessä vierailukeskuksessa Olkiluodossa?Pauliina Ranne:”Vanhassa vierailukeskuksessakävinkoulun kanssa,mutta uudessa enole käynyt. Olkiluodonasiat eivätsinänsä kiinnosta.”Into Simula:”En ole käynyt uudessakeskuksessa,mutta olenkyllä harkinnut.Vanhassa vierailukeskuksessakävin.Yleiskäyn nillä saisikokonaiskuvanOlki luodosta.”Anne Tarkki:”En ole käynyt uudessatai vanhassavierailukeskuksessa.Olen kylläharkinnut käyväni,sillä Olkiluodonasiat kiinnostavatyleisesti.”Juhani Tähtinen:”Uudessa keskuksessaen ole vieraillut,mutta vanhassakävin. Ydinvoimaanliittyy paljonhuhuja ja kaupunkilegendoja,joten olisi mukavasaada uutta tietoa.”Täällä saakokeillaaivan itseKUVAT: JUSSI PARTANENOlkiluodon vierailukeskus houkutteleetestaamaan ja etsimääntietoa. Reilun vuoden ikäisen vierailukeskuksenkävijämäärä on ollutmyönteinen yllätys, sillä vuoden2006 aikana siellä kävi yli22 000 vierasta.Olkiluodon uusi vierailukeskus avasi ovensaviime vuonna helmikuun alussa. Vuodenloppuun mennessä vierailukeskus oli kiinnostanuthuomattavasti arvioitua suurempaavierailijajoukkoa. Vanhassa vierailukeskuksessakävi vuonna 2005 noin 10 000 vierasta,mutta uudessa keskuksessa luku ylituplattiin vajaan vuoden toiminnan aikana.”Toivoimme väkimäärän kasvavan, muttakävijäluku oli kyllä myönteinen yllätys”, vierailukoordinaattoriTea Berger hymyilee.Valtaosa vieraista kuului johonkin ryhmään,joita vierailukeskuksessa kävi 649.Ryhmiä muodostivat niin koululaiset, opiskelijat,yritys- ja yhdistysihmiset, eläkeläisetkuin ydinvoimatuotannon ja loppusijoittamisenasiantuntijatkin.”Vauvasta vaariin ja asiantuntijoista tavallisiinihmisiin”, Berger kiteyttää kävijäkirjon.Vuoden 2007 tavoitteeksi Olkiluodon vierailukeskuksessaon asetettu noin 18 000kävijää. Heitä houkutellaan TVO:n, PosivanMaaliskuun viimeisenä päivänä vierailukeskuksessajärjestetty avoimienovien päivä keräsi Olkiluotoon noin tuhatkävijää. Vieraiden ikähaitari venyiperheen pienimmistä varttuneisiin.Tutustumispäivä toi Olkiluotoon erityisestilapsiperheitä.Suurta kiinnostusta tiedenäyttelyssäherättivät polkupyörä, jolla voi testata,moneenko kodinkoneeseen jaksaa tuottaasähköä, sekä hissi, jolla pääseevirtuaalisesti alas käytetyn ydinpolttoaineenloppusijoitustiloihin.ja tiedekeskus Heurekan yhdessä suunnittelemallaSähköä uraanista -tiedenäyttelyllä,johon on voinut tutustua keskuksen avaamisestalähtien.Vierailukeskuksessa ryhmiä opastava vierailupäällikköHarry Hammarberg kertoo kävijöidenyleensä eniten ihmettelevän ydinreaktorinkokoa, Posivan täysimittaistaloppusijoituskapselia ja sähkön historiaaSuomessa esittelevää infotaulua. Moni vie-Avoimien ovien päivä houkutteli tuhat vierasta10-vuotias Eemil Mäkinen ja 3-vuotias Essi Mäkinen testasivat avoimien ovien päivänä, kuinka paljon kodinkoneet vaativat energiaa.Posivan ja TVO:n asiantuntijat kertoivatnäyttelyyn tutustuville tietoa ydinvoimantuotannosta ja käytetyn polttoaineenloppusijoituksesta. Avoimienovien päivänä vierailla oli myös mahdollisuustutustua linja-autokierroksellamuun muassa Olkiluodon voimala-alueeseensekä ONKALO-työmaa han.Vierailukeskuksen tiedenäyttelyyn voikäydä tutustumassa maanantaista sunnuntaihinkello 10–20. Näyttely on kaikilleavoin, ja sinne on vapaa sisäänpääsy.ras haluaa myös polkea sähköä tuottavaapolkupyörää ja vierailla luontonurkan sukellusveneessä.Hammarbergin mukaan yleisimmät kysymyksetliittyvät uraanin riittävyyteen jasaatavuuteen, voimalaitosten määräänSuomessa, loppusijoituksen kustannuksiinsekä toiminnan turvallisuuteen Olkiluodossa.”Näyttelyyn tutustumiseenkannattaa varatariittävästi aikaa.”TEA BERGER”Kysymykset ovat pitkälti samoja eri ikäryhmissä.Tietoisuus energiatuotannosta onselvästi kasvanut, mikä vaikuttaa kysymyksiinkin”,Hammarberg arvioi.Tea Berger muistuttaa, että tiedenäyttelynon tarkoitus herättää vieraiden kiinnostustaja kokeilunhalua. Näyttelyssä saa koskea jakokea itse. Vierailukoordinaattori muistuttaakuitenkin yhdestä asiasta.”Näyttelyyn tutustumiseen kannattaa varatariittävästi aikaa.”Vierailukoordinaattori Tea Berger iloitsee Olkiluodonvierailukeskuksen suurista kävijämääristä.Vuonna 2006 keskuksessa vieraili yli 22 000ihmistä.

tutkiiPosiva tekee yhdenlaista historiaakatsoessaan loppusijoitus suunnittelussayli 250 000 vuodenpäähän. Seuraava jääkausi voipeittää Olkiluodon kahden kilometrinjääpeitteeseen, mikä onhuomioitava loppusijoituksenpitkäaikaisturvallisuudessa.Jääkausi odottaa aikaisintaan2 000 sukupolven päässä Jo sata vuotta tuntuu ihmismielelle vaikeastikäsiteltävältä ajanjaksolta. Kun puhutaan10 000 tai 250 000 vuodesta, mennään normaalinkäsityskyvyn tuolle puolen.Posivan tutkimuksissa on kuitenkin erittäintärkeää analysoida seuraavaa 250 000vuotta, sillä tänä aikana ilmastossa tapahtuumerkittäviä muutoksia. Posivan tut-Edellisen jääkaudenkimuskoordinaattori Kari Koskinen sanooseuraavan jääkauden olevan yksi tärkeimmistäja haasteellisimmista loppusijoitussuunnitteluaohjaavista tekijöistä.Kyse on siitä, miten loppusijoitukseensuunnitellut materiaalit, muun muassa kupari,kestävät muutoksia ja kuinka paljonmateriaaleja tarvitaan. Kyse on myös bento- vaikutus näkyy länsirannikollaedelleenmaankohoamisena.Maankuori palautuukohti alkuperäistätilaansa muutamankilometrin paksuisenjään painet-niittipuskurin paksuudesta ja kestävyydestätua sitä alaspäin.yhdessä loppusijoitustunneleiden täyttömateriaalienkanssa.Veiksel-skenaarion mukaan ilma alkaisinostanut ”Emissions-M”-skenaarion, jossateknisten päästöesteiden toiminnan kan-Yhden arvion mukaan seuraava jääkausiselvästi kylmetä noin 15 000 vuoden kulut-huomioidaan kohtuullinen kasvihuonekaa-nalta. Kes kinäisessä vertailussa lauhkeanpeittää Olkiluodon noin kahden kilometrintua. Kylmenemisjakso kestäisi noin 30 000sujen vaikutus. Ihminen siis itse vaikuttaailmas ton skenaario olisi Koskisen mukaanpaksuiseen jäähän, joka tuo sulaessaan lop-vuotta, minkä päätteeksi sateista alkaisi ke-seuraavaan jääkauteen muuttamalla ilmake-loppusijoittamiselle helpompi.pusijoitusalueellekin valtavan määrän vettä.rääntyä lunta ja jäätä routivan maan päälle.hän koostumusta. Tämän skenaarion mu-Edellisen jääkauden loppumisesta onVaikka kukaan ei tiedä tarkasti, milloinVeiksel-skenaarion mukaan seuraavan jää-kaan seuraavan 200 000 vuoden aikana tu-noin 12 000 vuotta, mutta tutkijoille men-seuraava jääkausi alkaa, Posiva on luonutkauden alkuun olisi siis noin 45 000 vuotta.lee useita routimisjaksoja, muttei varsinais-neestä ikijäästä ei ole juurikaan apua.skenaarioita siitä, mitä Olkiluodossa voi tu-Jäätä kertyisi maan päälle nopeasti, jopata jääpeitettä. Sen jälkeen jää peittää var-”Edellinen jääkausi vei luonnon merkitlevaisuudessa tapahtua.parissa sadassa vuodessa. Olkiluoto olisi ar-masti Olki luodonkin.mennessään, joten on vaikea todistaa, mitävioiden mukaan jään peitossa noin 25 000”Posivaa kiinnostaa periaatteessa seuraa-täällä on tapahtunut. Voimme vain niputtaaTÄRKEITÄ ARVIOITA, VAIKKEIVÄLTTÄMÄTTÄ TOTUUKSIAvuotta, minkä jälkeen jää sulaisi noin 10 000vuodessa.”Skenaario on hyödyllinen, vaikka näinvat 250 000 vuotta, jonka jälkeen loppusijoitetunpolttoaineen radioaktiivisuus vastaatasoltaan laajaa uraaniesiintymää”,perusteltuja oletuksia sen vaikutuksista”,Koskinen toteaa.Hänen mukaansa on kuitenkin erittäinVuoden 2006 lopussa Posiva julkaisi evo-ei tulekaan tarkalleen tapahtumaan”,Koskinen kertoo.tärkeää haarukoida erilaisia tapahtumaketju-luutioraportin, jossa kuvataan ilmaston tu-Koskinen sanoo.Molempien skenaarioiden voidaan olet-ja ja tehdä niistä arvioita. Myös pahimpienlevaa kehitystä kahdella skenaariolla.Veiksel-skenaarion rinnalle Posiva ontaa olevan yhtä suotuisia loppusijoituksenmahdollisten tapahtumien varalle.”Posiva tutkii”Kairauksilla tietoakalliosta ja pohjavesistäKuluvan kevään ja kesän aikana OlkiluodonMaa nouseelänsirannikollatutkimusalueelle kairataan 4–5 uutta kairanreikää.ONKALO-alueen itä- ja pohjoispuolelletehdään neljä reikää, joista yksi1 000-metrinen reikä kairataan meren alle.Kairattavat tutkimusreiät ovat numeroltaanKR 44–47. Lisäksi yksi 500-metrinen reikäkairataan mahdollisesti ONKALO-alueelle.”Keräämme lisää tietoa alueen itäosista.Selvitämme kallion ominaisuuksia ja poh-javeden virtausreittejä sekä varmennammeOlkiluodon tutkimusalueen kalliomalleja”,Posivan tutkimuskoordinaattori AnttiMustonen toteaa.Huhtikuussa aloitetut kairaukset valmistuvatsyys–lokakuun vaihteessa. Mus tonen sanoo,että jatkossa kairausten kokonaismäärävähenee. ONKALOn merkitys kuitenkin kasvaavuoden 2008 puolivälin jälkeen, koskatutkimusreikiä tehdään enemmän suoraanONKALOsta.POSIVA OY:N TIEDOTUSLEHTI 2/2007 ■ Posiva Oy, 27160 Olkiluoto ● Puh. (02) 837231 ● www.posiva.fiPäätoimittaja: Timo Seppälä ● T oimitus ja taitto: Viestintä-Paprico ● www.paprico.fi