075 Posiva tutkii

P O S I V A O Y : N T I E D O T U S L E H T I 5 / 2 0 0 7JUSSI PARTANENEurajoen kunnankamreerin Harri Hiitiön mukaan loppusijoituslaitoksen rakentaminen hyödyttää kuntaa monin tavoin. Väestörakenne nuorentuu ja lisääntyvät veroeurot tuovat kuntatalouteensuunnitelmallisuutta ja liikkumavaraa.Verotulojen kasvu lisää kunnan liikkumavaraaKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksellaon positiivisiavaikutuksia Eurajoen kuntatalouteenja väestökehitykseen. Kasvavatverotulot tuovat kuntapalveluidenrakentamiseen kaivattuasuunnitelmallisuutta.vuoteen 2020 on Eurajoella 80 ja koko seudulla415 asukasta.”Vaikka arvioitu väestön lisäys ei määrällisestiole suuri, on se väestörakenteenkannalta silti hyvin tervetullut. Kiinteistöverovaikutuskunnallistalouteen on puolestaantodella merkittävä”, kunnankamreeriHiitiö sanoo.”Kasvavia verotulojaon Eurajoella suunnattuja suunnataan jatkossaesimerkiksi päivähoidonja koulujenkehittämiseen.”HARRI HIITIÖKun työvoimapula tulevaisuudessa kasvaa,sen uskotaan lisäävän ihmisten liikkuvuutta.Kehitys johtaa siihen, että työpaikkaei enää määrää asuinpaikkaa, vaan ihmisetetsivät omalle elämäntyylilleen sopivanasuinympäristön, jossa palvelut toimivat jaarki sujuu ongelmitta.”Tämä synnyttää positiivisen kierteen, jo-Väestön lisäys ja kiinteistöveron kasvu ovatsuus kasvoivat 2000-luvun alussa, muttaka tuo kuntaan yrityksiä, työpaikkoja jaEurajoen kunnankamreerin Harri Hiitiönmielestä tärkeimmät käytetyn ydinpolttoaineenloppusijoituslaitoksen tuomista posi-MILJOONIENKIINTEISTÖVEROTrakentamisen alettua näyttää Hiitiön mukaansiltä, että enimmäkseen Eurajoen ulkopuolellaasuvat työntekijät täyttävät työ-asukkaita. Kasvavia verotuloja on Eurajoellasuunnattu ja suunnataan jatkossa esimerkiksipäivähoidon ja koulujen kehittämi-tiivisista vaikutuksista.Arvion mukaan loppusijoituslaitoksestapaikat. Tämän kehityksen kääntäminen onseen. Sosiaalitoimesta on tullut yhä tär-Kaupunkitutkimus TA Oy:n tekemä lai-maksetaan kiinteistöveroa 3,5 miljoonaa eu-haaste, johon kunta haluaa vaikuttaa.keämpi osa kuntien elinkeinopolitiikkaa”,toksen aluetaloudellisia, sosioekonomisiaroa vuonna 2020. Tämä merkitsee kunnan”Haaste kohdistuu ennen kaikkea Eura-Hiitiö sanoo.ja kunnallistaloudellisia vaikutuksia selvit-verotulopohjan vahvistumista ja kunnanjoen väestörakenteeseen. Tavoitte lemme”Koska kiinteistöveron kehitys on tiedos-tänyt tutkimus valmistui tänä syksynä.liikkumavaran lisääntymistä muissa inves-kuntaan lisää nuoria aikuisia, ja tässä Posi-sa vuosiksi etukäteen, tuo tämä kuntatalou-Tutkimuksen mukaan laitoshankkeen ai-toinneissa.van toiminnasta on meille erityisen paljonteen ja palveluiden rakentamiseen kaivattuakaansaama kumulatiivinen väestönlisäysEurajoen työllisyys ja työpaikkaomavarai-hyötyä”, Hiitiö miettii.suunnitelmallisuutta”, hän jatkaa.P o s i v a O y , 2 7 1 6 0 O l k i l u o t o P u h . ( 0 2 ) 8 3 7 2 3 1 w w w . p o s i v a . f i

tutkiiMITÄ MIELTÄMiten työt Olkiluodossa elävöittävät Eurajokea?Pirjo Korhonen:”Kyllä se näkyy katukuvassa,mutta eivaikuta omaan arkeen.Kuntaan tuleeveroeuroja, eikä mitäänhaittavaikutuksiakaanole näkynyt,joten mikäs tässä.”Jani Kouva:”Hiukan on meno vilkastunut.Autoja ainakinon enemmänja se taas kasvattaariskejä. Omaan elämäänimuutos ei kuitenkaanole vaikuttanut.”Rauno Roslöf:”Kyllä kunnan ilmeon vilkastunut.Ulkomaalaisten määränkasvu näkyy kylänraitilla ja kaupoissa,ainakin oluen myyntion lisääntynyt.”Minna-RiittaSiitonen:”Olen huomannutasian liikenteen jakaupankäynninlisääntymisenä. Ulkomaalaistenmäärä onnoussut. Onhan tämäkunnan taloudellehyvä, mutta ehkäolisi parempi, kunsaisi olla rauhassa.”Ananakset palasivatVuojoen kartanoonKUVAT: JUSSI PARTANENVuojoen kartanon kasvihuoneen kunnostus on valmis. Kartanoon saatiinlisää kokoustilaa, ja yli sadan vuoden tauon jälkeen siellä toimiitaas eksoottisten kasvien orangeria.Vuojoen kartanon entisöintiurakka otti isonlisäaskeleen, kun kasvihuone, tai oikeastaanorangeria, otettiin käyttöön marraskuun lopulla.Kartanon kokoustilatarjontaan saatiinnäin 300 neliömetriä lisää tilaa ja samallasäilytettiin tärkeä osa Vuojoen historiaa.Kasvihuone valmistui arkkitehti CarlLudvig Engelin kuoleman jälkeen 1840-luvulla.Se rakennettiin orangeriaksi eli eksoottistenkasvien kokeilupaikaksi. Sielläkasvatettiin muun muassa sitrushedelmiä,ananaksia ja persikoita. Joidenkin muistelmienmukaan orangeriasta vietiin myöskukkia talvella Turkuun.1800- ja 1900-lukujen vaihteessa toimintamuuttui enemmän hyötypuutarhan suuntaan,kun siellä viljeltiin tomaatteja. Vuonna1911 orangeria siirtyi liikemiesten omistukseenja se arkipäiväistyi normaaliksi kasvihuoneeksi.1930-luvulla kunnan ostettua kartanon jamuutettua sen vanhainkodiksi, orangeriakunnostettiin laitoksen mielisairasosastonkäyttöön. Kasvihuoneen lasiosa purettiin jaeteläseinä rakennettiin tiilestä. Myös huonejärjestystämuutettiin. Mielisairasosastosuljettiin vuonna 1969, minkä jälkeen rakennussai ränsistyä melkein 40 vuotta.”Kunnostuksen lähtökohtana oli rauniotilainenrakennus. Sen pelastaminen tapahtuiviime hetkellä, ja onneksi tärkeä osa kartanonhistoriaa säilyi”, Vuojokisäätiön toiminnanjohtajaKati Vainio toteaa.VANHAAKUNNIOITTAENPosivan hallintojohtaja Markku Kettunensanoo, että Posivalla oli oma intressi laittaaorangeria kuntoon: tarvittiin lisää kokous- janeuvottelutilaa. Kartanon alueella ei myöskäänaikaisemmin ollut saunaa.”Kasvihuone on palautettu mahdollisimmanlähelle alkuperäistä tilaansa.Huonejärjestys ja huoneiden nimet ovat en-Orangeriaan rakennettu sauna on merkittävälisä Vuojoen kartanon palveluihin.tiset. Orangeriassa on taas kukkahuone,ananashuone ja persikkahuone. Viikunahuonetoimii kokoustilana”, Kettunen sanoo.Kunnostustöiden suunnittelu alkoi vuonna2006 ja töihin päästiin kuluvan vuodentammikuussa. Purkutyöt veivät eniten aikaa,mutta urakka valmistui aikataulussaan.Myös 950 000 euron budjetissa pysyttiin.Rahoituksesta kolmasosa tuli EU:sta, loputkunnalta ja Posivalta.Kasvit on toimittanut raumalainenSiemen-Flora, joka myös huoltaa kasvejakolmen viikon välein. Kasvien valinnassa onkunnioitettu traditioita: joukossa on esimerkiksikaksitoista ananasta. Kasvien kustannuksistavastaa Posiva.Orangeria toimii tilauspohjalta kokoustilana.Tilauksesta siihen pääsevät tutustumaanmyös matkailijaryhmät.Orangeriassa järjestetään myös avointenovien päiviä.Kati Vainio ja Markku Kettunen sanovat, että Vuojoen kartanon kasvihuone palautettiin mahdollisimmanlähelle alkuperäistä tilaansa. Ananashuone, persikkahuone ja kukkahuone ovat jälleennimensä mukaisessa käytössä.Melkein neljä vuosikymmentä ränsistynyt Kasvihuoneen juhlallisia vihkiäisiä vietettiinorangeria pelastettiin viime hetkellä.marraskuun lopulla.

tutkiiS I R U J APeräkylän paluumuuttajat41 LOPPUSIJOITUSTUNNELI2 PURISTETTU BENTONIITTI3 LOPPUSIJOITUSKAPSELI4 TUNNELITÄYTELuonto tarjoaa valmiin sekoituksenPosiva testaa erilaisia materiaalivaihtoehtojaloppusijoitustunneleidentäyttämiseen. Ratkaisusaattaa löytyä Saksasta Friedlandinalueelta.Loppusijoitustunnelit täytetään Olkiluodossasen jälkeen, kun loppusijoitettavatkapselit on asennettu kapselireikiin. Tunnelitäytölläpyritään palauttamaan loppusijoitustilojenolosuhteet sellaisiksi kuin neolivat ennen tilojen louhintaa sekä varmistamaan,etteivät ulkopuoliset pääse tunkeutumaantunneleihin.Posivassa on tutkittu useiden vuosienajan erilaisia tunneleiden täyteaineita. Lisäksitutkimuksissa on selvitetty, kannattaakotäytössä käytettävät täyteainelohkot puristaavalmiiksi maan pinnalla vai tehdä tiivistäminenalhaalla tunneleissa.”Kehitystyö on edelleen käynnissä, eikälopullisia valintoja ole tehty”, Posivan tutkimus-ja kehitystyön koordinaattori JohannaHansen korostaa.Hän sanoo, että täyteainekonseptin valinnanaika luonnossuunnitelmaa varten onvuoden 2008 lopussa. Loppusijoituksen alkuunon vielä siitäkin yli kymmenen vuotta.ONKALOn louhinta Olkiluodossa saavuttimarraskuun lopussa 2 500 metrin paalun.Maanalaisen tutkimustilan ruiskubetonointiaon tehty 2 250 metriin saakka.Marraskuun lopulla saatiin valmiiksiONKALOn henkilökuilu 180 metrin syvyyteen.Nousuporaustekniikalla tehtäviä kuilujaon tarkoitus jatkaa ensi kesänä 290metriin. Nousuporauksesta vastaa ruotsa-123Posiva kartoittaa loppusijoitustunnelien (harmaat tunnelit) täyttämisessä käytettäviä materiaalivaihtoehtojaja täyteaineiden valmistusmenetelmiä. Täytössä mahdollisesti käytettävät esipuristetutlohkot voitaisiin valmistaa Olkiluodossa.PETRI MELASaksasta löytyvää Friedland-savea on tutkittuyhtenä mahdollisena tunnelien täyteaineena.Posiva on tehnyt vuosituhannen alustalähtien tiivistä tutkimusyhteistyötä täyteaineidenja -menetelmien kehittämisessäruotsalaisen SKB:n kanssa. Posivan jaSKB:n kehitysohjelmassa on muun muassahaettu optimaalista täyteainetta Olkiluodonolosuhteisiin sekä testattu tiivistämistäkenttäolosuhteissa. Yhteistyön uusimmassavaiheessa on tutkittu täyteaineiden erilaisiamateriaalivaihtoehtoja.SEKOITUSSUHTEITASELVITETÄÄN TARKASTIONKALOn louhinta edennyt 2 500 metriinlainen Bergteamet-yhtiö. Henkilökuilua käytetäänONKALOn rakennusvaiheessa poistoilma-ja savunpoistokuiluna.”Kuilun avulla on mahdollista tuulettaaräjähdyskaasuja aiempaa paremmin ja nopeuttaanäin ONKALOn louhintaa”, Posivanrakennusvalvoja Kimmo Lehtola sanoo.Maanalaisen tutkimustilan valmistuttuahenkilökuiluun sijoitetaan tutkimustilojenPosiva on jo pitkään selvittänyt murskebentoniitinsoveltuvuutta tunnelien täyttöön.Sekoituksessa olisi bentoniittisavea 30 prosenttiaja loppu kivimursketta. Toinen mahdollisuusolisi nostaa paisuvahilaisen bentoniittisavenosuus jopa 60 prosenttiin.Bentoniittia on tutkittu täytössä paljon,sillä se pystyy pidättämään suuria määriävettä.Mielenkiintoiseksi täyteaineeksi on noussutFriedland-savi, jossa paisuvahilaisen savenosuus on noin 45 prosenttia. FriedlandistaSaksasta peräisin oleva savi on tavallaanluonnon omaa murskebentoniittia.Siinä on valmiiksi sekoittunut paisuvahilaistasavea, tavallista savea ja mineraaleja, kutenkvartsia ja maasälpää.”Friedland-savella on enemmän paisuntapotentiaaliaja paremmat edellytykset eheyttäämahdollisia veden virtauskanavia tunnelissa”,Hansen laskee.Täyteainekonseptin tutkimuksissa on viimeaikoina selvitetty erityisesti tunnelientäyttämistä valmiiksi puristettujen lohkojenavulla. Hansen arvioi niiden kestävän paremminsuolaisia pohjavesiolosuhteita.”Laadunvarmistus olisi helpompaa, joslohkot tehtäisiin maan pinnalla.”Loppusijoitustunneleista voitaisiin täyttäälohkoilla noin 80 prosenttia. Lohkojen jatunnelin väliin jäävä tila olisi tarkoitus täyttääbentoniittipelleteillä.varsinainen henkilöhissi.Loka-marraskuun vaihteessa aloitettiinONKALO-työmaalla elektroninen henkilökulunseuranta. Maanalaiseen tutkimustilaanmenijöillä on mukanaan lähetin, josta tuleetieto tunnelin suuaukolla olevaan vastaanottimeen.Kokeiluvaiheen jälkeen on tarkoitus,että jokainen ONKALOon menevä on elektronisessaseurannassa.Taas kerran huomaamme puhuvamme siitä,minä ja mieheni. Mitä jos? Rohkenisimmekoseurata Maalle-lehden jutussapaluumuutostaan kertovan perheen jalanjälkiä?Seuraavana kesäisenä viikonloppunaajamme kohti Eurajokea. Pitkän ja hikisenajomatkan jälkeen lapset temmeltävätmummolan pihalla ja nauravat. Kunpaviikonloppu ei vain aina loppuisi kesken.Illalla löydämme itsemme ajelemasta peltoaukeidenmetsäsaarekkeissa talon paikkaaetsimässä, kunnes meitä luullaan jokivarrenvenevarkaiksi ja saamme ihmetteleviäpaikkakuntalaisia peräämme.Lokakuulla kannamme muuttolaatikoitasisään. Kaikki kävi kuukausien jahkailujenjälkeen yllättävänkin nopeasti. Postilaatikossaodotti Eurajoki-kansio, jonka luimmetarkasti kuin koko paikkakunnasta kuunaantietämättömät turistit. ”Mitä jos”muuttui ”tehty mikä tehdyksi”. Vuokrasimmeperheellemme kodin aivan lapsuudenkotinilähettyviltä. Asetuimme, kotiuduimmeja lapsiperheen arki alkoi pilkistääovenraosta.Räntää oli sadellut jo useana päivänäperäkkäin, mutta päätin sitkeästi rynnistäävaunuja työntäen ja pulkkaa vetäen kirjastoautolle.Osuimme parahiksi ”neljänruuhkaan”. Autoja valui letkana ohitsemme,myös kirjastoauto. Kiristin tahtia jamietin, kuinka 15-vuotiaana tallasin samaatietä umpihangessa kirkonkylän limudiskoonvain kuutamo seuranani. Autoista einäkynyt vilaustakaan. Kirjastoautossa sainkuulla olevani varsin hölmö kävellessänilasten kanssa ruuhka-aikaan kyseisellä tiellä.Hengestään voi kuulemma päästä helpommallakin.Mitä täällä oikein olikaan tapahtunut?Varatessani lapsillemme neuvola-aikoja,huomasin niiden olevan kortilla. Emmeköasukaan maaseudulla, jossa neuvolan täditvain odottelevat käyntejämme ja jäävättuntikausiksi rupattelemaan lasten asioista?Panin myös merkille, kuinka paljonruokakaupan parkkipaikalla oli autoja jakuinka täälläkin lapset ehtivät saada”kassajonoja-en-voi-sietää” -raivokohtauksia.Tuttujakin näimme, emme olleet ainoita,joita voitiin ystäväpiirissä nimittää peräkylänpaluumuuttajiksi.Asuttamamme pikkukylän perhekerhossakävi kova vipinä. Laskiessamme siellä kyläänvuonna 2006 syntyneitä vauvoja huomasimmepääsevämme toiselle kymmenelle.Metsäpolkujen vaunurallit eivät enää olleetpelkkää legendaa. Olimmeko todellasamalla paikkakunnalla, josta melkein kymmenenvuotta sitten kaikkosimme?Kirkonkylälläkin oli tapahtunut. Yhteiskoulussalisäsiipi, uusi kauppa, ”Yritystonttejamyytävänä”-kyltin paikalla teollisuushalleja,uusia asuinalueita ja erikoisiaparakkikyliä. Kirkosta poistui tavallista runsaampijoukko väkeä.Seuraavana keväänä ajauduimme sattumankauppana Rauman väkilukua kasvattamaan.Kiinnitin huomiota siihen, kuinkajokainen kerta keskustassa kulkiessanitörmäsin vähintään yhteen ihmisiä täpötäynnäolevaan valkoiseen pakettiautoon.Kirjaston kirjoja sain turhaan etsiä tyhjästäaulasta, jossa hymyilevä naishenkilö ilmoittimyyvänsä vain teatterilippuja. Suurempikirjastotalo sijaitsi kuulemma kulman takana.Kauppakeskuksen puheensorinastaerottautui outoja kieliä. Pikkukaupungissaolo tuntuikin yhtäkkiä kansainvälisemmältäkuin Kanarian saarilla konsanaan.Saimme vihiä uudesta asuinalueestaEurajoen keskustassa. Eipä aikaakaan, kunajelimme kyseisellä alueella ja hämmästelimmesinne nousseiden talojen määrää.Melkein jokaisen pihalla temmelsi lapsia.Tällä viikolla odottelemme yläpohjan puhallusvilloja.Olemme enemmän kuin onnellisiasiitä, että leikkiseuraa lapsillemmelöytyy lähistöltä runsaasti. Sitä sain joskuslapsuudessani hakea. Totesimme, että nimityksemmeon harhaanjohtava. Olemmeennemminkin ruuhkakylän rakentajia.Johanna AhoPosivan viestintä

tutkiiJohtamisessa kääntyi vielä uusi sivuPertti Huovinen sai PosivassaONKALOn kokoisen haasteeneteensä. Toisaalta seisoisipaHuovisen kengissä kuka tahansahän olisi uudenlaisessa tilanteessa,sillä kenelläkään ei ole aiempaakokemusta ONKALOn kaltaisenrakennusprojektin johtamisesta.JUSSI PARTANENPertti Huovinen, 58, johtaa Posivassa projektiosastoa,jonka myötä hän on myösONKALO-projektin vetovastuussa.Olkiluoto 3:n rakennuttamispäällikön tehtävistävuonna 2005 Posivaan siirtynytHuovinen on vastannut lukuisissa eri maissayhteensä kymmenistä rakennusprojekteista,mutta maanalaisen tutkimustilanlouhiminen Olkiluotoon on oma lukunsaprojektijohtajan työhistoriassa.”Vastaavaa ei ole tehnyt kukaan aiemmin.Johtamissani organisaatioissa on toki tehtylouhintaakin, kuten esimerkiksi Loviisassa,kun tehtiin matala- ja keskiaktiivisten jätteidenluolaa”, Huovinen miettii.LAATU KOROSTUUTAVALLISTAKIN ENEMMÄNYhdessä suhteessa ONKALO-projekti eieroa muista teollisuuden rakentamishankkeista.Johtamisessa nousevat esille tututkriteerit: aikataulu, kustannukset ja laatu.”Laatu korostuu tässä hankkeessa erityisesti”,Huovinen laskee.Posivaan tultuaan Huovinen muuttiensimmäiseksi ONKALO-projektin sopimusjärjestelyjä.Posiva otti itse vastuunrakennuttamisesta.Huoviselle malli on tarkoittanut suurtahaastetta töiden yhteensovittamisessa niineri urakoitsijoiden kesken kuin PosivanPertti Huovinen muistuttaa, että nykyisten ONKALO-töiden lisäksi iso haaste on kouluttaa seuraava sukupolvi jatkamaan loppusijoitusprojektia.Pertti Huovinen➥ ONKALO-projektin johtajanaPosivassa vuodesta 2005.➥Olkiluoto 3:n rakennuttamispäällikkönä2003–2005.➥ Sitä ennen lukuisia rakennuttamisenjohtotehtäviä Imatran Voimassaja Fortumissa.➥ Diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta1976.➥ Käynyt koulunsa Jyväskylässä.➥ Syntynyt Jyväskylässä 1949.➥ Vaimo ja aikuinen poika sekä2-vuotias pojanpoika.oman tutkimustyön osalta.”Projektin johtamisen elementit on meilläomissa käsissämme. Kaikki on toiminutsuunnitellusti.”Oulun yliopistosta 1970-luvun puolivälissädiplomi-insinööriksi valmistunutHuovinen ehti tehdä pitkän uran ImatranVoimassa ja Fortumissa. Rakennuttamisenjohtotehtävien lisäksi uralle mahtuu laboratorionpäällikön ja tutkijan töitä.Huovinen on asunut aina Suomessa,vaikka moni työtehtävä on ollut maan rajojenulkopuolella, muun muassa Baltiassa,Venäjällä, Romaniassa, Brittein saarilla sekäKaakkois-Aasiassa.”Kaikki olivat voimalaitosprojekteja. Kunnostettiinvanhoja laitoksia ja rakennettiinkokonaan uusia.”Huovinen tietää, että työuraa on selvästienemmän takana kuin edessä. ONKALOssakinjää paljon tehtävää tuleville osaajille.”Iso haaste on kouluttaa seuraavasukupolvi johtamaan ja toteuttamaanONKALO-projektin jatkoa, siis varsinaistaloppusijoitusprojektia.”Nykysuunnitelmien mukaan maanalainentutkimustila on louhittu 420 metrin syvyyteenvuoden 2009 loppuun mennessä.Vuonna 2012 Posivan on tarkoitus jättäävaltioneuvostolle loppusijoituslaitoksenrakentamislupahakemus.”Ehkä sen jälkeen joku muu lähtee vetämäänjatkoprojektia”, nykyinen projektijohtajapohtii tulevaa.Kiireet tuskin loppuvat sen jälkeenkään.Jo nyt vauhtia tarjoavat kaksivuotias pojanpoikaja seniori-iällä aloitettu tennisharrastus.”Posiva tutkii”NIMITYKSIÄFM Jani Helin on nimitetty tutkimuskoordinaattoriksiTutkimus-osastonHydrologia ja geokemia-toimintoon.Hänen vastuualueenaanovatympäristön monitorointija muut ympäristötutkimukset.Eurajoen väkilisääntyy januorentuuDI Mari Lahti on nimitetty geofyysikoksiTutkimusosastonGeologia jageofysiikka -toimintoon.Hänen tehtäviinsäkuuluvat sekämaanalaiset ettämaanpäälliset geofysiikantutkimukset.POSIVA OY:N TIEDOTUSLEHTI 5/2007 ■ Posiva Oy, 27160 Olkiluoto ● Puh. (02) 837231 ● www.posiva.fiPäätoimittaja: Timo Seppälä ● T oimitus ja taitto: Viestintä-Paprico ● www.paprico.fi