1/2006 - Fingrid

Fingrid Oyj:nlehti1/2006FINGRIDRAJOILLALIIKETTÄ sivu 3Fingridissä juotiinHOPEAMITALIKAHVITsivu 12

Tässä numerossaFingridin suurprojekti, yli 1 000 alumiinipylvään vaihto teräksisiin,oli kuluvan vuoden alkaessa edennyt Petäjäskoski–Pyhänselkä-johdolle. Vaihto-operaation syynä ovat osassapylväistä havaitut korroosio-ongelmat.5 8Fingrid järjestää kuluvan kevään aikana neljä koulutustilaisuuttavoimajohtotarkastuksen ammattilaisille. Kurssinpäätöskokeen hyväksytysti suorittaneet saavat oikeudentarkastaa Fingridin voimajohtoja.PääkirjoitusRajoilla liikettä 3Pohjois-Suomen alumiinipylväiden vaihtotyökäynnistyi tammipakkasten myötäMaaliskuun alussa Petäjäskoski–Pyhänselkä-johdolla oli vaihtamattavielä 100 pylvästä, mutta sääennusteet lupailivat projektinloppuun saattamisen kannalta suotuisia kelejä. 5Voimajohtotarkastajien lisenssikoulutus käynnistyiFingridin järjestämällä koulutuksella tähdätään kantaverkon kunnonhallinnanlaadun varmistamiseen ja parantamiseen. 8Uudet kunnonhallintasopimukset turvaavatkantaverkon käyttövarmuutta vuosina 2006 – 2008 11Torinon-tuliaisena hopeamitaliFingridin tietojärjestelmät-yksikön it-asiantuntija Teemu Salosaattoi palata olympialaisista arkeen hyvillä mielin ja hymyssäsuin - curlingin hopeamitali kaulassaan. 12Uutisverkko 15• Kaasuturpiinivoimalaitoksen rakennustyöt käynnistyivät Olkiluodossa• Pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden workshopissa teemananaapuriapu • Fingridin TEEMA -iltapäivä • Voimatalouspoolin50-vuotisjuhlaseminaari • Uusia sopimuksiaPäivän työtFingridin verkon hoito -yksikössä työskenteleväasiantuntija Pasi Turunen kertoo työpäivästään. 19FINGRIDFingrid Oyj:n lehti9. vuosikerta1/2006JulkaisijaFingrid OyjToimitusPuhelin: 030 395 5142, Telekopio: 030 395 5196 , Postiosoite: PL 530, 00101 HelsinkiKäyntiosoite: Arkadiankatu 23 B, Helsinki. www.fingrid.fiPäätoimittaja: Leni Lustre-Pere, sähköposti: leni.lustre-pere@fingrid.fiToimituskunta: Jari Helander, Aila Itäpää, Antti Linna, Erkki StamSuunnittelu ja toteutus: bbo, Better Business Office Oy / Maria Hallila ja Tuija SorsaKannen kuva: Paul AhlgrenPaino: F. G. LönnbergISSN 1455-7517

PääkirjoitusRajoilla liikettäSuomessa kantaverkon omistivatkymmenen vuotta sitten valtiollinenImatran Voima Oy ja yksityisen teollisuudenomistama Pohjolan Voima Oy.Nykyistä kantaverkkoyhtiötä muodostettaessayksityinen teollisuus asettiverkosta luopumisen ehdoksi yksityisentahon enemmistön, jotta valtionsuoran omistuksen vaikutus yhtiöntoimintaan ei tulisi liian suureksi. Jos olisi tehty siten kuinRuotsissa ja Norjassa, valtio ohjaisi suoraan sekä suurimmantuottajan että kantaverkkoyhtiön toimintaa.EU:n taholta on arvioitu kantaverkkotoiminnan riippumattomuuttaeri maissa. EU on katsonut, että valtio-omisteisetkantaverkkoyritykset ovat muodollisesti eriytettyjä, muttatavoitteena tulisi olla täysi eriyttäminen suurimmasta, valtionhallitsemasta voimantuottajasta. Täysin eriytettynä EUpiti kantaverkkotoimintaa Suomen ohella vain muutamassamuussa maassa.Suomen ja Ruotsin välisen sähkökaupan pitkät perinteetovat synnyttäneet vahvat siirtoyhteydet maiden välille.Yhteisten suunnitteluperiaatteiden mukaisesti mitoitettuverkko ja liittyjille asetetut vaatimukset ovat varmistaneetteknisesti yhtenäisen voimajärjestelmän näihin maihin. Nämäovat olleet keskeiset perusteet siirtojärjestelmän osalta sille,että pohjoismaisiin markkinoihin voitiin siirtyä varsin nopeasti.Norjassa sen sijaan sähkön vienti oli pitkään rajoitettua.Vahvoja yhteyksiä naapurimaihin ei syntynyt. Norjan sisäisenverkon kehittämistä hallitsi alueellinen ajattelu ja tukeutuminenmuuhun pohjoismaiseen verkkoon, osin suurten rakentamiskustannustentakia. Norjaan ei ole syntynyt Suomen jaRuotsin tavoin yhtenäistä kantaverkkoa.Eriytetty kantaverkkotoiminta alkoi Suomessa, Ruotsissa jaNorjassa likimain samanaikaisesti 1990-luvun alkuvuosina.Suomessa omaksuttu toimintamalli on johtanut siihen, ettäsiirtomahdollisuus länsirajalla on Fingridin investointien ansiostakasvanut lähes kaksinkertaiseksi. Muiden Pohjoismaidenrajoilla ei ole vastaavanlaisia investointeja tehty läheskäänsamassa laajuudessa. Erityisesti Norjassa verkkoinvestoinnitovat 1990-luvulta alkaen olleet hyvin vähäiset. Siksi pohjoismaistenmarkkinoiden pullonkaulat keskittyvätkin Norjan jaEtelä-Ruotsin välille sekä Tanskan salmiin.Pohjoismaisten kantaverkkoyritysten yhteistoimintajärjes-tön Nordelin vuoden 2004 kehitysohjelman viidestä hankkeestaon jo vuoden 2005 alusta alkaen ollut käynnissä Suomenja Ruotsin välisen toisen merikaapeliyhteyden toteuttaminenyhdessä Svenska Kraftnätin kanssa, muiden odottaessa edelleenliikkeellelähtöä.Pohjoismainen ministerineuvosto tilasi norjalaiselta konsulttiyhtiöltäEconilta selvityksen pohjoismaisen kantaverkkotoiminnanorganisoinnista. Selvityksessä ehdotetaan yhteiseninvestointiyhtiön perustamista Pohjoismaihin. Tämä mallisoveltuu hyvin norjalaisten runsaan miljardin euron investointiohjelmanläpiviemiseen. Ei ole perusteita sille, että suomalainenkansantalous, hoidettuaan omat keskeiseen infrastruktuuriinliittyvät vastuunsa tehokkaasti ja asianmukaisesti,joutuisi perusteetta näiden Norjassa nyt kiireellisiksi todettujenverkkovahvistusten ja rajayhteyksien maksumieheksi.Vapaaehtoisuuteen perustuvalla Nordel-yhteistyöllä on voituluoda Pohjoismaihin toimivat alueelliset markkinat. Suurinosa muuta Eurooppaa on tästä tilanteesta vielä kaukana.Nordelilla on myös ohjelma kehittämistoimista. Linjatut viisiverkkovahvistusta tulee toteuttaa ja pullonkaulatulot käyttäänäihin investointeihin. Järjestelmävastuun yhtenäistämisestäja sen rahoituksen läpinäkyvyydestä on yhteinen näkemys.Siirtojen hallinnan kehittäminen, tasepalvelumallin yhdenmukaistaminenja verkon suunnittelu- ja käyttöperiaatteidentäydentäminen ovat ohjelmassa.Nordelin mahdollisuuksia toteuttaa kehittämistoimia haittaapohjoismaisen lainsäädännön erilaisuus. Lisäksi markkinoideneteenpäinvientiin vaikuttavat keskeisesti maiden erilaisetenergiapoliittiset linjaukset. Norjan hallituksen esittämätnäkemykset korostavat vahvasti kansallista lähtökohtaa.Suomessa on nähty tärkeäksi kehittää pohjoismaisia markkinoitayhteisen hyödyn pohjalta. Myös Nordelin toiminnassakansalliset tavoitteet ovat vahvistuneet. Niitä ei tule meilläkäänunohtaa. Fingrid pitää suomalaisten toimijoiden kannaltatärkeänä mm. sitä, että Suomi ja Ruotsi erkanevat mahdollisimmanharvoin eri hinta-alueiksi. Lisäksi Suomen nykyinenlauhdutusvoimakapasiteetti tulee pitää toimintakunnossaja -valmiudessa. Tarve tähän tuli selvästi esille tammikuunpakkasviikon aikana, jolloin sähkön tuontiin tehtyjä rajoituksiajouduttiin korvaamaan lauhdelaitoksia käynnistämällä.Fingrid on pitäytynyt tarkasti TSO*-toiminnan perustehtävässäja optimoinut toimintamallit tätä vastaavasti. Tuloksenaon yhtiön kuuluminen kiistatta maailman kantaverkkotoimi-3 * TSO = Transmission System Operator,järjestelmävastuullinen kantaverkkoyhtiö.

joiden kärkeen. Fingridin toiminnan maksava asiakaskuntaon tällä hetkellä hyvin tyytyväinen siirtotoiminnan alenevaanhintaan ja korkeaan laatuun. Rajayhteyksiin yhtiö on investoinutmarkkinoiden tarpeita ennakoiden. Yhtiölle hyväksytytstrategiat ja talousnäkymät vahvistavat tämän kehityssuunnanjatkumisen. Onkin vaikea nähdä jotain muuta toimintamallia,joka johtaisi parempaan tulokseen.Myös sähkön tuonnilla Venäjältä Suomeen on pitkät perinteet.Alkuvaiheessa sähköä tuotiin Suomen verkkoon liitetyistävesivoimalaitoksista. Tuonti laajeni 1980-luvun alussa,jolloin tasasähköyhteys Venäjän ja Suomen verkkojen välillevalmistui. Fingrid on lisännyt edelleen siirtomahdollisuutta.Tuonti on viime vuosiin saakka perustunut suomalaisten javenäläisten toimijoiden välisiin sopimuksiin, ja hyöty on näinjakautunut molemmille. Tällä hetkellä siirtokapasiteetti onvaltaosaltaan venäläisten tai venäläistaustaisten yhtiöiden varaamaa,jotka toimittavat sähkön pohjoismaisille markkinoille.Venäläiset pystyvät näin ilman välikäsiä saamaan sähköstätäyden markkinahinnan ilman niitä velvoitteita, joita pohjoismaisillatoimijoilla on. Yhteydet Suomen kautta ovat käytännössäainoa ja nopein reitti venäläisille hyödyntää myös eurooppalaisiamarkkinoita.Sähkön hinnannousun myötä kasvaneet venäläisten tahojentaloudelliset intressit näkyvät selvästi niissä keinoissa,joilla uutta kaapeliyhteyshanketta Sosnovyi Borista Kotkaanon ajettu. Hankkeen puuhaajat perustavat väitteensä hyvinpuutteellisiin teknisiin selvityksiin sekä epämääräisiin vihjauksiinja käyttävät julkista sanaa hankkeen eteenpäin viemiseen.Saatu palstatila ja toistuva yksipuolinen argumentointivaltakunnallisessa mediassa osoittavat, että tässä on onnistuttu.Fingrid on tarkastellut hanketta puhtaasti yhtiölle määrätynjärjestelmävastuun perusteella. Fingridin tulee huolehtiasiitä, että suunniteltu yhteys soveltuu liitettäväksi Suomensähköjärjestelmään. Tätä varten yhtiö käynnisti hankkeestatiedon saatuaan tekniset selvitykset ja keskustelut Venäjänkantaverkosta ja vientiyhteyksistä vastuussa olevan FederalGrid Companyn kanssa. Selvityksiinsä perustuen venäläisyhtiöon todennut, että viennin lisääminen Suomeen on yksiselitteisestimahdotonta Pietarin alueen entisestään alijäämäisemmäksikehittyvän tehotaseen vuoksi. Alueelle tarvitaanehdottomasti lisää uutta sähköntuotantokapasiteettia varsinkin,kun tuki Moskovan suunnasta on mahdoton siellä vallitsevanvastaavan vajaustilanteen vuoksi. Tälläkään hetkelläei Pietarin alueen kulutusta voida aina pakkaskautena kattaapuuttumatta vientiin. Ongelmat tulivat selvästi esille tämänvuoden tammikuussa, jolloin vientiä Suomeen rajoitettiin jaalueen kuormia kytkettiin pois.Kaapelihanke nostaisi Venäjän tuonnin lähes kaksinkertaiseksinykyisestä. Tuonnin äkillinen poisjäänti tai merkittävärajoittaminen Pietarin alueen suuren kulutuksen aikanajohtaisi helposti vakavaan sähköpulatilanteeseen Suomessasekä vaarantaisi koko Suomen voimajärjestelmän toimintakyvyn.Samoin kävisi kevyemmissäkin kuormitustilanteissa, mm.Pietarin alueen laajassa verkkohäiriössä. Black outin todennäköisyysSuomessa kasvaisi moninkertaiseksi, ja pohjoismaisenvoimajärjestelmän mitoitus ja käyttö saatettaisiin riippuvaksiVenäjän voimajärjestelmän vioista.Fingridille on asetettu velvoite edistää pohjoismaisten sähkömarkkinoidentoimintaedellytyksiä, ja tältä pohjalta yhtiöon myös arvioinut lisätuonnin vaikutuksia. Tuonti tulisi siirtymäänvaltaosaltaan Suomesta länteen. Suomen ja Ruotsinvälinen siirtokapasiteetti ei riitä siirtämään tätä määrää, jolloinseurauksena on Suomen eroaminen omaksi hinta-alueeksipohjoismaisilla markkinoilla. Rajoitusaika kasvaisi keskimääräisenävesivuotena yli viidennekseen ja kuivana vuotenanoin puoleen ajasta. Suomi eroaisi näin suuren osan vuodestapohjoismaisista markkinoista. Tämä merkitsisi paluuta vainSuomen alueen kattaviin markkinoihin, joista venäläinen toimija– pohjoismaisista toimijoista suuresti poikkeavin lähtökohdin– hallitsisi lähes neljännestä.Lupaviranomaisena toimivalle kauppa- ja teollisuusministeriölleantamassaan lausunnossa Fingrid on tuonut esillekaapelihankkeen edellä todetut vaikutukset ja esittänyt, etteihankkeelle myönnettäisi rakentamislupaa.Maiden välisen sähkökaupan pitkän historian ja Fingridinmarkkinoiden tarpeita ennakoivan investointitoiminnan tuloksenaSuomesta on vahvat siirtoyhteydet naapurimaihin.Yhteyksien siirtomahdollisuus vastaa noin neljännestäSuomen kulutushuipun aikaisesta sähkönkäytöstä. Suomensisäinen kantaverkko pystyy myös nämä sähkömäärät siirtämään.Euroopan tasolla on asetettu yleistavoitteeksi 10 prosentinsiirtomahdollisuus naapurimaiden välillä. Liiallinen tukeutuminentuontiin kasvattaa riskejä. Tiukoissa tilanteissakansalliset edut ajavat aina edelle. On tärkeää, että Suomessasäilyy riittävä sähköntuotannon omavaraisuus jatkossakin jatoimijoilla on edellytykset investoida myös uusiin voimalaitoksiin.Timo Toivonen on Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja.FINGRID 1/2006 4FINGRID 1/2006 4

Työryhmien etenemisvauhti alumiinipylväidenvaihtourakassaon yksi kaksi pylvästä päivässäryhmää kohti. VoimajohtoasentajaHarri NiemeläEmpower Oy:n Kalajoenjohtojaksosta työssään.Alumiinipylväiden vaihtotyöPohjois-Suomessa pääsitänä talvena toden teollakäyntiin vasta tammikuunpaukkupakkasten siivittämänä.Pehmeään maastoonei autonostureilla ja muillajäreillä työkoneilla ollutaiemmin menemistä. Säidenhaltijan oikkuilut ovat pääsyynämyös siihen, ettävaihtotyö on kokonaisuutenamyöhässä aikataulustaanliki kaksi vuotta.Vasta tammipakkaset siivittivätPOHJOIS-SUOMENALUMIINIPYLVÄIDENVAIHTOTYÖN KÄYNTIINTEKSTI JA KUVAT: Leni Lustre-Pere5Maaliskuun ensimmäisten päivienaikaan työt Kiimingissä,Oulun pohjoispuolella, ovattäyttä vauhtia käynnissä. Petäjäskoski–Pyhänselkä-johdolla on vaihtamattavielä noin 100 pylvästä, mutta sääennusteidenmukaan kelit suosivat työnloppuun saattamista.Fingridin Pohjois-Suomen alueenjohtomestari Juhani Ahonen myhäileelämpömittariin vilkaistessaan: päällekahdenkymmenen miinusasteenCelsius-lukemat pitävät huolta, että

Urakoitsija raportoi päivittäintilaajalle työn etenemisestä.Alumiinipylvään johtimet lasketaan alas ennen pylvään kaatamista.työt sujuvat suunnitellusti.”Tämä on hyvä keli. Kun elohopeaputoaa alle 25 asteen, tullaan sittentaas jo hydrauliikan toimivuuden kannaltariskilukemille.”Ahosen mukaan kuluva vuosi on ollutedellisiä onnekkaampi säiden suhteen.Alunperin kahdeksi talveksi suunniteltuPohjois-Suomen alumiinipylväidenvaihtotyö käynnistyi jo vuonna 2002.Lämpimän talven ja työssä tarvittavienjohtojen käyttökeskeytysten vaikeansaatavuuden vuoksi hommaa päästiinoikeastaan vain käynnistämään.”Seuraavana talvena jatkettiin, jasamat olivat ongelmat. Sama jatkuimyös talvikaudella 2004–2005, jolloinFenno-Skanin kaapelivaurio sotki lisäksiaikatauluja. Tämä talvi on kokonaisuutenavielä arvoitus. Nyt tehdäänvauhdilla mitä ehditään, loput on taassiirrettävä. Jos pari kolme päivää pysytteleelämpimän puolella ja vettä sataa,homma loppuu sitten siihen.”Sulatuksen jälkeenkännykän rungoiksiLumiaura on ollut tiheään nähty työkoneFingridin Pohjois-Suomen alueenalumiinipylväiden vaihtotyömaalla.Vaihtotyöhön tarvittavien nosturienja kulkuneuvojen pääsy johdon varrelletyssää äkisti metrisiin hankiin auraamattomallajohtoaukealla.Eltel Networks Oy:n ja Empower Oy:ntyöryhmien etenemisvauhti on yksi kaksipylvästä päivässä ryhmää kohti. Yhdessäryhmässä työskentelee neljä voimajohtoasentajaasekä kaksi autonosturia kuljettajineen.Uusi teräksinen noin viisi tonnia painavapylväs pystytetään mahdollisimmanlähelle purettua pylvästä. Urakoitsija hoitaaosiin puretut pylväät pois maastosta.Pylväiden ongelmalliseksi osoittautunutalumiinimateriaali on käypää tavaraamuussa yhteydessä. MateriaaliFINGRID 1/2006 6

Virtajohtimia (3 x 2 Finch) ei uusittu. Ainoastaan kuluneettai vaurioituneet johdinvarusteet vaihdettiin.meisesti alumiiniseoksen lämpökäsittelyssätehdyt virheet, joiden seurauksenaosassa pylväistä käynnistyi jännityskorroosioilmiö.Korroosion aiheuttamiavaurioita on pylväissä sattumanvaraisesti,ja niitä on erittäin vaikea – osinmahdotonkin – havaita.VTT:n materiaalitekniikan laitoksellatehtyjen tutkimusten jälkeen Fingridpäätti varmuuden vuoksi vaihtaa kaikkikäytössä olevat pylväät. Vaihtotyön kokonaiskustannusarvioon noin 32 miljoonaaeuroa.toimitetaan sulatukseen ja uusiokäyttöönesineiksi, joissa mekaanista rasitustaei synny. ”Kännykän rungoiksi”,Ahonen arvelee.Kaikki alumiinipylväätvaihdetaan – varmuuden vuoksiVaihdettavat alumiinipylväät ovat peräisin1970-luvulta. Tuolloin vahvistettiinverkkoa kaikkiaan 600 kilometrinmatkalta Itä-Suomesta Ruotsiin.Seosalumiinipylväitä käytettiin teräksistenohella noin 1 300 kappaletta.Ensimmäiset merkit käytetyn alumiiniseoksenongelmista saatiin jo 1980-luvunalussa, ja silloin vaihdettiin tai vahvistettiinnoin 100 pylvästä.Ongelman aiheuttajaksi todettiin il-Kun alumiinipylväitä vaihdetaan teräksisiin, johto on kytkettävä jännitteettömäksi.Kytkennän vaikutukset verkkoon selvitetään verkostolaskennan avulla. Laskennanperusteena on tilanne, jossa voimajärjestelmän on kytkentätilanteessa kestettävä mitoitussääntöjenmukaiset viat. Jotta verkon käyttövarmuus säilyy sovitulla tasolla, saatetaansiirrettävää tehoa joutua rajoittamaan.Kytkennässä olevan voimajohdon jännitetasolla ja sen sijainnilla siirtoverkossa onsuuri merkitys verkon siirtokykyyn. Siirtokyvyn kannalta merkittäviä ovat rajajohdot japohjois-eteläsuuntaiset johdot.Alumiinipylväitä on vaihdettu juuri näillä johdoilla, joten siirtoja on jouduttu rajoittamaanverkon käyttövarmuuden säilyttämiseksi. Verkostotyöt pyritään aina ajoittamaansiirron kannalta mahdollisimman edulliseen ajankohtaan. Aina tämä ei ole mahdollista.Lisäksi myös vaihtotyön tekemisen kannalta olennaiset asiat on otettava huomioon.Näihin kuuluu mm. se tosiseikka, että maasto kantaa työkoneita vain talvella, pakkasjaksonaikana.Fingridissä voimajärjestelmän käyttö -yksikkö vastaa kytkennöistä ja siirtorajoista.7

Lisenssikoulutustilaisuuksia järjestetään kuluvan kevään aikana neljä; kaksi Empower Oy:n ja kaksi Eltel Networks Oy:n voimajohtotarkastuksenammattilaisille. Kuvassa kuunteluun keskittyneitä empowerlaisia ensimmäisessä, 13. – 14. maaliskuuta Hämeenlinnassa järjestetyssä tilaisuudessa.Tarkastustiedon yhtenäisyys onKUNNONHALLINNANLAATUTEKIJÄVoimajohtotarkastajien lisenssikoulutus käynnistyiTEKSTI: Ari Levula KUVAT: Ari Levula ja Eija EskelinenKaikki kantaverkossa tarkastustyötä tekevät pääsevät kuluvankevään aikana kahdeksi päiväksi koulun penkille, Fingridin järjestämäänlisenssikoulutukseen. Kurssin päätöskokeen hyväksytystisuorittaneet saavat oikeuden tarkastaa Fingridin voimajohtoja.Koulutuksella tähdätään kantaverkon kunnonhallinnan laadunvarmistamiseen ja parantamiseen.FINGRID 1/2006 8

Tarkastustietojen laatu on keskeinentekijä voimajohtojenkunnonhallinnassa. Yhdenmukaisen,maantieteellisistä alueista tai tarkastajastariippumattoman tarkastustiedonsaaminen on suuri haaste.Kantaverkon tarkastuksissa kertyy vuosittainyhteensä noin 15 000 uutta tarkastushavaintoaja vanhan tiedon päivitystä.Ne koskevat rakenteiden kuntoa,johtoalueen kasvustoa, uusia risteämiäja muita voimajohdon käyttövarmuuteenliittyviä seikkoja ja tapahtumia.Tarkastuksessa ei siis kerätä tietojavain välitöntä korjausta vaativista vioista,vaan suuri osa tarkastushavainnoistakuvaa rakenteiden nykykuntoaja voimajohdon jäljellä olevaa käyttöikää.Tarkastustiedon yhdenmukaisuus jalaatu on yhtä tärkeää, käytettiinpä tietojasitten kunnossapidon suunnittelussatai verkon uusimistarpeiden arvioinnissa.Hyvin pieni osa havaituista vioistavaatii välittömiä toimenpiteitä; suurinosa kunnossapitotoimista voidaan ajoittaasuunnitelmallisesti lähivuosille. Kunkorjaustoimia tehdään vuosittain noin10 000, ei toki ”juosta yksittäisten korjaustarpeidenperässä”, vaan työt kootaanvoimajohdoittain isommiksi työkokonaisuuksiksikerralla kuntoon -periaatteenmukaisesti.Näin isojen tietomäärien hallitseminenja kokonaiskuvan saaminen laajanverkon nykykunnosta ja kunnossapitotarpeistavaatii, että tarkastustiedot ovatmäärämuotoisia, luokiteltuja ja tarkastirakenneosiin kohdistettuja. Tällaisettarkastustietojen laatuvaatimukset voidaankäytännössä saavuttaa vain käyttämälläatk-pohjaista tiedonkeruujärjestelmää,jossa tiedot kirjataan järjestelmäänjo pylväspaikalla.Kun toimenpide kirjataan korjatuksi,tietoa ei hävitetä, vaan se siirtyy historiatiedoksi.Nykyisillä käsimikroilla myöskorjaustiedot voidaan tallentaa tietokantaanjo pylväspaikalla.Vanhimmat tiedot kantaverkon tarkastustietohistoriassaovat vuodelta1989. Yhtä vanha on myös käsimikroihinperustuvan atk-pohjaisen tiedonkeruujärjestelmänja tietojenkeruun kehittämisenhistoria.Vuosikymmenten kehitystyö siitä, mitenpitäisi tarkastaa ja miten kirjata tiedot,on koottu tarkastusohjeiksi, joidenlaajuus ja yksityiskohtaisuus ovat kansainvälisestiainutlaatuista koko alalla.Ne löytyvät nyt painetusta Voimajohtotarkastajankäsikirjasta.Pelkät ohjeet ja järjestelmät eivät kuitenkaanvarmista laatua, vaan jatkuvaakoulutusta ja laadunvalvontaa tarvitaanedelleen.Fingrid on vuosittain järjestänyt kou-Kysymys numero 11, mitä kirjaatMuut toimenpiteet:Kaikista välittömän korjauksenvaativista vioista (kiire 3) onraportoitava välittömästi suullisestija kirjallisesti tilaajalleKirjaus tarkastustietoihin:2115 Perustukset Pylväsperustus Perustus Kaivanto”Lisenssikoulutuksessa on pyrittyvuorovaikutteisuuteen tilaajan jatoimittajan kesken”, sanoo FingridinPetäjäveden alueen johtomestariHannes Maasalo, joka koordinoikoulutushankkeen toteutusta. Kuvaon Hämeenlinnassa järjestetystätilaisuudesta.Osa Nro Pyl Siv Pit Lev Kor Luo Kii V/K/T Kes Sel3 K EEsimerkki koulutukseen kuuluvasta ennakkotehtävästä vastauksineen.9

saavat vuonna 2009 jatkolisenssin,muille järjestetään uusi lisenssikoulutusja koe.Koulutustilaisuuksia järjestetäänneljä, ja niihin osallistuu yhteensänoin sata Eltel NetworksOy:n ja Empower Oy:n asentajaaja työnjohtajaa. Fingridin kustannuksettarkastuslisenssikoulutuksestaovat noin 100.000 euroa.Koska samat toimittajat tarkastavatniin kantaverkkoa kuin siihenliittyviä haarajohtojakin, on kaikkienetu, että niin runkojohto kuinhaarajohdotkin tarkastetaan samoillaohjeilla ja samalla tiedonkeruujärjestelmällä.Fingrid on antanutsekä asiakkailleen että toimittajilleenluvan käyttää vapaasti ohjeitaanomissa tarkastuksissaan. Eltel Networksja Empower voivat myös kutsua asiakkaitaanmukaan lisenssikoulutuksiin.Myös sähköasematarkastuksia tekevillejärjestetään vastaavanhenkinen muttalyhyempi lisenssikoulutus kokeineen.Voimajohtotarkastajan käsikirjaan onkoottu vuosikymmenien mittaisen tarkastustoiminnankehitystyön tulokset.lutusta tarkastajille. Myös toimittajatitse ovat kouluttaneet tarkastajiaan.Kunnonhallinnan uuden kolmivuotisensopimuskauden alkaessa päätettiin,että Fingrid järjestää kevään 2006 aikanakaksipäiväisen lisenssikoulutuksen jakokeen kaikille kantaverkon tarkastustyötätekeville.Koulutus on samanlainen sekä vanhoilleettä uusille tarkastajille. Kaikillesiihen osallistuville lähetetään etukäteenVoimajohtotarkastajan käsikirjasekä ennakkotehtävät, jotka tietystikinvaativat uusilta tarkastajilta enemmänitseopiskelua ja käsikirjaan tutustumistakuin ”vanhoilta konkareilta”.Lisenssikoulutuksen päätteeksi järjestetäänlisenssikoe, jonka hyväksytystisuorittaneet saavat oikeuden tarkastaaFingridin voimajohtoja. Lisenssi onvoimassa tarkastuskaudet 2006 – 2008.Säännöllisesti tarkastustyötä tehneetFINGRID 1/2006 10

UUDET KUNNONHALLINTASOPIMUKSETturvaavat kantaverkon käyttövarmuuttavuosina 2006 – 2008TEKSTI: Timo Vienanlinnakunnossapitotyöt ja viankorjausvalmius.Voimajohtojen kunnossapidon toimittajinajatkavat Eltel Networks Oy ja EmpowerOy. Eltel Networks on toimittajanaEtelä-, Itä- sekä Pohjois-Suomessa jaEmpower Länsi-Suomessa.Fingrid on allekirjoittanut uudet sopimuksetsähköasemien kunnonhallinnastaja voimajohtojen peruskunnossapidostavuosiksi 2006 – 2008. Sopimusten kokonaisarvoon noin 14 miljoonaa euroa,josta sähköasemasopimusten osuus on yhdeksänmiljoonaa euroa ja voimajohtojenviisi miljoonaa euroa.Sähköasemien kunnonhallintasopimukseton allekirjoitettu viiden palveluntoimittajankanssa. Ne sisältävätFingridin omistaman sekä kunnonhallintavastuullaolevan verkon sähköasemienvarallaolo-, paikalliskäyttö- ja peruskunnossapitopalvelut,niihin liittyvätmateriaali-, varaosa- ja alihankinnatsekä tilaajan omistamien kaasuturpiinilaitostensähköasemalaitteiden peruskunnossapitopalvelut.Keskeisin muutos aikaisempiin sopimuksiinverrattuna on sähköasemienperuskunnossapito- ja paikalliskäyttösopimustenliittäminen yhteen ja samaansähköasemien kunnonhallintasopimukseen.Toinen muutos on työalueidenlukumäärän supistaminen yhdeksästäseitsemään ja työalueiden nimienmuuttaminen vastaamaan paremmintämänhetkistä toimintamallia (kuva 1).Sähköasemien peruskunnossapito onkilpailutettu avoimella menettelyllä kolmenvuoden jaksoissa jo vuodesta 1997alkaen eli koko kantaverkkoyhtiön olemassaolonajan.Kilpailuttamisen tuloksena sopimuskumppaneiksikaudelle 2006 – 2008 valittiintyöalueittain Empower Oy, FortumPower and Heat Oy, HelenService, KemijokiOy ja Voimatel Oy siten, että Fortumsai kolme työaluetta ja muut neljä toimittajaakukin yhden työalueen oheisenkuvan (kuva 2) mukaisesti.Tarjouspyynnön liitteenä olleita sähköasemienkunnonhallinnan teknisiäerittelyitä on tarjottu myös alueverkonhaltijoiden käyttöön. Tavoitteena on,että tulevaisuudessa kaikki verkonhaltijatkäyttäisivät palvelujen kilpailuttamisessasamoja dokumentteja ja kehittäisivätniitä myös yhdessä. Ensimmäinendokumenttipaketti on myyty vuodenalussa toimintansa aloittaneelle TurkuEnergia Sähköverkot Oy:lle.Fingridillä on kunnonhallintavastuullaanyli 100 muunto- ja kytkinasemaasekä noin 150 erotinasemaa ja yhdeksänkaasuturpiinilaitosta. Solmittujen sopimustenkokonaisarvo koko sopimuskaudellaon noin yhdeksän miljoonaa euroa.Kunnossapidettäviä voimajohtojaFingridillä on noin 14 000 kilometriä,ja nyt tehtyjen sopimusten kokonaisarvokolmelle seuraavalle vuodelle onnoin viisi miljoonaa euroa.Voimajohtojen peruskunnossapitoonkuuluvat voimajohdoille tehtävät tarkastukset,tavanomaiset rakenteiden11Kuva 1. Sähköasemienkunnonhallinnan työalueet.Kuva 2. Sähköasemien kunnonhallintapalveluidentoimittajat.

Teemu, curling,Torino – ja hopeamitali!Suomen curling-joukkueen menestys Torinon olympialaisissa nostilajin kertarytinällä suuren yleisön tietoisuuteen ja päivittäiseksipuheenaiheeksi. Curling-huumasta tuli suorastaan ilmiö. Viimeistenjännittävien otteluiden aikana turut ja torit tyhjenivät kuin napinpainalluksella: kansa napitti tv-ruutujen ääressä ”kurlaamista” tiiviistikammareissaan.Fingridin tietojärjestelmät-yksikön it-asiantuntija Teemu Salosaattoi palata olympialaisista arkeen hyvillä mielin ja hymyssä suin.Hopeamitali on upea saavutus!TEKSTI: Leni Lustre-Pere KUVAT: Paul Ahlgren ja Eija Eskelinen” Äärettömän taktinen laji”, kuvasiTeemu curling-harrastustaannelisen vuotta sitten Fingridlehdessä.Ja kertoi viehättyneensä lajiinpaitsi taktisuuden, myös sen her-rasmies- ja joukkuepeliluonteen vuoksi.Kuuma-Kalle-tyypeille laji ei istu alkuunkaan,eikä curling-radoille kuulumyöskään vänkääminen ja vääntö.Elävä peli estäävarman päälle pelaamisenPelin taktisesta luonteesta huolimattaTorinossa ei ennen pelejä tehty ”vastustaja-analyysejä”tai tarkkoja ennakkosuunnitelmia– huipulla pelanneillekaikki vastustajat ovat ennestään tuttuja,ja jokaisella ovat tiedossa vastaantulevan joukkueen vahvuudet ja heikkoudet.”Pelin tilanteet myös vaihtelevat kokoajan, joten mitään ei voi etukäteen pelatavarman päälle”, Teemu sanoo.Suomen joukkueen vahvuuksiksi häntoteaa lähinnä hyökkäävän pelityylin jans. kovien poistojen osaamisen.Hermot kurissa – tapahtuipamitä tahansaSohvannurkasta otteluita seuratessaSuomen curling-joukkue näytti taolaisentyyneltä, tapahtuipa jäällä mitä tahansa.”Vaikea sanoa muiden jännittämisestä,itse en huomannut sitä tekeväni.Tv-kamerat ja mikrofonitkin unohtuvataika äkkiä pelin tiimellyksessä, minkäkatsojatkin varmasti huomasivat pelinaikana suusta pujahtaneista kommenteista”,hän toteaa.Myös otteluihin valmistautuminenon hänen mukaansa kovin yksilöllistä.Torinon alkuturnausten aikoihinSuomen joukkueella oli aamupeli ja iltapelijoka toinen päivä. Yksitoikkoinenohjelma päivästä toiseen; Torinoa eijuuri ehditty ihailemaan.Kolmen vartin matka yöpymispaikastaPineroloon kului joko kesken jääneitäaamu-unia jatkaen tai Markulle(Markku Uusipaavalniemi, ”Uusis”)Rubikin kuutiota sekoitellen ja ratkaisuaikaalaskien. Lämmittelyä, treenaamista,venyttelyä, sopivien kivien valinta– ja peliä.Heiton loppuvaihe menossa. Kuvassaetualalla (vas.) Kalle Kiiskinen jaWille Mäkelä. Takana Teemu Salo.FINGRID 1/2006 12Curling-kentän muotoinen kakku koristi kahvipöytää, kun hopeamitalisti Teemu Salo palasi menestyksekkäänolympiakisamatkan jälkeen takaisin työn pariin Fingridin Arkadiankadun toimipaikalle.

Heittäjä Wille Mäkelä on juuri irrottanutotteensa kivestä. Harjaamassa (vas.) KalleKiiskinen ja Teemu Salo.13

Joukkueen kapteeni Markku Uusipaavalniemi heittovuorossa.”Yksi heitto Hyvinkäällä...”Niitä kutkuttavan kihelmöiviä tuntemuksiakinpelaajat toki kokevat.”Viimeinen heitto Skotlantia vastaanvälierässä. Harjalla voi viedä kiveä kahdestaneljään metriä pidemmälle, jotenhelposti olisimme voineet harjatasen pitkäksi. Markun lähtiessä heittoonmuistan hokeneeni itselleni ’tämäon vain yksi heitto Hyvinkäällä’ – ja samassakivi oli jo matkalla. Ja kun kiviliikkuu, harjan varressa olijalla on täysityö keskittyä, joten eipä siinä oikeinenää ehtinyt jännittämään.”Näin Teemu kuvailee unohtumatontahetkeä, jona moni suomalainen tvruutunsaääressä istuja uskalsi tuskinhengittää.Asiantuntevin yleisölöytyy rapakon takaaCurling-turnauksena olympialaiset olivathänen mielestään varsin samanlaisetkuin MM-kisaturnaukset. ”Joskinlaji on Italiassa melko tuntematon,asiantuntemuksessa. Kun ollaan esimerkiksiKanadassa pelaamassa, tunnelmaon heti toinen. Yleisö tietää,mistä on kyse, ja osaa antaa kannustustaja suosionosoituksia hyvästä suorituksesta.Italiassa paikallinen ’jalkapalloyleisö’syyllistyi jopa vastustajanhäirintään, joka ei sovi lajiin ollenkaan.Italian pelaajat pyytelivätkin anteeksikatsomon käytöstä.”Muutoin olympialaiset saavat tapahtumanaTeemun tunnustuksen.”Vaikuttava ja mieleenpainuva kokemusavajaisineen ja päättäjäisineen.Oli hienoa tavata muita urheilijoita jaseurata heidän valmistautumistaan.Jokaisen lajin kilpailijoilla on kuitenkinoma rytminsä, joten vaikka asuimmesamassa talossa jääkiekkoilijoidenkanssa, ehdimme nähdä kovin vähäntoisiamme.”Upean kokemuksen miinuspuoliksiTeemu summaa jatkuvat turvatarkastuksetsekä tietyt kulttuurierot, joihintäsmällisyyteen tottuneiden suomalaistenoli vaikea sopeutua. ”Uno momento”kun saattoi olla hyvinkin puolentunnin mittainen.mikä näkyi katsomon tunnelmassa jaFINGRID 1/2006 14MM-kisat hetiolympialaisten peräänTätä kirjoitettaessa Teemu on valmistautumassa1.–9.4. Lowellissa Bostonissapelattavaan MM-turnaukseen.Pieniä motivointiongelmia kaksiensuurien kisojen lähekkäisyyteen Teemusanoo tunnistavansa itsessään.”Mielestäni MM-kisoja ei pitäisipelata olympiavuonna. Yritämmenyt kovasti harjoitella niissä väleissä,joita halleilta vielä vapaana löytyy.Menestyspaineita ei sinänsä ole, muttaharjoittelemattomuus ja Markun kädenkunto kyllä pistävät miettimään.”Tulevaisuus on avoin kysymysTulevaisuus on Teemun mukaan hänenkohdallaan vielä kovin avoin kysymys.”Katsotaan nyt, kunhan jäät sulavat,mikä on fiilis. Varmaa on, että ainakaankokonaan en lopeta pelaamista ikinä.”Hän pitää tärkeänä, että lajin pariinlöytyy uusia innokkaita junioreita. ”Ehkäminulla voisi olla sinnekin puolelle jotainannettavaa.” Toimittajana ottaisinsanan ”ehkä” kovin mielelläni pois.

UUTISVERKKOSuomen sähköjärjestelmän toimivuutta varmennetaanKaasuturpiinivoimalaitoksen rakennustyöt käynnistyivät OlkiluodossaUrakkasopimus on allekirjoitettu. Kuvan henkilöt vasemmalta oikealle: toimitusjohtajaJarmo Laine (Rakennus Vuorenpää Oy), työmaapäällikkö Mauri Hannonen(TVO/OLKT), johtaja Kari Kuusela (Fingrid), ryhmäpäällikkö Jari Eskola (TVO),projektijohtaja Martti Merviö (Fingrid), vanhempi asiantuntija Mauri Toivanen(TVO) ja vanhempi asiantuntija Mikael Wirén (Fingrid).Fingridin uuden kaasuturpiinivoimalaitoksenrakennustyöt ovat alkaneetOlkiluodossa. Yhtiö teki 31.3. rakennustöidenpääurakkaa koskevan sopimuksenSkanska-konserniin kuuluvanporilaisen Rakennus Vuorenpää Oy:nkanssa. Laitos toteutetaan yhteistyössäTeollisuuden Voima Oy:n kanssa.Uusi 100 megawatin kaasuturpiinivoimalaitostarvitaan Fingridin vastuullaolevien reservivelvoitteiden hoitoon.Nopeasti käynnistyvää tuotantoreserviäkäytetään ensisijaisesti varmistamaanSuomen sähköjärjestelmän toimivuuttavoimalaitosten tai verkon vikaantuessa.Uusi laitos varmistaa osaltaan myösTeollisuuden Voiman (TVO) Olkiluodonydinvoimalaitosten omakäyttösähkönsaantia verkkoyhteyksien vikatilanteissa.TVO osallistuu laitosinvestoinnin kustannuksiin50 prosentin osuudella.Rakennuspaikan valmistelevat maanrakennustyöton tehty kuluneen talvenaikana, ja varsinaiset rakennustyötkäynnistyivät huhtikuun alussa.Kaasuturpiinilaitos valmistuu laiteasennustenjälkeen kesällä 2007. Pääkoneistottoimittaa saksalainen MANTURBO AG. Laitosinvestoinnin arvo onyhteensä noin 50 miljoonaa euroa.Arkkitehdin näkemyksiä rakennettavastakaasuturpiinivoimalaitoksesta: yllälaitos etelästä nähtynä ja oikealla laitoksenpääjulkisivut kaakosta,normaalista tulosuunnasta, katsottuna.15

UUTISVERKKOPohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden keskinäinen naapuriapuASKELEEN VERRAN LÄHEMPÄNÄSuomen, Ruotsin, Norjan ja Islannin kantaverkkoyhtiöiden ja kunnossapitoyritystenedustajat pohtivat helmikuun alussa Hämeenlinnassa mahdollisuuksia naapuriavunsaantiin laajoissa kantaverkon käyttöhäiriöissä. Fingridin isännöimäworkshop oli yksi askel tiellä yhteispohjoismaisen kriisivalmiuden parantamiseksi.TEKSTI: Maria Hallila KUVAT: Christer PedersénKaksipäiväisessä workshopissa oli kaikkiaan40 osanottajaa. Kantaverkko- jakunnossapitoyhtiöiden lisäksi mukanaoli myös muutama edustaja pohjoismaisistaalueverkkoyhtiöistä.Kokoontuminen järjestettiin pohjoismaisiaenergia-alan turvallisuus- javalmiusasioita käsittelevän, vuodesta2000 toimineen Nordiskt ElberedskapsochSäkerhetsforumin (NEF) puitteissa.Yksi NEFin työryhmistä on pohtinut,miten pohjoismaiset kantaverkkoyhtiötvoisivat laajan käyttöhäiriön sattuessaauttaa toisiaan korjaustöissä. Työryhmäon selvittänyt mm. mahdollisuuksiahenkilökunnan ja välineiden lainaukseenhäiriötilanteessa.Hämeenlinnassa järjestetyssä workshopissaesiteltiin työryhmän työn tuloksetja koottiin aiheeseen liittyviäosallistujien näkemyksiä.Fingridin kehityspäällikkö MarcusStenstrand luonnehtii workshopia tärkeäksipäänavaukseksi ennen muuta organisaatioidenvälisen henkilötason verkostonluomisessa. ”Avunsaannin kannaltaratkaisevaa on tietää ja tunteanaapureiden organisaatioiden avainhenkilötja heidän vastuualueensa”, hänsanoo.Workshopissa kartoitettiin avunannonja -saannin mahdollisuuksia myösteknisellä tasolla. ”Yhdessä käytiin läpilaite- ja tarvikeresursseja, joita voisimmesuurvikatilanteessa tarjota avuksi”, MarcusStenstrand kertoo.Kriisitilanteiden naapuriapua selvittäneentyöryhmän suunnitelmiin onkuulunut myös yhteispohjoismainensuurjänniteverkon vikaharjoitus. Suunnitelmalleantoi sysäyksen syksyllä 2003pidetty Pohjoismaiden energiaministereidenkokous, jonka jälkeen saatiin aikaanviranomaisten välinen aiesopimusenergiahuollon pohjoismaisen valmiusyhteistyönkehittämisestä.Suurvikaharjoituksen järjestämisessäon Marcus Stenstrandin mukaan tarkoitusedetä askel kerrallaan. ”Workshopillaaloitettiin. Tämän jälkeen on aikomustoteuttaa niin sanottu kirjoituspöytäharjoitus,ja lopuksi järjestetään oikeaharjoitus.”Nordiskt Elberedskaps- och Säkerhetsforum, NEF, on Pohjoismaidenyhteinen foorumi, joka käsittelee energia-alan turvallisuus-ja valmiuskysymyksiä. NEFin tavoitteena on vaikuttaa sii-FINGRID 1/2006 16hen, että rationaalisia, kustannustehokkaita ja yhteisiä ratkaisujakehitetään niillä valmius- ja turvallisuustoiminnan aloilla, jotkasoveltuvat kansainväliseen energiayhteistyöhön.NEFin toiminnasta on saatavissa raportti ”Nordic Contingency Planning and Crisis Management”sivuilta www.huoltovarmuus.fi ja painettuna Huoltovarmuuskeskuksesta.

Fingridin TEEMA -iltapäivä tarjosi tiiviin paketin tietoaTeema-tilaisuuden asiakaspuheenvuorojenkäyttäjät Pentti Kalliomäki(vasemmalla) ja Jarkko Kohtala.Jo perinteeksi muodostunut Fingridin Teema -tilaisuus kokosi maaliskuussalähes sata energia-alan toimijaa iltapäivän mittaiseksi tuokioksi yhteen EspoonHanasaaren Kulttuurikeskukseen. Päivän antia olivat ajankohtaiset kuulumisetpuolin ja toisin. Fingridin asiantuntijoiden lisäksi puheenvuoron käyttivät sekäTampereen Sähköverkko Oy:n että Vattenfall Verkko Oy:n edustajat.Fingridin toimitusjohtaja Timo Toivonenkäsitteli esityksessään menneen talvenhuippukuormitustilannetta, kertasitehopulamenettelyn sovittuja toimintatapojaja selvitti suunniteltuja lähivuosienkantaverkkoinvestointeja. Viimeksimainittua aihetta sivusi myös energiatalvenuutisoinnin ykkösaihe, Venäjänkaapelihanke.Päivän muina teemoina olivat alueellistensiirtoverkkojen verkkosuunnittelu,pääsiirtoverkon siirtokyvyn määräytyminenja ilmoittaminen markkinoille sekäsiirtokyvyn lisäämiseksi tehdyt toimenpiteet,Pohjoismaisen verkon kehittäminenja Nordel-verkon häiriötilastointi.17Asiakasnäkökulmia alueelliseen verkkosuunnitteluuntoivat Vattenfall VerkkoOy:n Jarkko Kohtala ja TampereenSähköverkko Oy:n Pentti Kalliomäki.Jarkko Kohtala totesi teknisen yhteistyönFingridin kanssa olevan monimuotoista,jatkuvaa ja verkon kehittämisenkannalta ensiarvoisen tärkeää.Säännöllisen yhteydenpidon aihekokonaisuuksiaovat mm. alueverkkohankkeet,keskeytysjärjestelyt, käyttökeskuksentoiminta sekä voimahuollon valmiudetja varautuminen. Lisäksi Vattenfallillaon edustus kolmessa eri toimikunnassa.”Tulevaisuuden haasteemme mm. toimitusvarmuudestavaatii ennen kaikkeaoman toimintamme jatkuvaa kehittämistä,mutta on muistettava, että verkkokaikkineen on kokonaisuus”, Kohtalamuistutti.Tiiviin asiantuntijayhteistyön tärkeyttäkorosti myös Pentti Kalliomäki puheenvuorossaan.

UUTISVERKKOEnergia-alan kriisivalmiusteemana voimatalouspoolin juhlaseminaarissaSuomen voimahuollon yrityskohtaista varautumista ja valmiussuunnitteluajohtava voimatalouspooli täytti huhtikuun alussa 50 vuotta. Merkkitapahtumaajuhlisti Helsingissä 5.4. järjestetty seminaari, jossa käsiteltiin energia-alan huoltovarmuudennykytilaa ja näkymiä.Kuva: Juhani EskelinenVoimatalouspoolin juhlaseminaarinyleisöä. Eturivissä tilaisuuden esiintyjiä(vas.) Mika Purhonen, Jaakko Rauramoja Heikki Hartikainen.Hotelli Crowne Plazan kokoustilaan olijuhlapäivänä saapunut noin sata kutsuvierasta,jotka ovat vuosien mittaanaktiivisesti osallistuneet ja vaikuttaneetvoimatalouspoolin toimintaan.Tilaisuuden avasi puolustustaloudellisensuunnittelukunnan puheenjohtaja,vuorineuvos Jaakko Rauramo. Poolitoimikunnansihteerinä 1986 – 2002toiminut everstiluutnantti (evp) HeikkiHartikainen esitteli juhlivan organisaationvaiheita 50 vuoden ajalta.Turvallisuus- ja puolustusasiain komiteanyleissihteeri, majuri Petteri Kajanmaakertoi seminaariyleisölle yhteiskun-nan ja maanpuolustuksen uusista uhkakuvista.Huoltovarmuuskeskuksen ylijohtajaMika Purhonen selvitti kriittisteninfrastruktuurien huoltovarmuuttaja keskinäistä riippuvuutta.Seminaarin päätteeksi Fortum Powerand Heat Oy:n toimitusjohtaja TapioKuula esitti näkemyksiään aiheesta”Markkinatalous ja isänmaallisuus”.Juhlavuoden kunniaksi voimatalouspoolion julkaissut voimahuollon varautumisenvaiheista kertovan historiikin.Julkaisua voi tilata puhelimitse FingridOyj:n numerosta 030 395 5000 / EllaKäck.Uusnivalan ja Vuolijoensarjakondensaattoriparistoja laajennetaan.Fingrid Oyj ja Nokian Capacitors Oy ovat allekirjoittaneetsopimuksen Uusnivalan ja Vuolijoen sarjakondensaattoriparistojenlaajentamisesta.Viittä Uusnivalan ja Vuolijoen asemilla sijaitsevaa sarjakondensaattoriparistoalaajennetaan siten, että johtojen kompensointiastekasvaa 50 prosentista 70 prosenttiin. Hankkeessaosaa paristojen laitteista laajennetaan ja osa laitteistauusitaan. Lisäksi suojaus- ja ohjausjärjestelmään tehdäänpieniä muutostöitä.Huhtikuussa 2007 valmistuvan urakan kokonaishinta onnoin 3 miljoonaa euroa.Fenno-Skan-yhteyden laajennus käynnistyyFingrid on 21.4. allekirjoittanut ruotsalaisen Marin MätteknikAB:n kanssa sopimuksen Fenno-Skan-yhteydenlaajennuksen kaapelireitin merenpohjatutkimuksesta.Merenpohjatutkimukseen kuuluu sopivan kaapelireitin etsimisenlisäksi mm. kaapeliristeämien paikantaminen sekänäytteiden otto. Avomeriosuus aiotaan tutkia 56 metriä pitkälläm/v Franklin -aluksella.Tutkimus aloitetaan jäiden lähdettyä, ja tutkimusraportti onaikataulun mukaan valmis elokuun alussa. Fingrid ja SvenskaKraftnät maksavat tutkimuksen kustannukset puoliksi.FINGRID 1/2006 18

Päivän TYÖTTällä palstalla fingridiläiset kertovat työpäivästään.Vuorossa verkon hoito -yksikössä työskenteleväasiantuntija PASI TURUNEN.Kukon kiekuminen pääsi tänä aamuna poikkeuksellisestiyllättämään. Yleensä sitä varrotaan kieriskellen sängyssäja miettien ”paljonkohan se kello on”. Siinä samassa, aivankuin se olisi tiennyt puoliunisen ajatukset, tuo huippumodernikukko puhelimessa kiljaisee. Tekisi mieli laittaase torkulle, muttei siihen toistamiseen haluaisi herätä. Siispäylös.Eilisiltainen firmaliigan salibandypeli on siirtänyt herätystänormaalia myöhemmäksi. Jalkoja särkee vähäsen, venyttelyttaisivat taas unohtua. Iltasauna pehmensi lihaksia kuitenkinsopivasti. Mahtava fiilis, tuntee että jotain on tehty.Peli oli hyvä ja jopa tiukkakin, mutta sarjakärki vastustajanavei voiton. Me taidamme olla siellä toisessa päässä. Eipä tuohaitanne, mukavaa touhua.Juna on myöhäisen herääjän matkustusväline. Teillä onennen aamukahdeksaa tarpeeksi asti ruuhkaa ja seutubussitovat täynnä tai myöhässä. Kävellen juna-asemalle. Lapissaasuneelle auto oli se, millä pääsi. Junaa tai linjuria käytettiinvain, jos suunniteltiin yli 200 kilometrin yhdensuuntaistamatkaa, ja silloinkin harkittiin tarkkaan. Autolla tokipääsee joutuin Arkadiankadullekin, kunhan on liikkeellä ennen”kukonlaulua”.Töissä. Tietokonetta ja sovelluksia avattaessa maistuu aamuntoinen aamupala. Palanen leipää on tapana ottaa kotoamukaan. Ajatus kirkastuu näyttöäkin nopeammin. Kahvisen tekee, muutakaan selitystä en ole keksinyt.Voimajohtojen kunnossapitotoimittajilta on viimeisen kuukaudenaikana tullut tiuhaan ilmoituksia päivitetyistä johtoprofiilikuvista.Aamun käytän kuvien läpikäyntiin. Toimittajatsiirtävät nykyään maastosta kerätyt risteämäkartoituspäivityksetsuoraan sähköisiin johtoprofiilikuviin. Kuvat heovat tilanneet päivitettäväksi sähköisestä kuva-arkistosta.Toimintatapa on muuttunut noin kahden vuoden takaisestatäysin. Kohta neljä vuotta talossa olleena muistan hyvin,kuinka toimittajalta tuli henkilö tänne Arkadialle päivittämäänpaperisia johtoprofiilikuvia, käsin. Muutos on voinutolla monelle suuri.FINGRID 1/2006 19Silmäilen tilauserien kuvat läpi. Viime vuonna, kun sähköinentoimintamalli oli ensi kertaa käytössä, kuvien kommentoiminenoli työläämpää. Silloinen työpanos palkitaanomalta osaltani nyt. Palvelutoimittajat ovat omaksuneet hyvänja yhdenmukaisen päivitystavan, jota on vahvistettumyös ohjeistuksilla. Päivitysjälki on hyvää; korjauspyyntöjäei juuri tarvita, pieniä huomautuksia vain. Ilmoitan kuvaarkistonhoitajalle, että hän voi siirtää tilauserän kuvat päivitettyinätakaisin arkistoon muiden käytettäväksi. Lisäksiviesti toimittajalle hyvin tehdystä työstä.Kahvihuonekeskustelut jäävät tänä aamuna väliin. Sitävastoin olen auditoriossa ottamassa selvää ProjectWisesovelluksenuusista ominaisuuksista ja mahdollisuuksista.Bentleyn edustajien mukaan mahdollisuuksia on lähes rajattomasti,luonnollisesti. Kuuntelijoita kiinnostavat lähinnädokumenttien linkitysmahdollisuudet Internetin välityksellä.Maanmittausinsinöörinä olen kiinnostunut myös sähköisenarkiston laajentamismahdollisuuksista paikkatietoohjelmistonpiirteillä. Tulevaisuutta voisi olla esimerkiksi se,että lähestyisimme haluttuja johtoprofiilikuvia kartan välityksellä.Lounaan jälkeen olen varautunut testaamaan ELNETinSAKA-sovelluksen uutta toiminnallisuutta sekä tehtyjä korjauksia.Testauksen olisi voinut tehdä jo viikko sitten, mutta- niin kuin monesti aiemminkin - myös tämä työ siirtyiannettujen aikaraamien loppupäähän. SAKA eli voimajohtojenperustiedot -sovelluksella on jo yksistään toimittajienpuolelta niin paljon käyttäjiä, että muutokset on syytä testatahuolella. Viallisesta toiminnallisuudesta kyllä huomautetaan.Testauksen osalta tavoite tuli saavutettua. Hommatuli tehtyä hyvin ja pääsääntöisesti ajallaan.Päivän aikana on tullut lukuisia soittoja sekä sähköpostikyselyjäliittyen joko profiilikuvapäivityksiin tai ELNETinmuihin meneillään oleviin kehityshankkeisiin. Yhteydenottojenperusteella voikin sanoa, mikä työ tai hanke on milloinkinhuomion kohteena.Päiväkahvin jälkeiset tunnit tuntuvat toimeliaammilta -ehkä en sittenkään ole aamuihminen. Toisaalta, koska jälkimmäisellepäivänpuoliskolle keskittyy yleensä enempi erinäisiähommia, se tuo työntäyteisen ja aikaansaavan vaikutelman.Varailen vielä ennen kotiin lähtöä kalenterista aikaa itselleni,jotta voin paremmin keskittyä suurempiin työkokonaisuuksiin.Kesän voimajohtokunnossapidon auditointiensuunnittelu vaatisi ainakin katkottomamman työajan. Tämäja muutkin työn alla olevat tai aloitusta kaipaavat tehtävätovat olleet viime aikoina vahvasti mielessä. Tämän päivänteemoja olivat profiilikuvat, risteämäkartoitukset sekä EL-NET. Suunnitteilla on lisää teemapäiviäIllalla tekisi mieli mennä pelaamaan jääkiekkoa. Jalat kuitenkinvihjaavat, että ehkä olisi fiksumpaa mennä kotiin jaottaa rennosti. Suljenpa siis pois nämä pelit ja rensselit, jätetäänjotain huomisellekin. Junassa teen ratkaisevan päätöksen:katson kotona jonkin hyvän elokuvan. Yllätys. Jokinklassikko kenties, vaikkapa Clintin ”makaronilänkkäri”.

Kuva: Tuija SorsaFINGRID OYJArkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 Helsinki • Puhelin 030 395 5000 • Telefax 030 395 5196 • www.fingrid.fiHelsinkiPL 53000101 HelsinkiPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5196HämeenlinnaValvomotie 1113110 HämeenlinnaPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5336OuluLentokatu 290460 OulunsaloPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5711PetäjävesiSähkötie 2441900 PetäjävesiPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5524RovaniemiVeitikantie 4, PL 801396101 RovaniemiPuhelin 016 337 71Telefax 016 337 801VarkausWredenkatu 278250 VarkausPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5611