085 Posiva tutkii

P O S I V A O Y : N T I E D O T U S L E H T I 5 / 2 0 0 8”Kuinka paljon kapseli säteilee?”Eurajoen lukiolaiset kysyivät jaPosivan asiantuntijat vastasivat.Posiva halusi saada nuoriamukaan ympäristövaikutustenarviointimenettelyyn, joten posivalaisetkävivät Eurajoen lukiossakuulemassa näkemyksiä YVA-menettelystäja loppusijoituksesta.”YVA-kuuleminen” liittyi lukionopintosuunnitelmassa olevaankansalaisaktiivisuuden aihekokonaisuuteen.KUVAT: JUSSI PARTANENEurajoen lukion toisen vuoden opiskelijatsaivat lokakuun lopussa esittää näkemyksiäänja kysymyksiään Posivan ympäristövaikutustenarviointimenettelystä ja käytetynydinpolttoaineen loppusijoituksesta.Posivan viestintäpäällikkö Timo Seppäläja tutkimuskoordinaattori Kari Koskinenkertoivat muun muassa YVA-menettelynvaiheista ja loppusijoituslaitoksen laajennuksenvaikutuksista, loppusijoitusperiaatteestaja loppusijoituksen aikataulusta sekäOlkiluodon paikkatutkimuksista.Mutta mikä tärkeintä, lukiolaiset pääsivätitse ääneen. Ja näin he kysyivät.Löytyykö kallioperästä mätiä kohtia, jotkaeivät kelpaa loppusijoitukseen?Timo Seppälä: ”Törmäämme kallioon,joka ei sovellu loppusijoitukseen. Jokainentunneli ja kapselireikä täytyy hyväksyttääerikseen, ja joitakin suunniteltuja tunnelipaikkojaja kapselireikiä voidaan joutuahylkäämään.”Kari Koskinen: ”Turva-alue määritetään senmukaan, miten ”mätä” kohta on. Kapselitsijoitetaan ehjään kallioon riittävän kauasvettä johtavista vyöhykkeistä.”Aiheutuuko ympäristöön vaikutuksia loppusijoituksenjälkeen?KK: ”Ympäristövaikutuksia tulee kallioonja maanpäälliseen elämään, mutta elolliseenelämään ei tule haitallisia vaikutuksia.Kaikkea mahdollista on pyritty tutkimaan,eikä vielä ole löydetty mitään haitallista.Kukaan ei tiedä tarkalleen, millaista elämäon tuhansien vuosien kuluttua, ja siksityössämme on painotettu asioita, jotkaylläpitävät nykyisen kaltaisissa olosuhteissamahdollisen elämän edellytyksiä.”Posivan viestintäpäällikkö Timo Seppälä esitteli Eurajoen lukiossa Posivan YVA-menettelyä ja vastasi sen pohjalta esitettyihin kysymyksiin.Kuinka paljon loppusijoitettava kapselisäteilee?TS: ” Jos loppusijoitushetkellä polttoaine onjäähtynyt 40 vuotta, metrin päässä kapselistasäteily on noin 17 millisievertiä tunnissa.Vaikka kyse ei olekaan hengenvaarallisestaannoksesta, kapseleiden käsittely vaatii säteilysuojausta.Suomalainen saa keskimäärinnoin 3,7 millisievertin säteilyannoksenvuodessa. Lämmöntuotannon ja säteilyntakia polttoainenippuja täytyy jäähdyttäävähintään 20 vuotta.”Montako kapselia voidaan loppusijoittaavuodessa?Tutkimuskoordinaattori Kari Koskinen kertoi opiskelijoille, millaisia asioita on huomioitava käytetynydinpolttoaineen loppusijoituksessa.TS: ”Olemme suunnitelleet loppusijoittavamme40 kapselia vuodessa. Tarvittaessakapselointilaitoksen kapasiteettia voidaannostaa 100 kapseliin vuodessa.”Miten on varauduttu maanjäristyksiin tai kauas rikkonaisuusvyöhykkeistä.”Miten kapselit viedään loppusijoitusreikään?KK: ”Ne voidaan viedä alas kapselihissillätai kuljetusajoneuvolla ramppia pitkin.Loppusijoitusreikään ne viedään jokatapauk sessa kuljetusajoneuvolla.”pommeihin?KK: ”Loppusijoitetut kapselit ovat niinsyvällä, noin 400 metrin syvyydessä,etteivät tapahtumat maanpinnalla vaikutaniihin. Maanjäristykset huomioidaansijoittamalla loppusijoitustilat riittävänMillainen on palkka loppusijoituslaitoksessatyöskentelevillä?TS: ”Se on arvioitu, mutta vaikea sitä onsanoa tarkasti. Palkkauksellisesti se on varmaankinihan hyvä teollisuuden työpaikka.”P o s i v a O y , O l k i l u o t o , 2 7 1 6 0 E u r a j o k iP u h . ( 0 2 ) 8 3 7 2 3 1 w w w . p o s i v a . f i

tutkiiLaajennuksenympäristövaikutuksetarvioituPosiva luovutti työ- ja elinkeinoministeriölleympäristövaikutusten arviointiselostuksenlokakuun lopussa. Ministeriö ottaa YVA-selostuksestalausuntoja vastaan tammikuun12. päivään, minkä jälkeen se laatii omanlausuntonsa. Loppusijoituslaitoksen laajentamistakoskeva YVA-menettely on arvioidenmukaan valmis maaliskuussa 2009.Loppusijoituslaitoksen laajentamistaedellyttävä loppusijoitus aloitetaan Olkiluodossaaikaisintaan 2070-luvulla. Vuonna2070 vallitsevan ympäristön tilan kuvaamiseenliittyy epävarmuuksia. Posiva kuvasikinYVA-selostuksessa Olkiluodon nykytilaaja loppusijoitustoiminnan mahdollisestisiihen aiheuttamia muutoksia.Kasvanut polttoainemäärä pidentää loppusijoituslaitoksenkäyttövaihetta ja siirtääsulkemisvaihetta myöhemmäksi. Toiminnanluonne pysyy kuitenkin samankaltaisena.Loppusijoituslaitoksen käyttö- ja sulkemisvaiheidenkeston lisäksi muutoksiatapahtuu maanalaisen loppusijoitusalueenlaajuudessa sekä rakennettavien tunnelienpituuksissa ja määrissä. Loppusijoitustilojenlaajentaminen 9 000 uraanitonnista 12 000uraanitonniin kasvattaa loppusijoituksentarvitsemaa pinta-alaa noin 50 hehtaarilla.LIIKENTEENMÄÄRÄ EI KASVALoppusijoitustoiminnan laajennus kasvattaaaluetta, jonka pohjaveteen toiminnallaon mahdollisesti vaikutusta. Lisäksi syntyvänlouheen määrä kasvaa. Polttoaineenmäärän kasvaminen ei vaikuta merkittävästiloppusijoituksen turvallisuuteen.Loppusijoitustilojen laajentaminen eimyöskään muuta Olkiluodon liikennemääriävuorokausitasolla, sillä toiminta jatkuusamankaltaisena. Loppusijoituslaitoksellesuuntautuva liikenne muodostaa pienenosan Olkiluodon saaren liikenteestä.Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen jaeläimiin liittyvät pääasiassa rakennusten jarakennelmien tarvitsemiin maa-alueisiin jarakennustöihin.”Suurin osa laajennetun loppusijoituslaitoksenympäristövaikutuksista on laajuudeltaansamanlaisia kuin aiemmassa YVAmenettelyssäarvioitiin, mutta vaikutuksistatulee pidempiaikaisia. Mitkään vaikutuksistaeivät kasva merkittävästi polttoaineenmäärän lisääntyessä”, Posivan turvallisuuspäällikköMarkku Friberg sanoo.Fribergin mukaan loppusijoitettavanpolttoaineen määrän kasvu vaikuttaa suunnilleensuoraan verrannollisesti joihinkinasioihin, kuten loppusijoituslaitoksen käyttövaiheenaikana saatavaan yhteenlaskettuunsäteilyannokseen tai loppusijoitukseenkäytettävään kalliotilavuuteen ja sen myötälouheen määrään.KalliopaljastaapintansatutkijoilleTutkijat selvittävät ONKALOssa muun muassa pohjaveden ominaisuuksia sekä kallion rikkonaisuutta ja jännitystiloja.Olkiluodon kallioperästä kerätääntietoa sieltä, missä sitä onpaljaimmillaan saatavilla: syvältäkalliosta. Kokonaiskuvan hahmottaminenvaatii tietojen tarkkaaanalysointia maan päällä.Tieto loppusijoitukseen soveltuvasta kalliostaon tarkentunut Olkiluodossa sitä mukaa,kun tutkimuksia on päästy tekemään syvällemaan sisään. Tietoa on kerätty aiemminkinmuun muassa syvien kairanreikien avulla,mutta syvällä ajotunnelissa voidaan tehdäaidoissa olosuhteissa pitkäaikaista, pienenmittakaavan tutkimusta.ONKALOssa tehtävillä tutkimuksillapyritään selvittämään muun muassa pohjavedenominaisuuksia, kallion rikkonaisuuttaja pohjaveden virtauksia rikkonaisessa kalliossasekä kallion lujuuden, jännitystilojen jalämmönsiirron ominaisuuksia.”Tutkimustietoa tarvitaan loppusijoituslaitoksensuunnittelua ja pitkäaikaisturvallisuudentodisteita varten. Turvallisuustodisteidentueksi on lisäksi tarpeenselvittää syvien kallio-olojen stabiilisuutta”,tutkimuskoordinaattori Lasse KoskinenPosivasta listaa.Tutkimustyön voi jakaa karkeasti kahteenosaan. Toisaalta syvällä ONKALOssatehdään geologista kartoitusta tutkimallakalliota ja keräämällä kallio- ja pohjavesinäytteitä,toisaalta analysoidaan näytteitä jaluodaan kokonaiskuvaa kallio-olosuhteista.POHJAVEDETTARKASSA SEURANNASSATutkimusten tulokset ovat tarkentaneet tutkijoidenkäsitystä Olkiluodon kallio-olosuhteista.Nyt tiedetään muun muassa se, ettäpohjaveden koostumus on erilaista kallionylä- ja alaosassa. Välissä on kapea vyöhyke,jossa nämä kaksi vesityyppiä sekoittuvat.”Vesien sekoittumisen kemiallisia vaikutuksiaaiotaan tutkia tarkemmin vuonna2009. Asiasta on tehty pohjavesinäytteisiinperustuva hypoteesi, mutta kokeellisestisitä ei ole selvitetty”, Koskinen kertoo.Tutkimukset ovat osoittaneet senkin, ettäsyvällä kallio on harvakseltaan rikkonaista japohjaveden virtaukset siellä pieniä.Tutkimuksia ovat tehneet niin Posivankuin tutkimuslaitosten ja konsulttitoimistojenasiantuntijat. Samoin kerätyn tiedonanalysoinnissa on käytetty lukuisia tutkimuslaitostenja konsulttitoimistojen asiantuntijoita,joista suurin osa on ollut suomalaisia.Koskisen mukaan syvemmälle mentäessäkallio alkaa edustaa yhä paremmin sitäkalliota, joka tulee vastaan loppusijoitussyvyydelläreilussa 400 metrissä. ONKALOnMaanalaisen tutkimustilan ONKALOnlouhinta oli edennyt marraskuun lopulla3 290 metrin paalulle. Syvyyttä tunnelillaon jo noin 320 metriä.Louhinta eteni syksyllä suunnitellusti.Lokakuussa ohitettiin merkittävä R20-rakenne, joka vaati paljon injektointia.Marraskuun puolivälissä aloitettiinpilottireikä 9:n kairaus, jolla tunnusteltiintulevaa kallioperää.ONKALOn poistoilmakuilu nousuporattiinvalmiiksi 290 metrin syvyyteen.Puhal linjärjestelmiä muutettiin tutkimustilassasiten, että puhaltimet siirrettiinsamalle syvyydelle. Myös pelastautumishissitoimii nyt 290 metriin saakka.päätutkimustaso sijaitsee 420 metrinsyvyydessä, joka saavutetaan suunnitelmienmukaan vuonna 2009.Vuosina 2009–2011 tutkimukset kohdistuvatloppusijoitustilojen karakterisointiin.Tutkimustyötä varten ajotunnelin jatutkimustasojen yhteyteen rakennetaanuseita tutkimustiloja, joissa tutkitaan sekähydrogeokemiallisia että kalliomekaanisiaolosuhteita ja selvitetään loppusijoitustilojenasemointiin vaikuttavia tekijöitä.”Lähitulevaisuuden tutkimuksista onlaadittu ja laaditaan yksityiskohtaisia tutkimussuunnitelmia.Vuonna 2009 suunnitellaantutkimuksia vuosille 2010–2012,mutta alustavia kaavailuja myös vuosille2013–2015”, Koskinen sanoo.Tutkimukset ja testaukset jatkuvatONKALOn valmistumisen jälkeen ainakinloppusijoituksen aloitukseen eli vuoteen2020 asti.ONKALO yltää reilusti yli 300 metrin syvyyteenAjotunnelin lopullinen pultitus on vietysyksyn aikana 50 metrin päähän tunnelinperästä,mikä lisää työturvallisuuttaONKALOssa.”Alaspäin mentäessä ja jännitystilojenkasvaessa on tärkeää, että kallion lujitustyötovat oikea-aikaisia”, Posivan rakennusvalvojaKimmo Lehtola huomauttaa.Loppuvuodesta 2008 louhinnassa tuleevastaan merkittävä rakenne (R20B),joka vaatii Lehtolan mukaan runsaampaainjektointia ja hidastaa näin louhintaa.Vuoden 2009 aikana ONKALOssanousuporataan kolme tuloilmakuilunosuutta, minkä jälkeen tuloilmakuilukinulottuu 290 metrin syvyyteen.

tutkiiS I R U J A”Eurajoen kotilaakson......peittää pellot, vainiot”. Näin lauletaankotiseutulaulussamme ja tottahan seon, että asumme peltojen ja vainioidenkeskellä, mutta vielä todempaa se olisilisäyksellä ”ja nuoret”, sillä Eurajoki niinsanotusti kuhisee nuoria kuin muurahaiskeko.Meitä nuoria on täällä siispaljon, mutta millaisena asuinpaikkaname mahdamme tämän rakkaan asuinkuntammenähdä?Moni nuorista on varmasti sitämieltä, ettei voisi kuvitella itselleen eikämahdolliselle tulevalle perheelleenkäänparempaa asuinpaikkaa. Eurajoella nuoreton otettu huomioon sekä fyysiseltä,psyykkiseltä että sosiaaliselta kannaltakatsoen. Monet harrastusmahdollisuudet,joita onneksi on jonkin verran tarjolla myössyrjäisemmillä seuduilla, tarjoavat nuorillerentouttavaa vapaa-ajan viettoa yksin taiyhdessä kavereiden kanssa.Jos ja kun taas haluaa vaikuttaa poliittiseenpäätöksentekoon, on mahdollisuuspyrkiä nuorisovaltuustoon, joka ajaa nuortenetuja. Niitä ajaa myös terveydenhuolto, sillätäällä on niin terveyskeskuksen, hammaslääkärinkuin psykologin palvelutkin, jotkapitävät huolen siitä, että nuoret voivat hyvin.Voiko tästä parempaa enää siis toivoa, kunotetaan vielä huomioon luonnon tarjoamatvirkistykset? Täällä on täysin mahdollistanauttia sekä maaseudusta, metsistä, ulkoilusta,uinnista, luistelusta että hiihdosta.Suksi luistaa ja elämä hymyilee!Tänään kaikki vaikuttaa hyvältä, mutta entävuoden tai kymmenen päästä? Onko nuortennäkökulma Eurajoesta silloin muuttunut?Tähän voisi sanoa, että aika näyttää, muttaeipä ole suurempia syitä epäillä, etteikö tulevaisuuskinnäyttäisi valoisalta. Vuonna 2009aloitettava yhteiskoulun ja lukion remonttilisää oppilaiden ja opiskelijoiden viihtyvyyttäkoulussa ja myös sen ulkopuolella. MyösEurajoen laajenevat palvelut pitävät nuorettyytyväisinä.Tulevaisuudesta emme kuitenkaan kukaanvoi varmasti tietää vielä mitään, mitä siisturhaan murehtimaan tulevia aikoja, kunvoimme nauttia tästä hetkestä ihanassaasuinkunnassamme. Nuoret viihtyvätja tulevat viihtymään täällä, jos kaikkiyhdessä tekevät töitä viihtyvyyden eteen.Meissä nuorissa ja kaikissa muissakin onvirtaa pitää pää pystyssä ja mieli avoinnatulevaisuudelle.Eihän Eurajoki turhaanole ”Suomensähköisin kunta”!Emmiina KuusistoLukiolainenEurajoen lukioJUSSI PARTANENEurajokivoi hyvinMITÄ MIELTÄPosiva tutkii kysyiEurajoen lukiossa:Viihdytkö Eurajoella?Maailmantalouden heittelyistähuolimatta Eurajoen kunnallamenee hyvin. Tärkeimmät syytvaloisiin tulevaisuudennäkymiinovat vankka veropohja ja positiivinenväestökehitys.Harri Hiitiö aloitti Eurajoen kunnanjohtajanaviime kesäkuussa. Johdettavakseen hänsai nykyoloissa varsin poikkeuksellisen kunnan:Eurajoen talous on hyvässä jamassa jaSatakunnan yleisestä tilanteesta poiketenväestömäärä on kääntynyt kasvuun.Eurajoen kunnan palvelut toimivat Hiitiönmukaan hyvin, eikä kunnanjohtaja olekäsityksensä kanssa yksin. Tutkimuksetkertovat myös kuntalaisten olevan kohtuullisentyytyväisiä.Varsinkin tärkeimmiksi koetut palvelut,terveydenhuoltoon ja opetukseen liittyvät,ovat kuntalaisten mielestä kunnossa.Erityisesti opetuspuoli saa eurajokelaisiltavaltakunnan keskiarvoa parempia arvosanoja.”Palvelutason ylläpidon mahdollistaaEurajoen vankka veropohja. Siksi maailmantaloudenuhat eivät iske meihin samallavoimalla kuin joihinkin muihin kuntiin. Yksitärkeimmistä veropohjaa vankistavista tekijöistäon tietysti Olkiluoto”, Hiitiö sanoo.HAASTEENAVÄESTÖN IKÄRAKENNEKunnan parin seuraavan vuoden suurimmathaasteet liittyvät Hiitiön mukaan käynnissäolevaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseeneli Paras-hankkeeseen. Pidemmälläaikavälillä isoimmat haasteet tuo väestörakenteenmuutos.”Väestön vanhenemisen vaikutuksia voimistaavaltakunnallinen muuttoliike isoihinkasvukeskuksiin. Satakunta kokonaisuudessaanmenettää jatkuvasti väestöään, muttaEurajoki on tässä joukossa poikkeus”,Hiitiö sanoo.Harri Hiitiö johtaa nykyoloissa varsin eriskummallista kuntaa. Eurajoen talous on kunnossa, palveluttoimivat ja väestökehitys on kääntynyt nousuun.”Eurajoella negatiivinen väestökehitys Heidän ansioistaan kertyy kunnallisveroaon pysähtynyt ja kääntynyt jopa hienoiseennousuun. Tähän on näissä oloissa Koska Eurajoella menee hyvin, onEurajoelle.oltava tyytyväinen. Muutos selittyy pitkälti luonnollista, että kunnalla riittää kosijoita.Olkiluodon ydinvoimalan ja Posivan vaikutuksella.Kuntaan muuttaneet ihmiset paitsi varsin vilkasta.Kuntaliitosrintamalla onkin seudulla ollutkääntävät muuttoliikkeen positiiviseksi, Kiukainen liittyy Euraan vuoden 2009myös vievät väestörakennetta nuorempaan alussa, ja vuonna 2011 Eura, Säkylä jasuuntaan”, hän lisää.Köyliö muodostavat uuden Euran kunnan.Positiivinen yllätys kunnanjohtajalle on Eurajokikin oli alussa mukana kuntaliitosneuvotteluissa,mutta kunnanvaltuustoollut se, kuinka moni TVO:n ja Posivantyömaiden ulkomaisista työntekijöistä päätti jatkaa itsenäisenä kuntana.viipyy maassa yli kuusi kuukautta ja maksaa ”Näköpiirissä ei ole mitään syytä, miksiveronsa kuten pysyvästi Suomessa asuvat. näin ei olisi jatkossakin”, Hiitiö sanoo.VilleLaakso:”No joo. Ei mitään valittamista.Eurajoki on ihan sopivan kokoinenpaikka, vaikka voisi olla vähän isompikin.Lukio voisi olla modernimpi,mutta opetus on hyvää.”MiamariLammassaari:”Joo. Tämä on rauhallinen paikka.Pienessä koulussa on hyvä käydäkoulua, täällä tulee huomatuksi.”HeikkiLiimatainen:”Juu viihdyn, vaikka Luvialta olenkinkotoisin. Eurajoki on sopivankokoinen paikka. Lukio on rennonpieni, ja täältä on tullut hyvä määräkavereita.”ReettaVähätalo:”Viihdyn. Kotikunta on tullut tutuksi.Välillä tämä tuntuu pieneltä, muttatuttuus on hyvästä. Ja pääseehäntäältä helposti Raumalle ja Poriin.”

tutkiiKoukussakiehtovaankupariinJUSSI PARTANENKehityspäällikön työkatse onvälillä tässä päivässä ja välilläkymmenien vuosien päässä.Työpäivän jälkeen Tiina Jalonenkatsoo poikansa painiharjoituksiatai tyttärensä judotreenejä.”Kun katselee tarkemmin, sitä huomaaolevan ovenkahvoissa, kattokruunuissa,kattopelleissä, julkisivumateriaaleissa…”,Posivan kehityspäällikkö Tiina Jalonensanoo.Se jokin, josta Jalonen puhuu, on kupari.Alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.”Kupari on kiehtova luonnonmateriaali.Sen väri on metallina terästä kiehtovampija käyttökirjo laaja. Se on perinteikäs, muttaedelleen nuorekas materiaali.”Kupari on tullut Jaloselle erittäin tutuksikehityspäällikön tehtävässä, sillä kuparikapselinsuunnittelu- ja testaustyö onolennainen osa loppusijoituksen teknistenvapautumisesteiden, eli kapselin, bentoniittipuskurinja maanalaisten loppusijoitustilojentäyttöratkaisun, kehittämistä.TUTKIMUKSISSA EIVÄTTULE RAJAT VASTAANKehittämistyöhön kuuluu tieteellistätutkimustyötä, mutta myös käytännöntestaus- ja valmistuskokeita, joita Posivatekee kansainvälisten kumppaneidensakanssa Suomessa, Ruotsissa, Saksassa jaSkotlannissa.Käytännön kokeet ovat pitkälti kehitysinsinöörienvastuulla. Jalonen vastaa siitä,että kehitystyön ja kansainvälisen yhteistyönmahdollisuudet ovat olemassa.”Olen tavallaan linkki oman väen jayhteistyökumppaneiden välissä. Ongelma-”Posiva tutkii”Posivan kehityspäällikkö Tiina Jalonen sanoo, että pienenä häntä vietiin harrastuksiin ja nyt hän haluaa tarjota saman ilon omille lapsilleen.Tiina Jalonen➥ Posivaan kehityspäälliköksi 2001.➥ Outokumpu Poricopperissa tutkimusinsinöörinäja kehityspäällikkönä1996–2001.➥ Valmistui diplomi-insinööriksiOulun yliopistosta 1994, pääaineenaprosessimetallurgia. Lisensiaatintyö1995.➥ Kouluvuodet Rauman maalaiskunnassa.➥ Syntynyt Rauman maalaiskunnassa1968.➥ Mies ja kaksi lasta.tapauksissa käännytään usein minun puoleeni,joten kai minua voisi kutsua jonkinlaiseksiäitihahmoksi.”Jalonen sanoo tienneensä päällisinpuolin, millaiseen maailmaan oli astumassahakiessaan Posivaan vuonna 2001.Metallurgitausta antoi kehityspäälliköntyöhön valmiuksia, ja teräs oli tullut tutuksiopiskelu- ja työharjoitteluvuosina.”Tämä ala opettaa kuitenkin koko ajan.Esimerkiksi tieteellisessä tutkimuksessavain taivas on rajana. On ollut kiehtovaanähdä, millaista tieteellistä huippuosaamistaon loppusijoitushankkeessa mukana.”Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksenon määrä alkaa vuonna 2020, jaloppusijoituslaitos on tarkoitus sulkea2100-luvun puolella. Kehittämistyön tuloksiaon kuitenkin oltava valmiina silloin, kunloppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemusjätetään 2010-luvun alkupuolella.”Välillä miettii tätä päivää, välillä ensivuotta ja välillä ensi vuosikymmentä.Kehittämistyössä ovat päällimmäisinäpitkät ajalliset kaaret, mutta minun roolinion palauttaa ihmisiä takaisin maanpinnalletähän hetkeen. Koko ajan täytyy tuottaa uuttatietoa, raportteja ja julkaisuja”, Jalonenmuistuttaa.Hän arvioi, että niin kapselin, puskurinkuin tunnelien täytön osalta tehdään jonkinlaistakehitystyötä koko loppusijoituksenajan. Loppusijoituksen alun lähestyessäJalosen työ saa kuitenkin uusia piirteitä.Materiaalien hankinta ja henkilöstön koulutustulevat ajankohtaisemmiksi ja hankintatoimikasvaa paljon nykyisestä.PAINISALILTARATSASTUSTALLILLEKun työaikana Jalonen suunnittelee kiirettämuille, rooli muuttuu kotimatkalla Poriin.Kahden lapsen äidillä riittää kiirettä, kuntytärtä kutsuvat judo-, uinti-, piano- ja ratsastusharrastuksetja poikaa paini ja uinti.”Minua kuskattiin ahkerasti pienenäharrastuksiin, ja haluan nyt tarjota omillelapsilleni mahdollisuuksia erilaisiinharrastuksiin. Lasten harrastukset antavatitsellekin paljon, kun saa tutustua uusiinihmisiin ja asioihin.”Arkisten kiireiden keskeltä jäävän vähäisenajan kehityspäällikkö käyttää omaanliikkumiseen. Jos vuorokaudessa olisienemmän kuin 24 tuntia, Jalonen saattaisipalata vanhan soittoharrastuksensa pariin.”Ehkä voisi kaivaa huilun taas esiin.”Eurajoella kuultiinpaikallisten mielipiteitäKuntalaisiakuunnellaanEurajoellaPosivan YVA-menettelyyn liittyvään yleisötilaisuuteenosallistui Eurajoella parisenkymmentähenkeä. Marraskuun 20. päivänäjärjestetyssä tilaisuudessa sai esittää näkemyksiäPosivan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.Illan aikana nostettiinesille muun muassa loppusijoituslaitoksenlaajennuksen aiheuttamat lämpövaikutuksetsekä nuorten osallistumismahdollisuudetYVA-menettelyssä.Kansalaisilla on mahdollisuus esittäänäkemyksiään työ- ja elinkeinoministeriööntammikuun 12. päivään saakka. Ohjeet kirjallistenmielipiteiden jättämiseen löytyvätministeriön internet-sivuilta www.tem.fi .POSIVA OY:N TIEDOTUSLEHTI 5/2008 ■ Posiva Oy, Olkiluoto, 27160 Eurajoki ● Puh. (02) 837231 ● www.posiva.fiPäätoimittaja: Timo Seppälä ● Toimitus ja taitto: Viestintä-Paprico ● www.paprico.fi