074 Posiva tutkii

P O S I V A O Y : N T I E D O T U S L E H T I 4 / 2 0 0 7Opiskelun teoria käytäntöön kesätöissäTuomas Pere on hankkinut kahtenaviime kesänä geologian työkokemustaOlkiluodossa. Kivetpaljastavat asiantuntijan silmillepaljon historiasta. Valmistuneillegeologeille riittää vientiä työmarkkinoillaniin Suomessa kuin ulkomailla.Posivan kesägeologi Tuomas Pere on ihmetellytkiviä pienestä saakka. Ei siis ollut yllätys,että 26-vuotias entinen eurajokelainenlöysi oman alansa niiden parista.”Kivissä kiinnostaa se, mitä niistä voinähdä. Siis se, miten kivi on saanutnyt näkyvän muotonsaja mitä se on kokenut.Näin paljastuu kiven syntyhistoria”, Peremiettii.Olkiluodossa kesägeologi on tutkinutkivistä leikatuistanäytteistä eliohuthieistä kivienmineraalikoostumustakuten rakoilua ja poimutusta.”Tarkoituksena on tarkentaa kuvaa tutkimusalueenkallioperästä”, Pere kertoo.Kesän aikana hän on toiminut myös kairausvalvojanamaan pinnalta tehtävissä tutkimuskairauksissasekä ottanut näytteitäkairasydämistä.”Tunnelityöskentely on ollut mielenkiin-ja rakenteita,toista, kuten muukin geologinen työ. Kesätyönaikana ovat auenneet monet opinnoissaesille tulleet asiat.”Kulunut kesä oli Perelle toinen Posivanpalveluksessa. Kesällä 2006 hän teki kallioperäkartoitustaOlkiluodon saaren länsiosassa.Eurajoella syntynyt ja koulunsa käynytPere tuntee Olkiluodon paremmin kuinhyvin. Ensimmäisen kerran hän oli saarellakesätöissä vuonna 2000 ollessaan mukanavoimalaitoksen vuosihuollossa.TUTKIMUSTYÖKIINNOSTAAPere opiskelee tällä hetkellä geologiaa Tu-KUVA: JUSSI PARTANENrun yliopistossa. Neljännen opiskeluvuotensaaloittanut tuleva geologi sanoo, ettei olekatunut hetkeäkään valintaansa.Ja miksi katuisikaan? Alalta löytyy tällähetkellä erittäin hyvin töitä niin opiskelijoillekuin valmistuneillekin. Muun muassa kaivosyhtiöilläja malminetsijöillä on geologeillepaljon työsarkaa tarjottavana.”Kaivosala ei ole herättänyt kiinnostustani.Viihdyn hyvin tutkimustyössä. Valmistuttuanion ajatuksena jäädä Suomeen töihin,vaikka geologeille on vientiä ulkomaillakin.”TUTUISSAKINKIVISSÄ VAIHTELUAKesägeologi Tuomas Pere➥ Syntynyt Eurajoella 26 vuotta sitten.➥ Asuu Turussa vaimon ja kahden kissan kanssa.➥ Opiskelee Turun yliopistossa geologiaa.➥ Suosikkikivi oliviinidiabaasi. ”Siitä saa hyviä saunakiviä.”➥ Harrastaa musiikkia, soittaa pääasiassa kitaraa.Olkiluodon kalliosta löytyy geologeille ihmeteltäväksiLänsi- ja Lounais-Suomessa tyypillisiämetamorfi sia sedimenttikiviä. Pere eimyönnä, että tuttujen kivilajien tutkiminentylsistyttäisi.”Pienessä mitassa on aina vaihtelua.”Mikroskooppitutkimuksen ja kalliokartoitustentekeminen on itsenäistä ja yksinäistäkintyötä. Peren seurana on musiikki, jotahän kuuntelee mikroskoopin äärellä.”Tunnen tekeväni oikeasti tarpeellista työtä”,lokakuun loppuun asti opiskelun ohellaPosivassa työskentelevä Pere tiivistää kesätyönannin.P o s i v a O y , 2 7 1 6 0 O l k i l u o t o P u h . ( 0 2 ) 8 3 7 2 3 1 w w w . p o s i v a . f i

tutkiiNaapurit hakivat viimeisintä tietoaPosivan asukasillassa nostettiinesille mieltä askarruttavia kysymyksiäloppusijoituksen tästäpäivästä ja tulevasta. Elokuunpuolivälissä järjestetty tutustumisiltakeräsi Olkiluotoon yli 50 vierasta.KUVAT: TOMMI SALOMiten paljon loppusijoitus kaikkineen maksaa?Onko se turvallista? Voidaanko jätettäjälleenkäsitellä? Kuinka maata käytetäänjatkossa Olkiluodon saarella? Miten Suomessavoi olla riittävästi tietoa loppusijoituksentekemiseen?Olkiluodon ja sen lähiseudun asukkaatnostivat Posivan asukasillan aikana esilleuseita ajankohtaisia kysymyksiä ja saivat niihinvastauksia.Posiva järjesti asukasillan kertoakseen,missä vaiheessa työt Olkiluodossa ovat tällähetkellä, miten rakentaminen etenee tästäeteenpäin ja mitä seuraavat vuodet tuovatloppusijoitushankkeessa tullessaan.”Mekin elämme kvartaalitaloutta.Meille yksikvartaali on kuitenkin25 vuotta.”EERO PATRAKKAAsukasillan yli 50 vierailijan joukko sai uusinta tietoa Posivan töistä niin Olkiluodon vierailukeskuksessa kuin illan päätteeksi bussikierroksellaONKALO-työmaallakin.Vierailukeskuksessa kuultujen tietoiskujenjälkeen yli 50 vieraan ryhmä kävi bussikierroksellaONKALO-työmaalla.Vieraiden skaala oli laaja. Mukana oliniin lapsia kuin varttuneempia eurajokelaisia,sekä miehiä että naisia.OSAAVAT TYÖNTEKIJÄTAVAINASEMASSAPosivan viestintäpäällikkö Timo Seppälä toivottiasukasillan vieraat tervetulleiksi.Toimitusjohtaja Eero Patrakka kävi läpi loppusijoituksentaustoja ja aikatauluja.Työmaapäällikkö Timo Niemitalo kertoiONKALO-kierroksella töiden etenemisestä.Posivan toimitusjohtaja Eero Patrakka ker-2020. Loppusijoituslaitoksen rakentamislu-70 työntekijää, mutta yrityksen työllistäväloppusijoitustilat on tarkoitus Olkiluodossatoi asukasillan aikana Posivan taustoista japahakemus on tarkoitus jättää 2012 ja käyt-vaikutus on huomattavasti suurempi.sijoittaa ja rakentaa.toiminnasta.tölupahakemus 2018.”Meillä on paljon kokenutta väkeä, muttaÄikäs kertoi myös ONKALOssa tehtävistäHän nosti esille käytetyn ydinpolttoaineen”Mekin elämme kvartaalitaloutta. Meillemyös kasvamassa monia nuoria työntekijöi-louhintatöistä ja geologisista kartoituksistaloppusijoituksen peruslähtökohdan: sen onyksi kvartaali on kuitenkin 25 vuotta”, Pat-tä”, Patrakka muistutti.sekä esitteli Posivan kansainvälistä tutkimus-tapahduttava turvallisesti, oikea-aikaisesti jarakka pohti loppusijoituksen pitkää aikaja-Posivan tekninen johtaja Timo Äikäs ker-yhteistyötä.kustannustehokkaasti.naa.tasi vieraille loppusijoituksen teknisiä rat-”Suomalaisille on tyypillistä, että ratkom-Patrakka muistutti Suomen olevan edel-Hän korosti illan aikana erityisesti osaa-kaisuja muun muassa loppusijoituskapselinme tämän hetken ongelmia”, Äikäs miettileen hallituksen päättämässä aikataulussa,van henkilöstön merkitystä loppusijoitus-ja bentoniittisaven osalta. Havainnekuviensuomalaisten etenemistä loppusijoituksenjonka mukaan loppusijoitus alkaisi vuonnahankkeessa. Posivassa on tällä hetkellä noinavulla vieraat saivat käsityksen siitä, miteneturintamassa.MITÄ MIELTÄMikä Posivan töissä Olkiluodossa kiinnostaa?Raija Rehelmä:”Loppusijoitus kiinnostaakokonaisuudessaan,kun asuuitse täällä vakituisesti.Kiinnostaa tietää,miten työt etenevätja mitä uuttakuuluu. Tietoa saaaika paljon.”Raine Rehelmä:”Aikataulut ihmetyttävät,tosin enemmänuuden voimalanosalta. Täälläasuvana perustietoatöistä on saanut,mutta erilaisista tapahtumista,kutenasukasillasta, tuleesitä paljon lisää.”Sirkka Sihvo:”Koko loppusijoituskiinnostaa jaarveluttaakin, kunasuu itse saarella.Valaisevaa hyvää tietoasaatiin asukasillanaikana.”Pertti Sydänoja:”Kiinnostaa nähdä,miten työt edistyvätja tuleeko mitäänyllättävää esille.Maallikon tarpeisiintietoa on tullut ihanriittävästi.”

tutkiiKUVAT: HANNU HUOVILAKivilajit esilläOlkiluodon kesäviikoillaVesi jäähdyttää käytettyä polttoainetta ja toimii säteilysuojana. Polttoaineniput siirretään veden alla kuljetussäiliöstä varastoaltaan telineisiin, joissaniitä säilytetään loppusijoitukseen saakka.Vuosikymmeniä veden allaPolttoainenippuja säilytetään jasiirretään ennen loppusijoitustaaina veden alla. Välivarastossa niputjäähtyvät vesialtaissa vuosikymmentenajan.Vesi on oleellinen elementti käsiteltäessäkäytettyä polttoainetta, sillä se jäähdyttääpolttoainetta nopeasti ja toimii tehokkaanasäteilysuojana.Reaktorista poistettaessa käytetty uraanipolttoaineon voimakkaasti radioaktiivista jatuottaa paljon lämpöä. Vuodessa sen aktiivisuusvähenee sadasosaan.Fissioreaktion ollessa käynnissä polttoaineenlämpötila on noin 500 astetta. Vesialtaidentehokkaan jäähdytyksen avulla polttoainenippujenlämpötila saadaan asettumaanlähelle huoneenlämpöä.Reaktorihallin altaissa vesi on 25–30-asteista.Vedestä on poistettu suola kokonaan,ja muutenkin altaiden vesiä pidetäänsuodatuksen avulla mahdollisimman puhtaina.Käytetty polttoaine siirretään välivaras-Eurajoen markkinat keräsi elokuun puolivälissäennätysyleisön. Näytteilleasettajiakinoli paikalla yli sata.Posivan näyttelyteltassa oli esillä syvältäkalliosta kairattuja kairasydännäytteitä, loppusijoituskapselinpienoismalli sekä valokuviaOlkiluodon alueesta ja ONKALOsta.Posivan teltassa markkinaväkeä kävi karkeidenarvioiden mukaan 550. Posiva järjestitoon, kun sen lämmöntuotanto ja säteilyovat pienentyneet riittävästi. Ennen siirtoapolttoaine on seisonut reaktorihallin altaissanelisen vuotta. Välivarastoon siirrettävänpolttoainenipun lämmöntuotto on noin 500wattia.Välivarastossa on tällä hetkellä polttoainenippuanoin 5 500 kappaletta. Vuonna1986 rakennettuun varastoon mahtuu kaikkiaanreilu 7 000 nippua.RUTIINEILLAHYVÄT PUOLENSAVanhimmat niput ovat olleet välivarastossaparisenkymmentä vuotta. Kaikkien polttoainenippujenhistoria on dokumentoitu, jotenniiden siirtoja ja muita tapahtumia voidaantarvittaessa selvittää jälkikäteen.Reaktorihallissa ja välivarastossa seisovistanipuista on valittu muutamia testinippuja,joita tutkitaan säännöllisin väliajoin.Niiden avulla halutaan mitata muun muassasitä, miten pitkäaikainen säilytys vaikuttaapolttoaineen ominaisuuksiin.markkinoilla tietokilpailun, johon suurin osakävijöistä innostui ottamaan osaa.Kysymykset koskivat loppusijoituskapselinvalmistusmateriaalia, loppusijoitettavienkapseleiden lukumäärää nykyisten suunnitelmienmukaan sekä Olkiluodosta kairatuistakairasydännäytteistä muodostuvanjonon pituutta.Kilpailulipukkeita täytettiin yhteensä 440,Polttoainenippujen siirto reaktorirakennuksenvesialtaista välivarastoon on tarkastimääriteltyä ja valvottua. Siirrolle ja siinäkäytettäville laitteistoille on asetettu tarkatreunaehdot ja kaikki ohjeistot on hyväksytettyviranomaisilla.”Polttoaineensiirto on positiivisella tavallarutiininomaista. Siinä ei tarvitse miettiä,miten asiat pitäisi tehdä. Jos rutiineihin tuleepoikkeuksia, toiminta keskeytetään. Senjälkeen tutkitaan, voidaanko toimia jollakintoisella tavalla”, polttoaineteknikko MaunoVäisänen TVO:sta kertoo.Käytetyn polttoaineen siirtoon käytetäänsiirtosäiliötä, johon mahtuu 41 nippua. Yksisiirto-operaatio kestää 4–5 päivää ja siihenosallistuu kymmenkunta ihmistä.Turvallisen siirron perustana on se, ettäpolttoaineniput ovat koko siirron ajan vedenalla ja laitteistot toimivat suunnitellusti.Jokaisesta siirrosta lähetetään etukäteenSäteilyturvakeskukseen suunnitelma,jossa kerrotaan, mitä siirretään ja milloin.Siirrettävistä nipuista mitataan säteilyarvojasiirron kaikissa vaiheissa.Posivan teltassa osallistuttiin innokkaasti tietokilpailuuntäysin oikeita rivejä oli alle kahdes sakymmenessä.Tietokilpailun pääpalkinnon, kahden hengenyöpymisen Vierastalo Wuojoella, voittikaikkiin kysymyksiin täysin oikein vastannutLeena Rinne. Arpaonnea kokivat myös IrmeliVihreäluoto ja Jouko Penttinen, jotkavoittivat syksyn iltoihin tunnelmaa tuovat kivituikut.Onnittelut voittajille!Olkiluodon kesäviikoilla kävi tänä vuonna1 700 vierailijaa. Kesäviikoilla käyneidenoli mahdollisuus tutustua vierailukeskuksennäyttelyyn sekä opastetulla bussikierroksellaOlkiluodon alueeseen. Kierroksen lopuksivierailijat kävivät voimalaitosjäteluolassa jasiellä Po sivan kallioperänäyttelyssä, jonkaon tarkoi tus ilahduttaa vierailijoita myöstulevaisuudessa. Näyttelyssä pääsee tutustumaankuuteen suomalaiseen kivilajiin:graniittiin, pegmatiittiseen graniittiin, rapakivigraniittiin,diabaasiin, Satakunnan hiekkakiveenja suonigneissiin. Olkiluodon kallioperässäesiintyy graniittia, diabaasia jasuonigneissiä.Kallioperänäyttelyssä vierailevat voivat havaita,että näyttelyn kivet ovat muodostuneeteri tavoin. Esittelykivet kuuluvat kolmeeneri kivilajiryhmään: magmakiviin, sedimenttikiviinja metamorfi siin kiviin.Magmakivet syntyvät sulan kiviainekseneli magman kiteytyessä maankuoren syvyyksissätai maanpinnalla. Sedimentit ovat sekundäärikiviä,jotka muodostuvat maanpinnallarapautuneiden kivilajien rapautumistuotteistakivettymällä. Metamorfi set kivilajitsyntyvät kivilajien uudelleenkiteytyessäeli metamorfoituessa korkeiden lämpötilojentai suurten paineiden vaikutuksesta.NIMITYKSIÄJUSSI PARTANENElsa Salonen (vas.) sekä Silja ja Leo Into tutustuivatsuomalaiseen kiveen Posivan kallioperänäyttelyssäOlkiluodossa.FM Heta Lampinen on nimitettygeologiksi TutkimusosastonGeologianja geofysiikan toimintoon.Hän hoitaaONKALOn geologistakartoitusta sekäkartoitusmenetelmienkehittämistä.Iktyonomi Jari Siltanen on nimitettytutkimusavustajaksi TutkimusosastonHydrologian ja geokemiantoimintoon. Hänentehtäviinsä kuuluvatympäristönseurantaanja pohjavesitutkimuksiinliittyvätnäytteenotot sekänäihin liittyvät avustavattyöt.Posivan tietokilpailussa haettiinvastauksia loppusijoituskapselinvalmistusmateriaaliin,loppusijoitettavien kapseleidenlukumäärään sekä kairasydännäytteistämuodostuvan jononpituuteen.TIMO SEPPÄLÄTietokilpailun vastaukset1) Loppusijoituskapseli on valmistettupallografi ittiraudasta ja kuparista.2) Nykysuunnitelmien mukaan kapseleitaloppusijoitetaan Olkiluotoon noin2 800 kpl.3) Kaikista Olkiluodosta kairatuistakairasydännäytteistä muodostuvan jononpituus olisi noin 30 000 metriä.TkT Marja Vuorio on nimitetty tutki -muskoordinaattoriksi TutkimusosastonPitkäaikaisturvallisuus toimintoon.Hänentehtäviinsä kuuluvatmuun muassa sementtipohjaistenaineidenkemian tutkimuksetsekä sementtienlisäaineidentutkimukset.

tutkiiKilometreittäinkaapelia ONKALOonJUSSI PARTANENProjekti-insinööri Antero Hietikko sanoo, että ONKALOn sähköistämisessä kiinnitetään erityistähuomiota turvallisuusvaatimuksiin. Etusijalla on ehkäistä mahdollinen tulipalo tunnelissa.ONKALOon vedetään 200 kilometriäkaapelia ja 15 kilometriäkaapelihyllyä. Maanalaisen tutkimustilansähköistäminen vaatiinoin 50 sähkökeskusta ja samanverran tietoliikennekaappeja.ONKALOn käytön ja turvallisuuden varmistamiseksimaan alle asennetaan suuri määräerilaisia sähkö- ja tietoliikennejärjestelmiä.Tarvitaan muun muassa valaistus- javalvontajärjestelmiä sekä varmentavia sähkönjakelujärjestelmiä.ONKALOn koko pituudelletulee myös Suomen viranomaisradioverkkoVIRVE sekä langaton lähiverkko(WLAN) tunnelissa olevien henkilöiden paikantamistavarten.Sähköjärjestelmissä varaudutaanONKALOn tutkimustilojen mahdolliseenlaajentamiseen tulevaisuudessa loppusijoitustiloiksi.Syvällä maanalaisessa tilassa, jossaetäisyydet ovat pitkiä, on sähköistyksessäkintehtävä poikkeuksellisia ratkaisuja.Pääsähkösyötön jakelujännite ONKALOontulee olemaan 20 kilovolttia, ja alas asennetaanlukuisia jakelumuuntajia.ETUSIJALLA LAATUJA TURVALLISUUSProjekti-insinööri Antero Hietikko TVO:stasanoo, että ONKALOn sähköistämisessäkorostuvat korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset.Ajotunnelin pohjalle tehdäänbetoninen kaapelikanava, jonne sijoitetaanvarmistusyhteyksiä häiriötilanteiden turvaksi.Tärkeitä toimintoja varmistetaan katkeamattomillasähkönsyöttöjärjestelmillä (UPS)ja diesel generaattoreilla.”Työtä tehdään syvällä ja etäisyydet ovatpitkiä. Myös vino lattia asettaa omat haasteensa”,Hietikko miettii.Turvallisuudessa kiinnitetään erityistähuomiota paloturvallisuuteen. ONKALOssakulkee koko pituudella valokuitutekniikallatoteutettu lämpökaapeli, joka tunnistaa oikeanpalopaikan. Nykyaikaisesta paloturvallisuusjärjestelmästäpalopaikka voidaan paikantaamuutaman metrin tarkkuudella graafisestiPC-näytölle maan pinnalle.Turvallisuutta varmistetaan maanalaisessatutkimustilassa myös sillä, että jokaiseenajoneuvoon ja ihmiseen kiinnitetään paikannustunnistimet.ONKALOssa käytettävätkaapelit ovat halogeenittomia ja kaikkimetalliosat valmistetaan ruostumattomastateräksestä.TIETO KERÄTÄÄNVALVOMOONONKALOn sähköistysurakka on jaettu tässävaiheessa kolmeen osaan. Ensimmäisessävaiheessa rakennettiin työmaa-alueelle tunnelitekniikkarakennusja huolehdittiin alueensähköistyksestä.Toisessa vaiheessa tehtiin sähkötöitäONKALOn suuaukolta 1 900 metrin matkalle.Kakkosvaihe on saatu alkusyksyn aikanakäytännössä valmiiksi. Sähkö 3 -urakka,jossa sähköistystä jatketaan 1 900 metristä2 900 metriin, aloitetaan heti kakkosvaiheenperään.”Sähkötyöt etenevät louhinnan ehdoilla.Sähköjärjestelmiä on asennettu noin kilometrilouhinnan perässä”, Hietikko summaa.ONKALOsta tuleva informaatio ohjataantunnelitekniikkarakennuksessa olevaan valvomoon.Syksyn aikana valvomoon keskitetääntoimintoja aiempaa enemmän, kunmuun muassa paloilmoitinjärjestelmä otetaankäyttöön. Myös mahdolliset jatkohälytyksetlähtevät valvomosta.Alkusyksystä ONKALOn ajoluiskan vieressäotettiin käyttöön digitaalinen informaatiotaulu.Sen avulla ohjataan liikennettäja jaetaan tietoa esimerkiksi ONKALOn turvallisuuteenja olosuhteisiin liittyen.Henkilökuilun nousunporauskäynnistyy”Posiva tutkii”ONKALOssa aloitetaan henkilökuilun nousunporaustyötsyyskuun lopulla. Tätä vartenon injektoitu henkilökuilun alue tasovälillä-1 – -180.Syyskuun puolivälissä ONKALOn louhintaoli edennyt noin 2 350 metrin paalulle.Lou hintatyöt ovat sujuneet aikataulussa ennakkosuunnitelmienmukaisesti. ONKALOnruiskubetonointi on menossa 2 000 metrinpaalulla. Syksyn aikana maanalaisessa tutkimustilassajatketaan louhintakokeita.Kokeita tehdään muuttamalla poraus- japanostuskaaviota.”Testaamme, miten hienovaraisesti tunneliavoidaan louhia ja kuinka paljon ympärilläoleva kallio rikkoutuu”, Posivan rakennusvalvojaKimmo Lehtola kertoo.Alkukesästä tehtyjen louhintakokeiden tuloksiaodotetaan loppuvuoden aikana.ONKALO imee200 kilometriäkaapeliaPOSIVA OY:N TIEDOTUSLEHTI 4/2007 ■ Posiva Oy, 27160 Olkiluoto ● Puh. (02) 837231 ● www.posiva.fiPäätoimittaja: Timo Seppälä ● T oimitus ja taitto: Viestintä-Paprico ● www.paprico.fi