Periaatepäätöshakemus käytetyn ydinpolttoaineen ... - Posiva

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8)13.3.2009VALTIONEUVOSTOLLEPERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS-LAITOKSEN LAAJENTAMISEKSI LOVIISA 3 -YKSIKKÖÄ VARTENHakemusPosiva Oy hakijana pyytää jäljempänä esitetyin perustein ydinenergialain nojallavaltioneuvoston periaatepäätöstä siitä, että Posiva Oy:n Eurajoen Olkiluotoonsuunnitteleman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminenkäsittämään myös Fortum Power and Heat Oy:n Suomeen suunnitteleman Loviisa 3-ydinvoimalaitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on yhteiskunnankokonaisedun mukainen.Hakemuksen taustaPosiva Oy:n Eurajoen Olkiluotoon suunnitteleman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksenrakentamista koskevat periaatepäätökset tehtiin valtioneuvostossa21.12.2000 ja 17.1.2002. Eduskunta jätti ne voimaan. Vuonna 2000 tehty periaatepäätöskoskee Suomen neljän käytössä olevan ydinvoimalaitosyksikön (Fortum Powerand Heat Oy:n Loviisa l ja 2 sekä Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 1 ja 2) toiminnassasyntyvää käytettyä ydinpolttoainetta, jonka uraanimäärä kokonaisuudessaan onenintään noin 4000 tonnia. Vuonna 2002 tehty periaatepäätös loppusijoituslaitoksenrakentamisesta laajennettuna koskee Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 3 -yksikönkäytettyä ydinpolttoainetta, mikä tarkoittaa enintään 2500 tonnia uraania. Laajennettuunloppusijoituslaitokseen sijoitettavan käytetyn ydinpolttoaineen kokonaisuraanimääräon siten noin 6500 tonnia.Posiva Oy on jättänyt 25.4.2008 periaatepäätöshakemuksen käytetyn polttoaineenloppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön käytettyäpolttoainetta varten, määrältään enintään noin 2500 tonnia uraania. Tämän laajennuksenjälkeen loppusijoituslaitokseen sijoitettavan käytetyn polttoaineen kokonaisuraanimääräksitulisi siten noin 9000 tonnia.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 2 (8)13.3.2009Nyt esitettävä loppusijoituslaitoksen laajennus kattamaan myös Loviisa 3:n tuottamakäytetty ydinpolttoaine merkitsee loppusijoituslaitoksen kapasiteetin lisäämistä enintäännoin 3000 tonnilla uraania. Näin ollen loppusijoituslaitoksen rakentaminen tämänhakemuksen ja Olkiluoto 4:n käytettyä polttoainetta koskevan hakemuksen mukaisestilaajennettuna merkitsisi enimmillään 12 000 uraanitonnin loppusijoittamista. Laajennettukapasiteetti 12 000 tonnia uraania ottaa konservatiivisesti huomioon laitosyksiköidensuunniteltuihin käyttöikiin mahdollisesti tehtävät muutokset.Uusien säädösten vaikutus loppusijoitusta koskevaan terminologiaanYdinenergialain 1.6.2008 voimaan tulleen muutoksen nojalla 27.11.2008 annetussavaltioneuvoston asetuksessa ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (736/2008) käytetään ydinjätelaitokselle ja loppusijoituslaitokselle uusia määritelmiä, jotkaeivät vastaa tässä periaatepäätöshakemuksessa käytettyä terminologiaa. Hakemuksessaja sen liitteissä liitettä 8 lukuun ottamatta tarkoitetaan loppusijoituslaitoksellakapselointilaitoksen ja maanalaisten loppusijoitustilojen muodostamaa kokonaisuutta,joka uuden määritelmän mukaan koostuu kahdesta ydinjätelaitoksesta. Selvyydenvuoksi tässä hakemuksessa käytetään samaa terminologiaa kuin huhtikuussa 2008jätetyssä periaatepäätöshakemuksessa ja tähän hakemukseen liittyvässä ympäristövaikutustenarviointiselostuksessa, joka sekin on laadittu ennen em. valtioneuvostonasetuksen antamista. Hakemuksen liite 8 käyttää em. uuden asetuksen terminologiaa,koska siinä tarkastellaan asetuksessa määriteltyjen turvallisuusvaatimusten täyttymistä.PerustelutHakijaHakija on Posiva Oy (Posiva), jonka omistavat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) jaFortum Power and Heat Oy, joka on Fortum Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö (seuraavassaFortum). Posivan päätehtävänä on suunnitella ja toteuttaa omistajiensaTVO:n ja Fortumin Suomessa käynnissä ja rakenteilla olevien sekä Suomeen suunnittelemienuusien ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus eli sijoittaminenpysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomen kallioperään.Suomessa jokaisen ydinjätteen tuottajan on itse huolehdittava kaikista tuottamistaanydinjätteistä, käytetty ydinpolttoaine mukaan luettuna, aina loppusijoitustilan sulkemiseensaakka ja vastattava kaikista tuottamiensa ydinjätteiden huollon kustannuksista.Sen jälkeen kun ydinenergialaki muutettiin vuonna 1994 siten, että käytetyn ydinpolttoaineenhuollossa ainoaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi jäi loppusijoitus Suomeen,TVO ja Fortum (silloin Imatran Voima Oy) sopivat yhteistyöstä. Yhteistyötähoitamaan perustettiin vuonna 1995 Posiva Oy, joka omistajiensa sopimuksen mukaisestion hyödyntänyt ennen Posivan perustamista TVO:ssa tehtyjen loppusijoitustutkimustentulokset. Myös viranomaiset hyväksyivät Posivan hoitaman yhteistyön jasen pohjana olevat yhtiöiden väliset sopimusjärjestelyt perustaksi TVO:n ja Fortumin

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 3 (8)13.3.2009lainmukaiselle huolehtimis- ja varautumisvelvollisuuden täyttämiselle ja raportoinnille.TVO:n käynnistäessä Olkiluoto 3 -laitosyksikön valmistelun ja rakentamisen yhteistyösopimuksiatäydennettiin vastaavasti vuosina 2000 ja 2003. Tällöin sovittiinmuun muassa, että uutta laitosyksikköä käsitellään huolehtimisvelvollisuuden toteuttamisessaja varautumisessa ydinjätehuollon kustannuksiin kuten itsenäistä jätehuoltovelvollista.Samoja periaatteita sovittiin noudatettaviksi myös mahdollisille uusilletoimintaan liittyville yksiköille. Siinä vaiheessa kun päätökset Loviisa 3 -laitoshankkeestatehdään, tarkoituksena on liittää myös Loviisa 3:n käytetyn polttoaineenhuolto nykyisiin loppusijoitusjärjestelyihin. Vastaavasti on tarkoitus menetellä vireilläolevan Olkiluoto 4 -hankkeen kohdalta.Tarkemmat tiedot hakijasta ja hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta onesitetty hakemuksen liitteissä 1, 2 ja 3. Hankkeen taloudellisia toimintaedellytyksiä jaliiketaloudellista kannattavuutta on selvitetty liitteessä 5 ja yleispiirteistä rahoitussuunnitelmaaliitteessä 6. Taloudelliset toimintaedellytykset ja hankkeen rahoitusperustuvat siihen, että TVO ja Fortum maksavat Posivan päätoimialan eli käytetynpolttoaineen loppusijoituksen kustannukset ja sisällyttävät ne ydinjätehuollon tuleviinkustannuksiin varautumisessaan ja maksaessaan ydinjätehuoltomaksuja valtionydinjätehuoltorahastoon.Loppusijoituslaitoksen laajentamishankkeen tausta ja tarpeellisuusKäytetty ydinpolttoaine katsotaan Suomessa ydinenergialain mukaan ydinjätteeksi.Vuonna 1994 tehdyn ydinenergialain muutoksen mukaisesti Suomessa syntyneetydinjätteet on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavallaSuomeen. Suomessa tapahtuvan loppusijoituksen ja sen sijaintipaikan valintaantähtäävän kokonaisohjelman tavoitteet ja aikataulu on alun perin määritelty valtioneuvoston10.11.1983 tekemässä päätöksessä ydinjätehuollon tutkimus-, selvitys- jasuunnittelutyön tavoitteista.Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos on ydinenergialaissa tarkoitettu yleiseltämerkitykseltään huomattava ydinlaitos. Laitoksen toteuttaminen edellyttää valtioneuvostonperiaatepäätöstä siitä, että laitos on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.Nykyisen ydinenergialain vuonna 1988 tapahtuneen voimaantulon jälkeen vuoden1983 päätökseen sisältyvät tavoitteet on saatettu TVO:ta ja Fortumia velvoittaviksikauppa- ja teollisuusministeriön päätöksillä 19.3.1991 ja 26.9.1995. Päätösten aikataulujatarkistettiin 23.10.2003 siten, että TVO:n ja Fortumin tulee joko erikseen,yhdessä tai Posivan välityksellä varautua esittämään vuoden 2012 loppuun mennessäloppusijoituslaitosta koskevaa rakentamislupaa varten tarvittavat selvitykset ja suunnitelmasiten, että loppusijoitus on mahdollista aloittaa vuonna 2020. YdinvoimalaitosyksikköOlkiluoto 3:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus alkaa nykyisten suunnitelmienmukaan vasta 2060-luvulla. Suunnitteilla olevan Olkiluoto 4:n käytetyn polttoaineenloppusijoitus ajoittuisi samoin alkamaan 2060-luvulta.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 4 (8)13.3.2009Uuden voimalaitosyksikön Loviisa 3 käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus tapahtuusuunnilleen samanaikaisesti Olkiluoto 3:n ja Olkiluoto 4:n käytetyn polttoaineen loppusijoituksenkanssa. Jos Loviisa 3:n sulkeminen tapahtuu myöhemmin kuin Olkiluoto3:n tai Olkiluoto 4:n, loppusijoitustoiminta jatkuu vastaavasti kauemmin. Tällöinmyös loppusijoituslaitoksen sulkeminen tapahtuu vastaavasti myöhempänä ajankohtana.Sen jälkeen kun eduskunta on mahdollisesti jättänyt voimaan myönteisen periaatepäätöksenydinvoimalaitosyksikkö Loviisa 3:n osalta, voi Fortum tehdä sitä koskevanja hankkeen käynnistämisen mahdollistavan investointipäätöksen. Hankkeen käynnistyttyäalkaa myös ydinjätehuoltovelvollisuuden täyttäminen. Posiva ottaa Loviisa 3:nTKS-raportteihinsa, ja käyttölupavaiheessa Loviisa 3:n käytetty ydinpolttoaine otetaanmukaan ydinenergialain mukaisiin kustannuslaskelmiin ja taloudelliseen varautumiseen.Käytännön jätehuoltotoimien alkamisen vuoksi jätehuoltovelvolliset ja Posivapitävät perusteltuna, että myös loppusijoituslaitoksen laajentamisen periaatepäätöskäsiteltäisiin samanaikaisesti ydinvoimalaitosyksikön periaatepäätöshakemuksenkanssa, kuten tehtiin Olkiluoto 3:n periaatepäätöstä käsiteltäessä.Loppusijoituslaitoksen laajentamishankkeen yleinen merkitysLoppusijoituslaitoksen laajentamishankkeen yleistä merkitystä ja tarpeellisuutta Olkiluodonja Loviisan ydinvoimalaitosten ydinjätehuollon kannalta on käsitelty liitteessä4. Laajentaminen mahdollistaa osaltaan huolehtimisvelvollisuuden vastuullisen hoitamisen.Jo loppusijoituslaitoksen aikaisemmin tapahtuneissa periaatepäätöskäsittelyissäon todettu, että suunniteltu loppusijoituksen periaateratkaisu täyttää sekä Suomenlainsäädännön vaatimukset että ydinjätehuollolle kansainvälisestikin asetetut yleisettoteutusperiaatteet. Nämä yleiset periaatteet ja velvoitteet on esitetty mm. syksyllä1997 allekirjoitetussa kansainvälisessä yleissopimuksessa käytetyn ydinpolttoaineenja radioaktiivisten jätteiden huollosta. Loppusijoitusratkaisu vapauttaa tulevat sukupolvetjatkuvasta huolehtimisvelvollisuudesta, jonka käytetyn polttoaineen väliaikaiseksitarkoitettu säilytys valvotuissa varastoissa aiheuttaisi. Toisaalta se ei lopullisestiestä tulevia sukupolvia ryhtymästä toisenlaisiin ratkaisuihin, mikäli perusteltua aihettailmenisi.Loppusijoitushankkeen jatkototeutus ja turvallisuuden arviointiLoppusijoituslaitokselle haetaan aikanaan valtioneuvostolta ydinenergialain mukaisetrakentamis- ja käyttöluvat. Sen jälkeen kun nyt haettavalle laajennukselle on saatuperiaatepäätös, on laitosta tarkasteltava kokonaisuutena siten, että tietyt laitososat ovaterilaisille polttoainetyypeille yhteisiä, kuten kapselointilaitos, yhteystunnelit ja kuilut.Kuitenkin toiset laitososat, kuten sijoitustunnelit, ovat kullekin polttoainetyypille ja eriydinvoimalaitosyksiköiden polttoaineelle erillisiä. Rakentamis- ja käyttölupavaiheisiinliittyvät omat lausuntopyyntö- ja kuulemismenettelyt. Hankkeen edellyttämätluvat ja päätökset on tarkemmin esitetty hakemuksen liitteenä 12 olevassa YVA-lainsäädännönmukaisesti laaditussa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 5 (8)13.3.2009Ydinenergialain mukaisen päätöksenteon ja lupajärjestelmän periaatteena on, ettäturvallisuuden arviointi jatkuu ja tarkentuu koko ajan. Lopulliset käytönaikaiset turvallisuusarviottehdään vasta käyttölupaa haettaessa ja lopulliset pitkäaikaisturvallisuuttakoskevat arviot sulkemisvaiheessa.Loppusijoituslaitoksen kuvaus; laajennuksen vaikutusLoppusijoituslaitos koostuu maan päälle rakennettavasta kapselointilaitoksesta apu- jaoheistiloineen sekä syvälle kallioperään louhittavista loppusijoitustiloista. Pääpiirteinenkuvaus loppusijoituslaitoksen teknisistä toimintaperiaatteista on esitetty hakemuksenliitteessä 7. Loppusijoituksen tekninen toteutus säilyy samana laajennuksesta huolimatta.Kapselointilaitoksen kapasiteetti riittää myös Loviisa 3:n käytetylle polttoaineelle.Polttoainemäärän lisäys vaatii lisää sijoitustunneleita. Kapselin yksityiskohtainenrakenne määräytyy valitun laitostyypin ja sen polttoaineen mukaan.Loppusijoituslaitoksen rakentamisvaiheen on suunniteltu alkavan noin vuonna 2014 jakäyttövaiheen vuonna 2020. Rakentamislupahakemusta varten tarvittavan kallioperätiedonhankkimiseksi loppusijoitussyvyydeltä Posiva louhii parhaillaan ONKALOksinimettyä tutkimustunnelia. Tutkimustasolle runsaan 400 metrin syvyyteen on tarkoituspäästä vuonna 2009.Loppusijoituslaitoksen sijaintipaikka; laajennuksen vaikutusLoppusijoituslaitoksen paikaksi valittiin valtioneuvoston vuonna 1983 tekemän päätöksenaikatavoitteiden mukaisesti Eurajoen Olkiluoto. Sijaintipaikan valinta perusteineenesitettiin periaatepäätöshakemuksessa vuonna 1999. Nyt haettava laajennusvaikuttaa lisäävästi kalliotilojen tarpeeseen. Lisätarve on otettu huomioon loppusijoituslaitostasuunniteltaessa. Olkiluodon loppusijoituspaikan ominaisuuksien jasoveltuvuuden tutkimuksia ja selvitystöitä on jatkettu koko ajan aikaisempien periaatepäätöshakemustenjälkeen tavoitteena rakentamislupahakemus ja loppusijoitustilojenkäytännön toteutus.Liitteissä 9, 10 ja 11 on selvitetty mm. sijaintipaikan omistus- ja hallintasuhteita,asutusta, muita toimintoja, kaavoitusjärjestelyjä, sopivuutta ja maankäytölle aiheutuviarajoituksia.Loppusijoituslaitoksen turvallisuus ja ympäristövaikutukset; laajennuksen vaikutusKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen suunnittelussa tavoitteena on radioaktiivistenaineiden eristäminen elollisesta luonnosta niin kauan, että niistä ei voiaiheutua terveys- tai muita haittoja. Suunnittelussa otetaan huomioon ennustettavissaolevat ja mahdollisiksi arvioidut muutokset luonnonoloissa ja näiden muutostenvaikutukset loppusijoituslaitoksen rakenteissa käytettävien aineiden ja ympäröivänkallioperän käyttäytymiseen. Käytännössä suunnittelutavoite toteutetaan sijoittamallakäytetty ydinpolttoaine moninkertaisten, toisiaan täydentävien mutta toisaalta toisistaanmahdollisimman riippumattomien esteiden sisään. Tällaisia ovat mm. poltto-

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 7 (8)13.3.2009aatepäätöksiä edelsi pitkäaikainen selvitystyö. Loppusijoituslaitoksen yksityiskohtainentutkimus, kehitys ja suunnittelu ovat meneillään säädetyn aikataulun mukaisesti.Kaikki turvallisuuteen, ympäristönäkökohtiin, tekniikkaan ja talousnäkökohtiinliittyvät edellytykset ovat olemassa loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi kattamaanhakijan omistajayhtiön Fortumin uuden ydinvoimalaitosyksikön, Loviisa 3:n, käytettypolttoaine määrältään 3000 tonnia uraania. Tämän seurauksena laitoksen kokonaiskapasiteetiksitulee 12000 tonnia uraania, kun otetaan huomioon, että Posivan huhtikuussa2008 jättämän periaatepäätöshakemuksen nojalla laitoksen kapasiteetiksi onsuunniteltu 9000 tonnia uraania.TVO:n Olkiluoto 3 -voimalaitosyksikön periaatepäätösvaiheen menettely, jossasamanaikaisesti käsiteltiin Olkiluoto 3:n periaatepäätöshakemus ja Posivan periaatepäätöshakemusloppusijoituslaitoksen laajentamiseksi kattamaan Olkiluoto 3:n käytettypolttoaine, on perusteltu ja jatkossakin soveltamiskelpoinen.Fortum on hakenut 5.2.2009 periaatepäätöstä Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikönrakentamiseksi. Posiva hakee periaatepäätöstä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksenlaajentamiseksi Loviisa 3:n käytetyn polttoaineen edellyttämällekapasiteettilisäykselle. Posiva hakee periaatepäätökselle voimassaoloaikaa siihen asti,jolloin ydinenergialain mukainen lupa loppusijoituslaitoksen rakentamiseen Loviisa3:n käytetyn polttoaineen loppusijoitustilat mukaan lukien myönnetään.Eurajoki, 13. maaliskuuta 2009POSIVA OYEero PatrakkaTimo Äikäs

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 8 (8)13.3.2009LiitteetLiite 1Liite 2Liite 3Liite 4Liite 5Liite 6Liite 7Liite 8Liite 9Liite 10Liite 11Liite 12ALiite 12BLiite 13KaupparekisterioteJäljennös yhtiöjärjestyksestä ja osakasrekisteristäSelvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksestaSelvitys hankkeen yleisestä merkityksestä sekä sen tarpeellisuudesta mm. ydinjätehuollonkannaltaSelvitys hakijan taloudellisista toimintaedellytyksistä ja ydinlaitoshankkeen liiketaloudellisestakannattavuudestaYdinlaitoshankkeen yleispiirteinen rahoitussuunnitelmaPääpiirteinen kuvaus suunnitellun loppusijoituslaitoksen teknisistä toimintaperiaatteistaSelvitys loppusijoituslaitoksessa noudatettavista turvallisuusperiaatteistaPääpiirteinen selvitys loppusijoituslaitoksen suunnitellun sijaintipaikan omistus- jahallintasuhteistaSelvitys loppusijoituslaitoksen suunnitellun sijaintipaikan ja sen lähiympäristönasutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistäArvio suunnitellun sijaintipaikan sopivuudesta tarkoitukseensa ja ydinlaitoksensijoittamisesta aiheutuvista rajoituksista maankäytölle lähiympäristössäYmpäristövaikutusten arviointia koskevan lain mukaan laadittu arviointiselostusSelvitys suunnitteluperusteista, joita hakija aikoo noudattaa ympäristövahinkojenvälttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksiPääpiirteinen selvitys hakijan suunnitelmista ja käytettävissä olevista menetelmistäydinjätehuollon järjestämiseksi

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 1MAALISKUU 2009 1 (1)KAUPPAREKISTERIOTE

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 2MAALISKUU 2009 1 (1)JÄLJENNÖS YHTIÖJÄRJESTYKSESTÄ JA OSAKASREKISTERISTÄ

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 3MAALISKUU 2009 1 (3)SELVITYS HAKIJAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA ASIANTUNTEMUKSESTA1 YleistäPosiva Oy:n (Posiva) päätehtävänä on suunnitella ja toteuttaa Teollisuuden VoimaOyj:n (TVO) Olkiluodon ja Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitostenkäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Loppusijoituksen suunnittelussa Posivankäytettävissä on Posivan ja sen omistajien palveluksessa olevan henkilöstön asiantuntemussamoin kuin lukuisten yhteistyökumppanien ja kansainvälisten verkostojenkautta saavutettava asiantuntemus.2 Posiva Oy:n henkilöstöPosivan palveluksessa olevan henkilöstön määrä ja rakenne on kehittynyt yhtiön toiminnanlaajenemisen mukana. Vuoden 1998 lopussa Posivan palveluksessa oli yhteensä30 henkilöä ja henkilömäärä on noussut yhteensä 83:een vuoden 2008 loppuunmennessä. Valtaosalla posivalaisista on joko tekninen tai matemaattis-luonnontieteellinenperuskoulutus. Henkilöstöstä 54 työskenteli tutkimus- ja kehitystehtävissä yhtiöntutkimus- ja tekniikkaosastoilla. Tutkimus- ja kehitystoimintaan osallistuneista teknisentai luonnontieteellisen tutkijakoulutuksen saaneita oli yhteensä 10 (6 tohtoria ja 4lisensiaattia) ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita yhteensä 30 (kuva 3-1).Posivalaisten peruskoulutus koulutusasteittain31.12.20081.8.2005 voimaan tulleen opetusministeriönkoulutusluokituksen mukaisestiTieteellinen jatkotutkintoAlempi korkeakoulututkinto/AMK-tutkintoToisen asteen tutkintoYlempi korkeakoulututkintoKorkea-asteen tutkintoOppivelvollisuuskoulutus49 %16 %7 %13 %12 %2 %Kuva 3-1. Posivalaisten peruskoulutus koulutusasteittain13%:lla henkilöstöstä on yli 20 vuoden työsuhde ja 27 %:lla yli 10 vuoden työsuhdePosivan tai sen omistajien palveluksessa. Työsuhteen kesto vuonna 2008 oli keskimäärin8 vuotta.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 3MAALISKUU 2009 2 (3)Osaamisen kehittämisessä on panostettu viime vuosina erityisesti räätälöityyn peruskoulutukseenhenkilöstön perusvalmiuksien varmistamiseksi. Vuonna 2008 kaikestakoulutuksesta oli 60 % Posivan järjestämää, 28 % ulkopuolisten tahojen järjestämääkoulutusta (mm. osallistumista ydinjätehuollon kansainvälisiin koulutuksiin tai konferensseihin)ja 12 % TVO:n järjestämää koulutusta. Keskimäärin posivalainen oli vuoden2008 aikana koulutuksessa 9,4 päivää. Posivan järjestämään koulutukseen osallistuimyös ydinjätehuollon tutkimus- ja kehitystyössä mukana olevia konsultteja.Posivan henkilöstön osaamisprofiilien määrittelytyö rakentamislupaa varten tarvittavanosaamisen varmistamiseksi on meneillään. Pätevyysvaatimusten laatimisessa sovelletaanYVL-ohjeissa määriteltyjä pätevyysvaatimuksia ydinvoimalaitoksen henkilöstölle.Posivan henkilöstöresurssien kehittymisestä on tehty pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelma(kuva 3-2), jota päivitetään säännöllisin väliajoin. Henkilöstösuunnitelmassahuomioidaan erilaiset osaamistarpeet loppusijoitushankkeen elinkaaren aikanasiirryttäessä tutkimusvaiheesta rakentamisvaiheeseen, loppusijoitusvaiheeseen jasulkemisvaiheeseen.Kuva 3-2. Kaavio henkilöstön arvioidusta kehityksestä vuosina 2008–20253 Käytettävissä oleva ulkopuolinen asiantuntemusPosiva Oy hyödyntää merkittävässä määrin omistajiensa sekä ulkopuolisten konsulttienasiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyössään. TVO:n ja Fortumin henkilöstölläon pitkä kokemus ydinlaitosten käytöstä, kunnossapidosta ja muutossuunnittelusta.Posiva käyttää omistajiensa asiantuntemusta mm. loppusijoituslaitoksen eri järjestelmiensuunnittelussa.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 3MAALISKUU 2009 3 (3)4 SKB -yhteistyöPosivan ja sen osakasyhtiöiden oman työn lisäksi hankkeen edellyttämiä töitä tehdäänsuomalaisissa tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa ja konsulttiyrityksissä. Tarvittaessakäytetään myös ulkomaisia konsulttipalveluja. Periaatteena on ollut luoda ja ylläpitääyhteydet laitoksiin ja yhtiöihin, jotka edustavat mahdollisimman korkeata asiantuntemustahankkeeseen liittyvillä alueilla. Yhteistyökumppaneiden kanssa on tehtypitkäjänteistä yhteistyötä, jonka myötä Posivan käyttämille asiantuntijaorganisaatioilleon kehittynyt pitkän ajan kuluessa ydinjätehuoltoon liittyvää asiantuntemusta. Asiantuntemuksenkehittämiseksi ja varmistamiseksi on solmittu kumppanuussopimuksia.Merkittävimpiä ulkopuolisia organisaatioita, joiden asiantuntemusta Posiva on hyödyntänyttutkimus- ja kehitystyössään, ovat VTT, Svensk Kärnbränslehantering AB(SKB), Saanio & Riekkola Oy, Pöyry Environment Oy, Suomen Malmi Oy, PatriaAviation Oy, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Helsingin yliopiston radiokemianlaboratorio (HYRL). Bentoniittiin liittyvää kokeellista tutkimusta ja kehitystyötä vartenon Posivan aloitteesta perustettu vuonna 2007 B+Tech -yhtiö.Posiva Oy:llä on ollut sopimus laajasta, koko loppusijoitustoiminnan kattavasta yhteistyöstäruotsalaisen SKB:n kanssa loppusijoitusratkaisun kehittämisessä vuodesta2001 lähtien. Yhteistyön tarkoituksena on yhtiöiden osaamisresurssien käytön tehostaminenkapselointi- ja loppusijoitustekniikassa, turvallisuustutkimuksessa sekä sijoituspaikankallioperän tutkimuksissa. Yhteistyön kautta Posivalla on mahdollisuusosallistua SKB:n kapselilaboratoriossa ja maanalaisessa kalliolaboratoriossa tehtävääntutkimus- ja kehitystyöhön ja hyödyntää sen kautta saatavaa asiantuntemusta.5 Muu kansainvälinen yhteistyöSKB-yhteistyön lisäksi merkittävää yhteistyötä on tehty EU:n puiteohjelmien piirissä.Posiva on osallistunut lukuisiin EU:n puiteohjelmien loppusijoitusta käsitteleviinprojekteihin ja on myös mukana suunnittelemassa ydinjätealan eurooppalaista tutkimusyhteisöä(Technology Platform on Implementing Geologic Disposal, TP-IGD).Yhtiöllä on runsaasti yhteyksiä monien maiden ydinjätehuolto-organisaatioihin jakansainvälisiin yhteistyöjärjestöihin. Useissa tapauksissa yhteistyöstä on tehty bilateraalinentiedonvaihtosopimus. Yhtiöiden edustajia osallistuu myös ydinjätealan kansainvälistenasiantuntijaryhmien toimintaan ja se on edustettuna useissa Euroopankomission ja OECD:n ydinenergiatoimiston (NEA) ydinjäteasioita käsittelevissä pysyvissäkomiteoissa ja ryhmissä. Samoin Posivan asiantuntijoita on osallistunut Kansainvälisenatomienergiajärjestön IAEA:n toimintaan.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4MAALISKUU 2009 1 (6)SELVITYS HANKKEEN YLEISESTÄ MERKITYKSESTÄ SEKÄ SENTARPEELLISUUDESTA MM. YDINJÄTEHUOLLON KANNALTA1 Ydinjätehuollolle asetettujen vaatimusten ja organisoinnin kehitys yleisesti SuomessaSuomessa on ydinvoimalla tuotettu sähköä 1970-luvun lopulta lähtien. Välttämätönedellytys ydinenergian tuotannolle on, että syntyvistä ydinjätteistä huolehditaan siten,ettei niistä pitkälläkään aikavälillä ole vaaraa ihmiselle eikä elolliselle luonnolle.Aluksi ydinjätehuoltoa säädeltiin ydinvoimalaitosyksiköiden ensimmäisiin käyttölupiinsisällytetyillä lupaehdoilla 1950-luvulta lähtien voimassa olleen atomienergialainylimalkaisuudesta johtuen, kunnes ydinjätehuollon vastuut ja vaatimukset selkeästimääriteltiin vuonna 1988 voimaan tulleessa ydinenergialaissa. Kuitenkin jo ensimmäistenkäyttölupaehtojen yhteydessä Suomessa valittiin linja, jonka mukaan kukinvoimayhtiö jätteentuottajana ja lupavelvollisena vastaa itse ja erikseen tuottamistaanjätteistä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti aina siihen asti, kun jätteet on hyväksytystisuljettu loppusijoitettuina syvälle kallioperään tai toimitettu pysyvästi ulkomaille.Vuonna 1994 tehdyn muutoksen jälkeen periaatetta tarkistettiin vielä siten, että”ydinjätteet, jotka ovat syntyneet Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessätai seurauksena, on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetullatavalla Suomeen” (Ydinenergialain 6 a §). Vuoden 1988 ydinenergialaissa todettiinmyös, että vastuu ydinjätehuollon toteuttamisesta ja kustannuksista on jätteen tuottajilla,jotka ovat lain mukaan jätehuoltovelvollisia.Jo 1970-luvulta lähtien Suomessa on tehty tutkimus- ja kehitystyötä ydinjätehuoltoavarten. Tutkimustyön koordinointia ja tulosten julkaisemista varten ydinvoimayhtiötTeollisuuden Voima Oy (myöhemmin Teollisuuden Voima Oyj, jatkossa tässä esityksessäTVO) ja Imatran Voima Oy (myöhemmin Fortum Power and Heat Oy, jatkossatässä esityksessä Fortum) perustivat omasta aloitteestaan Voimayhtiöiden Ydinjätetoimikunnan(YJT) vastaten kuitenkin tästä huolimatta erikseen omista ydinjätteistään.Tutkimus- ja kehitystyön tuloksena TVO on rakentanut erikseen Olkiluodon voimalaitosalueellevoimalaitosjätteiden välivarastoja ja loppusijoituslaitoksen sekä käytetynydinpolttoaineen välivaraston ja Fortum Loviisan voimalaitoksen alueelle voimalaitosjätteidenkiinteytyslaitoksen, loppusijoituslaitoksen ja käytetyn ydinpolttoaineenvälivarastoja. Valittu tie on kansainvälisesti ainutlaatuinen mm. siksi, ettei käytetynpolttoaineen välivarastointia ja voimalaitosjätteiden loppusijoitusta hoideta keskitetystikansallisena ratkaisuna. YJT toimi vuoteen 1996 saakka, jolloin TVO:n ja Fortuminperustama Posiva Oy (Posiva) aloitti toimintansa.Myös käytetyn ydinpolttoaineen huollon eri vaihtoehdot kuuluivat alusta alkaen tutkimusohjelmaan.Olkiluodon voimalaitoksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseenSuomessa alettiin varautua suunnittelussa jo 1980-luvun alussa.Loviisan voimalaitoksen käytettyä ydinpolttoainetta palautettiin Neuvostoliittoon jasittemmin Venäjälle aina vuoden 1996 loppuun saakka, mihin asti se oli mahdollistavuoden 1994 lakimuutoksen siirtymäsäännösten vuoksi. Täsmällisen toimintarungonkäytetyn polttoaineen huollon suunnittelulle ja aikatauluille asetti valtioneuvoston

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4MAALISKUU 2009 2 (6)vuonna 1983 tekemä päätös ydinjätehuollon tavoitteista ja aikatauluista. Siinä todettiinmuun muassa, että mikäli käytetty ydinpolttoaine varaudutaan loppusijoittamaanSuomeen, on loppusijoituspaikka valittava vuonna 2000 ja loppusijoitus aloitettavavuonna 2020.Vuoden 1994 lakimuutoksen seurauksena sekä TVO:lle että Fortumille jäi käytännössäainoaksi käytetyn ydinpolttoaineen huoltovaihtoehdoksi loppusijoitus syvälle Suomenkallioperään sellaisenaan ilman jälleenkäsittelyä tai muita vastaavia polttoaineenrakennetta tai koostumusta muokkaavia toimia. TVO ja Fortum perustivat yhteisenyhtiön, Posivan, huolehtimaan omistamiensa ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineenloppusijoituksesta ja kuljetuksista voimalaitosten välivarastoista loppusijoituspaikalle.Posivan tehtäviin kuuluvat myös tutkimus- ja valmistelutyöt ja tarvittavanloppusijoituslaitoksen rakentaminen. TVO ja Fortum säilyvät jätehuoltovelvollisinatuottamiensa ydinpolttoaineiden osalta. Ne myös maksavat Posivan kulut ja varautuvatydinjätehuollon tuleviin kustannuksiin maksamalla ydinjätehuoltomaksuja valtionydinjätehuoltorahastoon.2 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Suomeen ja loppusijoituslaitoksen tarve2.1 Loppusijoituksen suunnittelun lähtökohdatKäytetyn ydinpolttoaineen jälkihuolto on ydinenergialain 9 §:n mukaisesti osa ydinvoimalaitoksenluvanhaltijan huolehtimisvelvollisuutta. Loppusijoituslaitoksen perustaminentähtää jälkihuollon toteuttamiseen ydinenergialain sekä viranomaisten sen nojallaantamien säännösten ja esittämien periaatteiden mukaisesti. Posiva suunnitteleeja rakentaa loppusijoituslaitoksen omistajinaan olevien jätehuoltovelvollisten toimeksiannosta.Ennen loppusijoitusta käytetty ydinpolttoaine säilytetään aluksi voimalaitosyksiköidenvesialtaissa, joista se siirretään voimalaitosalueella oleviin käytetyn ydinpolttoaineenvesiallasvarastoihin. Samaa periaatetta sovelletaan myös Loviisa 3:n käytetyn ydinpolttoaineenvälivarastoinnissa.Vesiallasvarastointia ei voida kuitenkaan katsoa ydinenergialain 6 a §:n ja ydinenergia-asetuksen76 §:n edellyttämäksi pysyväksi tarkoitetuksi sijoittamiseksi Suomenmaa- tai kallioperään. Posiva onkin valmistellut ratkaisun, joka tähtää lain tarkoittamaanpysyvään sijoittamiseen Suomen kallioperään. Ratkaisu perustuu käytetyn ydinpolttoaineenpysyvään eristämiseen elollisesta luonnosta sijoittamalla polttoaine pitkäikäisissäsäiliöissä syvälle peruskallioon.Ratkaisu mahdollistaa sen, ettei tulevien sukupolvien tarvitse huolehtia loppusijoitetustakäytetystä ydinpolttoaineesta. Suunniteltu loppusijoitusmenetelmä perustuu passiiviseenturvallisuuteen, mikä tarkoittaa, että sen jälkeen kun loppusijoitustilat on lopullisestisuljettu, loppusijoitetut jätteet eivät edellytä muita toimenpiteitä eikä niistäaiheudu uhkaa ihmiselle tai luonnolle. Käytetty ydinpolttoaine voidaan toisaalta myöspalauttaa maan pinnalle, mikäli tähän on tulevaisuudessa perusteltu syy. Posivan julkaisemassapalautettavuutta käsittelevässä raportissa on kuvattu, miten loppusijoitus-

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4MAALISKUU 2009 3 (6)säiliöiden palauttaminen maan pinnalle voidaan teknisesti toteuttaa loppusijoitukseneri vaiheissa.Loppusijoituslaitoksen laajennus ja siihen liittyvät kuljetukset voidaan järjestää niin,että niistä aiheutuvat ympäristövaikutukset jäävät merkityksettömän pieniksi.2.2 Periaatepäätöksen merkitys loppusijoitusvalmistelujen jatkamiselleYmpäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimisen jälkeen Posiva on 2000-luvullasaanut periaatepäätökset TVO:n kolmen ja Fortumin kahden ydinvoimalaitosyksikönkäytetyn polttoaineen loppusijoituslaitokselle ja jatkanut ohjelmaansa. Työhön onkuulunut Olkiluodon loppusijoituspaikan ominaisuuksien tutkiminen maan pinnalta jalouhittavana olevasta tutkimustunneli ONKALOsta käsin sekä loppusijoitustekniikankehittäminen yhdessä ruotsalaisen ydinjätehuoltoyhtiön Svensk KärnbränslehanteringAB:n kanssa.Samanaikaisesti Posiva on jatkanut loppusijoituslaitoksen suunnittelua tavoitteena jättäärakentamislupahakemus vuoden 2012 lopussa. Loppusijoituslaitoksen suunnittelussaon tarkoitus ottaa huomioon myös Loviisa 3 -laitosyksikön tuottama käytettypolttoaine, joten loppusijoituslaitoksen laajennusta koskevan periaatepäätöksen käsittelysamanaikaisesti voimalaitosyksikön periaatepäätöksen kanssa on perusteltua.2.3 Posivan loppusijoituslaitoksen laajentamisen suhde aikaisempiin päätöksiinPosiva jätti 26.5.1999 Eurajoen Olkiluotoon sijoitettavaa käytetyn ydinpolttoaineenloppusijoituslaitosta koskevan hakemuksen, jossa pyydettiin valtioneuvoston periaatepäätöstäsiitä, että hakijan esittämä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos onyhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Hakemuksessa todettiin, että loppusijoitettavaaydinpolttoainetta kertyy Suomen nykyisestä neljästä ydinvoimalaitosyksiköstä. Lisäksisiinä mainittiin, että koska sekä TVO että Fortum ovat käynnistäneet ympäristövaikutustenarviointimenettelyn mahdolliselle uudelle laitosyksikölle nykyisten voimalaitostensayhteyteen, on näiden uusien laitosyksiköiden 60 vuoden aikana kertyvä käytettyydinpolttoaine otettu huomioon loppusijoitushankkeen laajuuden määrittelyssä.Loppusijoitettavan käytetyn ydinpolttoaineen kokonaisuraanimäärän arvioitiin olevan2600–9000 tonnia. Hakemuksen liitteenä oli ydinenergia-asetuksen mukaisesti YVAselostus,jossa loppusijoitettavan ydinpolttoaineen enimmäismäärä oli 9000 tonniauraania.Periaatepäätöstä valmisteltaessa ilmeni, että loppusijoituslaitoksen yhteiskunnankokonaisedun mukaisuutta harkitaan nykyisten neljän käytössä olevan ydinvoimalaitosyksikön60 vuoden käyttöajan edellyttämän loppusijoitustilan osalta ja että mahdollistenuusien laitosyksikköjen edellyttämän loppusijoitustilan osalta harkinta tehdäänniiden rakentamista koskevien periaatepäätöshakemusten käsittelyn yhteydessä.TVO jätti 15.11.2000 valtioneuvostolle uutta ydinvoimalaitosyksikköä koskevan periaatepäätöshakemuksen.Tämän vuoksi Posiva täsmensi 23.11.2000 periaatepäätöshakemustaan.Posiva esitti hakemuksensa käsittelyä kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinenkoski Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4MAALISKUU 2009 4 (6)(kapselointilaitos ja loppusijoitustilat) rakentamista Suomen nykyisten ydinvoimalaitosten(neljä laitosyksikköä) tuottamaa käytettyä ydinpolttoainetta varten. LoppusijoitustilojaPosiva ilmoitti tarvitsevansa tällöin arviolta enintään 4000 uraanitonnin määrällekäytettyä polttoainetta.Posivan 23.11.2000 esittämä toinen käsittelyvaihe koski loppusijoituslaitoksen laajentamistakattamaan myös TVO:n 15.11.2000 jättämässä periaatepäätöshakemuksessatarkoitetun uuden ydinvoimalaitosyksikön tuottaman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus,määrältään enintään 2500 tonnia uraania. Samalla Posiva rajasi 26.5.1999jättämänsä hakemuksensa koskemaan vain mainittujen viiden ydinvoimalaitosyksiköntuottamaa käytettyä ydinpolttoainetta.Valtioneuvosto teki 21.12.2000 periaatepäätöksen, jossa todetaan loppusijoituslaitoksenrakentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi. Eduskunta jätti päätöksenvoimaan 18.5.2001. Päätöksen mukaan loppusijoitustiloja voidaan rakentaa enintäänsille määrälle käytettyä ydinpolttoainetta kuin Suomen nykyisten ydinvoimalaitostenkulloinkin voimassa olevien käyttölupien perusteella arvioidut loppusijoitustarpeetedellyttävät niin, että loppusijoitettavan ydinpolttoaineen kokonaismäärä on kokonaisuudessaan4000 tonnia.Valtioneuvosto teki 17.1.2002 periaatepäätöksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksenrakentamisesta laajennettuna, koskien uuden ydinvoimalaitosyksikönkäytettyä polttoainetta, enintään 2500 tonnia. Eduskunta jätti päätöksen voimaan24.5.2002. Samanaikaisesti valtioneuvosto ja eduskunta tekivät myönteisen periaatepäätöksenTVO:n kolmannen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.2.4 TVO:n ja Fortumin uusien ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutus loppusijoitustoimintaanTVO aloitti Olkiluoto 4-hanketta koskevan YVA-menettelyn maaliskuussa 2007 tarkoituksenaarvioida Olkiluotoon rakennettavan uuden ydinvoimalaitosyksikön ympäristövaikutukset.YVA-menettelyyn liittyen TVO jätti toukokuussa 2007 YVA-ohjelmanKTM:lle sekä helmikuussa 2008 vastaavan YVA-selostuksen KTM:n toimintaajatkavalle työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM). YVA-menettelyssä TVO ilmoitti, ettäPosiva huolehtii TVO:n toimeksiannosta uuden ydinvoimalaitosyksikön käytetynpolttoaineen loppusijoituksesta laajentamalla Olkiluodon loppusijoituslaitostaan.Fortum toteutti edellä kuvattua vastaavan YVA-menettelyn Loviisaan rakennettavanuuden laitosyksikön (Loviisa 3) osalta. Menettelyyn liittyen Fortum jätti kesäkuussa2007 hankkeen YVA-ohjelman KTM:lle ja YVA-selostuksen huhtikuussa 2008TEM:lle. YVA-menettelyssä Fortum ilmoitti, että Posiva huolehtii Fortumin toimeksiannostauuden ydinvoimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoituksestalaajentamalla Olkiluodon loppusijoituslaitostaan.Aikaisemman YVA-historian ja uusien ydinvoimalaitoshankkeiden johdosta Posivapyysi 29.5.2007 KTM:ltä lausuntoa, onko Posivan suoritettava käytetyn ydinpolttoaineenloppusijoitusta koskevalle hankkeelleen mahdollisen kuudennen ydinvoimalaitosyksikön(FIN6) johdosta uusi ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA-lain4.1 §:n nojalla. Samassa kirjeessä Posiva pyysi KTM:ltä päätöstä siitä, onko uuden

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4MAALISKUU 2009 5 (6)ydinvoimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoittaminen sellainen muutosPosivan nykyiseen hankkeeseen, johon on sovellettava YVA-lain mukaista menettelyäYVA-lain 4.2 §:n nojalla. Vastauksessaan 25.10.2007 KTM katsoi, että mahdollisenuuden ydinvoimalaitosyksikön, FIN6:n (tässä tapauksessa Olkiluoto 4), käytetyn polttoaineenloppusijoitus on sellainen muutos Posivan hankkeeseen, johon sovelletaanYVA-lain 4.1 §:n mukaisesti YVA-menettelyä. Edelleen ministeriö katsoi, että Posivanvuosina 1998–1999 toimeenpantu YVA-menettely, jonka yhteydessä laaditustaYVA-selostuksesta yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa, kattaa YVA-selostuksessakuvatun kuudennen ydinvoimalaitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineenloppusijoituksen ympäristövaikutusten arvioinnin. Edellytyksenä kuitenkin on, ettäloppusijoitettavan ydinpolttoaineen kokonaismäärä, joka kertyy Suomessa neljäntoiminnassa olevan, Olkiluotoon rakenteilla olevan ja mahdollisen uuden, YVA-menettelyssävuosina 1998-1999 yhtenä arvioituna vaihtoehtona olleen, laitoksen käytönaikana, jää alle 9000 tonnia uraania.Lausunnossaan 25.10.2007 KTM totesi edelleen, että YVA-menettelyssä vuosina1998–1999 arvioidun FIN6:n (Olkiluoto 4) käytetty ydinpolttoaine ei kuulu tehtyihinperiaatepäätöksiin, vaan sen loppusijoittamisesta tulisi tehdä erillinen periaatepäätösydinenergialain mukaisesti. Periaatepäätösharkintaa varten ministeriö edellytti, ettämahdolliseen periaatepäätöshakemukseen liitetään myös ajantasainen selvitys loppusijoituslaitoksenympäristövaikutuksista, jossa painopiste on tässä käsitellyn uudenydinvoimalaitosyksikön, FIN6:n (Olkiluoto 4) käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksenympäristövaikutuksissa.Tammikuussa 2008 Posiva ilmoitti käynnistävänsä YVA-menettelyn, jonka tarkoituksenaon selvittää laajennetun käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksetsiten, että laitokseen voidaan loppusijoittaa yhteensä 12000 uraanitonninsuuruinen määrä käytettyä ydinpolttoainetta. YVA-menettely antaa mahdollisuudenhakea Olkiluodon loppusijoituslaitoksen laajentamista Loviisa 3:n käytetyn ydinpolttoaineenloppusijoittamiseksi.Huhtikuussa 2008 Posiva ja sen omistajat sopivat, että Posiva hakee ensin ns. vanhanajantasaistetun YVA:n (9000 tonnia uraania) puitteissa TVO:n Olkiluoto 4 -laitosyksiköntarvitseman loppusijoitustilan laajentamisen periaatepäätöstä ja myöhemmin Posivanuuden YVA:n (12000 tonnia uraania) puitteissa Fortumin Loviisa 3 -laitosyksiköntarvitseman loppusijoitustilan laajentamisen periaatepäätöstä. Tämän sopimisenperusteella Posiva jätti 25.4.2008 periaatepäätöshakemuksen loppusijoituslaitoksenlaajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten. TVO oli jättänyt samaan aikaan omanperiaatepäätöshakemuksen Olkiluoto 4:n rakentamiseksi.Posiva jätti 7.10.2008 TEM:lle YVA-selostuksen Olkiluodon loppusijoituslaitoksenlaajentamiseksi kattamaan Loviisa 3 -laitosyksikön käytetty polttoaine. Fortum jätti5.2.2009 periaatepäätöshakemuksen Loviisa 3:n rakentamiseksi. Näin ollen edellytyksetovat olemassa Posivan periaatepäätöshakemukselle Olkiluodon loppusijoitustilanlaajentamiseksi Loviisa 3:n polttoaineen osalta.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4MAALISKUU 2009 6 (6)3 YhteenvetoYdinenergialain ja viranomaiskannanottojen perusteella tarvitaan oma erillinen periaatepäätösmenettelyPosivan loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi kattamaan ydinvoimalaitosyksikköLoviisa 3:n käytetty ydinpolttoaine. Kaikki turvallisuuteen, ympäristönsuojeluun,tekniikkaan ja talouteen liittyvät edellytykset ovat olemassa sen toteamiseksi,että laajentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.Posivan kannalta on tärkeää, että myönteinen periaatepäätös saadaan mahdollisimmanaikaisessa vaiheessa, jotta hankkeeseen saadaan tarvittavat hyväksynnät mm. sijaintikunnaltaja jotta laajennetun loppusijoituslaitoksen suunnittelu ja toteutus voivat jatkuaesteettä mm. tarpeellisin taloudellisin sitoumuksin. Tämän vuoksi Posiva on laatinuthakemuksensa siten, että se voidaan käsitellä samanaikaisesti Loviisa 3-voimalaitosyksikönperiaatepäätöshakemuksen kanssa.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 5MAALISKUU 2009 1 (3)SELVITYS HAKIJAN TALOUDELLISISTA TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ JAYDINLAITOSHANKKEEN LIIKETALOUDELLISESTA KANNATTAVUUDESTAHakijan, Posiva Oy:n (Posivan), taloudelliset toimintaedellytykset määräytyvät Posivanja sen omistajien, Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ja Fortum Power and HeatOy:n (Fortum) välisistä suhteista. Omistajat perustivat Posivan vuonna 1995 hoitamaanomistajiensa Suomessa olevien ydinvoimalaitosyksikköjen, siinä vaiheessa Loviisa1:n ja Loviisa 2:n sekä Olkiluoto 1:n ja Olkiluoto 2:n, käytetyn ydinpolttoaineenloppusijoituksen. Posiva aloitti toimintansa 1.1.1996. Perustamishetkellä omistajatsiirsivät Posivalle kaikki siihen mennessä hankkimansa tietotaidon Posivan tehtäväksiannetulta toimialueelta. Posivan perustaminen ja toiminnan aloittaminen eivät muuttaneetTVO:lla ja Fortumilla olevia ydinenergialain mukaisia vastuita. TVO on edelleenjätehuoltovelvollinen Olkiluodon voimalaitoksen käytetystä ydinpolttoaineesta ja vastaasen kustannuksista ja vastaavasti Fortum on edelleen jätehuoltovelvollinen Loviisanvoimalaitoksen käytetystä polttoaineesta ja vastaa sen kustannuksista.Vuonna 1995 solmitun sopimuksen mukaisesti Posivan tehtäviin kuuluu omistajiensakäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen hoitaminen mukaan lukien tutkimukset,loppusijoituslaitosten rakentaminen, käyttö ja käytöstäpoisto, loppusijoitustilojen sulkeminensekä käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset voimalaitoksilla olevista välivarastoistaloppusijoituspaikalle. Sopimuksen mukaisesti Posiva perii tehtäviensä suorittamisenaiheuttamat kustannukset omistajiltaan, eikä näin ollen tuota voittoa eikätappiota.Vuoden 1995 sopimuksessa on myös määritetty, miten kustannukset jaetaan omistajieneli TVO:n ja Fortumin kesken sekä Posivan toiminnan rahoituksessa että ydinenergialainmukaisessa ydinjätehuollon tuleviin kustannuksiin varautumisessa.Vuosina 2000 ja 2003 solmituilla sopimuksilla täydennettiin vuonna 1995 solmittuasopimusta siten, että Posivan tehtäviin kuuluu myös Olkiluoto 3 -laitosyksikön käytetynpolttoaineen loppusijoitus ja että Posiva sisällyttää senkin kustannukset omistajiltaperimiinsä kustannuksiin. Samoin sovittiin kustannusten uusista jakoperusteista muuttuneessatilanteessa. Täydennysten yhteydessä sovittiin myös periaatteesta, että jatkossaon sopimuksia tarkoitus täydentää vastaavasti, mikäli TVO ja/tai Fortum aikovatrakentaa uusia ydinvoimalaitosyksiköitä Suomeen. Näin ollen jatkossa on tarkoitustäydentää Posivan tehtäviä sekä kustannusten jakoa TVO:n ja Fortumin kesken nythakemuksen kohteena olevan Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksenlaajentamisen osalta.Posivan huhtikuussa 2008 jättämä periaatepäätöshakemus Olkiluoto 4 -laitosyksikönkäytetyn polttoaineen loppusijoittamisesta edellyttää loppusijoituslaitoksen kapasiteetinnostamista 6500 tonnista uraania 9000 tonniin uraania. Uuden hakemuksen kohteenaoleva laajennus Loviisa 3:n käytetyn polttoaineen osalta edellyttää loppusijoituslaitoksenkapasiteetin nostamista edelleen 9000 tonnista uraania 12 000 tonniinuraania.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 5MAALISKUU 2009 2 (3)Tehtyjen sopimusten mukaisessa Posivan kustannusten jakamisessa periaatteena on,että kumpikin omistaja maksaa muuttuvat eli käytetyn ydinpolttoaineen määrästäriippuvat kustannukset aiheuttamisperiaatteen perusteella tuottamansa käytetynpolttoaineen mukaan ja että kiinteät eli polttoaineen määrästä riippumattomat kustannuksetjaetaan erikseen sovitun jakosuhteen mukaan. Uuden voimalaitosyksikönkäytetyn polttoaineen tullessa mukaan Posivan tehtäviin on kiinteiden kustannustenjakosuhteet sovittava uudestaan tulevien kustannusten ja ydinenergialain mukaisenvarautumisen osalta. Jakosuhteesta sovittaessa otetaan myös huomioon toiminnanaikataulu ja eri laitosyksiköiden erilaiset tarpeet. Esimerkiksi uuden laitosyksikönkäytettyä polttoainetta kapseloidaan ja loppusijoitetaan vuosikymmeniä myöhemminkuin nyt käytössä olevien laitosyksiköiden käytettyä polttoainetta, joten kiinteidenkustannusten jakosuhde on mahdollisesti sovittava erilaiseksi eri vuosikymmeninä.Posivan omistajat, TVO ja Fortum, huolehtivat ydinenergialain mukaisina jätehuoltovelvollisinamyös käytetyn ydinpolttoaineensa tulevista kustannuksista. Tähän liittyenTVO ja Fortum maksavat osana ydinenergialain mukaista varautumista ydinjätehuoltomaksujavaltion ydinjätehuoltorahastoon ja toimittavat valtiolle lain edellyttämiävakuuksia. Loviisa 3 -laitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen Posiva ottaa mukaantoteutussuunnitelmiin ja kustannusarvioon mahdollisen Loviisa 3:n investointipäätöksenjälkeen, jolloin myös uudesta kiinteiden kustannusten jaosta voidaan sopia ja ottaakäyttöön uusi jakosuhde Posivan laskutuksessa TVO:lle ja Fortumille. Ydinenergialainmukainen ydinjätehuoltoon varautuminen Loviisa 3:n käytetyn polttoaineenosalta tulee ajankohtaiseksi laitosyksikön käyttölupavaiheessa, kun laitosyksikön reaktoritulee kriittiseksi ja alkaa tuottaa käytettyä ydinpolttoainetta. Varautumisessakäytettävälle jakosuhteelle on saatava työ- ja elinkeinoministeriön hyväksyntä ennensen käyttöönottoa.Ydinenergialain mukaisen varautumisjärjestelmän kehittämisen yhteydessä luotiinSuomeen käytäntö, jonka mukaan ydinjätehuoltovelvollisella on oikeus vähentääydinjätehuoltoa varten hankkimansa käyttöomaisuuden hankintamenot kertapoistonahankintavuonna. Verotuksen osalta tämä vahvistettiin elinkeinoverolaissa (45 § 2).Posivan perustamisen yhteydessä hankitun Keskusverolautakunnan ennakkotietopäätöksen(nro 171/1995, 8.6.1995) mukaan myös Posivalla on oikeus vastaavaan menettelyynsuorittaessaan ydinjätehuoltovelvollisten omistajiensa ydinjätehuoltovelvollisuuteenkuuluvia tehtäviä. Tätä kertapoistomenettelyä Posiva on noudattanut kokotoimintansa ajan. Näin ollen Posivalla ei ole taseessaan aktivoituja ydinjätehuoltoinvestointeja,joita omistajat joutuisivat jälkikäteen maksamaan.Ydinenergialain mukainen varautumisjärjestelmä vahvistaa osaltaan käytetyn ydinpolttoaineenloppusijoituslaitoksen taloudellisia toimintaedellytyksiä siten, että omistajathuolehtivat jo tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen kaikista kustannuksistamaksamalla jätehuoltomaksuja valtion ydinjätehuoltorahastoon tai antamallatarvittaessa turvaavat vakuudet valtiolle. Kustannusarviot tarkistetaan vuosittain,ja niiden perusteella määräytyvät vastuumäärä, rahastotavoite sekä mahdollistenvakuuksien tarve. Arviot hyväksytään vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön tehdessätarvittavat päätökset. Vuonna 2008 voimaan tullut ydinenergialain muutos muuttaa

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 5MAALISKUU 2009 3 (3)tilannetta siten, että kustannusarviot esitetään vuodesta 2010 alkaen kolmivuotiskausittain,mutta jätehuoltomaksut maksetaan ja vakuudet luovutetaan edelleen vuosittain.Ydinenergialain mukaisesti rahastoitavaa määrää vähentää muun muassa se, ettäPosiva tekee vuosittain jätehuoltotoimenpiteitä ja laskuttaa omistajia niistä, jolloinjäljellä olevat tulevat kustannukset vähenevät. Rahastoon maksettavia maksuja alentaamyös rahaston varoille tuleva tuotto. Toisaalta vuosittain sähköntuotannossa syntyylisää käytettyä polttoainetta, joka nostaa rahastointitarvetta. Rahastointitarvetta nostaamyös kustannustason nousu. Käytännössä rahastointitarve on jatkuvasti kasvanut jakasvaa edelleenkin, mutta uuden yksikön mukaan tulo varautumisjärjestelmään saattaakertaluontoisesti pienentää vanhojen yksiköiden varautumistarvetta, kun kiinteidenkustannusten jakosuhteet muuttuvat.Posivan osakepääoma on 1,682 miljoonaa euroa, jota omistajat ovat varautuneet lisäämäänrahoitustarpeen mukaan. Posivan liikevaihto vuonna 2008 oli 55,4 miljoonaaeuroa, josta varsinaisen käytetyn polttoaineen loppusijoitustoiminnan osuus oli 55,0miljoonaa euroa. Liikevaihto on kehittynyt nykyiselle tasolleen toiminnan alun noin10 miljoonasta eurosta vuonna 2001 saadun loppusijoituslaitoksen periaatepäätöksenjälkeen pääosin maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn, rakentamisen myötä. Jatkossaliikevaihdon oletetaan tasaantuvan lähelle nykyistä tasoaan.Huhtikuussa 2009 TVO:n rahasto-osuus valtion ydinjätehuoltorahastossa on 1001,2ja Fortumin 766,9 miljoonaa euroa. Nämä osuudet sisältävät muutkin ydinjätehuollonkustannukset kuin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen.Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan todeta, että Posivalla on riittävät taloudellisettoimintaedellytykset loppusijoituslaitoksen laajentamiselle ja että Posiva ei hankiliiketaloudellista kannattavuutta loppusijoituslaitoksen laajentamisella vaan veloittaakaikki kulut omistajiltaan.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 6MAALISKUU 2009 1 (2)YDINLAITOSHANKKEEN YLEISPIIRTEINEN RAHOITUSSUUNNITELMAHakija, Posiva Oy (Posiva), on Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ja Fortum Powerand Heat Oy:n (Fortum) perustama ja omistama yhtiö, jonka tehtävänä on huolehtiaomistajiensa Suomeen rakentamien ydinvoimalaitosyksiköiden käytetyn ydinpolttoaineenloppusijoituksesta. Posivan toimintaedellytykset määräytyvät Posivan ja senomistajien välisistä sopimuksin määritellyistä suhteista. Omistajat ovat ydinenergialainmukaan edelleen vastuussa laitosyksiköittensä käytetystä polttoaineesta ja mm.sen loppusijoituksen kustannuksista. Posiva toteuttaa loppusijoituksen ja veloittaakustannukset omistajilta.Posivan käytetyn ydinpolttoaineen kustannusarvio pohjautuu TKS-suunnitelmaanvuodelta 2006, laitoskuvaukseen vuodelta 2006 ja niiden pohjalta vuonna 2007 laadittuunkustannusarvioon. Kustannusarvion pohjana ovat laitosyksiköiden Loviisa 1, Loviisa2, Olkiluoto 1, Olkiluoto 2 ja Olkiluoto 3 koko käyttöikinään tuottama, määrältäänmahdollisimman tarkkaan arvioitu käytetty ydinpolttoaine, yhteensä 5530 tonniauraania. Kustannusarvio on laadittu vuoden 2006 hintatasossa. Arvion mukaan loppusijoitusmaksaa yhteensä 3010 miljoonaa euroa. Tästä itse loppusijoituslaitoksenrakentamisen osuus on 630 miljoonaa euroa, käyttö, mukaan lukien kapselointi ja kapselimateriaalit,2140 miljoonaa euroa ja loppusijoitustilojen sulkeminen 240 miljoonaaeuroa. Näiden lisäksi kustannuksia on aiheutunut ja aiheutuu toteutusta edeltävästätutkimustyöstä, hallinnosta, veroista ja viranomaisvalvonnasta. Kustannukset ajoittuvatyli sadan vuoden ajalle, aina lähes vuoteen 2120 saakka.Tämän hakemuksen kohteena oleva loppusijoituslaitoksen laajentaminen kattamaanLoviisa 3 -laitosyksikön käytetty polttoaine nostaa loppusijoituksen kokonaiskustannuksia.Lisäkustannukset riippuvat muun muassa uuden laitosyksikön polttoaineenominaisuuksista ja määristä ja ne voidaan arvioida, kun laitosyksikön tyyppi, toiminnansuunniteltu aikataulu sekä ydinpolttoaineen määrä ja ominaisuudet on kiinnitettylaitosyksikön mahdollisen myönteisen periaatepäätöksen jälkeen tehtävän investointipäätöksenyhteydessä.Posivan taloudellisia toimintaedellytyksiä on käsitelty liitteessä 5. Loviisa 3 -laitosyksikönkäytetyn polttoaineen huollon kustannusten rahoitukseen sovelletaan samaayleisperiaatetta, jota on käytetty Loviisa 1, Loviisa 2, Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 -laitosyksiköidenja sittemmin myös Olkiluoto 3:n käytetylle polttoaineelle, eli Posivaperii tehtäviensä suorittamisen aiheuttamat kustannukset omistajiltaan tehtyjen sopimustenmukaisesti. Loviisa 3 -laitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen Posiva ottaamukaan toteutussuunnitelmiin ja kustannusarvioon mahdollisen Loviisa 3:n investointipäätöksenjälkeen, jolloin myös sovitaan eri voimalaitosyksiköiden välisestä kustannustenjaosta. Samoja periaatteita on tarkoitus käyttää myös mahdollisen Olkiluoto 4 -laitosyksikön käytetyn polttoaineen huollon kustannusten rahoitukseen.Yhteenvetona on todettavissa, että Posivan osalta Loviisa 3 -laitosyksikön käytetynpolttoaineen loppusijoituksen rahoitus järjestetään noudattaen samaa käytäntöä, jotaon sovellettu yhtiön toiminnan alusta saakka. Posiva veloittaa toteutuneet kustannuksetlaskuttamalla ne omistajiltaan sitä mukaan, kun kustannuksia syntyy. Omistajien

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 6MAALISKUU 2009 2 (2)tilinpitoa ja raportointia varten samoin kuin ydinenergialain mukaista varautumistavarten on jo valmiina nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden ja rakenteilla olevanOlkiluoto 3 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukselle suunnitelmat jakustannusarviot, joihin lisätään nyt hakemuksen kohteena olevan loppusijoituslaitoksenkapasiteetin laajentamisen aiheuttamat kustannukset.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7MAALISKUU 2009 1 (10)PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN LOPPUSIJOITUSLAITOKSENTEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA1 Loppusijoituslaitoksen yleiskuvausKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tarkoituksena on käytettyjen ydinpolttoainenippujen- pakkaaminen (kapseloiminen) kallioperään tapahtuvan pysyvän sijoittamisenedellyttämään muotoon sekä- sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla kallioperään.Varsinainen loppusijoituslaitos muodostuu vastaavasti kahdesta osasta:- maanpäällinen kapselointilaitos, jossa Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksiltatoimitettava käytetty ydinpolttoaine otetaan vastaan, kuivatetaan ja jossa se pakataanloppusijoituskapseleihin ja- syvällä kalliossa oleva loppusijoitustila, jossa oleellisena osana ovat tunnelit, joihinkapseloitu käytetty polttoaine sijoitetaan pysyväksi tarkoitetulla tavalla.Loppusijoituslaitoksen sijaintipaikaksi on vuonna 1999 päätetty Olkiluodon saarellanoin kahden kilometrin päässä voimalaitoksista oleva alue. Laitoskokonaisuus ja sensijainti nykyisen suunnittelutilanteen mukaisesti on pääpiirteittäin esitetty kuvassa 7-1.Maan päällä sijaitsevat kapselointilaitoksen lisäksi tilat apu- ja oheistoimintoja vartenkuten kuilurakennus, konttori- ja laboratoriotilat, varasto- ja korjaamotilat sekä LVISjärjestelmienvaatimat tilat. Louheen ja murskeen varastoinnille sekä tarvittaville työmaatoiminnoillevarataan omat alueensa. Maanpinnalta alas loppusijoitustiloihin johtaaajotunneli sekä viisi pystykuilua: henkilö- ja kapselikuilu sekä 3 ilmanvaihtokuilua.Kapselikuilu liittyy maan päällä kapselointilaitokseen ja henkilökuilu käyttörakennukseen.Laitosalueen rakennusala maan pinnalla, eli rakennusten, teiden, varastojenja kenttien pohja-ala, on yhteensä noin 20 ha.Kapselointilaitoksen pääosan muodostavat kuljetussäiliöiden vastaanotto- ja puhdistustilat,kuljetussäiliöiden välivarastointitila, kapseleiden siirtokäytävä, polttoainenippujenkäsittelykammio, kapseleiden sulkemiseen ja tarkastuksiin tarvittavat kammiotsekä tyhjien ja täysinäisten kapselien välivarastot (kuva 7-2). Kapselointilaitoksestajohtaa kuilu suoraan 400–700 metrin syvyydessä kalliossa oleviin loppusijoitustiloihin.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7MAALISKUU 2009 2 (10)

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7MAALISKUU 2009 3 (10)Maanalainen tunneliverkko jakautuu kahteen osaan:- loppusijoitustunnelit, joihin käytettyä ydinpolttoainetta sisältävät kapselit sijoitetaan,sekä- niitä ja kuiluja yhdistävät keskustunnelit.Posivan perusratkaisussa kapselit sijoitetaan loppusijoitustunneleiden lattiaan porattaviin6–8 metriä syviin reikiin, jotka tiivistetään esipuristetulla bentoniittisavella (kuva7-3). Vaihtoehtoisesti kapselit voitaisiin sijoittaa myös vaakasuoriin porattuihin sijoitustunneleihinbentoniittirakenteella vuorattuina. Maanalainen loppusijoitustila suunniteltulaajennus mukaan lukien tarvitsee kaikkiaan kalliota tunneliratkaisujen yksityiskohtaisestatoteutuksesta riippuen nettomäärältään noin 3 km 2 .Tarkoituksena on, että kapselointilaitos sijaitsee suoraan loppusijoitustunneleiden yläpuolellaja on yhteydessä kapseleiden siirtokuiluun. Kapselointilaitos voidaan vaihtoehtoisestisijoittaa välittömästi Olkiluodon voimalaitosalueella olevan käytetyn polttoaineenvälivaraston yhteyteen, mikäli tällainen järjestely osoittautuu edulliseksi. Tällöinkapselikuilun yhteyteen rakennettaisiin erillinen hissirakennus, jossa kapselointilaitokseltatulevat kapselit otetaan vastaan.Kuva 7-3. Loppusijoitustunnelin ja kapselin sijoittamisen periaate.Posivan perusratkaisu pohjautuu Ruotsissa 1980-luvun alussa kehitettyyn KBS-3 -ratkaisuun ja on nykyisessä muodossaan yli kaksikymmentä vuotta jatkuneen

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7MAALISKUU 2009 4 (10)2 Toimintaperiaatteet2.1 Kapselointitutkimus- ja kehitystyön tulos. Koska loppusijoituslaitoksen käytännön toiminnan onsuunniteltu alkavan kuitenkin vasta runsaan 10 vuoden kuluttua, teknisiä suunnitelmiatullaan vielä tarkistamaan ja optimoimaan ottaen huomioon tekniikan kehityksen mukanaantuomat mahdollisuudet.Perusratkaisu on kuvattu kokonaisuutena Laitoskuvauksessa 2006 (Tanskanen 2006)ja erillisinä raportteina sekä kapselointilaitoksen osalta (Kukkola 2006b) että maanalaistenloppusijoitustilojen osalta (Saanio ym. 2006). Lisäksi on laadittu kuvaus maanpinnalla olevan laitosalueen järjestelyistä (Kukkola 2006a). Teknistä ratkaisua onkäsitelty myös useissa muissa Posivan julkaisemissa raporteissa, jotka on mainittuedellä olevien raporttien viitteissä. Sekä kapselointilaitoksen että loppusijoitustilansuunnittelu ovat jo teknisesti varsin yksityiskohtaisia. Suunnittelu etenee Posivassa 3vuoden suunnittelujaksoin, joista viimeksi on valmistunut vuoden 2006 lopussa raportoitu”esisuunnitelman vaihe 2”.Kapselointilaitoksessa käytetyt polttoaineniput siirretään polttoaineen kuljetussäiliöstäkuivaamisen kautta loppusijoitukseen tarkoitettuun erikoissäiliöön (loppusijoituskapseli),kapseli suljetaan hitsaamalla ja sen tiiviys tarkastetaan.Loppusijoituslaitokselle käytetty polttoaine kuljetetaan samalla tai samantyyppisilläkuljetussäiliöillä kuin nykyisin käytetään käytettyjen polttoainenippujen siirroissaOlkiluodon laitosalueen sisäisissä kuljetuksissa ja vastaavasti Loviisan polttoaineidenkuljetuksiin tullaan hankkimaan vastaavia polttoainetyypille soveltuvia kuljetussäiliöitä.Loviisan polttoaineiden kuljetus Olkiluotoon on suunniteltu suoritettavan maantiekuljetuksena,mutta vaihtoehtoisina kuljetustapoina on tarkasteltu myös rautatie- jalaivakuljetusta sekä näiden yhdistelmiä. Eri vaihtoehdoille on suoritettu kuljetusriskitarkastelu(Suolanen ym. 2004), jonka mukaan kuljetuksista aiheutuva säteilyriski onhyvin alhainen. Kapselointilaitoksessa tapahtuvan vastaanottotarkastuksen jälkeenkuljetussäiliöt joko siirretään suoraan käsittelykammioon kytkettäviksi ja tyhjennettäviksitai ne voidaan varastoida odottamaan käsittelyä.Loppusijoituskapseli muodostuu kahdesta sisäkkäisestä säiliöstä (kuva 7-4). Ulommainenkuparikapseli toimii korroosiosuojana sekä kaasutiiviinä vaippana, pallografiittiraudastavalmistettu sisäkapseli takaa riittävän mekaanisen lujuuden sekä pitääpolttoaineen alikriittisessä kokoonpanossa. Kapselit toimitetaan kapselointilaitokseenvalmiiksi sisäkkäin asennettuna. Kapselien ulkohalkaisija on 1,05 m. Olkiluodon voimalaitoksenkäytetyn BWR-polttoaineen kapseli on 4,8 m pitkä ja painaa polttoainenipuilla(3,6 tonnia) täytettynä noin 25 tonnia. Rakenteilla olevan (Olkiluoto 3) EPRlaitoksenpolttoaineelle suunniteltu kapseli on 5,2 m pituinen ja sen paino polttoainenipulla(3,1 tonnia) täytettynä on noin 29 tonnia. Loviisan voimalaitoksen käytetynpolttoaineen kapselin pituus on 3,6 m ja paino polttoainenipuilla (2,6 tonnia) täytettynänoin 19 tonnia.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7MAALISKUU 2009 5 (10)Kapselien suunnitteluperusteet ja alustavat tekniset ratkaisut on kuvattu raportissa(Raiko 2005). Kapselin valmistustekniikkaa on tutkittu käytännössäkin useilla kymmenillätäyden mittakaavan valmistuskokeilla eri menetelmillä.Kuva 7-4. Loppusijoituskapselit VVER 440-, BWR- ja EPR-reaktoreiden polttoaineille.Kapselointilaitoksessa polttoainenippujen käsittelyvaiheessa sekä kuljetussäiliö ettäloppusijoituskapseli telakoidaan käsittelykammion alle ja säiliöiden kannet avataan.Tämän jälkeen polttoaineniput siirretään yksi kerrallaan kauko-ohjatusti kuivausasemaankuivattavaksi. Kuivauksen jälkeen niput siirretään loppusijoituskapseliin. Yhteenkapseliin suunnitellaan sijoitettavaksi 4–12 polttoainenippua polttoainetyypistäriippuen. Kun loppusijoituskapseli on täysi, kapselin sisätilan ilma-atmosfääri vaihdetaansuojakaasuun, sisäkansi suljetaan pultilla ja ulkoinen kuparikansi elektronisuihkuhitsauksella.Hitsaussauman pinnan viimeistelyn ja tarkastuksen jälkeen kapseli onvalmis siirrettäväksi loppusijoitustiloihin. Tarvittaessa pieni määrä kapseleita voidaanvarastoida tilapäisesti kapselointilaitoksessa, jonka puskurivarastoon on varattu tilaenintään 12 kapselille. Puskurivarastolla turvataan loppusijoitustoiminnan riippumattomuuskapselointiprosessin toiminnasta muutaman viikon aikavälillä. Kapselointiprosessinperiaate on esitetty kuvassa 7-5.Kapselointi tapahtuu kokonaisuudessaan kauko-ohjatusti. Tilat ovat säteilysuojattujaja ilmastoituja siten, että polttoaineen käsittelytiloissa vallitsee alipaine. Poistoilmasuodatetaan ja sitä tarkkaillaan jatkuvasti.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7MAALISKUU 2009 6 (10)Kuva 7-5. Käytetyn polttoaineen kapseloinnin periaate.Polttoaineen käsittelytilaan kertyvä karkeampi kiinteä radioaktiivinen epäpuhtausimuroidaan ja pakataan polttoainekapseleihin. Harvemmin suoritettava käsittelytilanvarsinainen dekontaminointi tehdään pesuaineilla, jotka johdetaan putkistoja myötenlaitoksessa olevaan jätteiden käsittelyosaan. Samaten polttoaineen kuivauskammioistasekä laitoksen dekontaminointitilan ja aktiivisen korjaamon tuottamat radioaktiivisetjätteet kerätään ja käsitellään jätteidenkäsittelyjärjestelmällä. Kiinteät radioaktiivisetjätteet, kuten ilman ja veden suodattimet, pakataan tynnyreihin tai betonilaatikoihin jaaikanaan loppusijoitetaan käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen yhteyteen louhittaviinlaitosjätteen sijoitustiloihin.2.2 Loppusijoitustilojen louhiminenSuunnitelman mukaan vain pieni osa loppusijoitustunneleista louhittaisiin valmiiksiennen loppusijoituksen alkamista, mutta tunnelistoa laajennettaisiin jaksoittain rinnanloppusijoitustoiminnan kanssa. Maanalaiset tilat jaetaan siksi tilapäisin seinin erillisiinosastoihin siten, että kapseleiden siirrot ja itse loppusijoitus tapahtuvat toisistaan erilläänja kyllin etäällä (kuva 7-6).Loppusijoitustunneleiden louhimisessa suunnitellaan käytettäväksi varovaista porausräjäytystekniikkaa,jolla pyritään pitämään louhinnasta kallioon aiheutuvat vauriotmahdollisimman pieninä. Vaihtoehtoisesti tunnelien rakentamisessa voidaan käyttääns. täysporaustekniikkaa, jota käytetään myös loppusijoitusreikien porauksessa. Porauksenjälkeen sijoitusreiät vuorataan bentoniittilohkoin tiettyyn korkeuteen asti.Vuonna 2004 aloitettiin laitospaikalla ONKALOksi nimetyn tutkimustilan rakentaminen(kuva 7-7). Tutkimustila muodostuu ajotunnelista, joka 10 %:n kaltevuudella johtaamaan pinnalta loppusijoitussyvyydelle. ONKALOssa tutkitaan tunnelien rakenta-

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7MAALISKUU 2009 7 (10)2.3 Loppusijoitusmis-, tiivistys- ja lujittamismenetelmiä ja loppusijoitussyvyyden läheisyydessä voidaanlisäksi tehdä kallioperän tutkimuksia kairauksin ja muillakin menetelmillä.Tutkimustunnelin on tarkoitus saavuttaa runsaan 400 m loppusijoitussyvyys vuoden2009 loppuun mennessä. Tämän jälkeen louhitaan tiloja, joissa tehdään tutkimuksialoppusijoitussyvyydellä. Tutkimustunnelia ja sen yhteyteen rakennettuja kuiluja ontarkoitus käyttää loppusijoitustilan ajotunnelina ja ilmanvaihtojärjestelyinäHissistä kapseli siirretään kuljetusalustalla säteilysuojattuun huonetilaan, josta se nostetaanpystyasennossa kuljetusajoneuvoon säteilysuojan sisään ja kuljetetaan loppusijoitustunneliin.Perusratkaisussa kapselit lasketaan sijoitustunneleiden lattiaan porattuihinsijoitusreikiin, jotka on ennen laskemista vuorattu osittain bentoniittisavella,minkä jälkeen myös loppuosa reikää täytetään puristetulla bentoniittisavella (kuva 7-8). Sijoitustunnelit täytetään nykyisten suunnitelmien mukaan puristetuilla täyteainelohkoillasitä mukaa kuin kapselit on sijoitettu. Ennen täyttöä sijoitustunnelista poistetaankaikki sähkö- ja vesijärjestelmät ja tunneli puhdistetaan haitallisista vieraistaaineista. Täytetyn sijoitustunnelin pää tukitaan lopuksi massiivisella betonitulpalla,joka estää tunnelitäytteen ja tunnelissa olevan veden tunkeutumisen avoinna olevaankeskustunneliin. Sijoitustunnelien täyttövaihtoehtoja on kuvattu raporteissa (Keto jaRönnqvist 2006) ja (Keto 2006).Kuva 7-6. Loppusijoitustunnelien vaiheittainen rakentaminen.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7MAALISKUU 2009 8 (10)Kuva 7-7. Loppusijoituksen tutkimustila ONKALO. Alempi tutkimustaso on optio, joka toteutetaanvain tarvittaessa.Kuva 7-8. Polttoainekapselien asennuksen periaate. Kuljetusajoneuvo täsmätään vaakasuoraansijoitusreiän päälle, kapseli käännetään pystyasentoon säteilysuojan sisällä ja lopuksi kapselilasketaan pystysuorassa asennossa esivalmisteltuun sijoitusreikään.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7MAALISKUU 2009 9 (10)Vaihtoehtoisesti loppusijoituskapselit voitaisiin sijoittaa vaaka-asennossa suoraanporattuihin tunneleihin. Tällöin polttoainekapselit työnnettäisiin bentoniitilla vuoratuissateräskaseteissa paikalleen. Kasettien välit täytettäisiin bentoniittilohkoista valmistetuillavälitulpilla. Erillistä tunneleiden täyteainetta ei vaakaratkaisussa tarvittaisi.Vaakasijoitusvaihtoehdon yleiskuvaus on esitetty raportissa (Autio 2007) ja sen turvallisuusanalyysiraportissa (Smith ym. 2007).2.4 Loppusijoituslaitoksen sulkeminenKun kaikki käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu ja sijoitustunnelit täytetty, alkaakapselointilaitokseen käytön aikana kertyneen radioaktiivisen jätteen siirtäminen loppusijoitustiloihin.Jäte pakataan tynnyreihin tai betoniastioihin ennen siirtoa. Tämänjälkeen puretaan radioaktiivisia aineita sisältävät osat kapselointilaitoksesta. Purkujätteetviedään loppusijoitustiloihin niille louhittuun tunneliin. Maan pinnalle jäljellejäävät rakennukset ja maa-alue voidaan ottaa muuhun käyttöön.Loppusijoitustiloista puretaan käytönaikaiset rakenteet ja järjestelmät. Samaan aikaanpurkutöiden kanssa aloitetaan tilojen täyttötyöt ja sulkurakenteiden rakentaminen.Loppusijoitustasolla olevat tilat ja pystykuilut täytetään murskeen ja bentoniitinseoksella samoin kuin sijoitustunnelitkin. Kuilujen yläosat suljetaan betonirakentein.2.5 Sulkemisen jälkeinen aika2.6 PalautettavuusLoppusijoitus on suunniteltu siten, että sen jälkeen kun loppusijoitustilat on suljettu,tarvetta muuhun huolehtimiseen ei ole. Haluttaessa paikalle voidaan jättää merkkejätiedottamaan maan alla olevista jätteistä.Vaikka loppusijoituksen tarkoituksena on jätteiden pysyvä ja lopullinen sijoittaminen,loppusijoitettujen kapseleiden palautus maan pinnalle on teknisesti mahdollista hankkeenkaikissa vaiheissa. Kun kapseli on täytetty, muttei vielä loppusijoitettu, kapselivoidaan purkaa kapselointilaitoksessa. Jos kapseli on asennettu sijoitusreikään jasijoitustunneli on suljettu, kapseli voidaan poistaa purkamalla tunnelin sulkurakenne,kaivamalla tunnelin täyttömateriaali pois ja käsittelemällä sijoitusreiän bentoniittiasuolaliuoksella siten, että bentoniitti liukenee ja kapseli voidaan irrottaa sen sisästä.Mikäli koko loppusijoitustila on jo suljettu, kuilujen ja keskustunnelin sulkurakenteetja täyttömateriaalit on poistettava ennen kapselin palauttamista. Tehdyt selvityksetosoittavat, että tarvittavat toimenpiteet ovat mahdollisia nykyisellä tekniikalla (Saanioja Raiko 1999). Kapselin palautettavuudesta on tehty täyden mittakaavan koe SKB:nkalliolaboratoriossa Äspössä.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7MAALISKUU 2009 10 (10)ViitteetAutio, J. 2007. KBS-3H design description 2005. Working Report 2007-11. PosivaOy.Keto, P. 2006. Backfill of disposal tunnel: In situ alternative. Working Report 2006-90. Posiva Oy, Olkiluoto.Keto, P. ja Rönnqvist, P.-E. 2006. Backfill of disposal tunnels: Block alternative.Working Report 2006-89. Posiva Oy, Olkiluoto.Kukkola, T. 2006a. Disposal facility in Olkiluoto, description of above groundfacilities in lift transport alternative. Working Report 2006-88. Posiva Oy, Olkiluoto.Kukkola, T. 2006b. Encapsulation plant preliminary design, phase2. Repositoryconnected facility. Working Report 2006-95. Posiva Oy, Olkiluoto.Raiko, H. 2005. Disposal canister for spent nuclear fuel – design report. POSIVAraportti2005-02. Posiva Oy, Olkiluoto.Saanio, T. ja Raiko, H. 1999. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus.Työraportti 99-21. Posiva Oy.Saanio, T., Kirkkomäki, T., Keto, P., Kukkola, T. ja Raiko, H. 2006.Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, vaihe 2. Työraportti 2006-93. Posiva Oy,Olkiluoto.Smith, P., Neall, F., Snellman, M., Pastina, B., Nordman, H., Johnson, L. ja Hjerpe, T.2007. Safety assessment for a KBS-3H spent nuclear fuel repository at Olkiluoto,Summary report. POSIVA 2007-06. Posiva Oy, Olkiluoto.Suolanen, V., Lautkaski, R., Rossi, J., Nyman, T., Rosqvist, T. ja Sonninen, S. 2004.Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusriskitarkastelun päivitys. POSIVA 2004-04. PosivaOy, Olkiluoto.Tanskanen, J. 2006. Laitoskuvaus 2006. Työraportti 2006-102, Posiva Oy.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 1 (22)SELVITYS LOPPUSIJOITUSLAITOKSESSA NOUDATETTAVISTA TURVALLISUUS-PERIAATTEISTA1 Käytönaikainen turvallisuus1.1 Käyttöturvallisuuden huomioonottaminen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä1.1.1 Yleiset lähtökohdatLoppusijoituslaitos suunnitellaan siten, että normaalikäytössä radioaktiivisten aineidenpäästöt ympäristöön jäävät merkityksettömän pieniksi. Suunnittelussa varaudutaanmyös käyttöhäiriöihin ja onnettomuustilanteisiin. Lähtökohtana on, että säteilyaltistuspidetään kaikissa tilanteissa niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista(ALARA-periaate).Suunnittelussa on otettu huomioon voimassaolevat ydin- ja säteilyturvallisuuttakoskevat määräykset. Ydinenergian käytöstä määrätään yleisesti ydinenergialaissa(990/1987), jota on viimeksi muutettu 23.5.2008 (342/2008) ja ydinenergia-asetuksessa(161/1988), jota on viimeksi muutettu 27.11.2008 (732/2008). Käytetyn polttoaineenloppusijoitus on osa ydinenergian käyttöä. Ydinenergian käyttöön sovelletaanmyös säteilylain (592/1991) 2 §:ssä esitettyjä säteilyn käytön yleisiä periaatteita jasäteilylain luvussa 9 ja säteilyasetuksessa (1512/1991) esitettyjä säteilytyötä koskeviavaatimuksia. Ydinenergialain mukaisesti valtioneuvosto on antanut lisäksi asetuksia,jotka koskevat mm. ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuutta sekä ydinenergiankäytön turva- ja valmiusjärjestelyjä. Valtioneuvosto on antanut myös pelastuspalvelujärjestelyjäkoskevia yleisiä määräyksiä.Loppusijoituslaitosta koskee erityisesti valtioneuvoston asetus ydinjätteiden loppusijoituksenturvallisuudesta (VNA 736/2008), joka korvaa aiemman valtioneuvostonpäätöksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuudesta (VNP 1999/17-8). Valtioneuvoston asetuksessa asetetut säteilyannosrajat loppusijoituslaitokselle ovattiukemmat kuin ydinvoimalaitoksille asetetut vastaavat rajat. Koska loppusijoituslaitoksessaei ole polttoaineeseen kohdistuvia korkealämpötilaisia tai -paineisia prosessejaeikä ydinfissioiden ketjureaktiota pidetä yllä, tiukemmat vaatimukset on katsottukohtuullisiksi. Toistaiseksi ovat voimassa myös loppusijoitusta koskevat Säteilyturvakeskuksenohjeet YVL 8.4 (STUK 2001) ja YVL 8.5 (STUK 2002). STUK onkuitenkin parhaillaan uudistamassa ohjeistoa ja lähiaikoina nämä YVL-ohjeet tulevatkorvautumaan uusilla ohjeilla.Soveltuvin osin suunnittelussa on lisäksi otettu huomioon valtioneuvoston asetukset:- VNA ydinenergian käytön turvajärjestelyistä (VNA 734/2008)- VNA ydinvoimalaitosten valmiusjärjestelyistä (VNA 735/2008).Loppusijoituslaitoksen käytönaikaista turvallisuutta on seuraavassa käsitelty suhteessavaltioneuvoston asetuksessa 736/2008 esitettyihin määräyksiin.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 2 (22)1.1.2 TurvallisuusperiaatteetYdinjäte- ja loppusijoituslaitoksien suunnitteluratkaisut perustuvat suurimmaksiosaksi jo käytössä olevaan koeteltuun tekniikkaan. Sekä ydinlaitosten että kalliotilojensuunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä on Suomessa ja muualla maailmassa jo pitkätkokemukset. Myös käytetyn ydinpolttoaineen käsittelystä Suomessa on lähes 30vuoden kokemukset ydinvoimalaitoksilla.Osin suunnittelu perustuu varta vasten kehitettyyn tekniikkaan. Oletettavissa on, ettätekninen kehitys tarjoaa tulevaisuudessakin vielä uusia vaihtoehtoja teknisiin yksityiskohtiin.Koska laitoksien suunnitteluvaihe on pitkä, uudet ja kehitteillä olevat teknisetratkaisut ehditään kokeilla ja niiden toimivuus huolella osoittaa ennen niiden käyttöönottoa.Sekä Posiva että Ruotsin vastaava organisaatio Svensk KärnbränslehanteringAB (SKB) ovat yhdessä suorittaneet loppusijoituskapselin valmistus-, sulkemisjatarkastustekniikan kelpoistamiseen tähtääviä kokeita. Koko loppusijoitustekniikankehitystyö ja kokeilu täydessä mittakaavassa on käynnissä Äspön kalliolaboratoriossa,Ruotsissa, sekä osin myös Suomessa.Teknisessä suunnittelussa ja turvallisuuden arvioinnissa käytetään samantyyppisiämenetelmiä kuin nykyisten ydinvoimalaitosten suunnittelussa ja turvallisuusperustelussa.Käytettävien kokeellisten ja laskennallisten menetelmien oikeellisuus pyritääntodentamaan riippumattomin vertailuin.Käyttöorganisaatiossa tullaan asettamaan vaatimuksia henkilökunnan valinnalle sekäosaamisen ylläpitämiselle ja edelleen kehittämiselle. Ydinvoimalaitoksilla, jotka ovatkeskeisesti Posivan toiminnan taustalla, on Suomessa omaksuttu pitkälle kehittynytturvallisuuskulttuuri. Tällä tarkoitetaan organisaatiossa vallitsevaa ajattelutapaa jaasennetta, toimintatapaa ja työilmapiiriä, jossa korostetaan laitoksen käytön turvallisuudensekä turvallisuuden kannalta merkityksellisten seikkojen asettamista ensi sijalletoiminnan kaikissa vaiheissa. Se tarkoittaa edelleen turvallisuustietoisuutta, korkeaaammattitaitoa, huolellisia työtapoja sekä valppautta ja aloitteellisuutta turvallisuuttaheikentävien tekijöiden havaitsemiseksi ja poistamiseksi. Samanlaista turvallisuuskulttuurianoudatetaan myös Posivan toiminnassa. Ydinjätealan tutkimuksessaSuomessa omaksuttu avoin julkisuusperiaate edesauttaa turvallisuuskulttuurin ylläpitämistäja edelleen kehittämistä.1.1.3 Turvallisuustason jatkuva parantaminenPosivan organisaation ja toimintajärjestelmän kehittämisellä ja ylläpitämisellä varmistetaan,että ydinjäte- ja loppusijoituslaitoksien suunnittelu, rakentaminen ja käyttöovat jatkuvasti vaatimusten tasalla. Jatkuva käyttökokemusten seuranta, arviointi janiistä johdettavat parannukset kuuluvat olennaisena osana toiminnan kehittämiseen.Kun laitoksien käyttövaihe muodostuu nyt käytössä olevien ydinvoimalaitosten käytönpidentämisestä ja uusien ydinvoimalaitosyksiköiden käyttöönotosta johtuen huomattavanpitkäksi (luokkaa 100 vuotta), tulee myös laitoksien peruskunnostus tai modernisointitodennäköisesti ajankohtaiseksi kesken käyttöjaksoa.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 3 (22)1.1.4 TurvallisuusluokitusYVL-1.0 -ohjeen (STUK 1996) mukaisesti tulee määritellä laitoksen järjestelmien,rakenteiden ja laitteiden toiminnot, joilla on merkitystä laitoksen turvallisuudelle.Samoin järjestelmät, rakenteet ja laitteet tulee luokitella niiden turvallisuusmerkityksenperusteella. Turvallisuuden kannalta tärkeät järjestelmät, rakenteet ja laitteet onsuunniteltava, valmistettava ja asennettava siten, että niiden laatutaso ja laatutasontodentamiseksi tarvittavat tarkastukset ja testaukset ovat riittävät kohteen turvallisuusmerkityksenhuomioon ottaen. Samat periaatteet ohjaavat myös käyttöä.Ydinjätelaitoksen järjestelmien ja komponenttien alustava ydinturvallisuusluokitus onjo tehty YVL-ohjeessa 2.1 (STUK 2000) esitettyjen periaatteiden mukaisesti ottaenhuomioon myös pitkäaikaisturvallisuuden asettamat erityisvaatimukset. Alustavantulkinnan mukaan esimerkiksi itse loppusijoituskapseli ja käsittelykammiossa olevienkuivauskammioiden polttoainetelineet kuuluisivat ydinturvallisuusluokkaan 2. Käsittelykammioja sen ilmastointi-, alipaineistus- ja jäähdytysjärjestelmät sähkönsyöttöineen,polttoaineen käsittely- ja tarkastusjärjestelmä, valvotun alueen ilmastointijärjestelmäsekä jätteiden käsittely- ja varastointijärjestelmät, säteilyn ja päästöjenvalvontajärjestelmä sekä kapselin siirto- ja nostolaitteet kuuluisivat turvallisuusluokkaan3.Loppusijoituslaitoksen rakenteiden turvallisuusluokituksessa otetaan samoin huomioonkäyttöturvallisuuden lisäksi pitkäaikaisturvallisuus. Loppusijoituslaitoksessa käsitellääntiiviisti suljettuja loppusijoituskapseleita, joiden pinnalla vallitseva säteilytasovaatii henkilöstön suojaamistoimenpiteitä. Radioaktiivisia aineita ei voi vapautualoppusijoituslaitokseen muulloin kuin sellaisissa onnettomuustilanteissa, joissa loppusijoituskapselirikkoutuu menettäen tiiveytensä.Kapselin käsittelyyn ja nostoihin käytettävät laitteistot luokitellaan turvallisuusluokkaan3. Tällaisia ovat esimerkiksi loppusijoituslaitoksen kapselihissi sekä kapselinkuljettamiseen ja loppusijoitusreikään asentamiseen käytettävän ajoneuvon kapselianostavat ja kannattavat rakenteet.Loppusijoituslaitoksen käytönaikainen säteilytasojen valvontainstrumentointi kuuluuturvallisuusluokkaan 3.Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden varmistamiseksi kapselin loppusijoitusreikälähialueineen ja täytemateriaaleineen kuuluu myös turvallisuusluokittelun piiriin.Kallion eheys reiän seinämissä, vuotovirtausten määrä, reiän puhtaus sekä reiänsijainti- ja muototoleranssit ovat loppusijoitusreiän hyväksyttävyyskriteerejä. Samatenreikään rakennettavan bentoniittikerroksen ominaisuudet, tiheys, mitat, välykset ja vesipitoisuusovat hyväksymiskriteerejä, joiden täyttymisestä on varmistuttava ennenreiän käyttöönottoa. Kapselin reikään asennuksen jälkeen on tarkistettava kapselinpäälle tulevan bentoniittikerroksen hyväksyttävyys samoilla kriteereillä.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 4 (22)Loppusijoituslaitoksen ilmastointi ei kuulu turvallisuusluokituksen piiriin, koska tiloissaei ole radioaktiivisen kontaminaation vaaraa eikä ilmastointi ole tarpeen jälkilämmönpoiston takia.1.1.5 Turvallisuustoimintojen varmistaminenYdinjäte- ja loppusijoituslaitokset suunnitellaan siten, että niiden käyttö- ja pitkäaikaisturvallisuusperustuvat mahdollisimman pitkälti passiivisiin järjestelmiin. Turvallisuuteenvaikuttavia aktiivisia järjestelmiä tarvitaan kuitenkin mm. polttoainenippujenkäsittelyssä, käsittelykammion alipaineistuksessa ja polttoaineen jälkilämmönpoiston varmistamisessa. Myös eräiden laitteiden huollettavuus ja toimintahäiriöistäselviytyminen edellyttävät tiettyjen toimintojen erillistä varmentamista korvaavallatoiminnolla. Esimerkiksi korkeassa säteily-ympäristössä toimivien laitteiden rikkoutuessavarmistetaan erillisin järjestelmin, että kyseiset laitteet saadaan korjattavaksi taivaihdettavaksi ilman tarpeetonta henkilökuntaan kohdistuvaa säteilyannosta.Kapselin siirto ydinjätelaitoksesta loppusijoituslaitoksen maanalaisiin tiloihin tapahtuuperusratkaisussa hissillä, joka suunnitellaan siten, että muuttuvan vastapainojärjestelynavulla ja taakkaa kantavien köysikomponenttien moninkertaisen rinnakkaisenvarmistuksen avulla putoamisonnettomuuden todennäköisyys tulee hyvin pieneksi.Hissin putoamisonnettomuuteenkin kuitenkin varaudutaan rakentamalla kuilun pohjalleiskunvaimentimeksi kevytsorasiilo, jonka toimintaa on testattu pienoismallikokein(Kukkola & Törmälä 2003).1.1.6 Turvallisuustekniset käyttöehdot ja ohjeistus1.1.7 HenkilökuntaLaitoksien käyttölupavaiheessa laaditaan käyttötilanteiden turvallisuuden varmistamiseksilaitoksen turvallisuustekniset käyttöehdot -ohjeisto (TTKE). Niissä määritelläänlaitoksien käytön ehdot. Lisäksi laitoksille luodaan käyttöohjeistot ja ohjeet häiriö- jaonnettomuustilanteita varten.Laitteistojen eheyden ja toimintakyvyn varmistamiseksi tehdään tärkeille kohteillemääräaikaistarkastus- ja koestusohjelmat. Kunnossapitoa, ennakkohuoltoa ja varaosavarastojavarten tehdään suunnitelmat.Ennen laitoksen käyttöönottoa loppusijoituslaitoksen henkilökunta valitaan ja koulutetaansiten, että se on tehtäviinsä soveltuva ja pätevä. Vaatimukset henkilökunnanvalinnalle sekä osaamisen ylläpitämiselle ja edelleen kehittämiselle määritellään Posivantoimintajärjestelmässä. Ydinenergialain mukaan luvanhakijan on nimettävä laitoksenrakentamisesta ja käytöstä vastuullinen johtaja ja tämän varamies. Henkilöt onnimettävä ja esitettävä Säteilyturvakeskuksen hyväksyttäväksi rakentamis- ja käyttöluvanhaun yhteydessä.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 5 (22)1.1.8 Radioaktiivisten aineiden vapautumisen estäminenKäytettyä polttoainetta varastoidaan, käsitellään ja siirretään ydinjäte- ja loppusijoituslaitoksissavain joko kaasutiiviisti suljetuissa säiliöissä tai sellaisissa säteilysuojatuissahuonetiloissa, joiden ilmastoinnista ja lattioiden vuotovesistä huolehditaan suljettujensuodatus- ja käsittelyjärjestelmien avulla. Huonetilat, joissa käytettyä polttoainetta käsitelläänpaljaana, varustetaan ilmastoinnin alipaineistuksella, jolloin mahdolliset vuotovirtauksetsuuntautuvat sisäänpäin, eikä kapselointilaitos kontaminoidu muualta.Teknisissä suunnitelmissa tähdätään siihen, että radioaktiivisten aineiden vapautuminenlaitostiloihin jää kaikissa oloissa mahdollisimman pieneksi. Polttoainenippujenkäsittelyn aikana mahdollisesti polttoaineesta vapautuvat kiinteät, nestemäiset ja ilmaanjoutuvat hiukkasmaiset radioaktiiviset aineet otetaan suodatusjärjestelmien avullamahdollisimman tarkoin talteen. Kiinteille, nestemäisille ja ilmassa hiukkasmaisenaesiintyville radioaktiivisille aineille suunnitellaan ydinjätelaitokseen omat talteenottojakäsittelyjärjestelmät sekä loppusijoituslaitoksen yhteyteen niille erillinen sijoitustila.Vähäisiä kaasumaisia päästöjä voi tapahtua käsittelyn aikana polttoainesauvoista, jospolttoainesauva on rikkoutunut tai se rikkoutuu kuljetus- tai käsittelyprosessin aikana.Kaasumaisten aineiden määrä polttoaineessa on vähäinen, mutta niitä ei kyetä suodattamallaottamaan talteen. Toisaalta niiden vapautumista laitoksen ulkopuolelle voidaansäädellä ja haluttaessa viivästää ilmastoinnin avulla.Polttoainesauvojen rikkoutuminen suomalaisten ydinvoimalaitosten käyttöhistoriassaon ollut harvinaista. Noin kolmenkymmenen käyttövuoden aikana on neljässä ydinvoimalaitosyksikössämmetähän mennessä saatu havainto yhteensä alle 70 kpl rikkoutuneestapolttoainesauvasta, mikä käytetyn polttoaineen kokonaismäärästä on noin1/20 000 -osa kaikista käytetyistä sauvoista. Vuotavien polttoainesauvojen esiintyminenloppusijoitusprosessissa on käytännössä siis hyvin harvinaista.1.1.9 Säteilyturvallisuuden valvontaYdinjätelaitos varustetaan käytönaikaisin mittalaittein ja valvontajärjestelmin, jotkajatkuvasti tai määrävälein mittaavat ja rekisteröivät laitoksessa tai ympäristössä (ilmassa,vesissä tai suorana säteilynä ilmenevää) radioaktiivisuutta sekä automaattisestiantavat hälytyksen valvomohenkilökunnalle poikkeuksellisten mittaustulosten ilmetessä.1.1.10 Kriittisyysonnettomuuden estäminenYdinpolttoaineen kuljetussäiliö, loppusijoituskapseli ja polttoaine-elementtien kuivatukseenkäytettävä kuivauskammio ovat ainoita paikkoja, joissa polttoaineniput voisivatloppusijoitusprosessin aikana muodostaa kriittisen massan. Kuljetussäiliöt ja loppusijoituskapseliton suunniteltu siten, että ne täyttävät YVL-ohjeissa 1.0 (STUK1996) ja 8.5 (STUK 2002) annetut kriittisyysturvallisuusmääräykset. Nämä määräykseton otettu myös käsittelykammiossa olevien kuivauskammioiden suunnittelun läh-

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 6 (22)tökohdaksi. Näissä käsittelypisteissä kriittisen kokoonpanon muodostuminen on rakenteellisestiestetty.EPR-reaktorin käytetyn polttoaineen osalta nykyinen alikriittisyysvaatimus toteutuukapselin rikkoutumisen jälkeen vain, mikäli laskennassa käytetään hyväksi ns. palamahyvitystä(burn-up credit). Palamahyvityksen hyödyntäminen edellyttää kansainvälistenja kansallisten ohjeiden tarkistamista ja täydentämistä.Kuljetussäiliöiden, kuivauskammioiden samoin kuin loppusijoituskapselien varastonkriittisyysturvallisuus on laskennallisesti tarkistettu (Anttila 2005). Muita käytetynpolttoaineen varastopaikkoja ei ydinjäte- tai loppusijoituslaitokseen ole suunniteltu.Loppusijoituslaitokseen kapselit kuljetetaan yksitellen ja sijoitetaan tunneleihin vähintään6–11 metrin etäisyydelle toisistaan.1.1.11 Palo- ja räjähdysvaaran estäminenPalavista materiaaleista muodostuvat palokuormat on tarkoituksella suunniteltu pieniksiydinjäte- ja loppusijoituslaitoksen niissä tiloissa, joissa käsitellään radioaktiivisiaaineita. Rakenteellinen paloturvallisuus otetaan suunnittelussa huomioon mm. materiaalivalinnoissaja jakamalla tilat eri palo-osastoihin. Palojen varalta ydinjäte- ja loppusijoituslaitosvarustetaan paloilmoitusjärjestelmällä, sammutusjärjestelmillä, savunpoistolla,palo-osastoinnilla ja poistumistiejärjestelyin. Kapselinkuljetusajoneuvonpalo tunnelitiloissa on arvioitu vaarallisimmaksi palotilanteeksi ja sitä on jo analysoitusimuloinnilla (Lautkaski et al. 2003).Kalliorakentamisessa käytettävät räjähdysaineet varastoidaan maan pinnalla omissavarastoissaan. Kerralla ei kuljeteta sallittua enempää räjähteitä ja räjähdysainevarastotsijoitetaan siten, että mahdollinen räjähdys ei vaaranna ydinjäte- tai loppusijoituslaitoksensäteilyturvallisuutta. Räjähdysaineet kuljetetaan maan pinnalta loppusijoituslaitokseeneri reittiä tai eri aikaan kuin radioaktiiviset aineet. Usein käytetään myösräjähdysaineita, jonka yksinään turvalliset ainesosat sekoitetaan räjähtäväksi yhdistelmäksivasta räjäytyspaikalla. Louhintatyössä räjäytyskohteen ja loppusijoituskapseleitasisältävien sijoitustunneleiden väliin jätetään aina turvalliseksi arvioitu suojaetäisyysraportin (Tolppanen & Kokko 1998) mukaisesti.1.1.12 Ulkoisiin tapahtumiin varautuminenYdinjäte- ja loppusijoituslaitoksen suunnittelussa otetaan huomioon ulkoisina tapahtuminaYVL-ohjeessa 1.0 (STUK 1996) esitetyt tapahtumat, mm. maanjäristys, pienlentokoneenaiheuttama törmäys sekä maan pinnalla tapahtuva tulviminen. Myös ulkoiseenlainvastaiseen toimintaan varaudutaan (luku 3.1.13).1.1.13 Turva- ja valmiusjärjestelytLoppusijoituslaitoksen turvajärjestelyt toteutetaan ottaen huomioon valtioneuvostonasetus 734/2008. Onnettomuusvalmiusjärjestelyt suunnitellaan soveltaen tarvittavinosin valtioneuvoston asetusta 735/2008.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 7 (22)Laitoksien turvajärjestelyt suunnitellaan siten, että laitoksiin kohdistuvasta lainvastaisestatoiminnasta aiheutuvat riskit minimoituvat. Turvajärjestelyt perustuvat usean sisäkkäisenturvallisuusvyöhykkeen käyttöön siten, että turvallisuuden kannalta tärkeätjärjestelmät ja ydinaineet ovat erityisen suojattuja ja että kulun ja tavaraliikenteen valvontaon tehokkaasti järjestetty.Hätätilanteita varten tehdään käyttöönottovaiheessa suunnitelma valmiusjärjestelyistäsekä varataan tätä tarkoitusta varten tarpeelliset mittaus-, viestintä- ja hälytysvälineistöt.Henkilöstö koulutetaan hätätilanteita varten.1.1.14 YdinmateriaalivalvontaValvonta perustuu ydinenergia- ja säteilysuojauslainsäädäntöön, niiden nojalla annettuihinmääräyksiin, valtioneuvoston ydinenergialainsäädännön nojalla tekemiin päätöksiinsekä Suomen solmimiin ydinenergia-alan kansainvälisiin sopimuksiin ja hallitustenvälisiin sopimusjärjestelyihin.Valvonta perustuu näin ollen ydinmateriaalin kirjanpitoon sekä visuaalisiin ja teknisiinmittaus-, valvonta- ja rekisteröintimenetelmiin polttoaineen loppusijoitusprosessineri vaiheissa. Valvonnan mahdollistaminen otetaan huomioon laitoksien suunnittelussa.Posivalla on jo käytössä STUK:n hyväksymä Ydinsulkukäsikirja (Posivan menettelyohjePOS-000674), joka kuvaa Posivan toteuttamaa ydinmateriaalivalvontaa ydinjäte-,loppusijoituslaitoksen ja tutkimustilan (ONKALO) rakentamisen aikana.1.1.15 Jätekapselin vioittumisen estäminenKapselien valmistukseen, täyttöön ja sulkemiseen sovelletaan laadunvarmistus- ja tarkastusohjelmaa,jolla varmistetaan, että polttoainekapselit loppusijoitustiloihin siirrettäessäovat suurella varmuudella eheitä, tiiviitä ja muidenkin ominaisuuksiensa suhteentäyttävät niille asetetut vaatimukset.Kapselien loppusijoitustoiminta tapahtuu tiloissa, jotka on luokiteltu säteilyn kannaltavalvotuiksi tiloiksi ja loppusijoitustilojen rakentaminen puolestaan tapahtuu säteilynsuhteen valvomattomalla alueella. Valvottu ja valvomaton alue erotetaan fyysisestitoisistaan ja niille tapahtuvat tavara- ja materiaalikuljetukset tapahtuvat eri reittejä.Louhittavien tunneleiden ja kapseleita sisältävien loppusijoitustunneleiden väliin jätetäänlouhintatärinöitä vaimentava riittävä suojaetäisyys. Rakennustarvikkeet, koneet,räjähdysaineet ja louhe kuljetetaan ajotunnelin kautta, kun taas polttoainekapselit jasijoitusreikien bentoniittilohkot kuljetetaan kapselikuilun kautta. Mikäli polttoainekapselienkuljetukset päädytään suorittamaan vaihtoehtoisen suunnitteluratkaisun mukaisestimyös ajotunnelin kautta, eriytetään erityyppiset kuljetustapahtumat toisistaanajallisesti.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 8 (22)1.1.16 Maanalaisia tiloja koskevat erityisvaatimuksetMaanalaisten loppusijoitustilojen suunnittelun kannalta merkittäviä tietoja ovat mm.kallioperän geologiset ja geokemialliset ominaisuudet sekä kiviaineksen lujuus jaeheys, vallitseva jännitystila, pohjaveden virtaamat ja kemiallinen laatu, lämpötilasekä kiven lämmönjohtavuus, ominaislämpökapasiteetti ja tiheys. Erityisesti tutkimuksillavarmistetaan, että loppusijoitustunneleista ja -rei´istä on riittävät suojaetäisyydetkallioperän merkittäviin rikkonaisuus- ja vettäjohtaviin vyöhykkeisiin.Kallioperän ominaisuudet ja loppusijoitustilojen rakentamiseen soveltuvat kalliotilavuudetmääritetään vaiheittain tehtävien kallioperätutkimusten perusteella. Tähänastinentieto suunniteltujen loppusijoitustilojen lähikalliosta perustuu maanpinnalta loppusijoitussyvyyteenulottuviin kairanreikätutkimuksiin ja niiden perusteella tehtyihin tulkintoihin.Näiden tietojen perusteella on loppusijoituslaitoksen sijaintipaikalta määriteltyalueet, joihin loppusijoitustilat voidaan rakentaa.Loppusijoitustiloja rakennettaessa ja suljettaessa pyritään säilyttämään kallion alkuperäisetominaisuudet ja rajoittamaan muutokset mahdollisimman pienelle alueelle tunneleidenja kuilujen ympäristössä. Esim. kallio louhitaan varovasti, jolloin louhinnanaiheuttama häiriövyöhyke jää pieneksi. Vesivuotoja voidaan rajoittaa välttämällä vettäjohtaviarakenteita ja tiivistämällä vuotokohtia esim. injektoinnilla. Vuotovirtaustenkokonaismäärää rajoittaa myös se, että tunneleita rakennetaan ja tunnelit suljetaan sitämukaa kuin niihin on sijoitettu loppusijoituskapseleita, eli käyttövaiheen aikana kerrallaanavoimena olevia kalliotilavuuksia minimoidaan.1.2 Turvallisuusmääräysten täyttyminen1.2.1 Normaali toimintaYleisten turvallisuusmääräysten mukaan loppusijoituslaitoksen käytöstä ei saa aiheutuatyöntekijöiden tai väestön terveyttä vaarantavia säteilyhaittoja. Käyttö tulee suunnitellasiten, että laitoksen toimiessa normaalisti radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöönjäävät merkityksettömän pieniksi ja häiriötilanteissakin väestön eniten altistuvalleyksilölle koituva efektiivinen vuosiannos jää alle 0,1 mSv:n (Valtioneuvostonasetus 736/2008).Vaatimusten täyttymistä on tarkasteltu raportissa (Rossi et al. 1999). Siinä on tarkasteltuloppusijoituslaitoksen käytöstä aiheutuvia säteilyannoksia loppusijoituslaitoksentyöntekijöille sekä ympäristön asukkaille. Tarkastelu kattaa sekä normaalikäytön ettäsuunnittelun perustana olevat häiriö- ja onnettomuustilanteet.Ydinlaitosten käyttöhenkilökunnan säteilysuojelu on ohjeistettu YVL-ohjeessa 7.9(STUK 2002).Laitoksen toimiessa normaalisti päästöt ympäristöön ja siten myös ympäristön väestönsäteilyaltistus jäisi VTT Energian arvion mukaan hyvin vähäiseksi. Eniten altistuvanyksilön säteilyannokseksi arvioidaan korkeintaan 0,01 mSv vuodessa (Rossi et al.1999).

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 9 (22)1.2.2 HäiriötilanteetLoppusijoituksen käyttöturvallisuusanalyysin uusinta on käynnissä suunnittelun yksityiskohtaistumisen,lisääntyneen tiedon ja muuttuvien toimintavolyymien vuoksi.Käyttöhäiriöiden synty ja luonneOdotettavissa olevalla käyttöhäiriöllä tarkoitetaan käyttövaiheen aikaista turvallisuuteenvaikuttavaa tapahtumaa, joka sattuu keskimäärin harvemmin kuin kerran vuodessa,mutta jolla on merkittävä todennäköisyys sattua ainakin kerran laitoksen käyttövaiheenaikana. Laitteiden ja toimintojen suunnittelulla pyritään häiriötilanteissakinestämään polttoaineen vaurioituminen ja merkittävät aktiivisuuspäästöt.Käyttöhäiriöt voidaan jakaa kahteen luokkaan seurausten välittömyyden mukaan: sellaisiin,joista voi aiheutua välittömästi säteilyannoksia ja jotka siksi vaativat välitöntätoimintaa, ja sellaisiin, joista säteilyannoksia ei aiheudu ainakaan välittömästi ja joidenkorjaamisen tähtäävät toimet voidaan kiireettä harkita ja päättää. Häiriötilanteenkorjaaminen voi silti tällaisissa tapauksissakin myöhemmin aiheuttaa käyttöhenkilökunnallesäteilyannoksia.Käyttöhäiriöt voivat aiheutua virheellisestä, ohjeitten vastaisesta toiminnasta tai erilaisistalaitevioista. Myös tulipalot katsotaan käyttöhäiriöiksi. Loppusijoituslaitoksensuunnittelun perustana olevat häiriötilannekuvaukset on esitetty raportissa (Kukkola1999). Normaalikäytön, käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden kuvaus on päivitettyvuonna 2003 (Kukkola 2003) ja 2008 (Kukkola 2008) käyttöturvallisuusanalyysinuusimista varten, mutta merkittäviä muutoksia käyttöturvallisuusarvion lopputulokseenei ole odotettavissa.Käyttöhäiriöiden seurauksetLaitos suunnitellaan siten, että käyttöhäiriö ei aiheuta onnettomuutta. Lähtökohtanaon, että käyttöhäiriö voidaan palauttaa lyhyessä ajassa normaaliksi käyttötilanteeksi.Palautuksen yhteydessä laitoksen käyttöhenkilökunta voi saada säteilyannoksia, muttalaitoksen ulkopuolelle ei vuoda merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita. Käyttöhenkilöstölleon oletettu sallittavan samanlaiset vuosiannokset kuin ydinvoimalaitoksenkäyttöhenkilöstölle. Yleisten turvallisuusmääräysten mukaan käyttöhäiriöiden seurauksenaväestön eniten altistuville yksilöille aiheutuvan efektiivisen vuosiannoksentulee jäädä alle 0,1 mSv:n (Valtioneuvoston asetus 736/2008).Loppusijoituslaitoksen prosessit ovat luonteeltaan sellaisia, että minkään toiminnonpysähtyminen joko ulkoisen voimansaannin katkeamisen tai kyseisen laitteiston vioittumisenseurauksena ei edellytä välittömiä turvatoimenpiteitä. Säteilyturvallisuudenkannalta tärkeimpien prosessien laitteistot ovat kahdennettuja (esimerkiksi käsittelykammionalipaineistus) ja niiden sähkönsyöttö on varmistettu. Polttoaineen tai polttoainettasisältävien säiliöiden käsittely- ja siirtolaitteet suunnitellaan siten, että sähkönmenetyksenseurauksena ne pysähtyvät ja lukittuvat paikoilleen. Kapselointilaitoksenilmanvaihdon pysähtyminen ei aiheuta välitöntä vaaraa ja jälkilämmön poistuminenpolttoaineesta tai polttoainekapseleista ei useaan tuntiin edellytä mitään aktiivisia toi-

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 10 (22)menpiteitä. Sama pätee loppusijoitustilan ilmanvaihdon tai vuotovesien pumppauksenkatkoksille.Loppusijoituslaitos on suunniteltu kestämään laitoksessa tapahtuvien tulipalojen sekätulvien ja vesivuotojen aiheuttamat seuraukset.Toimintavirheistä ja laitevioista aiheutuvat maksimisäteilyannokset on arvioitu käyttöturvallisuusanalyysissä(Rossi et al. 1999). Arvion mukaan häiriötilanteita koskevaannosraja 0,1 mSv vuodessa ei ylity minkään suunnittelun perustana olevan tilanteenpäästöissä. Suurimman häiriön jälkeen ensimmäisen vuoden kuluessa aiheutuu maataloustuotteidennautinnasta suurimmillaan vain 0,00044 mSv:n annos.1.2.3 OnnettomuustilanteetOnnettomuuksiin varautuminenOletetulla onnettomuudella (Design Basis Accident, DBA) tarkoitetaan käyttövaiheenaikaista turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa, jolla on vain vähäinen todennäköisyyssattua koko käyttövaiheen aikana. Suunnittelun perustana olevat onnettomuustilannekuvaukseton esitetty raportissa (Kukkola 1999), jota myöhemmin on tarkennettu(Kukkola 2003) ja (Kukkola 2008).Ydinjäte- ja loppusijoituslaitoksien rakenteet ovat sellaisia, että sellaisetkaan polttoaineelleeri käsittelyvaiheissa mahdollisesti tapahtuvat onnettomuudet, jotka johtavatpolttoaineen merkittävään vaurioitumiseen, eivät aiheuta henkilökunnalle tai ympäristönasukkaille välitöntä terveydellistä vaaraa. Polttoainenippuja käsitellään vain ydinjätelaitoksensellaisissa osissa, joiden seinämät on mitoitettu vaimentamaan polttoaineestatulevan suoran säteilyn vaarattomalle tasolle. Käsittelykammiossa on jatkuvatoiminenkahdennettu suodatus- ja jäähdytysjärjestelmä. Lisäksi ydinjätelaitoksen käsittelykammionulkopuolella olevan valvotun alueen ilmastointi voidaan onnettomuustilanteessapysäyttää tai siirtää erillisen suodatuksen kautta tapahtuvaksi, jolloin läheskaikki rikkoutuneesta polttoaineesta vapautuneet radioaktiiviset aineet pysyvät rakennuksensisällä ja saadaan talteen, suunnitelma on esitetty työraportissa (Nieminen2006). Polttoaineen käsittelytiloihin onnettomuustilanteessa mahdollisesti joutuneetkiinteät tai nestemäiset radioaktiiviset aineet kerätään siivouslaitteilla talteen jätteenäedelleen käsiteltäväksi. Onnettomuustilanteessa mahdollisesti rikkoutuvasta polttoaineestavapautuvaa vähäistä määrää radioaktiivista kaasua, lähinnä kryptonia (jalokaasu),on kuitenkin vaikea ottaa talteen ja sen on päästöanalyyseissä oletettu pääsevänilmastoinnin kautta ympäristöön.Onnettomuudet voivat aiheutua vakavista laitevioista tai poikkeuksellisista ulkoisistatapahtumista. Käsittelyvirheistä aiheutuvat onnettomuudet on laitteiden ja toimintojensuunnittelulla pyritty estämään. Joissain tilanteissa virheellinen suunnitelma voi ollasyynä onnettomuuteen.Maanpinnalla sijaitseva ydinjätelaitos on rakenteellisesti mitoitettu myös oletettujaulkoisia tapahtumia vastaan. Tällaisia ovat esimerkiksi pienlentokoneen törmäys rakennukseen,maanjäristys ja tulviminen.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 11 (22)Vakavat (hypoteettiset) onnettomuudet ovat vieläkin harvinaisempia tapahtumia kuinoletetut onnettomuudet. Vakavia onnettomuuksia ja niiden seurauksia rajoittavat ainakinseuraavat ydinjäte- ja loppusijoituslaitoksessa yleisesti vallitsevat piirteet:- Käytettyä polttoainetta ei varastoida kerrallaan suuria määriä yksittäisessä kohteessa.- Kriittisyysonnettomuuden mahdollisuus on olematon.- Vakavan tulipalon mahdollisuus polttoainetta sisältävissä tiloissa on pienistä palokuormistajohtuen olematon.- Vaikka suurikin määrä polttoainetta rikkoutuisi kerralla ydinjäte- tai loppusijoituslaitoksessa,ei ole olemassa mekanismia, joka välittömästi levittäisi polttoaineensisältämiä radioaktiivisia aineita suurina määrinä ympäristöön. Polttoainesauvoissaolevat kaasumaiset radioaktiiviset aineet todennäköisesti pääsisivät ilmaan, muttaniiden määrä vähintään 20 vuotta jäähdytetyssä polttoaineessa on pieni eikä niistävoi aiheutua laajamittaista vaaraa. Nykyisten loppusijoitussuunnitelmien mukaankäytettyä polttoainetta varastoidaan 25–60 vuotta ennen loppusijoittamista.Käyttöluvan hakemisen yhteydessä onnettomuustilanteita varten luodaan ohjeisto,jonka mukaisesti henkilökunta pystyy toimimaan siten, että onnettomuuden seurauksetminimoituvat. Hätätilanteita varten tehdään lisäksi suunnitelmat turva- ja valmiusjärjestelyistäsekä varataan tätä tarkoitusta varten tarpeelliset mittaus-, viestintä- ja hälytysvälineistöt.Onnettomuuksien seurauksetYleisten turvallisuusmääräysten mukaan oletetun onnettomuuden seurauksena väestöneniten altistuvalle yksilölle aiheutuvan efektiivisen vuosiannoksen tulee jäädä alle yhdenmillisievertin (Valtioneuvoston asetus 736/2008). Arvio onnettomuuksista aiheutuvistasäteilyannoksista sisältyy raporttiin (Rossi et al. 1999).Onnettomuustilanteiden säteilyannoslaskelmissa päästön suuruus perustuu oletettuihintapahtumaketjuihin, joiden seurauksena polttoainesauvan tiiveys menetetään ja radionuklidejavapautuu käsittelytilaan ja edelleen osittain ilmastointipiipun kautta ympäristöön.Ympäristössä aiheutuvien säteilyannosten laskennassa on käytetty hyväksi Olkiluodonsäämastolla mitattua leviämisaineistoa. Tämän perusteella annokset on voitu laskeaerilaisissa leviämistilanteissa, joiden esiintymistodennäköisyydet tunnetaan. Lopultaannokset yhdistettiin kumulatiivisiksi jakaumiksi, joista poimittiin annosarvo, jotasuurempia annoksia aiheutuu vain 0,5 %:ssa leviämistilanteita. Lisäksi on arvioitu yksilöannostaetäisyyden funktiona kahdessa yksittäisessä leviämistilanteessa. Kaksi tällaistakeskenään erilaista leviämistilannetta ovat poutasään hyvin stabiili tilanne ja toisaaltalabiili sadetilanne, jossa pilvi vähitellen puhdistuu radionuklideista. Annos laskettiineniten altistuvaan ryhmään kuuluvalle henkilölle, jonka oletettiin asuvan 200metrin päässä ydinjätelaitoksesta ja siten saavan useimmissa leviämistilanteissa suurimmatannokset.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 12 (22)Arvioidut säteilyannokset jäävät turvallisuusmääräyksissä esitettyjen rajojen alapuolelle.Pahin oletettu onnettomuustilanne aiheuttaisi vuoden kuluessa enintään 0,4mSv:n annoksen. Suurin osa annoksesta aiheutuisi paikalla tuotetuista maataloustuotteista.Laskeumasta tulevan ulkoisen säteilyannoksen merkitys kasvaa, kun tarkasteluaikapitenee ja 50 vuoden kuluessa kertyvästä annoksesta se muodostaisi kolmasosan.Annostasot jäävät lyhyellä aikavälillä niin pieniksi, että pian tapahtuman jälkeen ilmeneviensäteilysairausvaikutusten vaaraa ei ole. Myös myöhäisvaikutusten osaltariski säilyy pienenä.2 Pitkäaikaisturvallisuus2.1 Suunnittelun lähtökohdat ja noudatetut periaatteetSuunnitellun loppusijoitusratkaisun perusajatuksena on, että radioaktiiviset aineet pakataanvesitiiviisiin, kestäviin säiliöihin (kapseleihin) ja säiliöt sijoitetaan syvälle peruskallioon,jossa ne ovat erillään ihmisistä ja jossa ne suurella varmuudella ja ilmanhuolenpitoa säilyvät tiiviinä niin kauan kuin niiden sisällöstä voisi olla olennaistahaittaa elävälle luonnolle.Ratkaisun pohjana on Ruotsissa 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa kehitetty ns.KBS-3 -ratkaisu. Sen keskeisenä lähtökohtana on ollut kehittää käytetyille polttoainenipuillekapseli, jonka graniittisessa kallioperässä vallitsevissa oloissa voidaanodottaa säilyvän ehjänä ja tiiviinä niin pitkään, että käytetyn polttoaineen aktiivisuusehtisi laskea ympäristön kannalta vaarattomalle tasolle.Suunnitellun eristysjakson pituudesta johtuen säiliöt on sijoitettava sellaiseen ympäristöön,jossa muutokset ovat hitaita ja ennustettavissa. Tästä syystä ainoa Suomessakyseeseen tuleva paikka on peruskallio. Täkäläinen kallioperä on saavuttanut nykyisenmuotonsa pääosin jo yli tuhat miljoonaa vuotta sitten, ja muutokset kallioperässäovat tämän jälkeen olleet hitaita ja miljoonienkin vuosien perspektiivissä hyvin pieniä.Syvälle kallioperään sijoitettuina kapselit ovat suojassa maanpäällisiltä muutoksilta –mm. tulevilta jääkausilta – ja samalla ne ovat loitolla ihmisten normaalista elämänpiiristä.Kun sijoituspaikka valitaan tavanomaisesta graniittisesta kalliosta, todennäköisyys,että joku epähuomiossa tunkeutuisi loppusijoitustilojen läheisyyteen, on pienisiinäkin tapauksessa, että tieto loppusijoituspaikan sijainnista on ehtinyt kadota.Loppusijoitusratkaisu kokonaisuutena on ns. moniesteperiaatteen mukainen (kuva 8-1). Radioaktiiviset aineet ovat useiden toisiaan varmentavien “suojamuurien” (vapautumisesteiden)sisällä siten, että yhden esteen vajavuus tai ennustettavissa oleva geologinentai muu muutos ei vaaranna eristyksen toimivuutta. Kapselin ja kallion lisäksiyhtenä tärkeänä suojamuurina on bentoniittipuskuri, joka vähentää veden liikkuvuuttaja vuodon tapahtuessa pidättää radioaktiivisten aineiden kulkeutumista. Yksi vapautumisesteon jo käytetyn polttoaineen olomuoto: käytetty polttoaine on vähäistä kaasumääräälukuunottamatta kiinteää ainetta, joka jo itsessään estää ja hidastaa radioaktiivistenaineiden vapautumista.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 13 (22)1. Kapseli2. Bentoniittipuskuri3. Täytemateriaali4. KallioperäKuva 8-1 Loppusijoituksen pystysijoitusratkaisu ja moniesteperiaate. Eri vapautumisesteetvarmistavat toisiaan.Kuvassa 8-1 esitetyn ns. pystysijoituksen lisäksi kehitteillä on myös vaihtoehto, jossakapselit sijoitetaan vaaka-asentoon bentoniitilla vuorattuihin tunneleihin. Tämän, ns.vaakaratkaisun, turvallisuusperusteet ovat samat kuin pystyratkaisulla.Loppusijoitusratkaisun teknisessä suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti kallioperässäkaikkialla olevan pohjaveden kemialliset ominaisuudet ja sen paine. Kallionnormaalit liikkeet eivät saa aiheuttaa kapseleiden tiiveyden menetystä. Kapselin rakenneja materiaalit onkin valittu siten, että kapseli kestää sekä korkean paineen aiheuttamanpuristuksen että pohjaveden sisältämien aineiden syövyttävän vaikutuksen.Normaalisti pohjaveden paine vastaa loppusijoitussyvyydessä 40–70 ilmakehän painetta.Jääkausioloissa jään paino saattaa kasvattaa sitä entisestään.Erityisesti korroosio-ominaisuuksien perusteella kapselimateriaaliksi on valittu kupari.Tarvittavan mekaanisen lujuuden antaa kapselin pallografiittiraudasta valmistettumassiivinen sisäosa. Kapselin teknisenä suunnitteluperusteena on, että se säilyttää tiiviytensävähintään sata tuhatta vuotta.Kapseleiden syöpymistä syvällä kalliossa voisi aiheuttaa lähinnä pohjaveteen liuennuthappi tai sulfidi. Syvällä kallioperässä pohjavesi on kuitenkin normaalisti hapetonta jasulfidipitoisuudet pieniä.Kapseleiden ja kallion väliin asennettu puristettu bentoniittisavi ("bentoniittipuskuri")tarjoaa suojaa kallioperän normaaleja liikkeitä vastaan ja vähentää mahdollisten syövyttävienaineiden pääsyä kosketuksiin kapselin kanssa. Bentoniitin hyvien tiivistysominaisuuksientakaamiseksi loppusijoitustilojen sijainti valitaan siten, että bentoniittiei joudu alttiiksi liian korkeille suolapitoisuuksille.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 14 (22)Loppusijoitustilat on suunniteltu rakennettavan 400–700 metrin syvyyteen. Tällöinvältetään tulevien maanpäällisten tai ilmakehässä tapahtuvien muutosten vaikutusloppusijoitustilojen lähiympäristöön ja samalla tehdään mahdollisimman pieneksi setodennäköisyys, että tulevaisuudessa esimerkiksi porakaivo osuisi vahingossa tiloihin.Toisaalta kuitenkin tilojen turvallinen rakentaminen yleensä käy sitä vaikeammaksi,mitä syvemmälle kallioon mennään ja Olkiluodossa lisäksi pohjaveden lisääntyväsuolaisuus rajoittaa loppusijoitussyvyyttä.Ratkaisun toteutusaikataulussa lähdetään siitä, että käytetty polttoaine ehtii jäähtymäänmaanpäällisissä väliaikaisvarastoissa vähintään 25 vuoden ja keskimäärin noin40 vuoden ajan. Tämä helpottaa käytetyn polttoaineen käsittelyä ja vähentää polttoaineestaloppusijoitusympäristöön aiheutuvaa lämpörasitusta. Toisaalta toteutusaikataulutähtää siihen, ettei vastuuta ydinjätehuollon loppuun saattamisesta lykätä tarpeettomastituleville sukupolville.2.2 Tehty tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyöLoppusijoitusratkaisun tekninen suunnittelu perustuu ratkaisevasti tietoon syvällä kallioperässävallitsevista oloista ja niiden muutoksista. Suomen kallioperän ominaisuuksialoppusijoituksen kannalta on tutkittu 1980-luvun alusta lähtien, aluksi yleisellätasolla ja tutkimusmenetelmien kehittämiseksi. Myöhemmin, vuodesta 1986 lähtien,tutkimukset ovat tähdänneet suoranaisesti käytetyn polttoaineen loppusijoitukseensoveltuvan kallioperän ominaisuuksien selvittämiseen aluksi viidellä tutkimuspaikalla,myöhemmin neljällä paikalla, joiden joukosta vuonna 1999 loppusijoituspaikaksivalittiin Eurajoen Olkiluoto. Paikanvalinta vahvistettiin eduskunnan vuonna2001 hyväksymässä valtioneuvoston periaatepäätöksessä.Periaatepäätöksen jälkeen tutkimuksia on jatkettu Eurajoen Olkiluodossa, jossa nykyisinon noin 50 syvää kairareikää. Vuonna 2004 aloitettiin myös maanalaisen tutkimustilan,ONKALON rakentaminen. ONKALO tarjoaa mahdollisuudet kallioperäntutkimiseen loppusijoitussyvyydellä. ONKALO muodostuu loppusijoitussyvyydelleulottuvasta tunnelista ja kolmesta kuilusta. Tunneli saavuttaa loppusijoitussyvyydensuunnitelmien mukaan vuodenvaihteessa 2009-2010 (Posiva 2006). Kattava yhteenvetonoin 20 vuoden aikana loppusijoituspaikasta kerätystä tiedosta on esitetty raportissaOlkiluodon loppusijoituspaikan kuvaus (Andersson et al. 2007). Päivitetty kuvausOlkiluodon olosuhteista ilmestyy vuoden 2009 alkupuolella.Loppusijoituspaikan ominaispiirteet häiriintyvät ONKALOn ja loppusijoitustilojenrakentamisen ja käytön seurauksena. Näiden häiriöiden ymmärtäminen on ensisijaisentärkeää loppusijoituspaikan ja loppusijoitusjärjestelmän kehittymisen ymmärtämiseksi.Tuoreinta loppusijoituspaikkaa ja rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia koskevaaaineistoa ja viimeisimpiä malleja on hyödynnetty useissa analyyseissa (Löfman &Mészáros 2005), (Ahokas et al. 2006), (Pastina & Hellä 2006), kuten myös paikankuvaukseen olennaisesti sisältyvissä ennuste-toteutuma-arvioinneissa (Andersson etal. 2007).Loppusijoitusratkaisun teknisiä ominaisuuksia sekä kallioympäristön vaikutuksiakäytettyihin aineisiin ja rakenteisiin on tutkittu rinnan kallioperätutkimusten kanssa.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 15 (22)Yhteenvetoja näistä tutkimuksista on julkaistu vuosina 2000, 2003 ja 2006 (Posiva2000, 2003 ja 2006). Loppusijoituskapselin ja sitä ympäröivän bentoniitin ominaisuuksistaja käyttäytymisestä on käytettävissä ollut myös runsaasti Ruotsin ydinjätehuollostavastaavan yhtiön SKB:n tuottamaa tutkimusaineistoa (SKB 2006).Vaikka Posivan turvallisuuskonseptissa radionuklidit eristetään luonnosta ennen kaikkeakapselin avulla, kapselin kestävyyden sekä mahdollisten vuotojen varalta kapseliaympäröivällä bentoniittipuskurilla on sekä pysty- että vaakasijoituksessa tärkeä turvallisuusmerkitys.Bentoniitin toiminta perustuu paljolti sen paisumisominaisuuksiin:samalla kun bentoniitti imee itseensä vettä kalliosta, se tiivistyy kallion ja kapselinväliin siten, että aineet pystyvät kulkeutumaan sen läpi vain hitaan diffuusion kautta.Saville tyypilliseen tapaan bentoniitti kuitenkin myös joustaa ja suojaa siten kapseliamekaanisesti.Bentoniitin ominaisuuksia on tutkittu 1970-luvulta lähtien ja sen käyttäytymisestäodotettavissa kallio-oloissa on saatu runsaasti kokeellista ja mallinnustietoa. Eräiltäosin bentoniittiin liittyy kuitenkin piirteitä, joita ei ole toistaiseksi pystytty täysin tyydyttävästiselittämään (mm. runsassuolaisen veden vaikutus) ja eräiltä osin myös aiempienkoetulosten soveltuvuus loppusijoitusolosuhteisiin on haluttu tarkistaa (mm.kaasunläpäisevyys). Eräiden jääkausiskenaarioiden yhteydessä on nostettu esiin kysymysmahdollisesta eroosiosta (ionivahvuudeltaan laimeiden vesien vuoksi).Bentoniitin käyttäytyminen on käynnissä olevan tutkimuksen painopistealueita. Posivanoman asiantuntemuksen vahvistamiseksi ja uusien osaajien kasvattamiseksi onvuonna 2006 perustettu BENTO-ohjelma. Ohjelman tavoitteena on tuottaa nykyistäparemmat mahdollisuudet erilaisten bentoniittimateriaalien käyttäytymisen tutkimiseenloppusijoitusoloja riittävän hyvin kuvaavissa säädeltävissä olosuhteissa, sekäkehittää tarvittavaa uutta asiantuntemusta käyttämällä hyväksi olemassa olevia henkilöresurssejamutta samalla kouluttaen alalle uusia asiantuntijoita. Ohjelmassa kehitetäänbentoniitin lämpöteknisen, hydraulisen, mekaanisen, kemiallisen ja mikrobiologisenkäyttäytymisen teoreettista ja kokeellista tietämystä. Ohjelman toteutustavarten Suomeen on Posivan tuella perustettu myös erityinen bentoniittiin ja muihinsavimateriaaleihin keskittyvä tutkimuslaboratorio (B+Tech).Loppusijoitusta koskevan tutkimuksen, kehitystyön ja teknisen suunnittelun yhteisenätavoitteena on ratkaisu jolla jätteet eristetään niin, että minkäänlaisia terveyshaittoja eitulevaisuudessa ole odotettavissa. Huomattava osa tutkimuksesta on kuitenkin kohdistunutniiden tilanteiden syiden ja seurausten selvittämiseen, joissa eristys ei toimiodotusten mukaisesti. Kyseissä tutkimuksissa kohteena ovat olleet erityisesti radioaktiivistenaineiden liukoisuus- ja kulkeutumisominaisuudet bentoniitti- ja kallioympäristössäsekä niistä aiheutuva säteilyaltistus. Mahdollisten päästöjen merkitystä onarvioitu ns. turvallisuusanalyysein, joita on tehty jo useita vuodesta 1982 lähtien.Viimeisin kokonaisvaltainen turvallisuusanalyysi on tehty vaakasijoituskonseptillevuonna 2007 (Smith et al. 2007).Pystysuuntaisen loppusijoituksen turvallisuudesta on viime vuosina julkaistu useitaerillisraportteja, mutta seuraavan kokonaisvaltaisen yhteenvedon (turvallisuusperus-

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 16 (22)telu) pystysijoituksen turvallisuudesta on määrä valmistua vasta rakentamislupahakemuksenliitteeksi vuoden 2012 loppuun mennessä.Tähän mennessä tehdyt loppusijoitussuunnitelmat perustuvat 5500 tonnin käytetynpolttoaineen määrään. Polttoaineen määrän kasvaminen tästä ei vaikuta merkittävästiloppusijoituksen turvallisuuteen. Kuparikapseli on määrä eristää haitalliset aineet kokonaanympäristöstä, joten loppusijoituksesta voi aiheutua terveysvaikutuksia vain,jos yksi tai useampi kapseleista rikkoutuu. Tällöinkin lopulliset vaikutukset riippuvatradionuklidien liukenemisnopeudesta ja pääsystä muiden loppusijoitusjärjestelmänsuojamuurien (bentoniittipuskuri, kallio) läpi elolliseen luontoon. Mahdollisia haittavaikutuksiaarvioitaessa onkin otettava huomioon toisaalta kapselien vaurioitumistodennäköisyys,toisaalta radionuklidien pidättyminen ja kulkeutuminen.Mikäli yksittäisen kapselin vialle oletetaan tietty todennäköisyys, todennäköisyyssille, että loppusijoitustiloissa on vuotava kapseli, on karkeasti ottaen verrannollinenkapselien lukumäärään. Jos loppusijoitettavan polttoaineen määrä esimerkiksi kaksinkertaistuu,rikkonaisten kapselien lukumäärän odotusarvo samalla kaksinkertaistuisi.Koska kuitenkin todennäköisyys viallisen kapselin pääsylle loppusijoitustiloihin onhyvin pieni, todennäköisyyden kaksinkertaistuminen ei merkittävästi vaikuttaisi terveysriskeihin.Nimittäin huomioon on lisäksi otettava, että vaikka loppusijoitustiloissaolisikin useita vuotavia kapseleita, on epätodennäköistä, että vuodot tapahtuisivat samaanaikaan ja kulkeutuisivat samaan kohtaan maanpinnalla ja pääsisivät vaikuttamaansamaan henkilöön.2.3 LoppusijoituspaikkaLoppusijoituspaikan valintaa varten tutkittiin ennen periaatepäästöstä neljää aluetta:Eurajoen Olkiluotoa, Kuhmon Romuvaaraa, Loviisan Hästholmenia ja sen lähiympäristöäsekä Äänekosken Kivettyä. Tehtyjen geologisten tutkimusten mukaan kaikkiennäiden alueiden kallioperä soveltuu loppusijoitukseen, mutta Olkiluodon valintaa tukivaterityisesti monet infrastruktuuriin ja logistiikkaan liittyvät tekijät sekä sosiaalinenhyväksyttävyys. Säteilyturvakeskuksen vuonna 2000 esittämän alustavan turvallisuusarvionmukaan Olkiluodon valinnalle ei ollut turvallisuuteen liittyviä esteitä.Eduskunta vahvisti Olkiluodon valinnan hyväksyessään valtioneuvoston periaatepäätöksenvuonna 2001.Olkiluodon alue tarjoaa riittävät tilat suunnitellun polttoainemäärän loppusijoitukseen.2.4 TurvallisuusvaatimuksetValtioneuvoston asetuksen 736/2008 neljäs pykälä vaatii, että "todennäköisinä pidettävienkehityskulkujen seurauksena aiheutuvat säteilyvaikutukset eivät ylitä [kyseisenasetuksen] 2 ja 3 momentin mukaisia raja-arvoja" ja määrittelee kyseiset raja-arvotseuraavasti: "Tarkasteluajanjaksolla, jona ihmisille aiheutuva säteilyaltistus voidaanriittävän luotettavasti arvioida ja jonka on oltava vähintään usean tuhannen vuodenmittainen, tulee:1 eniten altistuvien ihmisten saaman vuosiannoksen jäädä alle arvon 0,1 mSv; ja

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 17 (22)2 muiden ihmisten saamien keskimääräisten vuosiannosten jäädä merkityksettömänpieniksi.Edellä [2 momentissa] tarkoitetun ajanjakson jälkeisinä tarkasteluajanjaksoina on loppusijoitetuistaydinjätteistä peräisin olevien elinympäristöön vapautuvien radioaktiivistenaineiden määrien pitkän ajan keskiarvojen alitettava enimmäisarvot, jotka Säteilyturvakeskusasettaa kunkin radionuklidin osalta erikseen."Tällä hetkellä mainitut enimmäisarvot on määritelty YVL-ohjeessa 8.4 (STUK 2001);tulevaisuudessa ne tullaan määrittelemään valmisteilla olevassa ohjeessa YVL 5.6.Vaikka ensisijaisena turvallisuustavoitteena on elollisen luonnon ja ihmisen suojelu,valtioneuvoston asetuksessa vaaditaan, että loppusijoitusratkaisun tulee vähintään tuhansienvuosien ajan tehokkaasti estää radioaktiivisten aineiden vapautumista myöskallioperään. Kaikkina aikoina turvallisuus on moninkertaisesti varmistettava siten,että loppusijoitusratkaisun eristyskyky ei milloinkaan ole yhden vapautumisesteenvarassa.Hyväksyttävä enimmäistaso vaikutuksille on määritelty yksilölle enintään sallittavanvuotuisen säteilyannoksen ja keskimääräisten aktiivisuuspäästöjen rajoitusten avulla.Lähtökohtana on säteilyasetukseen sisältyvä väestön vuotuisen säteilyannoksenenimmäisarvo 1 mSv. Koska kyseisen enimmäisarvon tulee kattaa kaikki muu kuinluonnollinen ja lääkinnällinen säteilyaltistus, yksittäisestä säteilylähteestä, esimerkiksiloppusijoitetusta jätteestä, saa aiheutua vain murto-osa enimmäisannoksesta. Tältäpohjalta ihmisille loppusijoituksesta aiheutuvan säteilyannoksen ylärajaksi vuodessaon asetettu 0,1 mSv.Koska yksittäisille ihmisille koituvien säteilyannosten arviointi on sitä vaikeampaa,mitä kaukaisemmasta tulevaisuudesta on kysymys, pitkällä aikavälillä ihmisiin ja ympäristöönkohdistuvien vaikutusten arviointiperusteena käytetään säteilyannosten sijastaloppusijoitustiloista elolliseen luontoon vapautuneiden radioaktiivisten aineidenmäärää aktiivisuuksina (Bq-yksiköissä) ilmaistuna. YVL-ohjeessa 8.4 asetetut vapautuvienaineiden määrien nuklidikohtaiset rajoitukset tähtäävät siihen, että yksilöilletulevaisuudessa mahdollisesti aiheutuva säteilyaltistus olisi korkeintaan samaa tasoakuin nykyisin hyväksyttävä altistus (Säteilyturvakeskus 2001). Laadituissa turvallisuustarkasteluissavertailukohtana on käytetty kyseisessä ohjeessa esitettyjä arvoja.Asetetut säteilyannosrajoitukset vastaavat Kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnansuosittamien vastaavuuskertoimien mukaan vuotuista todennäköisyyttä 5·10 -6 , että altistuvalleyksilölle aiheutuu kuolemaan johtava terveyshaitta. Säteilyturvakeskuksenmukaan yhteiskunnan säätelemät riskit ovat tyypillisesti suuruudeltaan 10 -5 – 10 -4 yksilönkeskimääräisenä vuotuisena kuolemantodennäköisyytenä ilmaistuna. Luonnollisistasäteilylähteistä aiheutuvat säteilyannokset ovat maassamme keskimäärin yli 30-kertaiset enimmäisrajaan verrattuna.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 18 (22)Turvallisuusmääräykset edellyttävät myös odottamattomien tapahtumien huomioonottamistaloppusijoituksen suunnittelussa. Tällaisten tapausten merkitystä tarkasteltaessaotetaan huomioon niiden tapahtumistodennäköisyys.2.5 Turvallisuusvaatimusten täyttyminenLoppusijoituksen suunnittelutavoitteiden ja turvallisuusvaatimusten täyttymistä vaihtoehtoisillasijoituspaikoilla arvioitiin vuoden 2001 periaatepäätöstä varten “TILA-99”-nimellä julkaistussa turvallisuusanalyysissä (Vieno & Nordman 1999). Analyysissäyhdistettiin toisiinsa käytettävissä oleva tieto- loppusijoitettavan jätteen ominaisuuksista ja niiden muutoksista- loppusijoitusratkaisussa käytettävistä aineista ja rakenteista- loppusijoitustiloja ympäröivän kallioperän ominaisuuksista sekä kallioperässätapahtuvista ilmiöistä ja muutoksista- radioaktiivisten aineiden käyttäytymisestä loppusijoitustiloissa ja kallioperässäsekä niiden ihmisille aiheuttamista säteilyannoksista- eri aineiden ja ilmiöiden keskinäisistä vuorovaikutuksistaja näin muodostettiin arvio suunnitellun loppusijoitusratkaisun kyvystä täyttää silleasetetut vaatimukset. Turvallisuusanalyysin yleisenä periaatteena on skenaarioidenavulla selvittää, mitä seurauksia ihmisille tai muulle luonnolle aiheutuisi, jos yksi taiuseampi ydinjätteiden eristykseen tähtäävistä suojamuureista pettäisi ja radioaktiivisiaaineita pääsisi vapautumaan loppusijoitustiloista, ensin ympäröivään kallioon ja myöhemminmahdollisesti elolliseen luontoon.Vuoden 1999 jälkeen on käynnistynyt työ loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemukseentarvittavan turvallisuusperustelun kokoamiseksi. Tätä varten laadittiinvuonna 2000 pitkän aikavälin tutkimus- ja kehitystyön ohjelma, joka on päivitettymyöhemmin vuosina 2003 ja 2006 julkaistuissa kolmivuotissuunnitelmissa (uusi kolmivuotissuunnitelmailmestyy syyskuussa 2009). Parhaillaan tehtävä tutkimus- ja kehitystyötähtää loppusijoitusjärjestelmään koskevien toimintakykyvaatimusten määrittelemiseenja niiden toteutumismahdollisuuksien osoittamiseen vuoden 2009 loppuunmennessä. Vuoden 2009 lopulla on tarkoitus myös esittää yksityiskohtaisetsuunnitelmat lupahakemukseen liitettävästä pitkäaikaisturvallisuusperustelusta.Turvallisuusperustelu tullaan esittämään "raporttisalkun" muodossa. Salkun sisältö onhahmoteltu vuonna ensimmäisen kerran vuonna 2005 esitetyssä turvallisuusperustelusuunnitelmassa("Safety Case Plan"; Vieno & Ikonen 2005), jonka mukaan turvallisuusperustelunkeskeiset osat tullaan esittämään loppusijoitusjärjestelmän tulevaisuudenkäyttäytymistä kuvaavassa ns. Expected Evolution -raportissa sekä radionuklidienvapautumista ja kulkeutumista kuvaavassa Radionnuclide Transport -raportissa. ExpectedEvolution -raportista (Pastina & Hellä 2006) ja sitä tukevasta ns. prosessiraportista(Miller & Marcos 2007) on julkaistu ensimmäinen versio vuoden 2007 aikana;Radionuclide Transport -raportista sellainen on tulossa vuoden 2009 alkupuolella.Mainitut raportit vahvistavat TILA-99:n käsityksen siitä, että mitä todennäköisimminkäytetyn polttoaineen loppusijoituksesta ei tule milloinkaan aiheutumaanmerkittäviä haittavaikutuksia ihmisille tai luonnolle. Samanlaisiin johtopäätöksiintullaan vuoden 2008 alussa julkaistussa KBS-3H -vaihtoehdon kehittämishankkeeseenkuuluvissa turvallisuustarkasteluissa.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 19 (22)Turvallisuusperustelun suunnitelma on päivitetty vuonna 2008 (Posiva 2008). Huomiotaon kiinnitetty erityisesti laadunvalvonnan ja -varmistuksen täsmentämiseen. Turvallisuusperustelusalkunsisältö on suurimmaksi osaksi ennallaan; uutena raporttinamukana on nyt ns. Models & Data -raportti, jossa kuvataan turvallisuuden arvioinnissakäytetyt keskeiset oletukset ja mallit.Joiltakin osin tutkimus on osoittanut vielä lisäselvitysten tarvetta. Erityisesti kapselinja kallion väliin tulevan bentoniittisaven käyttäytymiseen liittyy kysymyksiä, jotkaovat parhaillaan laajan tutkimuksen kohteena sekä Suomessa että Ruotsissa. Samoinon säteilyannosten laskennassa ilmennyt tarve entistä yksityiskohtaisempiin selvityksiinradioaktiivisten aineiden kulkeutumisesta elävässä luonnossa. Käynnissä olevallatutkimustyöllä odotetaan saatavan entistä parempi kuva loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuttakoskevien arvioiden epävarmuuksista ja luotettavuudesta, mutta tämänhetkistennäkemysten mukaan uudet tutkimukset eivät tule muuttamaan jo TILA-99:ssä esitettyä peruskäsitystä geologisen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuudesta.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 20 (22)VIITTEETAnttila, M. 2005. Criticality safety calculations for three types of final disposalcanisters. Working Report 2005-13, Posiva Oy, Olkiluoto.Kukkola, T. 1999. Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön, käyttöhäiriöiden jaonnettomuustilanteiden määritys päästö- ja annoslaskentaa varten. Työraportti 99-17.Posiva Oy, Helsinki.Kukkola, T. 2003. Olkiluodon loppusijoituslaitoksen normaalikäytön, käyttöhäiriöidenja onnettomuustilanteiden määritys päästö- ja annoslaskentaa varten. Työraportti2003-39. Posiva Oy, Olkiluoto.Kukkola, T. 2008. Olkiluodon loppusijoituslaitoksen normaalikäytön, käyttöhäiriöidenja onnettomuustilanteiden määritys päästö- ja annoslaskentaa varten. Työraportti2008-71. Posiva Oy, Olkiluoto.Kukkola, T. ja Törmälä, V.-P. 2003. Polttoainekapselin kuilunvaimenninkokeet. Työraportti2003-53. Posiva Oy, Olkiluoto.Lautkaski, R., Ikonen, K. ja Hostikka, S. 2003. Kapselin siirtoajoneuvon palon seurauksetloppusijoitustilassa tai vinoajotunnelissa. Työraportti 2003-35. Posiva Oy.Nieminen, Juha. 2006. Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät. Työraportti 2006-73. Posiva Oy.Rossi, J., Raiko, H., Suolanen, V. ja Ilvonen, M. 1999. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksennormaalikäytön, käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden aiheuttamiensäteilyannosten arviointi. POSIVA 99-16. Posiva Oy, Helsinki.Smith, P., Neall, F., Snellman, M., Pastina, B., Nordman, H., Johnson, L. ja Hjerpe, T.2007. Safety assessment for a KBS-3H spent nuclear fuel repository at Olkiluoto,Summary report. POSIVA 2007-06. Posiva Oy, Olkiluoto.STUK 1996. Ohje YVL 1.0. Ydinvoimalaitosten suunnittelussa noudatettavat turvallisuusperiaatteet.Säteilyturvakeskus. Helsinki.STUK 2000. Ohje YVL 2.1. Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteidenturvallisuusluokitus. Säteilyturvakeskus. Helsinki.STUK 2001. Ohje YVL 8.4. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus.Säteilyturvakeskus. Helsinki.STUK 2002. Ohje YVL 7.9. Ydinlaitoksen työntekijöiden säteilysuojelu. Säteilyturvakeskus.Helsinki.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 21 (22)STUK 2002. Ohje YVL 8.5. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen käyttö.Säteilyturvakeskus. Helsinki.Tolppanen, P. ja Kokko, M. 1998. Räjähdystarvikkeiden käyttö, varastointi ja kuljetuskäytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen louhinnassa. Työraportti 98-41. Posiva Oy,Helsinki.Säteilylaki (592/1991). Valtioneuvosto. Edita Oy. Helsinki.Säteilyasetus (1512/1991). Valtioneuvosto. Edita Oy. Helsinki.Valtioneuvoston asetus ydinenergia-asetuksen muuttamisesta (732/2008). Valtioneuvosto.Edita Oy. Helsinki.Valtioneuvoston asetus ydinenrgian käytön turvajärjestelyistä (734/2008). Valtioneuvosto.Edita Oy. Helsinki.Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitosten valmiusjärjestelyistä (735/2008).Valtioneuvosto. Edita Oy. Helsinki.Valtioneuvoston asetus ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (736/2008).Valtioneuvosto. Edita Oy. Helsinki.Andersson J., Ahokas H., Hudson J., Koskinen L., Luukkonen A., Löfman J., Keto V.,Pitkänen P., Mattila J., Ikonen A. & Ylä-Mella M. 2007. Olkiluoto Site Description2006, Posiva Working Report 03-2007Löfman, J. & Mézáros, F. 2005. Simulation of hydraulic disturbances caused by theunderground rock characterisation facility in Olkiluoto. POSIVA Report 2005-08Miller, B. & Marcos, N. (ed.) 2007. Process Report – Feps and Scenarios for a SpentNuclear Fuel Repository at Olkiluoto. Posiva Report 2007-12Pastina, B. & Pirjo Hellä, P. 2006. Expected Evolution of Spent Nuclear Fuel Repositoryat Olkiluoto. POSIVA Report 2006-05.Posiva Oy. 2000. Programme for research, development and technical design for thepre-construction phase, POSIVA Report 2000-14Posiva Oy. 2003. TKS-2003. Nuclear Waste Management of the Olkiluoto and LoviisaPower Plants: Programme for Research, Development and Technical Design for2004-2006. Posiva Oy.Posiva Oy. 2006. TKS-2006. Nuclear Waste Management of the Olkiluoto and LoviisaPower Plants: Programme for Research, Development and Technical Design for2007-2009. Posiva Oy.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8MAALISKUU 2008 22 (22)Posiva Oy. 2008. Safety Case Plan 2008. Posiva Report 2008-05, Posiva Oy.SKB. 2006. Long-term safety for KBS-3 repositories at Forsmark and LAxemar - afirst evaluation . Main report of the SR-Can project. Swedish Nuclear Fuel and WasteManagement Co. (SKB), Stockholm, Sweden. SKB Technical report TR-06-09Smith, P., Neall, F., Snellman, M., Pastina, B., Nordman H., Johnson, L. & Hjerpe,T. 2007a. Safety assessment for a KBS-3H spent nuclear fuel repository at Olkiluoto- Summary report, POSIVA Report 2007-06Säteilyturvakeskus. 2001. YVL 8.4 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus,23.5.2001Vieno, T. & Ikonen, A. 2005. Plan for Safety Case of Spent Fuel Repository at Olkiluoto.POSIVA Report 2005-01Vieno, T.& Nordman. H. 1999. Safety Assessment of spent fuel disposal in Hästholmen,Kivetty, Olkiluoto and Romuvaara, TILA-99. Posiva Oy, Helsinki, Finland.POSIVA Report 99-07Ydinenergialaki (990/1987). Valtioneuvosto. Edita Oy. Helsinki.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 9MAALISKUU 2009 1 (2)PÄÄPIIRTEINEN SELVITYS LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN SUUNNITELLUNSIJAINTIPAIKAN OMISTUS- JA HALLINTASUHTEISTAPosiva Oy (jäljempänä Posiva) on Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ja Fortum Powerand Heat Oy:n (Fortum) perustama ja omistama yhtiö, jonka päätehtävänä on huolehtiaomistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen huollon voimalaitosalueella tapahtuvanvälivarastoinnin jälkeisistä toimenpiteistä. Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen(2000) mukaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sijaintipaikka onOlkiluoto.Posiva on sopinut TVO:n kanssa, että TVO:n omistamat alueet Eurajoen Olkiluodossaovat käytettävissä laajennettaessa suunniteltua loppusijoituslaitosta ja sen maanalaisiatiloja.Posiva OyKuva 9-1. Olkiluodon omistussuhteet. Maanalainen toiminta on suunniteltu ulottuvankoko saaren alueelle ja sen lähivesialueille.TVO omistaa noin 745 ha Olkiluodon saaresta, (vihreä alue kuvassa 9-1), mikä vastaa85 % koko saaren pinta-alasta. Yksityisessä omistuksessa, Olkiluodon saaren itäosassa(valkoinen alue kuvassa 9-1) olevat alueet sisältävät lähinnä lomakiinteistöjä. Olkiluodonsaaren eteläosassa sijaitsevan Liiklankarin suojelualueen omistaa ja sitä hallinnoiMetsähallitus.TVO omistaa myös Olkiluodon edustalla olevan Kuusisenmaa saaren kokonaan sekäkiinteistöjä Lippo ja Leppäkarta nimisistä saarista, joissa on myös yksityisessä omistuksessaolevia kesämökkikiinteistöjä.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 9MAALISKUU 2009 2 (2)Olkiluotoa ympäröivästä vesialueesta TVO omistaa osan kokonaan 180 ha ja lisäksiTVO:lla on osuuksia yhteisiin vesialueisiin Olkiluodon-Orjasaaren vesioikeudellisestakylästä (51-428-876/1) noin 70 % ja Munakarin yhteisalueesta (51-876-13-0) noin40 %.Hakijan maanpäällinen toiminta ja tuleva loppusijoituslaitos keskittyvät nyt rakennettavanmaanalaisen tutkimustilan ONKALO läheisyyteen. Maanalaisten loppusijoitustilojenalue on rajattu valmisteilla olevassa Olkiluodon osayleiskaavassa käsittämäänkoko Olkiluodon saaren ja sen lähivesialueita lukuun ottamatta idässä olevaa lomaasutusaluetta.TVO omistaa ONKALOn läheisyydessä hakijan maanpäälliseen toimintaan liittyvättoiminnalle oleelliset alueet kiinteistönumeroiltaan 51-409-2-812 ja 813 sekä 51-428-1-108. Alueita rajoittavat lännessä Fingrid Oyj:n omistuksessa oleva 400 kV:n kytkinkenttä,idässä Tuomo Jalavan omistuksessa oleva Lastenmaa 51-428-1-248 ja etelässäLiiklankarin suojelualue, joka on valtion omistuksessa (punertava alue kuvassa 9-1).

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 10MAALISKUU 2009 1 (7)SELVITYS LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN SUUNNITELLUN SIJAINTIPAIKAN JA SENLÄHIYMPÄRISTÖN ASUTUKSESTA JA MUISTA TOIMINNOISTA SEKÄKAAVOITUSJÄRJESTELYISTÄ1 Yleistä2 AsutusPosiva Oy (jäljempänä Posiva) on Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ja Fortum Powerand Heat Oy:n (Fortum) perustama ja omistama yhtiö, jonka päätehtävänä on huolehtiaomistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen huollon voimalaitosalueella tapahtuvanvälivarastoinnin jälkeisistä toimenpiteistä. Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen(2000) mukaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sijaintipaikka onEurajoen Olkiluoto.Eurajoki on Pohjanlahden rannikkokunta, joka kuuluu Rauman talousalueeseen. Olkiluodonsaaressa on hyvin vähän asutusta, ja lähin talo sijaitsee Kornamaan saaressanoin yhden kilometrin päässä loppusijoituslaitosalueesta.Kuva 10-1. Olkiluodon vaikutuspiirissä 5 km:n säteellä ei ole Säteilyturvakeskuksenohjeen YVL 1.10 tarkoittamia taajama-alueita.Eurajoen kunnassa on vajaat 6 000 asukasta. Kuntakeskus sijaitsee runsaan 10 kilometrinpäässä Rauman keskustasta pohjoiseen ja vajaan 40 kilometrin päässä Poristaetelään valtatie 8 varrella (kuva 10-1). Päivittäinen työmatkaliikenne Olkiluodon jaEurajoen sekä Rauman välillä on vilkasta.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 10MAALISKUU 2009 2 (7)3 Muut toiminnot4 KaavoitusjärjestelytEurajoen naapurikunnat ovat- Rauma (noin 40 000 asukasta)- Eura (noin 12 500 asukasta)- Luvia (noin 3 300 asukasta)- Nakkila (noin 5 800 asukasta).Rauman talousalueella, jonka muodostavat Eura, Eurajoki ja Rauma, asuu noin 58 300henkilöä. Porissa, joka sijaitsee noin 32 km:n päässä Olkiluodosta koilliseen, on asukkaitanoin 76 300. Eurajoen kunnan elinkeinorakenteessa palveluilla ja jalostuselinkeinollasekä maa- ja metsätaloudella on merkittävä asema.Olkiluodossa harjoitetaan maataloutta vain vähäisessä määrin, lähinnä peltoviljelyäOlkiluodon saaren itäosassa. Lähivesillä harjoitetaan kalastusta sekä elinkeinona ettäharrastuksena.Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Olkiluodossa saaren itäosassa ja Kornamaansaaressa. Pysyvään asumiseen tarkoitettuja asuntoja Olkiluodon saarella, Ilavaistenkylää lukuunottamatta, on kolme. Ilavaisten kylä käsittää saaren itäisimmän osan jasiellä on useita pysyvään asumiseen tarkoitettuja asuntoja.Olkiluodon saarella yksityisessä omistuksessa oleva loma-asutus, yhteensä n. 30 lomakiinteistöä,sijoittuu saaren itäosaan. Noin viiden kilometrin etäisyydellä voimalaitosalueestaon noin 550 lomakiinteistöä, jotka pääosin sijoittuvat lähisaarille sekä Ilavaistenja Orjasaaren kyliin.Olkiluodon saaren pohjoisrannalla on hakijan omistamalla maalla sijaitseva yleisessäkäytössä toimiva satama, jonne johtaa merenkulkuhallituksen ylläpitämä kuuden metrinlaivaväylä. Satama-alueella toimii tällä hetkellä myös OL3 ydinvoimalaitosyksikönrakentamista palveleva konepaja. Satama ja sen varastoalueet palvelevat hyvinkäytetyn polttoaineen loppusijoituslaitosta (mm. bentoniittimateriaalien varastointi).Olkiluodossa on tällä hetkellä mahdollisuus järjestää tilapäistä majoitusta noin 1000henkilölle ja majoituskapasiteettia voidaan tarvittaessa lisätä noin 500 majoitusyksiköllä.Vaikka majoitustilat ovat pääasiassa tarkoitettu ydinvoimalaitosrakentamiseenja voimalaitosten revisiotoimintaa varten, ovat tilat myös loppusijoituslaitoksen henkilöstönkäytössä.Olkiluodon kaavoitusta ollaan päivittämässä vastaamaan uuden Maankäyttö- ja rakennuslainsisältövaatimuksia sekä huomioimaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselleasetetut vaatimukset.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 10MAALISKUU 2009 3 (7)4.1 Seutukaava 5Seutukaava 5 tullaan korvaamaan Satakuntaliiton toimesta laadittavalla maakuntakaavalla,jossa on otettu huomioon valtiovallan Olkiluodon kaavoitukselle asettamat tavoitteetsekä ydinjätehuollon asettamat vaatimukset.Seutukaava 5 perustuu rakennuslainsäädäntöön ja sen pääasiallisena tehtävänä onohjata alueiden käytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua.Kuva 10-2. Seutukaavassa 5 Olkiluodon voimalaitosalue on määritelty yhdyskuntateknisenhuollon alueeksi (ET).Eurajoella on voimassa Satakunnan seutukaava 5, joka on hyväksytty Satakuntaliitonliittovaltuustossa vuonna 1996 ja vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 1999.Olkiluodon voimalaitosalue on seutukaavassa yhdyskuntateknisen huollon aluetta(kuva 10-2). Aluetta koskevien erityismääräysten mukaan tulee alueen yksityiskohtaisessakaavoituksessa ja suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota ympäristönsuojelukysymyksiinsekä järjestää radioaktiivisten jätteiden käsittely ja varastointi ehdottomanturvallisesti. Lisäksi alueelle voidaan seutukaavan estämättä sijoittaa ydinvoimalaitosyksiköidenlisäksi myös muuta energiantuotantoa sekä alueen energiantuotantoonperustuvaa teollisuutta.Liiklankarin alue on Seutukaava 5:ssä luonnonsuojelualuetta.Seutukaava 5:ssä on merkitty ydinvoimalaitoksen kaukosuojavyöhyke, jossa on maankäyttörajoituksia.Vyöhyke ympäröi ydinvoimalaitosaluetta noin 5-7 kilometrin etäisyydellä.Vyöhykkeen sisälle ei tule suunnitella ja sijoittaa suuria asuinalueita eikälaitoksia, joissa on paljon työpaikkoja, hoitopaikkoja tai elintarviketeollisuuslaitoksia

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 10MAALISKUU 2009 4 (7)eikä laitoksia tai laitteita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa ydinvoimalaitokselle, kutenräjähdysainetehtaita tai -varastoja tai lentokenttiä.4.2 Valmisteilla oleva maakuntakaavaSatakuntaliitto on laatimassa maakuntakaavaa, joka korvaa voimassa olevan Seutukaava5:n. Satakunnan maakuntakaavan alueiden käytön tavoitteet perustuvat hyväksyttyihinvaltakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin, jotka tulivat lainvoimaisiksi2001 (kuva 10-3).EN/laenKuva 10-3. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Olkiluodon toiminnan osalta onhuomioitu kuvan esittämässä maakuntakaavaluonnoksessa.Maakuntakaavaluonnoksessa osoitetaan Olkiluodon alueelle Energiahuollon laitosalue(EN/la), joka on varattu energiatuotantoa palvelevia laitoksia, rakennuksia tai rakenteitasekä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta toteuttavia laitoksia ja rakennuksiavarten. Laitosalueen ympärille on osoitettu energiahuoltoon kehittämisen kohdealue(en), johon energiahuollon valtakunnallisesti merkittävien toimintojen vuoksikohdistuu alueiden käyttöön liittyviä kehittämistarpeita. Energiahuollon kehittämisenkohdealueella tulee turvata pitkän aikavälin maankäytölliset kehittämisedellytykset jaaluevaraukset. Erityistä huomiota alueen suunnittelussa tulee kiinnittää siihen, ettäalueiden käytöllä ei haitata energiahuollon tai loppusijoitustoiminnan ja - tutkimuksenkehittämistä.Maakuntakaavaluonnoksessa osoitetaan myös alueelta lähtevät voimajohtoreitit, seututie,laiva- ja veneväylät sekä alueella olevat suojelualueet.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 10MAALISKUU 2009 5 (7)4.3 YleiskaavaMaakuntakaavan laatiminen käynnistettiin vuoden 2003 helmikuussa. Kaava asetettaneennähtäville vuoden 2008 aikana.Kuva 10-4. Olkiluodon voimassa oleva rantayleiskaava.Olkiluodon alueella Eurajoen kunnassa ei ole vahvistettuna yleiskaavaa, vaan Eurajoenkunnanvaltuuston vuonna 1988 hyväksymä yleiskaavallinen rakennesuunnitelma.Eurajoen kunnanvaltuusto on kesäkuussa 1999 hyväksynyt Eurajoen merenrannat käsittävänrantayleiskaavan (kuva 10-4). Lounais-Suomen ympäristökeskus on lokakuussa2000 vahvistanut rantayleiskaavan eräin muutoksin.Eurajoen kunnanvaltuusto hyväksyi 12.12.2005 rantayleiskaavan muutoksen, jollaosoitettiin Olkiluodon kaakkoisosaan majoituskylä sekä muita energiantuotantoa palveleviatoimintoja.4.4 Osayleiskaavan muutosEurajoen kunta hyväksyi Olkiluodon osayleiskaavan vuonna 2008. Osayleiskaava eiole vielä lainvoimainen. Rauman kaupunki hyväksyi pohjoisten rantojen osayleiskaavanmuutoksen vuonna 2008. Osayleiskaava korvaa osin Eurajoen rantayleiskaavan.Tärkeimpänä tavoitteena on ollut ylläpitää maankäytöllisiä edellytyksiä Suomen suurimmallaenergiantuotantoalueella ja varata alueet käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksentoteuttamiselle siten, että Suomen lainsäädännön ja toiminnan turvallisuudelleasettamat vaatimukset täyttyvät. Osayleiskaavassa varataan alueet loppusijoituk-

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 10MAALISKUU 2009 7 (7)4.6 Olkiluodon asemakaavamuutosOlkiluodon osayleiskaava ohjaa tällä hetkellä käynnissä olevaa asemakaavamuutosta.Eurajoen kunta päätti 13.10.2008 asemakaavan laadinnasta käytetyn polttoaineen loppusijoitustavarten. Kyseessä on Olkiluodon loppusijoitusalueen asemakaavan laatiminen,nykyisen asemakaavan muutos sekä asemakaavan ja ranta-asemakaavojenosittainen kumoaminen.Asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluu Olkiluodon saaren keskiosa sekä itäosaranta-aluetta lukuun ottamatta. Kaava-alueeseen kuuluu myös vesialuetta Olkiluodonsataman edustalla. Kaavan laadinnan aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma.Eurajoen kunnanhallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman13.10.2008. Sitä täydennettiin kansainvälistä kuulemismenettelyä varten. Kunnanhallitushyväksyi tarkistetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman 13.1.2009. Kansainvälinenkuuleminen järjestettiin ympäristöministeriön toimesta. Kaavaluonnos onasetettu nähtäville ja siitä on pyydetty asianmukaiset lausunnot. Asemakaavan hyväksyminenajoittunee vuoden 2009 loppupuolelle.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 11MAALISKUU 2009 1 (8)ARVIO SUUNNITELLUN SIJAINTIPAIKAN SOPIVUUDESTA TARKOITUKSEENSA JAYDINLAITOKSEN SIJOITTAMISESTA AIHEUTUVISTA RAJOITUKSISTAMAANKÄYTÖLLE LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ1 YleistäOlkiluodon alue on yli 30 vuoden ajan ollut ydinvoimalaitoskäytössä, ja se on osoittautunuthyvin tarkoitukseen soveltuvaksi sijaintipaikaksi. Loppusijoituslaitoksensijaintipaikan maankäyttö on sopusoinnussa Olkiluodon saaren muun maankäytönkanssa ja se tukeutuu hyvin olemassa olevaan jo rakennettuun Olkiluodon infrastruktuuriin.Loppusijoituslaitos voi käyttää hyväkseen nykyisten ydinvoimalaitosyksiköidenkäyttöä tukevia toimintoja sekä niitä varten rakennettuja tiloja ja rakennelmia.Loppusijoituslaitoksen sijoituspaikalta edellytetään riittävää alueellista kokoa sekäsopivia geologisia ja topografisia olosuhteita. Nämä edellytykset täyttyvät Olkiluodossahyvin.Loppusijoituslaitos käsittää maanpäällisen kapselointilaitososan ja maanalaiset loppusijoitustilat,jotka ovat yhteydessä toisiinsa kuilujen ja ajotunnelin avulla (kuva 11-1).Laitoksen maanpäällisen osan kannalta sijoituspaikalta ei vaadita erityisiä olosuhteita.Maanalaisten tilojen osalta loppusijoituslaitos eroaa tavanomaisista kalliotiloista taitunnelistoista siinä, että loppusijoituspaikan kallioperän ominaisuudet tulee rakentamiskelpoisuudenlisäksi tuntea riittävän tarkasti myös pitkäaikaisturvallisuudenarviointia varten. Tätä varten tarvittavat tutkimukset voidaan suorittaa myös hyvinOlkiluodossa.Kuva 11-1. Havainnekuva loppusijoituslaitoksen sijainnista Olkiluodossa.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 11MAALISKUU 2009 2 (8)2 Sijoituspaikan sopivuus2.1 Valinta loppusijoituslaitoksen sijaintipaikaksiOlkiluoto valittiin loppusijoituspaikaksi vuosina 1983–1999 toteutetun monivaiheisenaluevalintamenettelyn (McEwan & Äikäs 2000) perusteella. Tässä menettelyssä tutkittiinSuomen kallioperää sekä valittiin tutkimusten kohteiksi useita mahdollisia alueita.Viimeisessä vaiheessa valinnan alaisena oli Olkiluodon lisäksi kolme aluetta: KuhmonRomuvaara, Loviisan Hästholmen sekä Äänekosken Kivetty. Tutkimuksiin pohjautuvanturvallisuusarvion (Vieno & Nordman 1999) sekä ympäristövaikutusten arvioinnin(Posiva 1999) perusteella valittiin Eurajoen Olkiluoto loppusijoituslaitoksen sijoituspaikaksi.Ehdotus sijoituspaikaksi sisällytettiin Posivan vuonna 1999 valtioneuvostollejätettyyn periaatepäätöshakemukseen loppusijoituslaitoksen rakentamiseksi EurajoenOlkiluotoon.Osana periaatepäätöksen harkintaa arvioitiin sijoituspaikan soveltuvuutta. Säteilyturvakeskus(STUK) esitti alustavan turvallisuusarvionsa osana periaatepäätösmenettelyäv. 2000, eikä nähnyt esteitä loppusijoituslaitoksen rakentamiselle Olkiluotoon. Eurajoenkunta, jonka alueella Olkiluoto sijaitsee, hyväksyi Olkiluodon valinnan sijoituspaikaksivaltioneuvostolle periaatepäätöstä varten antamassaan lausunnossa v. 2000.Valtioneuvosto teki loppusijoituslaitosta koskevan myönteisen periaatepäätöksen joulukuussav. 2000 (Valtioneuvosto 2000) ja eduskunta jätti sen päätöksellään sellaisenaanvoimaan v. 2001. Saman hakemuksen perusteella valtioneuvosto teki toisen periaatepäätöksen(Valtioneuvosto 2002), jolla loppusijoituslaitosta laajennettiin koskemaanmyös uuden ydinvoimalaitosyksikön (Olkiluoto 3) käytetyn polttoaineen loppusijoitusta.2.2 Laitoksen suunnittelu ja varmentavat tutkimuksetSuunnittelu on keskittynyt sijoituspaikan valinnan jälkeen Olkiluotokohtaisen laitossuunnitelmanlaatimiseen. Osa tätä suunnittelua on ollut loppusijoituslaitoksen maanpäällisenosan sijoittaminen saaren alueella. Maanalaisia loppusijoitustilojen suunnitteluaja asemointia kallioperään on tehty kallioperästä karttuvan tutkimustiedon myötä.Laitossuunnitelmat on sovitettu yhteen muiden Olkiluodon maankäyttöä koskeviensuunnitelmien kanssa.Periaatepäätöksen mukaisesti Posiva on jatkanut Olkiluodon kallioperän tutkimusta.Tutkimustyön tavoitteena on ollut varmentaa aiemmin saadut käsitykset kallioperänominaisuudet ja hankkia yksityiskohtaista tietoa laitoksen suunnittelun pohjaksi.Osana tätä tutkimustyötä on ryhdytty rakentamaan maanalaista tutkimuslaitosta, jokaon nimetty ONKALOksi.ONKALO käsittää (kuva 11-2) ajotunnelin ja siihen liittyvät kuilut sekä loppusijoitussyvyydelläsijaitsevat tutkimus- ja aputilat. Kallioperätutkimuksia on tehty tunnelilouhinnanedistymisen myötä kalliotiloista käsin. Samaan aikaan on jatkettu maanpintajakairaustutkimuksia maanpinnalla. Tähän mennessä on kairattu 50 kpl syviä tutkimusreikiä.Tiedot kallioperän rakenteesta, kivilajikoostumuksesta, pohjavedenkemiallisista ominaisuuksista sekä pohjaveden liikkumiseen vaikuttavista seikoista

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 11MAALISKUU 2009 3 (8)ovat tarkentuneet periaatepäätöskäsittelyn yhteydessä käytettävissä olleista tiedoista.Saadut tutkimustulokset, jotka ONKALOn osalta ovat varsin yksityiskohtaisia, ovatvahvistaneet aiempia käsityksiä kallioperän ominaisuuksista ja niiden merkityksestäloppusijoituslaitoksen rakentamiselle ja turvallisuudelle. Näitä seikkoja on käsiteltymm. liitteessä 12.Kuva 11-2. Maanalainen tutkimustila ONKALO.2.3 Laitoksen soveltuvuus OlkiluotoonLoppusijoituslaitoksen maanpäällinen osa tulee sijaitsemaan Olkiluodon saaren keskiosassa(kuva 11-3). Laitosalue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu alueeksi,jolle kaavamerkinnän mukaan saa rakentaa voimantuotantoon, voimanjakeluun javoimansiirtoon tarkoitettuja laitoksia, laitteistoja ja laitteita sekä niihin liittyviä rakennuksia,rakennelmia ja rakenteita, ellei sitä muutoin ole rajoitettu. Loppusijoituslaitoksenrakentaminen edellyttää muutoksia asemakaavaan ja siksi asemakaavan uudistamistyöon aloitettu.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 11MAALISKUU 2009 4 (8)Kuva 11-3. Maanpäällisen laitososan sijainti Olkiluodon keskiosassa.Laitoksen maanalainen osa rakennetaan 400–700 m syvyydelle. Loppusijoitustoimintaankäytettäviä tunnelitiloja rakennetaan tarpeen mukaan. Suunnitelmien mukaan v.2020 jälkeen tultaisiin loppusijoittamaan 40 kapselia vuodessa ja tätä varten tarvitaan2–3 kpl noin 200 m pituisia sijoitustunneleita. Tunnelit on suunniteltu täytettäviksi jasuljettaviksi heti loppusijoituksen jälkeen. Tavoitteena on pitää loppusijoitussyvyydellämahdollisimman vähäinen kalliotilavuus kerrallaan avoimena.Maanalaisten loppusijoitustilojen sijoittuminen kallioperään on esitetty kuvassa 11-4.Kuvassa esitettyyn tunnelistolaajuuteen on suunniteltu mahtuvaksi kaiken kaikkiaan12 000 tU vastaava käytetyn polttoaineen määrä. Mikäli käytetty polttoaine tultaisiinloppusijoittamaan nykyisen suunnitelman mukaisella aikataululla, ilmentää kuvassaesitetty laajuus tilannetta 2100-luvun alkupuolella.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 11MAALISKUU 2009 5 (8)2.4 InfrastruktuuriKuva 11-4. Maanalaisen laitososan sijainti Olkiluodon kallioperässä.Loppusijoituslaitoksen vaikutus alueen lähiympäristössä sijaitsevaan Natura-alueeseenon tutkimuksin todettu merkityksettömäksi.Olkiluodon nykyisellä voimalaitosalueella on entuudestaan ydinvoimatuotantoon tarvittavainfrastruktuuri. Loppusijoituslaitos tukeutuu pääosiltaan tähän infrastruktuuriin.Loppusijoituslaitoksen rakentaminen tulee aiheuttamaan joitakin uudelleenjärjestelyjäesimerkiksi alueen aitausten ja kulkuyhteyksien osalta.Laitoksen tarvitsema ulkopuolinen infrastruktuuri muodostuu liikenneyhteyksistä.Tämä infrastruktuuri on jo nyt pääosin olemassa ONKALOn rakentamisen ansiosta.Loppusijoituslaitos pystyy tehokkaasti hyödyntämään Olkiluodossa olevaa nykyistenlaitosyksiköiden tarpeeseen rakennettua infrastruktuuria. Alueella sijaitsee mm.hallintorakennuksia, koulutuskeskus, vierailukeskus, varastoja, korjaamoja, varalämpölaitos,raakavesiallas, raakaveden puhdistamo, suolanpoistolaitos, saniteettivesienpuhdistuslaitos, kaatopaikka, urakoitsija-alue, majoituskylät ja kaasuturpiinilaitos.Alueella on toimivat liikenneyhteydet satamineen, teineen ja paikoitusalueineen.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 11MAALISKUU 2009 6 (8)3 Maankäytön rajoitukset lähiympäristössäLoppusijoituslaitoksen maanpäällinen osa sijaitsee alueella, jolla saa olla pääsääntöisestivain energiahuoltoon liittyviä toimintoja. Oleskelualueet ympäristössä määräytyvätydinvoimalaitoksen tarpeiden mukaan.Loppusijoituslaitoksen normaali käyttö tai odotettavissa olevat käyttöhäiriöt eivätaiheuta rajoituksia maankäytölle maanpäällisen laitosalueen ulkopuolella. Olkiluodonydinvoimalaitoksen ympäristössä varaudutaan kuitenkin vakavan onnettomuudenmahdollisuuteen laatimalla lähialueiden käyttöä ja väestön suojelua koskevia suunnitelmia.Loppusijoituslaitoksen kohdalta tarvittavissa valmius- ja turvajärjestelyissätukeudutaan näihin järjestelyihin.Maanalaisten loppusijoitustilojen sijainti on osoitettu ohjeellisella rajauksella Eurajoenkunnan ja Rauman kaupungin vuonna 2008 hyväksymissä osayleiskaavoissa(kuvat 11-5 ja 11-6). Tälle alueelle on osayleiskaavoissa esitetty suoja-alue. Suojaalueellatulee olemaan voimassa maankäyttöön kohdistuvia ilmoitusvelvollisuuksia.Maanalaisesta laitososasta ei aiheudu rajoituksia maankäytölle normaalin käytön taiodotettavissa olevien käyttöhäiriöiden vuoksi.Kuva 11-5. Olkiluodon osayleiskaava. Maanalaisten tilojen ohjeellinen alue onosoitettu kaavaan tehdyllä rajauksella (vaaleanpunainen alue) samoin kuin sen suojaalue(punainen viiva).

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 11MAALISKUU 2009 7 (8)Kuva 11-6. Rauman pohjoisten rantojen osayleiskaava. Maanalaisten tilojenohjeellinen alue on osoitettu kaavaan tehdyllä rajauksella (kuvassa vaaleanpunaisella)samoin kuin sen suoja-alue (punainen viiva).Loppusijoituslaitoksen sulkemisluvan myöntämisen yhteydessä aikanaan voidaanasettaa maankäytön rajoituksia, jotka merkitään asianomaisiin rekistereihin (YEL1987). Rajoitukset voisivat koskea mm. maankaivutoimintaa tai kairausten tekemistäalueella. Samassa yhteydessä tulee päättää, millaisia rajoituksia vaatimus loppusijoitustilanavattavuudesta asettaa maankäytölle esimerkiksi loppusijoitustilan merkitsemisenosalta. Loppusijoituslaitoksen toimintaa ja maankäyttöä on tarkasteltu myösliitteessä 12. Vaikutukset ympäristöön ovat vähäisiä ja rajoittuvat lähinnä rakentamistoiminnanja kuljetusten aiheuttamiin vaikutuksiin. Ne eivät juurikaan erotu Olkiluodonydinvoimalaitostoiminnan vaikutuksista niin kauan kuin ydinvoiman tuotantojatkuu paikalla.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 11MAALISKUU 2009 8 (8)ViitteetMcEwan,T. & Äikäs, T. 2000. The site selection process for a spent fuel repository inFinland - Summary Report. Helsinki, Posiva Oy. POSIVA 2000-15.Posiva 1999. Käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos. Ympäristövaikutusten arviointiselostus.Posiva Oy, Helsinki.Valtioneuvosto 2000. Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksenrakentamisesta.Valtioneuvosto 2002. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksenrakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta, jonka valtioneuvostoon siirtänyt ratkaistavaksi samassa yhteydessä kuin käsitellään TeollisuudenVoima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemusuuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.Vieno, T. & Nordman, H. 1999. Safety assessment of spent fuel disposal inHästholmen, Kivetty, Olkiluoto and Romuvaara, TILA-99. Helsinki, Posiva Oy.POSIVA 99-07.YEL 1987. Ydinenergialaki 11.12.1987/990.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12AMAALISKUU 2009 1 (1)YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA KOSKEVAN LAIN MUKAAN LAADITTUARVIOINTISELOSTUS

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12BMAALISKUU 2009 1 (10)SELVITYS SUUNNITTELUPERUSTEISTA, JOITA HAKIJA AIKOO NOUDATTAAYMPÄRISTÖVAHINKOJEN VÄLTTÄMISEKSI JA YMPÄRISTÖRASITUKSENRAJOITTAMISEKSILoppusijoituslaitoksen suunnittelun ja ympäristövaikutusten arviointityön aikana onselvitetty mahdollisuudet ehkäistä, rajoittaa tai lieventää hankkeen haittavaikutuksiasuunnittelun tai toteutuksen keinoin.1 PitkäaikaisturvallisuusLoppusijoituslaitoksen turvallisuuskonsepti perustuu käytetyn ydinpolttoaineen pitkäaikaiseeneristämiseen. Loppusijoitusjärjestelmä on suunniteltu pidättämään radioaktiivistenaineiden päästöt geosfääriin ja biosfääriin vähintään 100 000 vuotta. Maanalaisetloppusijoitustunnelit rakennetaan 400–700 metrin syvyyteen kallioon.Loppusijoitusratkaisun pitkäaikaisturvallisuuskonsepti perustuu moniesteperiaatteeseeneli useaan toisiaan varmistavaan vapautumisesteeseen siten, että yhden vapautumisesteentoimintakyvyn vajavaisuus ei vaaranna pitkäaikaisturvallisuutta. Vapautumisesteinäovat kapseli, puskuribentoniitti, loppusijoitustunnelien täyte ja ehyt kallioloppusijoitustilojen ympärillä. Lisäksi myös ympäröivä kallioperä ja täytetyt keskustunnelitja ajotunneli pidättävät, hidastavat ja laimentavat mahdollisen vuodon aiheuttamanpäästön kulkeutumista.Kaasu- ja vesitiiviit loppusijoituskapselit ovat massiivisia metallisäiliöitä, joiden sisäosaon pallografiittirautaa ja ulkokuori kuparia. Polttoaineniput pakataan kapselinsisäosaan. Kuparikapselin kansi ja ulkokuori suljetaan tiivisti elektronisuihkuhitsauksella.Ennen loppusijoitustiloihin kuljettamista hitsaussauman tiiviys ja eheys tarkastetaanainetta rikkomattomilla testausmenetelmillä kuten röntgenkuvauksella ja ultraäänitutkimuksella.Yksittäiset kuparikapselit asennetaan kallioperään 400–700 metrin syvyyteen louhittujenloppusijoitustunnelien pohjaan porattuihin pystyreikiin tai vaakasijoitustunneleihin.Puskurimateriaalina käytetään puristettua bentoniittisavea. Loppusijoitustunnelitja keskustunnelit täytetään loppusijoituksen (kapselin ja puskurimateriaalin asennuksen)jälkeen ja tätä täyttöä tehdään vaiheittain koko laitoksen toiminnan aikana. Lisäksiloppusijoitustilan tekniset tilat ja maanpintayhteydet, kuten ajotunneli ja kuilut, täytetäänloppusijoitustoiminnan päätteeksi.Kallio suojaa kapseleita ulkoisilta vaikutuksilta, luo mekaanisesti ja kemiallisesti vakaatolot loppusijoitustilaan sekä rajoittaa loppusijoituskapselien kanssa kosketuksiinpääsevän pohjaveden määrää. Lisäksi kallio pysäyttää tehokkaasti kapseleista lähtevänsäteilyn, sillä jo kaksi metriä kalliota riittää vaimentamaan säteilyn luonnon taustasäteilyntasolle.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12BMAALISKUU 2009 2 (10)1.1 TurvallisuusanalyysitTurvallisuuden kannalta on tärkeää arvioida loppusijoituskalliossa tapahtuvia muutoksia,jotka voivat vaikuttaa teknisten vapautumisesteiden (erityisesti kapselin ja bentoniitin)toimintaan. Tämä edellyttää Olkiluodon kallioperän rakenteiden, pohjavesikemianja virtausolosuhteiden riittävää tuntemusta sekä näkemystä kallio-olosuhteidenkehittymisestä tuhansien vuosien kuluessa.Turvallisuusanalyysin avulla varmistetaan, että loppusijoitusratkaisu täyttää sille asetetutvaatimukset. Siinä myös selvitetään, mitä seurauksia ihmisille ja muulle luonnolleaiheutuisi, jos yksi tai useampi käytetyn ydinpolttoaineen vapautumisesteistä pettäisija radioaktiivisia aineita vapautuisi loppusijoitustiloista ympäristöön.Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuusanalyyseja on tähän mennessätehty seitsemän, joista tuorein vuonna 2007. Referenssinä olevan pystysijoitusratkaisunviimeisin turvallisuusanalyysi on vuodelta 1999. Vaakasijoitusratkaisulle on vuosien2003–2007 aikana laadittu kokonaisvaltainen turvallisuusarvio, jonka tuloksetpätevät suurimmaksi osaksi myös pystysijoitusratkaisulle.Jatkossa Olkiluodon kallioperän soveltuvuus loppusijoitukseen ja teknisen toteutuksentoimivuus osoitetaan niin sanotulla turvallisuusperustelulla.1.2 TurvallisuusperustelutTurvallisuusperustelut muodostuvat useasta osaraportista. Osaraportit käsittelevätpitkäaikaisturvallisuuteen liittyviä asioita, muun muassa loppusijoituspaikan ja -tilojensekä elollisen luonnon kehitystä tuhansia vuosia eteenpäin. Turvallisuusperusteluidenensimmäinen raportointi tapahtuu vuonna 2009 ja seuraava rakentamislupahakemukseenmennessä vuonna 2012.2 Säteilysuojelulliset suunnitteluperusteetValtioneuvoston asetuksessa ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta(736/2008) määrätään, että ydinjätelaitos ja sen käyttö tulee suunnitella siten, että- laitoksen käytön ollessa häiriötöntä radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöönjäävät merkityksettömän pieniksi,- odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden seurauksena eniten altistuvien laitoksenhenkilöstöön kuulumattomien ihmisten saama vuosiannos jää alle arvon 0,1 millisievertiä(mSv)oletetun onnettomuuden seurauksena eniten altistuvien laitoksenhenkilöstöön kuulumattomien ihmisten saama vuosiannos jää alle:- a) arvon 1 mSv luokan 1 oletetun onnettomuuden sattuessa (voidaanarvioida sattuvan vähintään kerran tuhannessa käyttövuodessa);- b) arvon 5 mSv luokan 2 oletetun onnettomuuden sattuessa (voidaanarvioida sattuvan harvemmin kuin kerran tuhannessa käyttövuodessa).

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12BMAALISKUU 2009 3 (10)Valtioneuvoston asetuksen 736/2008 4 §:n mukaan ydinjätteen loppusijoitus tuleesuunnitella siten, että todennäköisinä pidettävien kehityskulkujen seurauksena aiheutuvatsäteilyvaikutukset eivät ylitä edellä esitettyjä raja-arvoja.ylitäLoppusijoituksesta ei saa millään tarkasteluajanjaksolla aiheutua sellaisia terveydellisiätai ympäristöllisiä vaikutuksia, jotka ylittäisivät loppusijoituksen toteutusajankohtanahyväksyttävänä pidettävän enimmäistason.2.1 Radioaktiivisten aineiden vapautumisen rajoittaminenLoppusijoituslaitoksen käyttötoimet sekä sen rakenteet ja järjestelmät suunnitellaansiten, että radioaktiivisten aineiden vapautuminen laitostiloihin ja ympäristöön estyytai sitä rajoitetaan kaikin käytännöllisin keinoin. Laitoksen järjestelmillä voidaan ottaatalteen käsittelytiloihin vapautuneet radioaktiiviset aineet, puhdistaa pinnat niille levinneistäradioaktiivisista aineista sekä käsitellä ja pakata asianmukaisesti kertyneetradioaktiiviset jätteet.Sellaisissa laitoksen tiloissa, joiden ilmatilaan voi joutua merkittäviä määriä radioaktiivisiaaineita, ovat ilmastointi- ja suodatusjärjestelmät, joiden tehtävä on- vähentää radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia näissä tiloissa- estää radioaktiivisten aineiden leviäminen muihin laitostiloihin- rajoittaa radioaktiivisten aineiden pääsyä ympäristöön.Nämä ilmastointi- ja suodatusjärjestelmät toimivat suunnitellulla tehollaan myös odotettavissaolevan käyttöhäiriön tai oletetun onnettomuuden tapahduttua.Loppusijoituslaitosten ilmastointijärjestelmien suunnittelussa noudatetaan ohjettaYVL 5.6 ”Ydinlaitosten ilmastointijärjestelmät ja -laitteet” soveltuvin osin.2.2 Työntekijöiden säteilyaltistuksen rajoittaminenLoppusijoituslaitoksen säännöllisessä käytössä olevat työtilat ja kulkuväylät suunnitellaanja sijoitetaan siten, että ulkoisen säteilyn annosnopeus ja sisäisen säteilyaltistuksenvaara on pieni.Loppusijoituslaitoksen tilat luokitellaan arvioitujen säteilyolosuhteiden perusteella.Säteilysuojelun kannalta valvontaa vaativat tilat sijoitetaan omalle alueelleen, jonnekulkua voidaan rajoittaa ja valvoa tarkoituksenmukaisella tavalla. Maanalaisten tilojenvalvonta-alueiden järjestelyissä otetaan huomioon näiden tilojen ja niissä tehtävientöiden erityispiirteet. Laitteiden käyttöä, tarkastuksia ja huoltoa varten suunnitellaansellaiset edellytykset ja olosuhteet, että säteilyn alaisena tehtävien työvaiheiden määräjää vähäiseksi ja kestoltaan lyhyeksi.Säteilyvalvonnassa käytetään hälyttäviä mittalaitteita siten, ettei kukaan altistu tietämättäänmerkittäville säteilyannoksille loppusijoituslaitoksen käyttötilanteissa.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12BMAALISKUU 2009 4 (10)2.3 SäteilyvalvontaLoppusijoituslaitoksen säteilysuojelujärjestelyjen suunnittelussa noudatetaan ohjeitaYVL 7.9 ”Ydinlaitoksen työntekijöiden säteilysuojelu” ja 7.18 ”Ydinvoimalaitoksensuunnittelussa huomioon otettavat säteilyturvallisuusnäkökohdat” soveltuvin osin.Säteilyvalvontajärjestelmiä ja -laitteita koskee ohje YVL 7.11 ”Ydinvoimalaitoksensäteilymittausjärjestelmät ja -laitteet”.Säteilyvalvonnan tarkoitus on mitata ja valvoa suoraa säteilyä polttoaineen käsittelytilojenja kulkureittien läheisyydessä, pintojen kontaminoitumista sekä loppusijoituslaitoksenilman aktiivisuutta, ja toisaalta henkilöstön saamia säteilyannoksia.Säteilyvalvonnalla todennetaan, että laitos toimii suunnitellulla tavalla, kontrolloimattomiapäästöjä laitoksen sisälle tai laitoksen ulkopuolelle ei tapahdu ja että henkilöstölleaiheutuvat säteilyannokset pysyvät sallituissa rajoissa.3 Häiriöiden ja onnettomuuksien ehkäiseminen ja seurausten hallintaLoppusijoituslaitoksen suunnittelussa on varauduttu häiriöihin ja onnettomuuksiin.Johtavana periaatteena laitoksen kaikessa toiminnassa on onnettomuuksien ehkäisy.Loppusijoituslaitoksen häiriötöntä käyttöä koskevien turvallisuusvaatimusten täyttyminenosoitetaan analyysein ja todennetaan laitoksen koekäytön yhteydessä. Myöskäyttöhäiriöiden ja onnettomuuksien varalle suunniteltujen turvajärjestelmien toimivuustodennetaan mahdollisuuksien mukaan koekäytön yhteydessä. Koekäyttöä koskeeohje YVL 2.5 ”Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto” soveltuvin osin.Odotettavissa olevia käyttöhäiriöitä ja oletettuja onnettomuuksia koskevien turvallisuusmääräystentäyttyminen osoitetaan suunnitteluvaiheessa tehtävin analyysien avulla,jotka luonteeltaan ja vakavuudeltaan kattavat erityyppiset häiriöt ja onnettomuudet,joita voi esiintyä loppusijoituslaitoksella. Näiden tapahtumien edustavuuden kannaltaon myös olennaista, että kunkin turvajärjestelmän tehtävää ja mitoitusta eniten rajoittavattapahtumat analysoidaan.Säteilyturvallisuusvaatimusten täyttyminen osoitetaan ensisijaisesti deterministiselläturvallisuusanalyysillä.3.1 Kriittisyysonnettomuuden estäminenSellaisten polttoainekeskittymien muodostuminen, jotka synnyttävät hallitsemattomanneutronien ylläpitämän fissioiden ketjureaktion, estetään loppusijoituslaitoksessa rakenteellisinratkaisuin.3.2 Palo- ja räjähdysvaaran ehkäiseminenLoppusijoituslaitos suunnitellaan siten, että tulipalon todennäköisyys on pieni ja tulipalonseuraukset turvallisuuden kannalta vähäisiä. Myös räjähdykset, jotka voisivat

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12BMAALISKUU 2009 5 (10)vaarantaa polttoainenippujen, kapselien tai radioaktiivisia aineita sisältävien laitteidentai tilojen eheyden, estetään luotettavasti.Loppusijoituslaitoksen paloturvallisuussuunnittelun tavoitteena on- estää palojen syttyminen- havaita ja sammuttaa palot nopeasti- estää palojen leviäminen tiloihin, joissa se voisi vaarantaa käytetyn polttoaineenkäsittelyn tai varastoinnin turvallisuuden- räjähdysvaaran minimointi.Loppusijoituslaitoksessa tulipalon ja räjähdysten ehkäiseminen perustuu ensisijaisestitilasuunnitteluun ja palotekniseen osastointiin. Käytettävät materiaalit ovat pääsääntöisestipalamattomia ja kuumuutta kestäviä. Turvallisuuden kannalta tärkeisiin paloteknisiinosastoihin tai niiden välittömään läheisyyteen ei sijoiteta tarpeettomasti materiaalejatai laitteita, jotka lisäävät palokuormaa tai aiheuttaisivat syttymis- ja räjähdysvaaraa.Tilat, joissa on huomattavia palokuormakeskittymiä, erotellaan omiksipaloteknisiksi osastoiksi.Loppusijoituslaitos varustetaan automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä, joka suunnitellaansiten, että palo voidaan paikantaa riittävällä tarkkuudella. Lisäksi laitoksentilat varustetaan tarvittaessa kohteeseen soveltuvalla sammutusjärjestelmällä ja operatiiviseenpalontorjuntaan soveltuvalla alkusammutuskalustolla. Paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmättoimivat tehokkaasti myös odotettavissa olevan käyttöhäiriön taioletetun onnettomuuden sattuessa.Paloturvallisuusjärjestelyjen suunnittelussa noudatetaan ohjetta YVL 4.3 ”Ydinlaitostenpalontorjunta” soveltuvin osin.3.3 Kapselien vioittumisen estäminenLoppusijoituslaitoksen laajennustyöt tai muut laajamittaisia siirtoja edellyttävät toimeteivät saa vaarantaa loppusijoituksen turvallisuutta. Loppusijoitustoiminnot on eriytettäväloppusijoituslaitoksen louhinta- ja rakentamistöistä siten, etteivät nämä vaikutahaitallisesti laitoksen käyttöturvallisuuteen tai loppusijoitettujen jätteiden pitkäaikaisturvallisuuteen(valtioneuvoston asetus 736/2008, 9 §).Louhintatöistä aiheutuvat kallion sortumat tai siirrokset tiloissa, joihin on sijoitettu taiollaan sijoittamassa jätekapseleita, estetään pitämällä nämä tilat riittävän etäällä louhintatöidenkohteena olevista tiloista. (YVL 8.5 ”Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksenkäyttö”).Kapseli siirretään kapselointilaitoksesta loppusijoituspaikkaansa ja täyteaine asetetaankapselin ympärille siten, ettei kapseli vaurioidu mekaanisesti sen pitkäaikaiskestävyydenvaarantavalla tavalla. Kapselin kuntoa tarkkaillaan käsittelyn eri vaiheissa mm.kameroiden avulla.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12BMAALISKUU 2009 6 (10)4 Ulkoisten tapahtumien huomioon ottaminen suunnittelussaLoppusijoituslaitoksen suunnittelussa otetaan huomioon mahdollisina pidettävistäluonnonilmiöistä ja muista laitoksen ulkopuolisista tapahtumista aiheutuvat vaikutukset.Huomioon otettavia luonnonilmiöitä ovat ainakin salamanisku, maanjäristys, myrskytuuli,tulva sekä poikkeuksellinen ulkoilman lämpötila. Muita laitoksen ulkopuolisiatapahtumia ovat ainakin sähkömagneettinen häiriö, pienlentokoneen törmäys, maastopalotai räjähdys.Loppusijoituslaitoksen maanpäällisen osan suunnittelussa noudatetaan ohjeissa YVL4.1 ”Ydinlaitosten betonirakenteet” ja YVL 4.2 ”Ydinlaitosten teräsrakenteet” esitettyjärakentamista koskevia ja ohjeessa YVL 2.6 ”Maanjäristysten huomioon ottaminenydinlaitoksissa” esitettyjä maanjäristystä koskevia vaatimuksia soveltuvin osin.5 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten vaikutusten hallintaKuljetussäiliöille, säiliön käsittelylle, onnettomuustilanteisiin varautumiselle ja dokumentaatiolleon asetettu korkeat kansainvälisin normein määritetyt vaatimukset. Kuljetussäiliöei saa menettää säteilysuojeluominaisuuksiaan pahimmassakaan ajateltavissaolevassa onnettomuudessa. Kuljetussäiliöissä olevan käytetyn polttoaineen tuleekuljetuksen aikana pysyä kaikissa tilanteissa alikriittisenä. Kuljetussäiliöille asetetaanpoikkeustilanteiden varalta tavanomaista kuljetuskalustoa tiukemmat vaatimukset.Julkisella alueella tapahtuvat kuljetukset ovat valvottuja, jolloin kuljetuksen mukanaseuraa tarvittava saattuehenkilöstö: kuorma-auton kuljettaja, varoitusajoneuvojen kuljettajat,poliisiajoneuvojen kuljettajat sekä tarvittavat muut henkilöt kuten säteilyvalvoja.Suurempien taajamien läpiajon ajaksi tarvitaan liikenteen ohjaukseen neljä poliisipartiota.Polttoainetta kuljetettaessa on saattueen mukana lisäksi vartija. Kuljetustennopeusrajoitukset ovat alhaiset ja kuljetuksissa vältetään suuria taajamia.6 Kapselointilaitoksen vaikutusten hallintaKapselointilaitos suunnitellaan turvallisuusmääräyksiä noudattaen siten, että radioaktiivistenaineiden pääsy ympäristöön jää normaalikäytön aikana merkityksettömänpieneksi ja häiriö- ja onnettomuustilanteissakin päästöt pysyvät sallituissa rajoissa.Laitoksessa noudatetaan ohjeen YVL 6.1 ”Ydinpolttoaineen ja muiden ydinvoimalaitoksenkäytössä tarvittavien ydinmateriaalien valvonta” mukaisia vaatimuksiaydinmateriaalivalvonnasta. Valvonta perustuu ydinmateriaalin kirjanpitoon sekävisuaalisiin ja teknisiin mittaus-, valvonta- ja rekisteröintimenetelmiin polttoaineenloppusijoitusprosessin eri vaiheissa.7 Kapselin siirrot kapselointilaitokselta maanalaiseen loppusijoitustilaanKapselin siirtäminen suoraan kapselointilaitoksesta noin 420 metriä maanpinnan alapuolellaolevaan loppusijoitustilaan on suunniteltu tapahtuvan hissillä. Kuljetusturval-

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12BMAALISKUU 2009 7 (10)lisuus voidaan nostaa hyvällä suunnittelulla, yksinkertaisin ja luotettavin rakenneratkaisuinkorkealle tasolle. Lisäksi luotettavuus, käytettävyys ja turvallisuus varmistetaanydinlaitokselle vaadittavin kunnossapito- ja määräaikaiskoestuksin sekä varautumallakuviteltavissa oleviin onnettomuusskenaarioihin.8 Maanpintayhteyksien rakentaminenAjotunnelin suuaukon ja valvomattoman alueen kuilujen yläpään sijainti on valittuniin, että ne ovat Korvensuon vesialtaan pinnan yläpuolella ja myös riittävästi merenpinnanyläpuolella, jotta ulkoisen häiriön seurauksena vesi ei tulvi ajotunneliin taikuiluihin. Sisäänkäyntiaukon sijoittelussa on huomioitu myös olemassa olevat sähkövoimalinjat,muuntaja-asemat, vesialtaat, putkistot, tiet ja potentiaalisen loppusijoitusalueensijainti kallioperässä, jotta suuaukko sijaitsee edullisesti myös niiden suhteen.Kallioperässä ajotunneli on sijoitettu siten, että kallion rikkonaisuusvyöhykkeitä läpäistäänmahdollisimman vähän ja että tarvittavat tutkimukset haluttujen kallioalueidenkarakterisointia varten voidaan toteuttaa.9 Maanalaiset loppusijoitustilat ja loppusijoitustunneleiden suojaetäisyydetKäytetyn polttoaineen loppusijoitustilan asemointi perustuu tutkimuksen avulla tehtyynkallioluokitukseen ja sen soveltuvuuskriteereihin. Soveltuvuuskriteereissä otetaanhuomioon mm. kallion rakoilu, vedenjohtavuus ja kapselien jälkilämpöteho.Jälkilämpötehon vaikutusta voidaan hallita asemoinnin keinoin sijoittamalla kapselitja loppusijoitustunnelit riittävän etäälle toisistaan ja huolehtimalla kapselien lähialueenlämmönsiirtokyvystä loppusijoitustilassa.Loppusijoituksen käyttövaiheen aikana louhittaessa keskus- ja sijoitustunneleita louhintakohteenja loppusijoitettavien tunneleiden välille jätetään riittävästi suojaetäisyyttätyöteknisistä ja yleisistä turvallisuussyistä johtuen.10 Loppusijoitustunnelien sulkeminen11 Laitoksen valvontaLoppusijoitustunnelit ja keskustunnelit täytetään loppusijoituksen (kapselin ja puskurimateriaalinasennuksen) jälkeen ja täyttöä tehdään vaiheittain koko laitoksen toiminnanaikana. Lisäksi loppusijoitustilan tekniset tilat ja maanpintayhteydet, kuten ajotunnelija kuilut, täytetään loppusijoitustoiminnan päätteeksi.Täyttämisen ja sulkurakenteiden pääasiallinen tarkoitus on palauttaa loppusijoitusolosuhteetmahdollisimman lähelle luonnontilaa esimerkiksi estämällä tunnelien ja kuilujenmuuttuminen pohjaveden päävirtausreiteiksi sekä estämällä luvaton pääsy loppusijoitustiloihin.Loppusijoitustilat jaetaan käyttövaiheessa säteilyturvallisuusmielessä kahteen toisistaanerotettuun alueeseen, valvonta-alueeseen ja valvomattomaan alueeseen. Valvonta-alueellepääsyä valvotaan säteilysuojelullisista syistä.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12BMAALISKUU 2009 8 (10)Valvonta-alueen ilmastointi erotetaan valvomattoman alueen ilmastoinnista, jotta polttoainekapseleidenkäsittely- ja asennusolosuhteet säilyisivät puhtaana. Radonaltistustaseurataan radonpitoisuuksia tarkkailemalla ja säätämällä ilmanvaihtomääriä kaikissaloppusijoitustiloissa.Loppusijoitustilan kuntoa valvotaan loppusijoituksen aikana mittaamalla vuotovesimäärääsekä mittaamalla loppusijoitustiloissa kallion jännityksiä ja siirtymiä. Myösinstrumentointijärjestelmän avulla kerätään ja käsitellään tietoa loppusijoitustilankunnosta sekä valvotaan, että työturvallisuus säilyy hyvänä loppusijoitustilassa.11.1 Kulunvalvonta loppusijoitustiloissa11.2 Kunnonvalvonta11.3 Fyysinen suojaus11.4 STUKin valvontaKulunvalvonnan tarkoituksena on olla selvillä siitä, keitä loppusijoitustiloissa kullakinhetkellä oleskelee ja kontrolloida kulkua sekä valvonta-alueelle että myös valvomattomallealueelle. Kulunvalvonnassa sovelletaan nykyaikaisia tietokonepohjaisia valvontamenetelmiä.Valvonta- ja valvomattoman alueen rajan ylitys maan alla on normaaliolosuhteissakielletty. Hätätilanteessa, esimerkiksi tulipalotilanteessa, siirtyminen hätäpoistumisreittejäpitkin valvonta-alueelta valvomattomalle alueelle tai päinvastoin on kuitenkinmahdollista.Kunnonvalvonnan tarkoituksena on valvoa käyttövaiheen aikana loppusijoitustilan jajärjestelmien kuntoa. Loppusijoitustilan kuntoa valvotaan loppusijoituksen aikanamittaamalla vuotovesimäärää sekä mittaamalla loppusijoitustiloissa kallion jännityksiäja siirtymiä. Myös instrumentointijärjestelmän avulla kerätään ja käsitellään tietoaloppusijoitustilan kunnosta sekä valvotaan, että työturvallisuus säilyy hyvänä.Loppusijoituslaitoksessa on toteutettava ydinlaitokselle määrätyt turvajärjestelyt. Kapselointilaitosja loppusijoitustilan maanpintayhteydet on aidattava ja laitoksessa ontoteutettava jatkuva vartiointi. Fyysisen suojauksen suunnittelua ohjaa valtioneuvostonasetus ydinenergian käytön turvajärjestelyistä (734/2008).Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo ydinjätteen käsittelyn, varastoinnin ja loppusijoituksenturvallisuutta. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen asianmukaisen suunnittelunvarmistamiseksi ovat viranomaiset asettaneet ydinjätteen tuottajille raportointivelvoitteita.STUK tarkastaa jätteiden turvalliseen loppusijoittamiseen tähtäävät tutkimukset jatekniset suunnitelmat muiden asiantuntijaorganisaatioiden avustamana ja antaapalautteen hankkeen toteuttajalle. Keskeisin asiakirja toiminnan suunnitteluvaiheessaon voimayhtiöiden ja Posivan kolmen vuoden välein julkaisema ydinjätehuollon

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12BMAALISKUU 2009 9 (10)tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyön ohjelma. Varsinainen suunnitelmien tarkastustapahtuu loppusijoituslaitoksen rakentamis- ja käyttölupien hakemisten yhteydessä.12 Louhinta ja murskausLoppusijoituslaitoksen tunnelitiloja rakennetaan ja suljetaan jaksoittain minimoidenkerrallaan auki olevien kalliotilojen tilavuutta. Tästä aiheutuu, että louhetta tuotetaankäytännössä koko loppusijoituslaitoksen toiminnan ajan. Louhe kuljetetaan sille varatullealueelle maan pinnalla ja murskataan kiviaineksen jatkokäyttöä varten. Louhekasaakäytetään murskauksessa melusuojana, jolloin 50 dB(A) raja-arvo alittuu alle200 metrin päässä. Pölyn suojaetäisyys murskaamosta on 300 metriä. Murskaamo jalouhekasa sijoitetaan niin, ettei melu- ja pölyalueille jää rakennuksia. Murskausta jalouhintaa ei tehdä öisin.Olkiluodon seismisen järjestelmän avulla on mitattu maanalaisen tutkimustilan eliONKALOn rakennustyömaan vaikutuksia kallioperään. Toistaiseksi mitään merkittävääkallioliikuntaa ei ole havaittu. Olkiluodon tilaa seurataan jatkuvatoimisesti mittalaitteidenkautta ja järjestelmän kautta pystytään seuraamaan reaaliajassa, mitä työmaallatapahtuu. ONKALOn työmaan räjäytykset ovat maksimissaan olleet 0,7 magnitudinluokkaa. Tulokset raportoidaan säännöllisesti ja tiedot siirtyvät Säteilyturvakeskukselle.13 Vaikutukset pohjavesiin14 Jätevesien puhdistusLoppusijoitustiloja tiivistetään sementti-injektoinnilla, jonka ansiosta loppusijoitustilojenvaikutukset pohjaveden korkeuteen laitospaikalla jäänevät vähäisiksi.Loppusijoituslaitoksen talousjätevedet puhdistetaan tavallisella jätevedenpuhdistamollaja muut vedet käsitellään erilaisilla puhdistusmenetelmillä siten, että niistä ei aiheudumerkittäviä terveys- tai ympäristövaikutuksia.15 Sosiaaliset vaikutuksetSosiaalisia vaikutuksia pyritään vähentämään minimoimalla loppusijoituksen jo lähtökohtaisestivähäiset vaikutukset vesistöihin, virkistyskäyttöön ja maisemaan. Turvallisuuteenliittyvää epätietoisuutta pyritään vähentämään riittävällä tiedottamisella.16 Ympäristöasioiden hallintaPosivalla on dokumentoitu toimintajärjestelmä, joka ympäristöasioiden osalta perustuumm. kansainväliseen ympäristöjärjestelmät -standardiin SFS-EN ISO 14001. Toimintajärjestelmänyhtenä tarkoituksena on varmistaa, että ympäristöasioiden hallintaon ohjattua ja systemaattista. Posiva on asettanut toiminnalleen seuraavat ympäristöpäämäärät:- Toiminta tähtää turvallisen ydinjätehuollon toteuttamiseen siten, että ympäristöönkohdistuva rasitus on mahdollisimman pieni.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12BMAALISKUU 2009 10 (10)- Mahdolliset ympäristön tilaan vaikuttavat riskit tunnistetaan jo toiminnan suunnitteluvaiheessa.- Henkilöstö on tietoinen oman työnsä ympäristömerkityksestä.Posivan toiminnan ympäristönäkökohtia kartoitetaan ja niiden merkittävyys arvioidaanvuosittain. Merkittäviin ympäristönäkökohtiin liittyen laaditaan ja ylläpidetäänhallintaohjelmia, joiden avulla pyritään vähentämään toiminnan haitallisia vaikutuksiaympäristöön.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 13MAALISKUU 2009 1 (2)PÄÄPIIRTEINEN SELVITYS HAKIJAN SUUNNITELMISTA JA KÄYTETTÄVISSÄOLEVISTA MENETELMISTÄ YDINJÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI1 Yleistä2 Ydinjätetyypit3 Käytönaikaiset jätteet4 KäytöstäpoistojätteetUusia radioaktiivisia aineita ei synny loppusijoituksen käytöstä, vaan laitoksella esiintyväradioaktiivisuus on peräisin käytetystä polttoaineesta. Polttoaineperäisiä ydinjätteitäaiheutuu vain kapselointilaitosta käytettäessä ja tällöinkin niiden määrä ja tilantarveon vähäinen. Muualla loppusijoituslaitoksessa ei synny radioaktiivista jätettä.Kapselointilaitoksen käytön päättyessä laitoksen järjestelmiin ja laitteisiin jää radioaktiivisiaaineita kontaminoitumisen seurauksena. Laitosta purettaessa syntyvä radioaktiivinenkäytöstäpoistojäte toimitetaan loppusijoitustilaan.Kapselointilaitoksessa muodostuvia ydinjätteitä ovat- käytönaikaiset jätteet ja- laitoksen käytöstäpoistojätteet.Periaatteessa kapselointilaitoksella aktiivista jätettä ei synny muualla kuin polttoaineenkäsittelykammiossaja polttoaineen kuljetussäiliön pintakontaminaatiota poistettaessa.Korkea-aktiiviset jätteet loppusijoitetaan yhdessä polttoainenippujen kanssa.Käsittelykammiossa crudi, aktiivinen karsta sekä mahdolliset polttoainefraktiot kerätääntalteen imuroimalla. Imurin säiliöstä jätteet valutetaan loppusijoituskapseleidenvapaitten positioitten pohjalle ennen polttoainenippujen asennusta.Nestemäisiä jätteitä syntyy lähinnä polttoaineen kuljetussäiliön ulkopinnan pesussa.Pesuvesi puhdistetaan aktiivisuudesta ja pesuvesi kierrätetään. Suodatinmassat kiinteytetäänbetoniin ja viedään loppusijoitustilaan.Käsittelykammiosta poistettavat laitteet dekontaminoidaan aktiivisessa korjaamossaennen korjausta. Dekontaminointiliuoksien suodatinmassat kiinteytetään betoniinkuten kuljetussäiliön pesuvedet. Jos laitteita ei voida korjata, niin ne pakataan ja toimitetaanloppusijoitustilaan.Valvotun alueen ja käsittelykammion ilmastoinnin suodattimet sekä imurointijärjestelmänsuodattimet pakataan ja toimitetaan loppusijoitustilaan.Eniten jätteitä syntyy kapselointilaitoksen käytöstäpoistossa. Kaikki käsittelykammionlaitteet pakataan ja viedään loppusijoitustilaan. Käsittelykammion ja aktiivisen korjaamonteräsvuoraukset pestään puhtaaksi, mutta vuorauksia ei pureta. Pesuvedet kiinteytetäänbetoniin.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 13MAALISKUU 2009 2 (2)5 LoppusijoitustilaLoppusijoitustilan tarve jätteille käytöstäpoistojätteet mukaan lukien on noin 5 000m 3 . Käytön aikaisen jätteen loppusijoitukseen voidaan käyttää Olkiluodon voimalaitoksenkäytöstä syntyvien ydinjätteiden loppusijoituslaitosta, VLJ-luolaa. VLJ-luolaakäytettäessä noudatetaan VLJ-luolan lopullisen turvallisuusselosteen ja käyttöluvanmukaisia rajoitteita jätetyypeille ja aktiivisuuksille.Nykyisten suunnitelmien mukaan VLJ-luola suljetaan ennen kapselointilaitoksen toiminnanpäättymistä. Tästä syystä loppusijoitustilan valvonta-alueelle on suunniteltukuvan 1 mukainen matala- ja keskiaktiivisen jätteen halli. Tilaa tullaan käyttämäänkapselointilaitoksen käytönaikaisen ja käytöstäpoistojätteen loppusijoitukseen.Kuva 13-1. Käytönaikaisten jätteiden ja käytöstä poistojätteiden loppusijoitustilana toimii matalaja keskiaktiivisen jätteen halli valvonta-alueen tasolla noin -420 m.6 KustannuksetKapselointilaitoksen jätehuoltoon tarvittavat varat on otettu huomioon ydinjätehuoltorahastoinnissa.Loppusijoituslaitoksen jätehuoltoon ei liity muuta rahoitustarvetta.